The message brought by Elders Jones and Waggoner in the rebellion of 1888, was the message of justification by faith in verity. Apostate Protestantism argues that the justification provided by Christ’s death on the cross covers a man in his sins, but that His blood does not actually remove his sins. This false doctrine places the removal of sin at the Second Coming, when sinners are then magically transformed. Apostate Protestantism and officially since 1957, Laodicean Adventism, claim that Christ is exclusively our Substitute, but not our Example. A year before 1888, Sister White penned the following.
Vanhinten Jonesin ja Waggonerin vuonna 1888 ilmenneen kapinan yhteydessä tuoma sanoma oli sanoma vanhurskauttamisesta uskon kautta totisessa merkityksessään. Luopunut protestanttisuus väittää, että Kristuksen kuoleman ristillä tarjoama vanhurskautus peittää ihmisen hänen synneissään, mutta että Hänen verensä ei tosiasiallisesti poista hänen syntejään. Tämä väärä oppi siirtää synnin poistamisen toiseen tulemiseen, jolloin syntiset muka silloin taianomaisesti muutetaan. Luopunut protestanttisuus ja virallisesti vuodesta 1957 lähtien laodikealainen adventismi väittävät, että Kristus on yksinomaan meidän Sijaisemme, mutta ei meidän Esikuvamme. Vuotta ennen vuotta 1888 sisar White kirjoitti seuraavan.
“‘A new heart will I give you and a new spirit will I put within you.’ I believe with all my heart that the Spirit of God is being withdrawn from the world, and those who have had great light and opportunities and have not improved them, will be the first to be left. They have grieved away the Spirit of God. The present activity of Satan in working upon hearts, and upon churches and nations should startle every student of prophecy. The end is near. Let our churches arise. Let the converting power of God be experienced in the heart of the individual members, and then we shall see the deep moving of the Spirit of God. Mere forgiveness of sin is not the sole result of the death of Jesus. He made the infinite sacrifice not only that sin might be removed, but that human nature might be restored, rebeautified, reconstructed from its ruins, and made fit for the presence of God….
“‘Uuden sydämen minä annan teille, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne.’ Uskon koko sydämestäni, että Jumalan Henkeä vedetään pois maailmasta, ja ne, joilla on ollut suuri valo ja suuret tilaisuudet eivätkä he ole käyttäneet niitä hyväkseen, jäävät ensimmäisinä hylätyiksi. He ovat murehduttaneet Jumalan Hengen pois. Saatanan nykyisen toiminnan sydämiin sekä seurakuntiin ja kansakuntiin vaikuttamisessa tulisi havahduttaa jokainen profetian tutkija. Loppu on lähellä. Nouskoot seurakuntamme. Tulkoon Jumalan kääntävä voima koetuksi yksityisten jäsenten sydämessä, ja silloin me näemme Jumalan Hengen syvän liikkeen. Pelkkä synnin anteeksiantamus ei ole Jeesuksen kuoleman ainoa tulos. Hän teki äärettömän uhrin ei ainoastaan sitä varten, että synti poistettaisiin, vaan että ihmisluonto ennallistettaisiin, uudelleen kaunistettaisiin, raunioistaan jälleen rakennettaisiin ja tehtäisiin soveliaaksi Jumalan läsnäololle….”
“Christ is the ladder which Jacob saw whose base rested on the earth and whose topmost round reached the highest heavens. This shows the appointed method of salvation. We are to climb round after round of this ladder. If any one of us shall finally be saved, it will be by clinging to Jesus as to the rounds of a ladder. Christ is made unto the believer wisdom and righteousness, sanctification, and redemption….
”Kristus on ne tikkaat, jotka Jaakob näki ja joiden alaosa lepäsi maan päällä ja joiden ylimmät askelmat ulottuivat korkeimpaan taivaaseen. Tämä osoittaa pelastuksen määrätyn tien. Meidän on noustava näiden tikkaiden askelma askelmalta. Jos kukaan meistä lopulta pelastuu, se tapahtuu siten, että pidämme Jeesuksesta kiinni niin kuin tikkaiden askelmista. Kristus on tehty uskovalle viisaudeksi ja vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi…. ”
“There will be some terrible falls by those who think they stand firm because they have the truth; but they have it not as it is in Jesus. A moment’s carelessness may plunge a soul into irretrievable ruin. One sin leads to the second, and the second prepares the way for a third and so on. We must as faithful messengers of God, plead with Him constantly to be kept by his power. If we swerve a single inch from duty we are in danger of following on in a course of sin that ends in perdition. There is hope for every one of us, but only in one way—by fastening ourselves to Christ, and exerting every energy to attain to the perfection of his character.
