Pergamos tamaxa 313 maran Milan markan apsut Kamachimp chikaw qalltäna; ukapachaw Daniel libron tunka mayanïr jaljapankir arust'äwi tuqi jaqichasïwinakat pusïrix Constantia ukat Licinius jupanak taypin apasïna. Inti jalant tuqinkir emperador Jach'a Constantine jupaw Constantia warmirux inti jalsu tuqinkir emperador Licinius jupamp arust'äwi tuqi jaqichasiñapatak churäna. Constantia warmixa Constantine jupan awki taykapat mayni tuqik kullakapänwa, jaqichasïwipasti uka Kamachi apsuñamp chikaw apasïna. Uka jaqichasïw arust'äwixa janiw jaypach utjkänti, ukat qhipatsti marka manqhan ch'axwäwix wasitat qalltxäna. Constantia warmixa marka manqhan ch'axwäwi utjkäna uka taqpach pachaw Licinius jupamp chik qhiparäna, ukat 324 maran Constantine jupax Licinius jupar atipjatapatxa, Licinius jupan jakäwip jan apaqañapatakiw Constantine jupar achikt'äna. Constantine jupaxa qalltanxa Licinius juparux jakaskakiñap jaytänwa, ukampis qhipatxa jupar jiwayapxañapatakiw kamachïna. Ukatsti Constantia pachpaw Constantine jupan palaciopan niya 330 marakam jakaskakïnwa.

Daniel 11 jaljankir arustʼäwi toqet pusiïr jaqichasiñax 313 maran febrero phaxsinw Pergamos chimpux uñachtʼayki uka pacha qalltayäna, ukat Pergamos iglesiastix Thyatira iglesia qalltañkamaw utjäna, uka iglesiasti 538 maran papan apnaqäwipax tronor makhatkäna ukhaw qalltäna. 538 marax Pergamos tukuyäwip uñachtʼayäna, ukhamarak Daniel 11 jaljankir arustʼäwi toqet phisqïr jaqichasiñ uñachtʼayarakïna, kunattix papan iglesiapax Roma markan jan iglesiankir apnaqäwinakapamp profeciarjam arustʼäwi toqet jaqichasisaw tronor quntʼasïna. Pergamos ukax 313 maran alfa jaqichasiñ arustʼäwimp qalltänwa, ukatsti 538 maran omega arustʼäwi toqet jaqichasiñampiw tukuyäna. 1798 maranxa, Napoleón chachax papar katuntasin apkäna ukhaw Europa reyinakapax papa toqenkir jaqichasir warmipat divorciasipxäna.

Papankir jaqichasiri warmin katuntatäñapasa jaqichasïwipat jaljtayatäñapasa, Daniel libron tunka mayanïr jaljapan uñstki uka nayrïrpach arustʼäwi taypi jaqichasïwimpiw nayratpach uñachtʼayatäna; uka jaqichasïwix Ptolomeonakan ukhamarak Seleuconakan imperionakap taypin phuqhasïna. Suxta jiskʼa tʼaqat kimsaqallqu jiskʼa tʼaqakamankir arunak phuqhasaxa, Cristo nayra 252 maranxa, Ptolemy II Philadelphus (sur tuqinkir rey) jupax Payïr Siria Chʼaxwäwi tukuchañatakiw Berenice phuchhap Antiochus II Theos (norte tuqinkir rey) jupamp jaqichasiñapatak churäna. Uka arustʼäwirjamaxa, Antiochusax Laodice warmiparu uka warmin yuqanakapampiru jaytanukuñapänwa. Cristo nayra 246 maran Ptolemy II jiwxatapat qhiparuxa, Antiochusax Laodice warmipar wasitat katuqxäna, Berenice warmirusti jaytanukxänwa. Ukatsti Laodice warmix Antiochusaru jiwayir qullampiw jiwayayäna, Berenice warmiru wawäskir yuqapampiru jiwayañatakis wakichäwinak lurarakïna. Ukhamasti, uka jiskʼa tʼaqan qillqatäki ukarjamaxa, Berenice warmix “janiw chʼamap katxaruskänti” ukat “katuyatänwa”.

