Daartol aaya cappanɗe nayi ngol suuɗaa - Tonngoode cappanɗe tati e tati

E soraaji nay e jowi e deftere Fuɗɗoode, aslol Kayinu yerondiraa e aslol Seet ngam hollude ceertugol majji.

Leƴƴi ɗiɗi ɗin ina kollita ceertol hakkunde majjuɓe ɓen e kisnaaɓe ɓen, tee woɓɓe e jurriya leƴƴi ɗiɗi ɗin ina ngoni ‘maandeeji jurriya’ nanondirɗi ɗi kollita leƴƴi ceertondirɗi ɗin. Cain ko maande fedde yimɓe ɓe ngalaa tuubgol e hakke, tee ko ngonka maɓɓe tigi tan ɓe sunotoo.

Cain ko maande fedde yimɓe ɓe tuubataa, ɓe paawata hakkille maɓɓe tan e ngonka maɓɓe ka heewi tampere, ka ɓe ngaddani hoore maɓɓe sabu salagol maɓɓe ɗaɓɓude waɗde ko moƴƴi.

E binndanɗe ɓennuɗe ɗee, min kollii wonde Enoch ko maande malaa'ikaajo gadano oo, Lamech ko maande malaa'ikaajo ɗiɗaɓo oo, Methuselah ko noddaango hakkunde jemma, e Noah ko malaa'ikaajo tataɓo oo. Lamech, iwɗo e leñol Seth, maayii tuma nde o waɗi duuɓi teemeɗɗe jeeɗiɗi e cappanɗe jeeɗiɗi e jeeɗiɗi, duuɓi jowi hade ilam, ko e tuma ilam Methuselah maayi. Maayde Methuselah rewii maayde Lamech caggal duuɓi jowi, tee sabu ɗum, maayɗe maɓɓe ɗee ngoni maandeeji maayde debbo Ezekiel, nde maayde Jerusalem, debbo Baalel ngel, rewii caggal hitaande wootere e feccere (1.5).

Maayɗe alfa ɓeyngu debbo Ezekiel e Lamech, ɗe jokkondiri e maayɗe omega Jerusalem e Methuselah, ngonnoo maandeeji maayde John Palaiologos, nde maayde Constantine mo sappo e go'o dow tatagol Constantinople rewti caggal duuɓi jowi. Gorol Lamech ngol hollata duuɓi jowi, wondude e sahaa eggugol kulle balɗe jeeɗiɗi e joofgol ɗiin duuɓi. Gorol Rome Fuɗnaange ngol woni maande duuɓi jowi, e kadi sahaa duuɓi nay e nder ɗiin duuɓi jowi fof. Gorol Ezekiel ngol woni maande duuɓi ɗiɗi e kadi hitaande wootere e feccere (1.5). Gorol Ezekiel wonande bonnugol Jerusalem e juuɗe Babylon ngol hawrondiri e bonnugol Jerusalem laawol ɗimmol e juuɗe Rome, gila 66 haa 70. Gorol Rome wonande bonnugol Jerusalem ngol yaltinata sahaa duuɓi nay e sahaa duuɓi tati e feccere hitaande. Kala gorol e ɗiin gori nay ɗi ngoni maandeeji yaltinii, wonaa sahaa gooto, kono sahaaji ɗiɗi ɗi ngoni maandeeji e nder seeditagol mum wonande annabaaku.

Lamech, John Palaiologos e debbo Ezekiel ina ngoni maande laawol alpha e duumol waktu ngol gasata e maayde omega. Ɗiɗi e gori tati ɗin ina kollira taarol kono ngol gasata e maayde nanndo kala gorol. Gorol heddii ngol gasata e naatgol kulle ɗen e laana kaan. Nanndo omega oo ina hawrindira ilaam Noah e halkugol Jerusalem e halkugol ɓale Constantinople. Maandeeji omega tati ɗin fof ina kollira gasgol duumol ƴeewndugol e sariya ñalawma Alat mo ɓadii arde.