”Jotkut, jotka luulevat seisovansa lujina, koska heillä on totuus, kokevat kauheita lankeemuksia; mutta heillä ei ole sitä niin kuin se on Jeesuksessa. Hetken huolimattomuus saattaa syöstä sielun korjaamattomaan perikatoon. Yksi synti johtaa toiseen, ja toinen valmistaa tietä kolmannelle ja niin edelleen. Meidän tulee Jumalan uskollisina sanansaattajina lakkaamatta anoa Häneltä, että hänen voimansa varjelisi meidät. Jos poikkeamme velvollisuudesta yhden ainoan tuuman verran, olemme vaarassa jatkaa synnin tietä, joka päättyy kadotukseen. Jokaiselle meistä on toivoa, mutta vain yhdellä tavalla — kiinnittämällä itsemme Kristukseen ja ponnistelemalla kaikin voimin saavuttaaksemme hänen luonteensa täydellisyyden.
“This goody-goody religion that makes light of sin and that is forever dwelling upon the love of God to the sinner, encourages the sinner to believe that God will save him while he continues in sin and he knows it to be sin. This is the way that many are doing who profess to believe present truth. The truth is kept apart from their life, and that is the reason it has no more power to convict and convert the soul. There must be a straining of every nerve and spirit and muscle to leave the world, its customs, its practices, and its fashions….
Tämä siirappinen uskonto, joka suhtautuu syntiin kevyesti ja alati viipyy Jumalan rakkaudessa syntistä kohtaan, rohkaisee syntistä uskomaan, että Jumala pelastaa hänet, vaikka hän yhä jatkaa synnissä ja tietää sen synniksi. Näin tekevät monet niistä, jotka tunnustautuvat uskovansa nykyhetken totuuteen. Totuus pidetään erillään heidän elämästään, ja siitä syystä sillä ei ole enempää voimaa vakuuttaa sielua synnistä ja käännyttää sitä. Jokainen hermo, henki ja lihas on ponnistettava äärimmilleen, jotta maailma, sen tavat, sen käytännöt ja sen muotivirtaukset voitaisiin jättää….
“If you put away sin and exercise living faith, the riches of heaven’s blessings will be yours.” Selected Messages, book 3, 155.
"Jos hylkäätte synnin ja harjoitatte elävää uskoa, taivaan siunausten rikkaudet ovat teidän." Selected Messages, kirja 3, 155.
The false “goody-goody religion” of apostate Protestantism was established as an official doctrine at the outset of the fourth generation of Adventism in 1957. It presented a definition of justification that “encourages the sinner to believe that God will save him while he continues in sin.” The cross, teaches that “forgiveness of sin is not the sole result of the death of Jesus,” for “He made the infinite sacrifice not only that sin might be removed, but that human nature might be restored, rebeautified, reconstructed from its ruins, and made fit for the presence of God.”
Luopuneen protestantismin väärä ”kiltti-kiltti uskonto” vahvistettiin viralliseksi opiksi adventismin neljännen sukupolven alussa vuonna 1957. Se esitti vanhurskauttamisesta määritelmän, joka ”rohkaisee syntistä uskomaan, että Jumala pelastaa hänet samalla kun hän jatkaa synnissä”. Risti opettaa, että ”synnin anteeksianto ei ole Jeesuksen kuoleman ainoa seuraus”, sillä ”Hän antoi äärettömän uhrin ei ainoastaan sitä varten, että synti poistettaisiin, vaan että ihmisluonto palautettaisiin, uudelleenkaunistettaisiin, rakennettaisiin uudelleen sen raunioista ja tehtäisiin soveliaaksi Jumalan läsnäoloon.”
The rebellion of 1957, demonstrates that the seed of the rebellion that was planted in 1863, and that then sprouted in 1888, and which was thereafter watered by the counterfeit message represented by the book published in 1919 (The Doctrine of Christ), had ultimately brought forth the fruit of an open pronouncement that the original “faith of the just” represented by Habakkuk’s two tables, was now removed and replaced with the corrupted definition of “justification by faith” that exists in apostate Protestantism. The disobedient prophet from Judah, had returned to the assembly of mockers and eaten with the lying prophet of Bethel.
Vuoden 1957 kapina osoittaa, että kapinan siemen, joka kylvettiin vuonna 1863 ja joka sitten versoi vuonna 1888 ja jota tämän jälkeen kasteltiin väärennetyllä sanomalla, jota edusti vuonna 1919 julkaistu kirja (The Doctrine of Christ), oli lopulta tuottanut hedelmän avoimena julistuksena, että alkuperäinen ”vanhurskaan usko”, jota Habakukin kaksi taulua edustivat, oli nyt poistettu ja korvattu turmeltuneella määritelmällä ”vanhurskauttamisesta uskon kautta”, joka vallitsee luopioituneessa protestantismissa. Tottelematon profeetta Juudasta oli palannut pilkkaajien kokoukseen ja syönyt Beetelin valheellisen profeetan kanssa.