Ptolomeo III Evérgetes, Berenice warmin jilapaxa (“jupan saphinakapata mistur mä chʼichtʼa”), Egipto markan reyiparuw tuküna, ukatsti kullakapat phuqsusiñatakiw seléucidanakan reinopar chʼamamp mantantäna; ukhamatwa Cristo nayra 246 marat 241 marakam apasiri Sirian Kimsïr Chʼaxwäwip qalltäna. Ptolomeoxa jachʼa markanakwa katuntäna (Seleucia ukat Antioquía markanakamp chika), seléucidanakan uraqipan wali manqharuw sarantäna, ukatsti wali walja katuntat yänakwa apasïna; uka yänak taypinxa Cambises chachax nayrax Egipto markat apasïkäna uka walja idolonakampi qullan vasijanakampiw utjäna. Uka katuntat yänakampiw Egipto markar kuttʼäna; ukhamatwa diosanakapasa wali valorani yänakapasa katuntatjam Egipto markar apatäni sas nayrat arsut arunakax phuqhasïna.

Daniel tunka mayani jaljankir arust'äwi utt'ayañatak nayrïr jaqichasïwix 538 maran papan apnaqat Romampi Europan reyinakapampi arust'äwi utt'ayañatak jaqichasïwipwa nayratpach uñacht'ayäna. Suxta jisk'a t'aqat kimsaqallqu jisk'a t'aqakamaxa, aynach tuqinkir reyix mä arust'äwi utt'ayañatakiw mä jaqichasir warmi churi; uka arust'äwisti qhipat p'akintatäxiwa. Uka arust'äwi p'akintatäxat qhiparusti, alay tuqinkir reinoruw ch'amamp mantapxi, uraqip katuntapxi, wali chanini yänakap apapxaraki. Ukamp chikachasir sarnaqäwinxa, aynach tuqinkir reyir uñacht'ayir Napoleonax 1797 maran Papan Estadonakaparuw Tolentino arust'äwi ch'amamp katuqayäna. Qhipa maransti, Berthier generalan p'iqinchata Francia markan pallapallanakapax Romaruw mantapxäna, ukatsti alay tuqinkir reyir uñacht'ayir Pius VI papar katuntapxäna. Francia markankirinakax Romat wali chanini yänak katuntapxarakïnwa, ukatsti Francia markaruw apapxäna, kunjamtï Ptolemy chachax alay tuqinkir reinot wali chanini yänak Egipto markar apkäna ukhama.

313 maran Milan markan lurata jaqichasiñ arustʼäwix markachirinak taypin utjkäna uka mä chʼaxwäw tukuyänwa, kunjamtï Ptolemy II Philadelphus ukat Antiochus II Theos ukanakan alay toqenkir ukat aynach toqenkir imperionakapan jaqichasiñ arustʼäwipax Siriankir Payïr Chʼaxwäw tukuykän ukhama. 324 maran inti jalant toqenkir ukat inti jalsu toqenkir imperionakan jaljtäwipxa, Antiochus chachax arustʼäwi taypi jaqichaskäna uka Egiptonkir warmipat Cristo nayra 246 maran jaljtäna ukaw nayratpach uñachtʼayäna. Uka pä jaljtäwinakax 1798 maran utjkäna uka jaljtäwimp chikachasipxiwa.