E jaati, taarol haɓre alaa wonnoo e seedamfaagu laana Nuuhu, kono fotiino wonde laawol ƴawde ngam newnude naatgol e laana kaa. So laawol ƴawde ngam loowde laana kaa ndaaraama ko maande laawol ƴawde ngam taarol haɓre, ndeen seedamfaaji maayde ɗii tati fof kollata ko taarol haɓre. E doggol Rooma dow bonnugol Yerusalem gila 66 haa 70, woodiino taarol ngal Cestius waɗi e 66 e taarol ɗiɗaɓol ngal Titus waɗi e 70.

Duuɓi nay ɗi timmirta e taarugol Constantinople e konu e hitaande 1453 ɗee ko taƴre ɗimmere duuɓi nay e annabinaaku Islaam e dow “lebbi jowi” e Feeññinannde jeenay. Taƴre arande duuɓi nay e annabinaaku “lebbi jowi” ndee wonnoo gila 1333 haa 1337, e taarugol Nicomedia e konu. Taarugol ngol kadi ina tiindoo timmugol duuɓi cappanɗe tati e jeetati gila 27 Yuli 1299. Bonnugol Jerusalem laabi ɗiɗi, bonnugol Constantinople laawol gootol, ndiyam ilam ɗam e taarugol Nicomedia e konu ko seedeeji jowi yahrugol konu e Panium gila 200 hade jibineede Almasiihu haa 198 hade jibineede Almasiihu, ngol wonata seedeere jeegomaɓere, e woodi seedeeji goɗɗi seeɗa kadi.

Maande laawol annabaaku adannde, e taaragol Jerusalem e kala e bonneeji mum ɗiɗi ɗii, ina hollira maande; Cestius e hitaande 66 e maayde debbo Ezekiel no ngoni fof maandeeji alfa. Lamech kadi woni maande adannde e laawol ngol, tee ko ɗum waɗi, e seedamfaagu yimɓe ɗiɗo, Lamech kadi woni maande. Duuɓi makko 777 ɗii ina kollira maande moftal ngal foolii, ngal waɗiraa e geɗe tati: annabi, yottinoowo sadaka e laamɗo.

Enoch, mo woni jeeɗiɗaɓo gila e Adam e leñol Seth, yahdii e Alla duuɓi 300, tee o ƴettaama to kammu. ‘300’ ko maande kaarte teemedde tati ɗe araniiɓe ɓee ɗe hitaande 1843, e waajotooɓe Millerite teemedde tati ɓe jahdi e majje, kadi e konu Gideon ngu joginoo yimɓe teemedde tati. Enoch, waajotooɓe Millerite ɓee e yimɓe Gideon teemedde tati ɓee ko maandeeji yimɓe ujunaaje teemedere e cappanɗe nay e nay ɓee. Samson ƴettii pobbi 300, o haɓɓondiri ɗi ɗiɗi-ɗiɗi, ɗum holliri 150 e maande haɓɓondiraande nde limgal mum fof woni teemedde tati.

Haalaaji annabinaaku ɗiɗi baɗɗi e Lislaam e taariindi 9 e deftere Feeññinde, ɗi kala woni e dow lebbi jowi, kollata wonde “yiite” e “laaci” ko sifaaji Lislaam.

Doole Islaam ngoni e kunndule maɓɓe e laaci maɓɓe kadi.

Doole Islaam ngam tampinde e warude ngoni e kunnduɗe maɓɓe e laaci maɓɓe fof, ɗi njaltata e kunnduɗe maɓɓe e laaci maɓɓe.