The message to the Laodicean church which was first presented to the movement of the Millerites in 1856, and then again to the Laodicean church in 1888, was rejected every step of the way. That message of Jones and Waggoner, which according to Sister White was both the message to Laodicea, and the message of justification by faith, was rejected, under the premise that the rebels who were rejecting it, were actually defending the old landmarks! The landmarks they were defending was a foundation of their own human construction, that is built upon sand.
ಲაოდಿಕேய ಸಭைக்கு உரிய செய்தி 1856 ஆம் ஆண்டில் முதலில் மில்லரைட் இயக்கத்தாருக்குக் கொடுக்கப்பட்டது; பின்னர் 1888 ஆம் ஆண்டில் மீண்டும் லாவோதிக்கேய சபைக்குக் கொடுக்கப்பட்டது; ஆனால் அது ஒவ்வொரு கட்டத்திலும் நிராகரிக்கப்பட்டது. சிஸ்டர் வைட் அவர்களின்படி, லாவோதிக்கேயாவிற்கான செய்தியும் விசுவாசத்தினால் நீதிகரிக்கப்படுதல் என்ற செய்தியும் ஆகியிருந்த ஜோன்ஸ் மற்றும் வாக்னர் அவர்களின் அந்தச் செய்தி, அதை நிராகரித்துக் கொண்டிருந்த கலகக்காரர்களே உண்மையில் பழைய அடையாளக் கற்களைப் பாதுகாத்துக் கொண்டிருக்கிறார்கள் என்ற முன்னெண்ணத்தின் கீழ் நிராகரிக்கப்பட்டது! அவர்கள் பாதுகாத்துக் கொண்டிருந்த அந்த அடையாளக் கற்கள், அவர்களது சொந்த மனிதக் கட்டுமானமான, மணலின் மேல் கட்டப்பட்ட ஒரு அஸ்திவாரமே ஆகும்.
The message of “justification by faith” that was presented by Jones and Waggoner in 1888, included the fact of the true gospel, which identifies that those who are justified, are also sanctified. It emphasized that to be justified was to “actually” be made holy, not simply to be legally “proclaimed” as holy. The message of Jones and Waggoner, which Sister White identified she had been presenting for years before the rebellion of 1888, identifies that when justification is imputed, sanctification is simultaneously imparted.
“Uskosta vanhurskauttamisen” sanoma, jonka Jones ja Waggoner esittivät vuonna 1888, sisälsi todellisen evankeliumin tosiasian, joka osoittaa, että ne, jotka vanhurskautetaan, myös pyhitetään. Se korosti, että vanhurskautetuksi tuleminen merkitsi sitä, että ihminen “todellisesti” tehdään pyhäksi, eikä vain sitä, että hänet oikeudellisesti “julistetaan” pyhäksi. Jonesin ja Waggonerin sanoma, jonka sisar White ilmaisi esittäneensä jo vuosia ennen vuoden 1888 kapinaa, osoittaa, että kun vanhurskautus luetaan hyväksi, pyhitys annetaan samanaikaisesti.
It cannot be otherwise, for both justification and sanctification are accomplished by the presence of the Holy Spirit in the believer. Justification and sanctification are simply two words that describe two elements of one work that is accomplished within the believer by the presence of the Holy Spirit.
Se ei voi olla toisin, sillä sekä vanhurskauttaminen että pyhitys tapahtuvat Pyhän Hengen läsnäolon kautta uskovassa. Vanhurskauttaminen ja pyhitys ovat yksinkertaisesti kaksi sanaa, jotka kuvaavat yhden työn kahta osatekijää; tämän työn Pyhän Hengen läsnäolo saa aikaan uskovassa.
It was the very message of Moses that Korah’s rebels rejected, that was again rejected in 1856, then again in 1888, and then publicly enshrined as the salvation theology of Laodicean Adventism in 1957. The continuous rebellion wearied God, for the people said, “Everyone that doeth evil is good in the sight of the Lord, and he delighteth in them; or, Where is the God of judgment?”
Juuri sen Mooseksen sanoman, jonka Koorahin kapinalliset hylkäsivät, hylättiin jälleen vuonna 1856, sitten jälleen vuonna 1888, ja lopulta se vahvistettiin julkisesti laodikealaisen adventismin pelastusopiksi vuonna 1957. Jatkuva kapina väsytti Jumalaa, sillä kansa sanoi: ”Jokainen, joka tekee pahaa, on hyvä Herran silmissä, ja heihin hän mielistyy”; tai: ”Missä on tuomion Jumala?”
They said “those that are sinning are justified by Christ’s blood, and God delights in them, even though they continue to sin.” This is the spiritual deception that is represented by the message to Laodicea (a people judged), for in spite of the fact that Christ identifies the Laodiceans as “wretched, and miserable, and poor, and blind, and naked,” they believe that they are “rich, and increased with goods, and have need of nothing.” And in that condition, they are actually on the verge of being spewed out of the mouth of the Lord.