Pergamos ukaxa 313 marat 538 marakam sarantir 225 marani pachawa. Ukaxa yaqha diosanakar yupaychiri Roman arustʼäwi tuqi payïr jaqichasiñapampiw qalltäna, ukatsti papan apnaqat Roman arustʼäwi tuqi nayrïr jaqichasiñapampiw tukusïna. Kunjamtï paqallqu Cleopatranakan siqipaxa Seleucid imperion arustʼäwi tuqi pä jaqichasiñap yaqha diosanakar yupaychiri Roman arustʼäwi tuqi pä jaqichasiñapampi mayachthapkixa, ukhamarakiw Pergamos ukan profecía tuqinkir sarnaqäwipaxa yaqha diosanakar yupaychiri Roman arustʼäwi tuqi pä jaqichasiñap papan apnaqat Roman arustʼäwi tuqi pä jaqichasiñapampi mayachthapi. Cleopatraxa Seleucid imperion pä jaqichasiñap yaqha diosanakar yupaychiri Roman imperiopan pä jaqichasiñapampiw mayachthapïna; ukxarusti, chimpjam uñachtʼayat Pergamos iglesiapaxa uka pä jaqichasiñanak papan apnaqat Roman pä jaqichasiñapampiw mayachthapïna.

Janïr Cristo naskipan 252 maran Seleucidanakan imperiopan apaskäna uka alfa jaqichasïwixa, Jach'a Antiochus chachan Cleopatra Syra sat phuchhapax janïr Cristo naskipan 193 maran Raphia markan Ptolemy V chachampi jaqichaskäna uka omega jaqichasïwiruw nayratpach uñacht'ayäna. Uka jaqichasïwiw Sirian Phisqhïr Ch'axwäwip tukuyäna. Yaqha diosanakar yupaychir Roma markan arust'äwirjam lurat alfa jaqichasïwipaxa janïr Cristo naskipan 40 maranwa Mark Antony ukat Octavia jupanak taypin apasïna. Octaviaxa, qhipat Augustus Caesar sutimpi uñt'atäkäna uka Octavian chachan kullakapänwa. Janïr Cristo naskipan 40 maran uka jaqichasïwixa Brundisium Arust'äwimp chikaw apasïna. Antony chachaxa janïr Cristo naskipan 32 maranwa Cleopatra layku Octavia warmipat divorciasïna, ukhamatwa janïr Cristo naskipan 40 maran arust'äwimpi tukuyatäkäna uka marka manqhan ch'axwäw wasitamp qalltayäna. Mark Antony chachaxa inti jalsu tuqinkir kutkatasirïnwa, Octavian chachasti inti jalanta tuqinkir atipt'asirirakïnwa. Egipto markan sarnaqäwipanxa paqallqu Cleopatra sutini warminakaw utjäna. Nayrïrixa Seleucidanakan imperiopan omega jaqichasïw arust'äwiparuw uñacht'ayäna, paqallqïri ukhamarak qhipa qhipankir Cleopatra warmisti yaqha diosanakar yupaychir Roma markan arust'äwirjam lurat alfa jaqichasïwipan divorcioparuw uñacht'ayäna.

Cristox qalltäwimpipuniw tukuyäw uñachtʼayi, ukhamasti Cristo janïr naskäna uka 252 maran Seleucidanakan alfa jaqichasïwipax Cristo janïr naskäna uka 193 maran Seleucidanakan omega jaqichasïwipampiw chikachasi. Seleucidanakan sarnaqäwipan alfapasa omegapasax paypachaw kʼari diosanakar yupaychiri Roman ukhamarak papan apnaqat Roman alfa ukat omega jaqichasïwinakapamp chikachasipxi. 313 maran kʼari diosanakar yupaychiri Roman omega jaqichasïwipax Pergamosan arustʼäwi tuqi alfa jaqichasïwiparakïnwa, ukat Pergamosan arustʼäwi tuqi omega jaqichasïwip nayrat uñachtʼayänwa, ukasti 538 maran papan apnaqat Roman alfa jaqichasiñ arustʼäwiparakïnwa. Ukhamatwa kʼari diosanakar yupaychiri Roman arustʼäwi tuqi alfa ukat omega jaqichasïwinakapax 538 maran papan apnaqat Roman alfa jaqichasïwipamp chikachasipxi. Papan apnaqat Roman omega jaqichasïwipax niya jutkani uka domingo uru kamachinwa purini. 538 maran alfapax domingo uru kamachin omegapwa nayrat uñachtʼayi, ukat 538 maran alfapax Cristo janïr naskäna uka 40 maran Brundisiuman Arustʼäwipampi ukhamarak 313 maran Milan markan Kamachi Yatiyäwipan arustʼäwi tuqi jaqichasïwipampi nayrat uñachtʼayatänwa. Cristo janïr naskäna uka 252 maran Seleucidanakan imperiopan alfa jaqichasïwipax 538 maran papan apnaqat Roman arustʼäwi tuqi jaqichasïwipampiw chikachasi, ukat Seleucidanakan imperiopan alfa jaqichasïwipjamax Cristo janïr naskäna uka 193 maran Raphian utjkäna uka omega jaqichasïwimpiw chikachasiraki.