Ƴetteede Enoch haa ka kammu caggal duuɓi 300 ɗi o yahdunoo e Alla ina waɗa jokkondiral hakkunde limgal 300 ngal e ɓatakuru malaa'ika gadano oo, ndu yottii e hitaande 1798. Nduun ɓatakuru malaa'ika gadano oo heɓi doole ñalnde 11 lewru Juko hitaande 1840, e timmugol haala annabaaku baɗte lebbi jowi ɗi e Wahayu 9. Sahaaji ɗiɗi ɗi lebbi jowi ɗi ngonɗi e ndee taƴre kaɓɓondiraama gorol dow gorol. Ko ɓooyaani tan faamaama wonde lebbi jowi ɗi e aaya 5 e lebbi jowi ɗi e aaya 10 ko sahaaji ɗiɗi ceertuɗi, duuɓi teemedere e cappanɗe jowi e kala sahaa. Nde anndaama wonde ɗuum ko goonga, Samson haɓɓondiri diilaaji ɗin e pelle teemedere e cappanɗe jowi, diilaaji ɗiɗi e kala fedde.

E taariindi annabaaku Samson (innde ndee firti ko “naange”), “cuurki” ki yalti e ngaska tuma nde hare Nineveh maantini coktirgal ngal, suuɗii naange ngee e niɓɓere. Rewɓe Miller ɓee paamii no feewi wonde suuɗugol naange ngee e cuurki ngaska Islaam ko suuɗugol Kibaaru Moƴƴo Almasiihu, wano ɗum maantinirtee e naange ngee (Samson). Jokkondire goɗɗe keewɗe ena woodi hakkunde seeditorde Samson e Islaam e taƴe jeenay haa sappo e go'o ɗe deftere Feeñannde.

Limre tati ina feeñi e daartol Samson, sabu ɓe noddaa e dewgal ngal poti ñawtude tinndol ngol e nder balɗe tati. Samson ina jokkondiri e rewɓe tato: debbo makko mo Timnah, debbo jeenoowo on e Delilah. Ruuhu Joomiraawo on ina jippoo e Samson laabi tati: nde o hawri e mbaroodi ndin, to Ashkelon e to Lehi. Samson ina hokki Delilah jaabawuuji tati ɗi ngonaa goonga, hade makko haalude goonga. Limre tati ina maantina Allaaku, wondude e allaaku fenaande ngu mboodi mawndi ndin, kullal ngal e annabiijo penoowo on, e kadi mbaadi dental gomɗinɓe ngal fooli, ngal waɗi pecce tati.

Asakal 300 ko 30, ɗum woni maande yottinoowo sadaka, e kadi, limre tati, nde woni asakal cappanɗe tati, ina maantina Allaaku, e kadi Allaaku nanndinaangu ngu ngoorri, rabbaare e annabiijo fenaande. Tati kadi ina maantina feccugol moftal fooliingal e pecce tati, ngal hollirtee e Laamɗo David mo fuɗɗi laamaade nde o waɗi duuɓi cappanɗe tati, e yottinoowo sadaka Joseph mo fuɗɗi golle mum nde o waɗi duuɓi cappanɗe tati, e annabiijo e yottinoowo sadaka Ezekiel mo fuɗɗi duuɓi cappanɗe ɗiɗi e ɗiɗi ɗi golle mum e hitaande cappanɗe tataɓere e daawal yubilee sappo e jeeɗiɗaɓal. Hono yottinoowo sadaka, o waɗayno duuɓi cappanɗe tati.

Kala gootal e geɗe tati ɗe ngoni maandeeji, kolliraaɗe hono annabi, yottinoowo sadaka e laamɗo, ina heɓa maande Alla nde Sabbata ñalnde jeeɗiɗaɓre e maande laawol nde fuɗɗinata taaragol ngol. Seedeeji mayde ɗiɗi, wondude e seedee balloowo bonnugol Yerusalem e hitaande 66, ina ngadda seedeeji tati wonde maande laawol taaragol ngol ko ‘maande.’