He sanoivat: ”Ne, jotka tekevät syntiä, vanhurskautetaan Kristuksen verellä, ja Jumala mielistyy heihin, vaikka he edelleen jatkavat synnissä.” Tämä on se hengellinen petos, jota Laodikealle annettu sanoma (tuomittu kansa) edustaa, sillä huolimatta siitä, että Kristus luonnehtii laodikealaisia ”viheliäisiksi ja kurjiksi ja köyhiksi ja sokeiksi ja alastomiksi”, he uskovat olevansa ”rikkaita ja rikastuneita eivätkä mitään tarvitsevia”. Ja siinä tilassa he ovat todellisuudessa aivan lähellä joutua sylkäistyiksi pois Herran suusta.
The faithful of Millerite history who had persevered through the experience of the first disappointment in 1844, as represented by Jeremiah in chapter fifteen, verse fifteen through twenty-one, as the faithful builders of the temple, who had been promised that if they would not return to the “assembly of mockers,” that they would become God’s “mouth,” did return to “the assembly of mockers” (represented by the lying prophet of Bethel), and transitioned into Laodiceans, on the verge of being spewed out of God’s mouth, and they know it not.
Milleriläisen historian uskolliset, jotka olivat kestäneet ensimmäisen pettymyksen kokemuksen vuonna 1844, kuten Jeremiaa kuvaa luvussa viisitoista, jakeissa viisitoista–kaksikymmentäyksi, temppelin uskollisina rakentajina, joille oli luvattu, että jos he eivät palaisi ”pilkkaajain seuraan”, heistä tulisi Jumalan ”suu”, palasivat ”pilkkaajain seuraan” (jota edustaa Beetelin valheprofeetta) ja muuttuivat laodikealaisiksi, Jumalan suusta pois sylkemisen partaalle, eivätkä he sitä tiedä.
The condition of Laodicean Adventism on September 11, 2001, was typified by the condition of the Protestants on August 11, 1840. Those two histories were typified by the quibbling Jews, when the Holy Spirit descended at the baptism of Christ. In each of the three histories a former chosen people were, and are in the process now, of being passed by. The Messenger of the Covenant in the time of John the Baptist, was to enter into covenant with those whom Peter identified as a “chosen generation.”
Laodikealaisen adventismin tila 11. syyskuuta 2001 esitettiin esikuvallisesti protestanttien tilassa 11. elokuuta 1840. Näitä kahta historiaa esikuvallisti kinastelevien juutalaisten tila, kun Pyhä Henki laskeutui Kristuksen kasteessa. Kussakin näistä kolmesta historiasta entinen valittu kansa jätettiin, ja jätetään nytkin, syrjään. Liiton Sanansaattajan oli Johannes Kastajan aikana määrä astua liittoon niiden kanssa, jotka Pietari määritteli ”valituksi sukupolveksi”.
But ye are a chosen generation, a royal priesthood, an holy nation, a peculiar people; that ye should show forth the praises of him who hath called you out of darkness into his marvellous light: Which in time past were not a people, but are now the people of God: which had not obtained mercy, but now have obtained mercy. 1 Peter 2:9, 10.
Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja, joka on kutsunut teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa; te, jotka ennen ette olleet kansa, mutta nyt olette Jumalan kansa; te, jotka ette olleet saaneet laupeutta, mutta nyt olette saaneet laupeuden. 1. Piet. 2:9, 10.
Peter was identifying the new chosen people of his period, which then was the Christian church. They had been selected as a “chosen generation,” during a period when Christ and John the Baptist both identified the former chosen people, as a generation of vipers.
Pietari osoitti oman aikakautensa uuden valitun kansan, joka tuolloin oli kristillinen seurakunta. Heidät oli valittu ”valituksi sukupolveksi” aikana, jolloin sekä Kristus että Johannes Kastaja nimittivät entistä valittua kansaa kyiden sukupolveksi.
O generation of vipers, how can ye, being evil, speak good things? for out of the abundance of the heart the mouth speaketh. Matthew 12:34.
Te kyykäärmeitten sikiö, kuinka te voisitte pahaa ollessanne puhua hyvää? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu. Matteus 12:34.
The generation that is passed by, is a “generation of vipers,” which is a symbol of Satan—the reptile of Bible prophecy. The generation that is passed by had filled up their cup of probationary time, and through four generations they had settled into the character of the viper. They had developed the forehead of a whore. This is why the twenty-five ancient men in Ezekiel chapter eight, are willing to bow to the sun. They had formed the character of the papacy.