Janïr Cristox yurkipan 252 ukat 193 maranakan alaya ukat aynacha tuqinakan arust'äwi tuqi jaqichasiñanakapax 538 maran arust'äwi tuqi jaqichasiñampiw chikachasipxi, uka jaqichasiñasti Roma paganan janïr Cristox yurkipan 40 maran ukat 313 maran arust'äwi tuqi jaqichasiñanakapampiw chikachasi. Daniel libron tunka mayani jaljapan sarnaqäwipan uñacht'ayat uka phisqpacha arust'äwi tuqi jaqichasiñanakax niya puriniñampïski uka domingo uru kamachin suxtïri ukat qhipïri arust'äwi tuqi jaqichasiñanwa phuqhatpach phuqhasipxi. Nayrïr pä jaqichasiñanakax alaya ukat aynacha tuqinkir awqanak taypin ch'axwäwinakawa, kimsïri ukat pusïri jaqichasiñanakasti inti jalsu ukat inti jalanta tuqinakan pachpa marka manqhan ch'axwäwip uñacht'ayapxi. Phisqïri ukat suxtïri jaqichasiñanakax inti jalsu ukat inti jalanta tuqinak taypin ajay tuqit ch'axwäw uñacht'ayapxi; Ortodoxo yupaychäwimpi Romano Católico yupaychäwimpi taypina; jan ukax estadompi iglesiampi taypina. Ortodoxo yupaychäwimpi Romano Católico yupaychäwimpi taypin mä jach'a mayjt'äwix akawa: ortodoxonakax “cesaropapismo” satäkis uk iyawsapxi.

Cesaropapismo

Cesaropapismoxa iglesiampi Estadompi mayachtʼasiñapawa, uka mayachtʼasiñanxa Estadokiw apnaqi. Roma markankir catolicismoxa uka uttʼäwirux janiw iyawski, ukat Justinianan 533 maran apsut Kamachiparuw katxarusi; uka Kamachix Roma markankir Iglesia Católicaruw iglesianakan pʼiqtʼiripjama ukhamarak herejenakan chiqachiripjama uñtʼayäna. Arustʼäwinak tuqi uttʼayata qhipa pä jaqichasïwinakan ajay tuqit chʼaxwäwipaxa, Estado apnaqäwin munañap uñachtʼayir chachax iglesia apnaqäwin munañap uñachtʼayir warmir apnaqiti janicha uka tuqitänwa. Ajay tuqit uka nuwasiñanxa, iglesia manqhan yupaychäwin yaqhip tuqinakatsa “filioque” sat yatichäwitsa mayj mayj amuyunakax utjarakïnwa.

Filioque

Filioque ukaxa “yuqampi” saña muni. “filioque” arun wakiskirïtapa amuytʼañatakixa, kawkhantï “Nicaea Iyawsäwi Arsüwi” nayrïr kutin katuqatäna uka Nicaea markata profecía tuqita amuytʼañawa wakisi. Nicaea markaxa profecía tuqita islaman siqipampi chiktʼatawa, kunattixa nayra sarnaqäwinkir Nicaea markan payïr chʼaxwäwipaxa ukanwa chimpuntata, ukatxa inti jalsu tuqinkir ukhamaraki inti jalanta tuqinkir catolicismon ajay tuqinkir chʼaxwäwipampisa profecía tuqita chiktʼatarakiwa. Leo papaxa, mä chimpjamaxa, Nicaea markampi ukhamaraki Nicaea Iyawsäwi Arsüwin profecía tuqita qhanañchäwipampi chiktʼatarakiwa.