So taarugol saare e konu fuɗɗii, moftal Alla fooloowal ngal jogii pecce tati maandaama, hono no Lamech hollirta ɗum. Maayde debbo Ezekiel ina hollira wonde ko e maande laawol ndee tigi yimɓe ɓe ngonnoo yimɓe ahadi ɓee njawtaama haa timmi. Maande laawol ndee ina hollira waylugol ummoraade e Laodicea yahde e Philadelphia, ngol kadi sifaama ko eggugol moftal haɓoowal yahde e moftal fooloowal, ngal wontira moftal jeetataɓal, ngal jeyaa e ɗee jeeɗiɗi. Maande laawol ndee e daartol malaa'ikaajo tataɓo e dental tokkuɓe Miller, ngol yahri gila 22 Oktoobar 1844 haa e murtingol hitaande 1863, hollinoo sahaa hitaande 1856, nde James e Ellen White, ɓe ɗiɗo, puɗɗii innude dental ngal dental Laodicea. E hitaande 1856, dental tokkuɓe Miller ngal Philadelphia wayliima wonti dental tokkuɓe Miller ngal Laodicea. Caggal ɗum duuɓi jeeɗiɗi, dental tokkuɓe Miller ngal Laodicea timmii, tuma nde dental ngal wonti moftal Adventist ɓe Ñalnde Jeeɗiɗaɓere ngal Laodicea.

Ndeen maande laawol kadi ina holliraa e misaal hitaande 313, nde moftal Smyrna timmi, moftal Pergamus fuɗɗii. So ɗum fof renndinaama, waylitaare hitaande 1856, iwde e moftal Philadelphia ngal feewi faade e moftal Laodicea ngal feewaani, ina yahdi e waylitaare hitaande 313, iwde e moftal Smyrna ngal feewi faade e moftal Pergamus ngal feewaani, tee nokku waylitaare oo kadi ina hollira wonde ndeen maande laawol ko maande. Taarugol ngol ina fuɗɗora maande, tuggude e seeditagol seedeeɓe heewɓe. So dillere malaa'ikaajo tataɓo, nde mooɓi yimɓe ujunnaaji teemedere e cappanɗe nay e nay ɓen, maantinaama e maayde Lamech, ɓe maantinaama tee ɓe ngoni e gootal timmungal e nde ɓe ɓamtee no limbol, sabu maande laawol arande e nder mbaydi annabaaku taarugol ngol ko maande.

Maayde John Palaiologos hollata maande laawol Islaam, tuma nde Rome fuɗnaange doolee jebbilaade e les laamu Islaam. Taarugol e halkugol Jerusalem kokkata seedeeɓe ɗiɗo e dow Babylon e Rome. Jamaanu Ezekiel, ngu duumi hitaande wootere e feccere, maandinata ɓe Laodicea ɓe salii yiyde e nande ɓatakuru jeertinol wonde ɓe nawetee e maccunga laamɗo rewo. Maande Cestius maandinata ɓe Philadelphia ɓe ndaɗata e laamɗo rewo. Maandeeji ɗiɗi ɗin ngoni e dow ɓatakuru annabaaku ndu woni nder, no 777 Lamech waɗiri non. Gorol e dow gorol, fedde wootere nawetee e maccunga e sahaa taarugol, tee fedde woɗnde ndeen daɗata e junngo laamɗo rewo.

Maayde John Palaiologos ina maandina ɓatakuru annabaaku to boowal, rewa e hollugol darnde Islaam e maande laawol nde ɓe Lamech wonani maande mbaɗetee temmbere. Ɓe ndaɗata ɓen e ɓe nanngatee ɓen e nder wergugol e bonnugol Jerusalem ina teeŋtina wonde ko e maande laawol alfa e nder jamaanu annabaaku mo wergugol ngol jikku feeñata. Ko Lamech-ɓe ɗiɗo ɓen ngoni maandeeji ɗee pelle ɗiɗi. Fedde wootere ina yeɗa Nashville jeertinol, fedde woɗnde ndee ina saloo.

Aaya ɓennuɗo oo woni arano e laabi tati tan ɗi limooje e Konngol Alla kolliraa e mbaydi soɓɓitagol. Sakkitiiɗo oo ko hono arano oo.