Syrjään sivuutettu sukupolvi on ”kyykäärmeitten sukupolvi”, mikä on Saatanan vertauskuva — raamatullisen profetian matelijan. Syrjään sivuutettu sukupolvi oli täyttänyt koetusaikansa maljan, ja neljän sukupolven kuluessa he olivat vakiintuneet kyykäärmeen luonteeseen. He olivat kehittäneet porton otsan. Tästä syystä Hesekielin kahdeksannen luvun kaksikymmentäviisi vanhinta miestä ovat valmiit kumartamaan aurinkoa. He olivat muodostaneet paaviuden luonteen.
“The third angel’s message has been sent forth to the world, warning men against receiving the mark of the beast or of his image in their foreheads or in their hands. To receive this mark means to come to the same decision as the beast has done, and to advocate the same ideas, in direct opposition to the Word of God.” Review and Herald, July 13, 1897.
”Kolmannen enkelin sanoma on lähetetty maailmaan varoittamaan ihmisiä ottamasta pedon tai sen kuvan merkkiä otsaansa tai käteensä. Tämän merkin vastaanottaminen merkitsee sitä, että tullaan samaan ratkaisuun kuin peto on tehnyt ja kannatetaan samoja ajatuksia, suoranaisessa vastakohdassa Jumalan Sanalle.” Review and Herald, 13. heinäkuuta 1897.
The mark of the beast, is the mark of the man of sin, who is the pope of Rome and the earthly representative of Satan. To come to the same mind as the beast, is to come to the same mind as Satan, who is symbolized as a viper.
Pedon merkki on synnin ihmisen merkki, ja tämä synnin ihminen on Rooman paavi, Saatanan maallinen edustaja. Tulla samaan mieleen kuin peto merkitsee tulla samaan mieleen kuin Saatana, jota vertauskuvallisesti kuvataan kyykäärmeenä.
“To secure worldly gains and honors, the church was led to seek the favor and support of the great men of earth; and having thus rejected Christ, she was induced to yield allegiance to the representative of Satan—the bishop of Rome.” The Great Controversy, 50.
”Saavuttaakseen maallista hyötyä ja kunniaa kirkko johdettiin etsimään maan suurmiesten suosiota ja tukea; ja näin hylättyään Kristuksen se taivutettiin osoittamaan alamaisuutta Saatanan edustajalle — Rooman piispalle.” Suuri taistelu, s. 50.
In the last generation of a former chosen people, their character reflects the character of Satan. The “chosen generation” who in times past, were not the people of God, are chosen through a process of testing, purging and purification. Those that pass the testing process are chosen to be in a covenant relationship with God. The Lord entered into covenant with the Christian church, then again with Millerite Adventism, and He does so again with the one hundred and forty-four thousand.
Entisen valitun kansan viimeisessä sukupolvessa heidän luonteensa heijastaa Saatanan luonnetta. ”Valittu sukupolvi”, joka menneinä aikoina ei ollut Jumalan kansa, tulee valituksi koettelemisen, puhdistamisen ja perkaamisen kautta. Ne, jotka läpäisevät koettelemisen prosessin, valitaan olemaan liittosuhteessa Jumalan kanssa. Herra solmi liiton kristillisen seurakunnan kanssa, sitten jälleen milleriläisen adventismin kanssa, ja niin Hän tekee jälleen sadan neljänkymmenenneljän tuhannen kanssa.
When the Lord enters into covenant with the newly chosen people of God (who in times past were not the people of God), He comes to them as the Messenger of the Covenant. In each of the three histories that fulfill Malachi chapter three, there is a messenger who prepares the way for the Messenger of the Covenant. The first messenger was John the Baptist, who typified the second and third messenger. The second messenger was William Miller. Together the prophetic characteristics of John the Baptist and William Miller establish the characteristics of the messenger who prepares the way for the Messenger of the Covenant to come and enter into covenant with the one hundred and forty-four thousand.
Kun Herra tekee liiton vastavalitun Jumalan kansan kanssa (joka entisinä aikoina ei ollut Jumalan kansa), Hän tulee heidän luokseen Liiton Sanansaattajana. Kussakin niistä kolmesta historiasta, jotka täyttävät Malakian kolmannen luvun, on sanansaattaja, joka valmistaa tien Liiton Sanansaattajalle. Ensimmäinen sanansaattaja oli Johannes Kastaja, joka oli toisen ja kolmannen sanansaattajan esikuva. Toinen sanansaattaja oli William Miller. Yhdessä Johannes Kastajan ja William Millerin profeetalliset tunnusmerkit vahvistavat sen sanansaattajan tunnusmerkit, joka valmistaa tien Liiton Sanansaattajalle tulemaan ja tekemään liiton sadan neljänkymmenenneljän tuhannen kanssa.
The three messengers that prepare the way for Christ, who is the Messenger of the Covenant, to suddenly come to His temple, illustrate a work that is accomplished in the time of the investigative judgment, which concludes at the executive judgment.
Nuo trimitari care pregătesc calea pentru Hristos, care este Solul legământului, spre a veni deodată la templul Său, ilustrează o lucrare care este împlinită în timpul judecății de cercetare, care se încheie odată cu judecata executivă.