Daniel libron tunka mayani jaljapanjja, arustʼäwinakamp chiktʼat suxta jaqichasïwinakaw uñachtʼayasi, nayrïr pusipasti norte toqempi sur toqempi taypin jan ukajj inti jalsu toqempi inti jalanta toqempi taypin utjki uka ejercitonakan chʼajjwäwinakapawa. Qhep qhepa pä jaqichasïwinakasti, inti jalsu toqenkir ortodoxo catoliconakampi inti jalanta toqenkir romano catoliconakampi taypin ajay toqen utjki uka chʼajjwäwinakawa. Arustʼäwimpi chiktʼat suxtïr ukhamarak qhep qhepa jaqichasïwisti, Nicea Iyawsäwi Arsüwi toqet chʼajjwäwin uñachtʼäwinakapwa ukar chiktʼayani, Leo sat mä paparuw ukar chiktʼayarakini, ukat tukuyarusti iglesia ukat Estado mayachthapiñ toqet romano catoliconakan amuyupwa chʼamañchani; uka amuyusti janiw marka apnaqañ chʼamar iglesia apnaqañ munañanirjam uñtʼki ukhamarak inti jalsu toqenkir ortodoxonakan iyawsatäki uka “cesaropapismo” sat amuyur iyawskiti.

“Ukampis ¿kunas ‘uka axsarkañ animalatak lurat uñachtʼäwixa’? ¿Kunjamsa lurasini? Uka uñachtʼäwix pä waxrani axsarkañ animalan luratawa, ukatsti uka axsarkañ animalatak lurat uñachtʼäwiwa. Uka axsarkañ animalan uñachtʼäwipa sasin sutichatarakiwa. Ukhamasti, uka uñachtʼäwix kunjamasa ukat kunjamsa lurasini uk yatiñatakixa, uka axsarkañ animal pachpan —papado sat apnaqäwin— kunjamäñanakapat yatxatañasawa.

“Nayra iglesiajj suma yatiyäwin jan chʼamäki uka kankañapat jitheqtasina, yaqha diosanakar yupaychirinakan yupaychäw luräwinakapsa saräwinakapsa katuqasina qʼañuchasïna ukhajja, Diosan Ajayupsa chʼamapsa aptʼasïna; ukat jaqenakan conciencianakap munañapar apnaqañatakejja, akapachankir apnaqäwin yanaptʼap thaqhäna. Ukhamatwa papan apnaqäwipajj utjäna: mä iglesiaw Estado ukan chʼamap munañapar apnaqäna, ukat pachpa amtäwinakap phoqhañatakiw uka chʼam apnaqäna, jukʼampis ‘pantjat yatichäwi’ layku mutuyañataki. Estados Unidos markajj uka ñanqha animalan uñtasitap uttʼayañapatakejja, yupaychäwi tuqinkir autoridadajj marka apnaqäwir ukham munañapar apnaqañapawa, ukhamat iglesiajj pachpa amtäwinakap phoqhañataki Estado ukan autoridadapsa apnaqañapataki.” Jachʼa Chʼaxwäwi, 443.