Cappanɗe jeeɗiɗi laabi jeeɗiɗi ko teemedde nay e cappanɗe jeenay, tee e nder taariika diina ena woodi sahaaji tati ɗi kala woni duuɓi teemedde nay e cappanɗe jeenay, e kala heen ina hollira sahaa ƴeewndo. Duuɓi teemedde nay e cappanɗe jeenay ina kolliraa wonande nokkuure seniinde, wonande laamiiɓe e wonande konu. Sahaa laamiiɓe fuɗɗii e moomugol Saul nebam e hitaande 1097 hade Almasiihu, jokki haa e taarugol aranngol ngol Nebuchadnezzar waɗi e konu, tuma nde Daniel naŋaa nawaa e hitaande 607 hade Almasiihu.

Sahaa ƴeewteendi duuɓi teemedde nay e cappanɗe jeenay, mo hokkanooma nokkuure seniinde, fuɗɗii e seningol juulirde mawnde Solomon e hitaande 1006 hade jibbindaade Almasiihu, tee jokki haa seningol juulirde mawnde mahiraande caggal riiweede e leydi e hitaande 516 hade jibbindaade Almasiihu. E ko faati e konu nguu, duuɓi teemedde nay e cappanɗe jeenay ɗin iwri e hitaande 457 hade jibbindaade Almasiihu haa hitaande 34 caggal jibbindaade Almasiihu.

Gila e ɓatakuru jeertingol ñaawoore laabi jeeɗiɗi e maande Cain haa e cappanɗe jeeɗiɗi laabi jeeɗiɗi ɗi Lamech, ɗuum woni maande sahaa ƴeewndo duuɓi teemedde nay e cappanɗe jeenay. Murtugol ngol maande Cain hollata ina holliree no ɓeydotoo seeɗa-seeɗa, tawa ɗuum yahdi e sabaabu Alla neldiri ilam.

Lamech mo yontaare jeegomere leñol Cain holliraa wano fedde maandaande e murtuɓe, tawa o seerti e Lamech mo leñol Seth. Lamech'en ɓen ɗiɗo fof, e seedamfaaku maɓɓe, ina kollira timmugol sahaa ƴeewndagol: gooto o e huutoraade limoore 490, goɗɗo o kadi e maayde makko. Kala gooto e maɓɓe ina jogii maandeeji limle ɗi njokkondiri e laawol pooccingol e mbaadi pecce tati ɗe moftal gomɗinɓe foolngal waɗiraa. Lamech mo Cain ina foti e sahaaji tati, duuɓi 490 e kala sahaa, wonande laamiiɓe, nokkuure seniinde e konu, tee Lamech mo Seth ina jogii hatimere limoore jeeɗiɗi, wonande annabiijo, yottinoowo sadaka e laamɗo. Lamech mo Seth ko ɗiɗaɓo e malaa'ikaaɓe tato ɓe Peeññingol sappo e nayi, Lamech mo Cain kadi ko malaa'ikaajo tataɓo holliroowo jeertingol fii nguleeki kii, nataal mum, maande ndee e limoore innde mum. Peeññingol sappo e nayi, aayeeje 9/11, ina hollira ɓe keɓata kuddi Cain.

Peeññingol 15:2 hollata hol ɓe Lamech iwɗo e leñol Seth tinndini:

Lamech mo leñol Seth ina maantina damal uddangal rewrude e maayde makko. Lamech mo leñol Cain ina maantina damal uddangal e duuɓi teemedde nay e cappanɗe jeenay ɗi sahaa ƴeewndo. Maande Cain ndee haaniino yiyeede no jeertinol dow jikku ɗo sifaaji annabaaku tati ɗi ɓurɗi teeŋtude feeñi. O salii naatde e dewal Alla no Alla yamiri nii; o holli tikkere iwnde e haasidaare, o wari miñiraaɗo makko gorko, e ko woni tati, o salii tuubde.