“In the last days of this earth’s history, God’s covenant with his commandment-keeping people is to be renewed. ‘In that day I will make a covenant for them with the beasts of the field, and with the fowls of heaven, and with the creeping things of the ground: and I will break the bow and the sword and the battle out of the earth, and I will make them to lie down safely. And I will betroth thee unto me forever; yea, I will betroth thee unto me in righteousness, and in judgment, and in loving-kindness, and in mercies. I will even betroth thee unto me in faithfulness; and thou shalt know the Lord.’
”Tämän maan historian viimeisinä päivinä Jumalan liitto hänen käskynsä pitävän kansansa kanssa on uudistettava. ”Sinä päivänä minä teen heidän hyväksensä liiton metsän eläinten kanssa ja taivaan lintujen kanssa ja maan matelijain kanssa; ja minä särjen jousen ja miekan ja sodan pois maasta ja annan heidän levätä turvallisesti. Ja minä kihlaan sinut itselleni iankaikkisesti; minä kihlaan sinut itselleni vanhurskaudessa ja oikeudessa, armossa ja laupeudessa. Minä kihlaan sinut itselleni uskollisuudessa, ja sinä olet tunteva Herran.”
“‘And it shall come to pass in that day, I will hear, saith the Lord, I will hear the heavens, and they shall hear the earth; and the earth shall hear the corn, and the wine, and the oil; and they shall hear Jezreel. And I will sow her unto me in the earth; and I will have mercy upon her that had not obtained mercy; and I will say to them which were not my people, Thou art my people; and they shall say, Thou art my God.’ Hosea 2:14–23.
“‘Ja sinä päivänä tapahtuu, minä vastaan, sanoo Herra, minä vastaan taivaille, ja ne vastaavat maalle; ja maa vastaa viljalle ja viinille ja öljylle; ja ne vastaavat Jisreelille. Ja minä kylvän hänet itselleni maahan; ja minä armahdan sitä, joka ei ollut saanut armoa; ja minä sanon niille, jotka eivät olleet minun kansani: Sinä olet minun kansani; ja he sanovat: Sinä olet minun Jumalani.’ Hoos. 2:14–23.”
“‘In that day, . . . the remnant of Israel, and such as are escaped of the house of Jacob, . . . shall stay upon the Lord, the Holy One of Israel, in truth.’ Isaiah 10:20. From ‘every nation, and kindred, and tongue, and people’ there will be those who will gladly respond to the message, ‘Fear God, and give glory to him; for the hour of his judgment is come.’ They will turn from every idol that binds them to this earth, and will ‘worship him at that made heaven, and earth, and the sea, and the fountains of waters.’ They will free themselves from every entanglement, and will stand before the world as monuments of God’s mercy. Obedient to every divine requirement, they will be recognized by angels and by men as those that ‘keep the commandments of God, and the faith of Jesus.’ Revelation 14:6–7, 12.
”Sinä päivänä… Israelin jäännös ja Jaakobin huoneen pelastuneet… turvautuvat totuudessa Herraan, Israelin Pyhään.” Jesaja 10:20. ”Jokaisesta kansasta ja sukukunnasta ja kielestä ja kansanheimosta” on oleva niitä, jotka iloisesti vastaavat sanomaan: ”Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut.” He kääntyvät pois jokaisesta epäjumalasta, joka sitoo heidät tähän maahan, ja ”kumartavat häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet”. He vapautuvat kaikista kietovista siteistä ja seisovat maailman edessä Jumalan armon muistomerkkeinä. Kuuliaisina jokaiselle jumalalliselle vaatimukselle enkelit ja ihmiset tunnistavat heidät niiksi, ”jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon”. Ilmestys 14:6–7, 12.
“‘Behold, the days come, saith the Lord, that the plowman shall overtake the reaper, and the treader of grapes him that soweth seed; and the mountains shall drop sweet wine, and all the hills shall melt. And I will bring again [reverse] the captivity of my people of Israel, and they shall build the waste cities, and inhabit them; and they shall plant vineyards, and drink the wine thereof; they shall also make gardens, and eat the fruit of them. And I will plant them upon their land, and they shall no more be pulled up out of their land which I have given them, saith the Lord thy God. Amos 9:13–15.’” Review and Herald, February 26, 1914.
“‘Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin kyntäjä saavuttaa leikkaajan ja rypäleiden polkija siemenen kylväjän; ja vuoret tihkuvat makeaa viiniä, ja kaikki kukkulat sulavat. Ja minä käännän kansani Israelin vankeuden, ja he rakentavat autiot kaupungit ja asuvat niissä; he istuttavat viinitarhoja ja juovat niiden viiniä; he tekevät myös puutarhoja ja syövät niiden hedelmää. Ja minä istutan heidät omaan maahansa, eikä heitä enää revitä irti maastansa, jonka minä olen heille antanut, sanoo Herra, sinun Jumalasi. Aamos 9:13–15.’” Review and Herald, 26. helmikuuta 1914.