Cesaropapismo ukat filioque ukanakaw inti jalant tuqinkir katulikunakamp inti jalsu tuqinkir katulikunakamp taypin utjki uka pä jachʼa mayjtʼäwinakaxa. Mayax marka apnaqirinakan munañanïñap tuqit chʼaxwäwiwa; maynïristi teología tuqit chʼaxwäwiwa, Qullan Ajayux Awki sapakit “misti” jan ukax Awkitsa Yuqatsa misti uka tuqita. Roma Katuliku Iglesiax Qullan Ajayun panpachat mistutapwa iyawsi, ukat inti jalsu tuqinkir iglesiasti “filioque” ukarux janiw katuqkiti, Qullan Ajayux Cristot misti siski uka yapxatäwir saykatasisa. Filioque uka amuyux jukʼat jukʼatwa nayrïr Credor yapxatasïna; uka Credox 325 maran Nicea markan apaskäna uka concilion wakichasïna, nayrïr domingo uru kamachi apsusitapat pusi mara qhiparu, ukhamarak Constantinox Licinior atipjasin Roma imperion sapa apnaqiripar tuküna ukat mä mara qhiparu. Nayrïr Credonx janiw “filioque” tuqit kunas utjkänti; uka tuqit chʼaxwäwix qhiparux inti jalsu tuqinkir ukhamarak inti jalant tuqinkir katuliku iglesianak jaljtaykäna uka pä jachʼa razonanakat maynïriruw tuküna.

381 maran Constantinopla markan apaskäna uka Concilionxa, Niceankir Iyawsäwi Arsüwix jilxattayatänwa, ukatsti Nicea-Constantinoplankir Iyawsäwi Arsüwi sutimpiw uñt'asïna. Qullan Ajayut parlir uka jilxattayat arsüwinxa “Awkit misturi” siski uka arunakaw utjäna. Inti Jalsu tuqinkir Ortodoxo iglesianakax jichhakamaw uka pachpa Iyawsäwi Arsüw apnaqasipki, qhipat yapxataskäna uka filioque jan yapxatasa. Phisqa tunka maranak qhipatxa, 431 maran Éfeso markan apaskäna uka Concilionxa, 325 maran Nicea markan utt'ayat iyawsäwix wasitat ch'amañchatänwa, ukat uka Conciliox Niceankir iyawsäwi arsüwi lanti yaqha iyawsäwi uñstayañ jark'änwa. Inti Jalsu tuqinkir Iglesiax uka jark'äwiw mä arxatäwirjam apnaqawayi, filioque uka Iyawsäwi Arsüwir yapxatañaru saykatañataki. 589 maran Toledo markan apaskäna uka Kimsïr Concilionxa, filioque ukax España markan apnaqaskäna uka Iyawsäwi Arsüwin latín arut qillqatapanw uñstäna. Uka aru apnaqañax visigodonak taypin arrianismo ukar saykatañampiw chikt'atäna, Yuqan phuqhatpach Diosätap qhanstayasa. Ukatwa Toledo markankir Kimsïr Conciliox filioque uka Inti Jalanta tuqinkir Iyawsäwi Arsüwir yapxatañan qallta pachankir mä wakiskir chimpurjam waljanakan uñt'ataxa.

VIII ukat IX patak maranakanxa, filioque ukaxa Carlomagnompi carolingionakampin apnaqat iglesianakan utt'ayatäxänwa. Inti jalant tuqinkir sínodonakanwa arxatatäna, ukatsti Roma markat anqäxankir Europa latina uraqpachanwa juk'at juk'at katuqatäxäna. Inti jalsu tuqinkir Iglesiaxa uka yapxatäwit yatisaxa, ukar saykatañ qalltäna.

1014 maranxa, Benedicto VIII papax Roma markan apaskir misaruw filioque aruni Credo ukxa oficialjam mantayäna. Ukhatpachaw filioque ukax Roma iglesian liturjiapan utt'ayat sarar tuküna. Ukax Inti jalanta tuqinkir iglesian qhanpach utt'ayir luräwipjamaw walja kuti uñjata. 1054 maranxa, Jach'a Jaljtäwinx maynit maynikam excomunión churañanakaw apasïna, ukat filioque ukax Inti jalsu tuqinkir iglesiampi Inti jalanta tuqinkir iglesiamp nayratpach jaljtayaskäna uka teología tuqit jilïr jan walt'äwinakat maynïrïnwa.