Cain luutino alluwal aranal Jamirooje Sappo, ngal hollata jokkondiral ɓiɓɓe aadama e Alla, tee alluwal ɗiɗaɓal hollata jokkondiral ɓiɓɓe aadama hakkunde mum'en. Maande murtaare makko holli mo hono neɗɗo mo luutata sariya, tawa o tuubaani. Cain e Lamech kollata damal uddaangal malaa'ikaajo tataɓo e sahaa sariya Alat ɓadiiɗo arde. Enoch, Methuselah, Lamech e Noah ngoni maandeeji daartol fuɗɗotoongol e arde malaa'ikaajo arano, mo Enoch woni maande mum, e arde Lamech hono malaa'ikaajo ɗiɗaɓo, e arde Methuselah hono noddaango hakkunde jemma ngo semmbinata ɓatakuru Lamech, ndu woni ɓatakuru malaa'ikaajo ɗiɗaɓo, tee caggal ɗum Noah, hono malaa'ikaajo tataɓo, hollata damal uddaangal ilam.

Lamech maayii duuɓi joy hade ilam, tee ɗum ina hollira ɗiin duuɓi joy ɗi woni maande hade damal ngal uddetee e waktu sariya ñalngu Alat ngal arata ko leelaani. Ko e maayde Lamech, tawa o jogii duuɓi 777, maandugol moftal ngal foolii timmata. Caggal ɗum, balɗe jeeɗiɗi hade damal ngal e laana kan uddaa e bawgal kaawisaagal, kulli ɗin puɗɗii naatde e laana kan.

Ñalnde nde Methuselah maayi ndee ko nde woni ñalnde arannde e ɗeen balɗe jeeɗiɗi. Jeertinoore sakkitiinde hade damal ngal uddude ko ɓatakuru jogiindu pecce ɗiɗi, ɗum woni hollugol kulle e yeeso gite wondude e timmugol annaboore nde waajanoo e nder daartol nguurndam gorko ɓurɗo duuɓi e maayɓe fof. Annaboore ndeen wonnoo e innde Methuselah, nde firti ‘so o maayii, ɗum aray.’

Jaŋtol jeertingol sakkitiingol wonande ɓiɓɓe Aadama ena foti wonde jaŋtol jogiingol pecce ɗiɗi, sabu ko annabaagal waɗɗini, hono no ɗum maandiniraa e balɗe jeeɗiɗi eggugol kulle ɗe puɗɗii e maayde Metusela, e timmingol annabaagal Enok ngal saakanoo rewde e innde ɓiyum. Balɗe jeeɗiɗi eggugol kulle ɗee ena kollira wonde jaŋtol jogiingol pecce ɗiɗi, maayde Metusela e kulle eggooje ɗee, ko jaŋtol maandugol malaa'ikaajo tataɓo. Yesu ena hollira joofirde fuɗɗoode sahaa kala, tee e Feeññingol, malaa'ikaajo tataɓo oo e Feeññingol sappo e jeetati ena jokkondiraa e daande ɗimmere nde woni e aaya nay, hono no noddaango hakkunde jemma ngoo jokkondirnoo e jaŋtol malaa'ikaajo ɗiɗaɓo. Jaŋtol jeertingol sakkitiingol ngol ena holliree sahaa kala wonde jaŋtol nder e jaŋtol yaasi, hono no ɗum maandiniraa e jokkondiral annabaagal hakkunde mofte ɗee e maandeeji ɗii e deftere Feeññingol. Jaŋtol jeertingol sakkitiingol ngol e Daniyel sappo e go'o ko jaŋtol rewo e fuɗnaange. Metusela e kulle eggooje ɗee ngonnoo jaŋtol jeertingol sakkitiingol jogiingol pecce ɗiɗi e jamanu Nuhu.