Malachi chapter three, was fulfilled in the time of Christ, and in the time of the Millerites, and those two histories identify its fulfillment in the last days. Sister White aligns the fulfillment of Malachi chapter three, with Christ’s work of cleansing the temple.
Malakian kolmas luku täyttyi Kristuksen aikana ja milleriittien aikana, ja nämä kaksi historianvaihetta osoittavat sen täyttymyksen viimeisinä päivinä. Sisaret White yhdistää Malakian kolmannen luvun täyttymyksen Kristuksen työhön temppelin puhdistamisessa.
“In cleansing the temple from the world’s buyers and sellers, Jesus announced His mission to cleanse the heart from the defilement of sin,—from the earthly desires, the selfish lusts, the evil habits, that corrupt the soul. Malachi 3:1–3 quoted.” The Desire of Ages, 161.
Puhdistaessaan temppelin maailman ostajista ja myyjistä Jeesus julisti tehtävänsä puhdistaa sydän synnin saastutuksesta — maallisista haluista, itsekkäistä himoista, pahoista tottumuksista, jotka turmelevat sielun. Malakia 3:1–3 siteerattuna.” Aikakausien Toivo, 161.
The cleansing of the temple by Christ represented His work of cleansing the heart of the repentant sinner. In His ministry among men, He twice cleansed the earthly temple.
Kristuksen suorittama temppelin puhdistaminen kuvasi Hänen työtään katuvan syntisen sydämen puhdistamiseksi. Ihmisten keskuudessa suorittamansa palvelutyön aikana Hän puhdisti maallisen temppelin kahdesti.
“The prophet says, ‘I saw another angel come down from heaven, having great power; and the earth was lightened with his glory. And he cried mightily with a strong voice, saying, Babylon the great is fallen, is fallen, and is become the habitation of devils’ (Revelation 18:1, 2). This is the same message that was given by the second angel. Babylon is fallen, ‘because she made all nations drink of the wine of the wrath of her fornication’ (Revelation 14:8). What is that wine?—Her false doctrines. She has given to the world a false sabbath instead of the Sabbath of the fourth commandment, and has repeated the falsehood that Satan first told Eve in Eden—the natural immortality of the soul. Many kindred errors she has spread far and wide, ‘teaching for doctrines the commandments of men’ (Matthew 15:9).
Profeetta sanoo: ”Minä näin toisen enkelin tulevan alas taivaasta; hänellä oli suuri valta, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan. Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon, ja siitä on tullut riivaajien asumus” (Ilmestys 18:1, 2). Tämä on sama sanoma, jonka toinen enkeli julisti. Babylon on kukistunut, ”sillä hän on juottanut kaikille kansoille haureutensa vihan viiniä” (Ilmestys 14:8). Mitä tuo viini on?—Hänen väärät oppinsa. Hän on antanut maailmalle väärän sapatin neljännen käskyn sapatin sijasta, ja on toistanut sen valheen, jonka Saatana ensimmäiseksi puhui Eevalle Eedenissä — sielun luonnollisen kuolemattomuuden. Monia samankaltaisia eksytyksiä hän on levittänyt laajalti, ”opettaen oppeina ihmisten käskyjä” (Matteus 15:9).
“When Jesus began His public ministry, He cleansed the Temple from its sacrilegious profanation. Among the last acts of His ministry was the second cleansing of the Temple. So in the last work for the warning of the world, two distinct calls are made to the churches. The second angel’s message is, ‘Babylon is fallen, is fallen, that great city, because she made all nations drink of the wine of the wrath of her fornication’ (Revelation 14:8). And in the loud cry of the third angel’s message a voice is heard from heaven saying, ‘Come out of her, my people, that ye be not partakers of her sins, and that ye receive not of her plagues. For her sins have reached unto heaven, and God hath remembered her iniquities’ (Revelation 18:4, 5).” Selected Messages, book 2, 118.
”Kun Jeesus aloitti julkisen toimintansa, Hän puhdisti temppelin sen pyhyyttä häpäisevästä saastutuksesta. Hänen toimintansa viimeisiin tekoihin kuului temppelin toinen puhdistus. Samoin maailman varoittamisen viimeisessä työssä seurakunnille esitetään kaksi erillistä kutsua. Toisen enkelin sanoma kuuluu: ’Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon, koska hän haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat’ (Ilmestys 14:8). Ja kolmannen enkelin sanoman voimallisessa huudossa kuuluu taivaasta ääni, joka sanoo: ’Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi osallisiksi hänen synneistään ettekä saisi osaanne hänen vitsauksistaan. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen vääryytensä’ (Ilmestys 18:4, 5).” Selected Messages, kirja 2, 118.