1438/39 maran Florencia markan apaskäna uka concilionxa, Roma markankir Iglesiaxa filioque yatichäwsa papan jilïr kankañapsa iyawsatap wasitat qhanañchäna. Inti jalsu tuqinkir John Paleologos emperadoraxa uka concilion chikachasïna. Paleologosaxa 1449 maran julio phaxsin 27 urupan tukuskäna uka pataka phisqa tunka marat parlir profecía phoqhiri Constantine XI jupan jilïr jilapänwa, ukhamarak jupat nayra emperadoränwa. 1438/39 maran apaskäna uka concilionxa, John Paleologos emperadoraxa otomanonakar saykatañatakiw pallapalla tuqitsa qullqi tuqitsa yanaptʼa thaqhäna, ukham lurkasasti filioque tuqitsa papan jilïr kankañap tuqitsa Roma markankir Iglesia Católican amuyup iyawsäna. Jupampi jupampi chika sarir griegonakampi Constantinopla markar kuttʼanipkäna ukhaxa, inti jalsu tuqinkir iglesiaxa janiwa uka arustʼäwir iyawskänti. Jichhürunakanxa Roma markankir Iglesia Católicampi chiqa iyawsäwit jithiqtat protestante iglesianakan jilapachapampixa filioque yatichäwi katxäsipkakiwa, ukampis Inti Jalsu Tuqinkir Iglesia Ortodoxaxa janiwa uka yatichäwir iyawskiti.

325 maranxa, Jach'a Constantinow Nicea markan Concilio jawsayäna ukat ukan chikanchasirakïna; jupax iyawsäwip mayjt'ayasa mayninakamp arust'asir Pérgamo iglesian uñacht'äwipänwa. Milán Kamachit qalltasina 330 maran imperion profeciarjam jaljtäwipkam utjkäna uka tunka paqallquni maranakanwa Niceankir Iyawsäwi Arsuwix iyawsatänwa.

533 maranxa, Justinianon Kamachipaw apsusïna, ukat jutïr maranxa, 534 maranxa, Justinianon Kamachinak Tantachtʼat Qillqatapaw uñstayatäna, ukat 538 maranxa, godo jaqinakax Roma markat jaqsutäpxäna ukhaxa, papadon chʼamapaw kimsïr jarkʼäw atipjäna. Ukatsti Orleans markan Kimsïr Concilionxa, domingo uru tuqit mä kamachiw apsusïna.

313 marat 330 marakam utjkäna uka pachaxa, Pergamos markankir iglesian 225 maranakapan jukʼamp jachʼa alfa fractalapwa uñachtʼayi, 533 marat 538 marakam utjkäna uka pachasti omega fractalapwa uñachtʼayaraki. 313 maraxa Milán markan Edictopan marapawa, ukat 225 maranak qhipatxa, 538 maranxa, domingo uru imañatak mä kamachiwa uttʼayasïna. Jukʼamp jachʼa alfa sarnaqäwi taypinxa, 313 maran Edictopat 321 maran domingo uru imañatak apsut nayrïr pagano kamachikam utjkäna uka pachaxa, 533 maran Decretopat 538 maran domingo uru imañatak apsut papan nayrïr kamachipakam utjkäna uka pachampiwa chikachasi. Pergamosaxa, domingo uru imañ kamachit nayra utjki ukat uka kamachir irpki uka kamachi uttʼayañan kimsa uñachtʼäwipwa churi. Tesalónica markankir iglesiar qillqkäna uka payïr cartapan Pablox qhanañchkäna uka “nayraqat Diosat jithiqtaña” satäkis ukwa Pergamosax uñachtʼayaraki.