Maayde Lamech, wondude e maande 777, yahdi e fuɗɗoode taarol ngol, tuma nde debbo Ezekiel maayi. Ko ɗon hoolniiɓe ɓe, ɓe leñol Seth woni maande mum’en, mbaɗantee tammbere, tee ko ɗon kadi ɓe leñol Cain woni maande mum’en keɓata maande nde. Enoch wonnoo jeeɗiɗaɓo ummoraade e Adam, tee o hollitata maande laawol alfa e nder sahaa timmotooɗo e yonta cakkitiiɗo e yonta adanɗo, fof maantinirtee e limgal jeetati. Lamech’en ɓe ɗiɗo fof kollitata timmoode sahaa ƴeewndagol, tee maayde Lamech hollitata damal sahaa ƴeewndagol uddaangal e fuɗɗoode taarol ngol.

Enoch wonnoo alfa taariindi annabaaku, tee tilsa annabaaku ina waɗɗii e makko o anndita omega taariindi annabaaku. Omega oo ina holliree e pittaali jeetati ɗi njahi gila e aduna kiiɗɗo oo haa e aduna keso oo, tawa ɗi meeɗaani maayde. Enoch e pittaali jeetati ɗii yiyaani maayde hade ɓe hewde e leydi hesiri ndii. Aduna kiiɗɗo oo timmii e nder balɗe jeeɗiɗi eggol kulle, tee aduna keso oo fuɗɗori e balɗe jeeɗiɗi ɗe toɓo alaa. Rewti, gila e ñalnde 17ɓere, e nder lebbi jowi hay huunde alaano so wonaa toɓo, haa Alla haɗi toɓo e timmoode lebbi jowi ɗii, e ñalnde sappo e jeeɗiɗaɓere.

E taƴre jeenayi e Hollitaare ena woodi seedeeji ɗiɗi fii lebbi jowi, kadi e taƴre ndee ena woodi haalaaji annabaaku tati ceertuɗi ɗi jowitii e sahaa. Lebbi jowi adanɗi ɗii kollaa e aaya jowi; lebbi jowi ɗiɗaɓi ɗii ngoni e aaya sappo, tee duuɓi teemeɗɗe tati e cappanɗe jeenayi e go'o e balɗe sappo e jowi ngoni e aaya sappo e jowi. Aayaaji 5, 10 e 15 ɗii kollita haala annabaaku fii sahaa e dow Islaam, e seedeeji ɗiɗi fii lebbi jowi e fuɗɗorde sahaa annabaaku oo. Aayaaji 5 e 10 fof kollita sahaa lebbi jowi, ɗum waɗi, gorol e dow gorol, so aaya jowi e aaya sappo renndinaa, ina ngadda sappo e jowi. Ko ɗum waɗi, lebbi jowi adanɗi ɗii ko 15, tee duuɓi teemeɗɗe tati e cappanɗe jeenayi e go'o e balɗe sappo e jowi kollaa e aaya 15. Deggondiral e mahngo aayaaji 5, 10 e 15 kollita limgal sappo e jowi laabi ɗiɗi, tee e aayaaji ɗiɗi adanɗi ɗii, ɗi so renndinaa ngadda sappo e jowi, ena woodi haalaaji annabaaku ɗiɗi ɗi kala heen jowitii e sahaa duuɓi teemedere e cappanɗe jowi.

Aaya sappo e jowi ina hokka konngol annabaaku baɗngol e sahaa duuɓi teemedde tati e cappanɗe jeenay e go'o e balɗe sappo e jowi. Almasiihu maabii sappo e jowi e nder aayaaji tati, tee e huutoraade sahaa annabaaku hollaaɗo e nder ɗiin aayaaji tigi, O seerndii limoore 15 nde ɓeydondiral aaya jowi e aaya sappo hollata, ngam waɗde sappo e jowi laabi ɗiɗi so nde hawrondiraama e aaya sappo e jowi. Caggal ɗum, Almasiihu gasnirii konngi annabaaku tati ɗi njokkondiri ɗin fof e balɗe sappo e jowi.

En njokkitay ɗee piiji e winndannde aroore ndee.