Jan khitimpis kuna tuqitsa sallqayasipxamti: kunattixa uka uruxa janiwa purinkaniti, janïra nayraqata Diosat jithiqtañaxa utjkipana, ukhamaraki juchan jaqipaxa, t'unjäwin yoqapaxa, qhanstayatäkipana; Jupaxa Dios sata jan ukaxa yupaychata taqi kunarusa saykatasiwa, ukatsti taqi ukanakat sipansa jupa pachparuwa jach'añchi; ukhamatwa jupaxa Diosjama Diosan templopan qunt'asi, jupa pachpaxa Diosätap uñacht'ayasa. 2 Tesalonicenses 2:3, 4.

Roma markankir papajj juchan jaqipjam qhanstayatäkäna ukat nayra utjkäna uka iyawsäwit jithiqtañajja, Pergamos iglesiampiw uñacht'ayasi. Pablojj siskarjamajja, aka cheqa yatichäwi jan cheqaparjam amuyañajj k'arir iyawsañawa; uka k'arir iyawsapjjatap laykusti, taqe ukham luririnakajj ch'amani sallqjäw katoqapjjani (2 Tesalonicenses 2:10–12). Uka ch'amani sallqjäwejja, arust'äwinkir markarusa uka arust'äwinkir markajj utt'ayatäkäna uka oraqerus purki uka taripäwimp chikachasïwa. Laodiceankir Paqallqïr Uru Adventista iglesiatakisti, uka ch'amani sallqjäwejj William Milleran amuyäwip jan katoqapjjatapampiw uñacht'ayasi: jupajj Daniel libron “sapüru” siski ukajj taqpach paganismötapa, ukat juk'amp sum qhanañchasinsti, paganökäna uka Roma markar uñacht'ayirïtapa amuyäna. Estados Unidos markatakisti, uka ch'amani sallqjäwejj janiw aka t'aqat William Milleran amuyäwip jan katoqañjjar utt'ayatäkiti; uka t'aqa toqew Millerajj “sapüru” siski ukajj paganismötap amuyäna. Jan ukasti, jupanakan sallqjasiñapajj paganökäna uka Roma jithiqtkäna uka qhepat qhanstayatäkäna uka juchan jaqipajj papan apnaqäwi ch'amapätap armañjjaruw utt'ayasi. Reaganajj papan anticristötap wawatpach yatitap armasïna ukhajja, uka sallqjasiñwa uñacht'ayäna. Reaganajj 1980 maranakan ñanqha kankañan imantatäwipampi mä jamas mayacht'äwir mantäna ukhajja, aka profecía apnaqäwinjja Donald Trumpajj mayamp uñacht'ayani sas amuyatäki uka juykhu kankañwa uñacht'ayäna. Uka juykhu kankañajj munañat utjatäpasa jan ukajj pantjat yatiyäwinakat utjatäpasa, akan uñacht'ayat profecía qhanañchäwejj Trumpajj Reaganan juykhu kankañap mayamp uñacht'ayani ukat Pablon aruparjamajj ch'amani sallqjäw katoqani sasaw nayraqat uñji.

Pergamos ukaxa, janïr papan apnaqäwipa tronor uttʼayatäkipan utjkäna uka iyawsäwi tuqit saytʼäwinak jaytasa arustʼasiñana ukhamarak iyawsäwit saranukuñan pachapwa uñachtʼayi. Aka sarnaqäwixa, profecía tuqitxa, Estados Unidos markan qhipa maranakapampiwa chikachasi; uka pachaxa Ronald Reagan chachan presidentet apnaqäwipampiwa qalltäna. Pergamos ukaxa 313 maran Kamachi arut 538 maran domingo uru tuqit kamachikama uñakipatächi; jan ukaxa Pergamos ukan alfa fractalapaxa uka Kamachi arut 321 maran domingo uru tuqit nayrïr kamachikama uñakipatächi; jan ukaxa Pergamos ukan omega fractalapaxa 533 marat 538 maran domingo uru tuqit kamachikama uñakipatächi, kimspach siqinakaxa mä muyuntäwix profecía tuqit kunjamsa uttʼayatäki ukwa uñachtʼayapxi.

Jutïr yatichäwinjja, mä muyuntäwitwa yatjjatañäni.