In the fulfillment of Malachi chapter three, John the Baptist was the messenger who prepared for Jesus, as the Messenger of the Covenant, to suddenly come to His temple and twice cleanse it. In His ministry of three and a half years, He cleansed the temple at the beginning and ending of His ministry, thus identifying that the cleansing work has a beginning that represents the ending. Jesus always illustrates the ending with the beginning, and in agreement with His work as Alpha and Omega the three and a half years began and ended with a temple cleansing.
Malakian kolmannen luvun täyttymyksessä Johannes Kastaja oli se sanansaattaja, joka valmisti tietä Jeesukselle, jotta tämä Liiton Sanansaattajana äkisti tulisi temppeliinsä ja puhdistaisi sen kahdesti. Kolmen ja puolen vuoden palvelutyönsä aikana Hän puhdisti temppelin palvelutyönsä alussa ja lopussa, osoittaen näin, että puhdistustyöllä on alku, joka edustaa loppua. Jeesus havainnollistaa aina lopun alulla, ja sopusoinnussa työnsä kanssa Alfan ja Omegan Hän kolmen ja puolen vuoden aikana aloitti ja päätti temppelin puhdistamiseen.
At the conclusion of the three and a half years, He shed the blood that confirmed the covenant that fulfilled the prediction of Daniel chapter nine that He would confirm the covenant with many for one week, in the midst of which He would be cut off.
Kolmen ja puolen vuoden päättyessä Hän vuodatti veren, joka vahvisti liiton, täyttäen Danielin yhdeksännen luvun ennustuksen siitä, että Hän vahvistaisi liiton monien kanssa yhdeksi viikoksi, jonka keskellä Hänet leikattaisiin pois.
And after threescore and two weeks shall Messiah be cut off, but not for himself: and the people of the prince that shall come shall destroy the city and the sanctuary; and the end thereof shall be with a flood, and unto the end of the war desolations are determined. And he shall confirm the covenant with many for one week: and in the midst of the week he shall cause the sacrifice and the oblation to cease, and for the overspreading of abominations he shall make it desolate, even until the consummation, and that determined shall be poured upon the desolate. Daniel 9:26, 27.
Ja kuudenkymmenen kahden viikon kuluttua Messias hävitetään, eikä hänen tähtensä; ja tulevan ruhtinaan kansa hävittää kaupungin ja pyhäkön, ja sen loppu tulee kuin tulva, ja sodan loppuun asti hävitykset ovat säädetyt. Ja hän vahvistaa liiton monien kanssa yhdeksi viikoksi; ja viikon puolivälissä hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin, ja kauhistusten levittämisen tähden hän tekee sen autioksi aina täyttymykseen asti, ja se, mikä on säädetty, vuodatetaan aution yli. Daniel 9:26, 27.
We will continue this study in the next article.
Jatkamme tätä tutkielmaa seuraavassa artikkelissa.
“Page after page might be written in regard to these things. Whole conferences are becoming leavened with the same perverted principles. ‘For the rich men thereof are full of violence, and the inhabitants thereof have spoken lies, and their tongue is deceitful in their mouth.’ The Lord will work to purify his church. I tell you in truth, the Lord is about to turn and overturn in the institutions called by his name.
Sivu sivun jälkeen voitaisiin kirjoittaa näistä asioista. Kokonaiset konferenssit ovat käymässä hapatetuiksi samoilla vääristyneillä periaatteilla. ”Sillä sen rikkaat miehet ovat täynnä väkivaltaa, ja sen asukkaat ovat puhuneet valhetta, ja heidän kielensä on petollinen heidän suussaan.” Herra on toimiva puhdistaakseen seurakuntansa. Minä sanon teille totuudessa: Herra on aikeissa kääntää ja kumota niissä laitoksissa, joita kutsutaan hänen nimellään.
“Just how soon this refining process will begin, I cannot say, but it will not be long deferred. He whose fan is in his hand will cleanse his temple of its moral defilement. He will thoroughly purge his floor. God has a controversy with all who practice the least injustice; for in so doing they reject the authority of God, and imperil their interest in the atonement, the redemption which Christ has undertaken for every son and daughter of Adam. Will it pay to take a course abhorrent to God? Will it pay to put upon your censers strange fire to offer before God, and say it makes no difference?
En voi sanoa, kuinka pian tämä puhdistusprosessi alkaa, mutta sitä ei lykätä kauaksi. Hän, jonka viskin on hänen kädessään, puhdistaa temppelinsä sen moraalisesta saastasta. Hän perkaa puimatantereensa perusteellisesti. Jumalalla on riita-asia kaikkien niiden kanssa, jotka harjoittavat vähäisintäkään vääryyttä; sillä niin tehdessään he hylkäävät Jumalan arvovallan ja saattavat vaaralle alttiiksi osallisuutensa sovitukseen, siihen lunastukseen, jonka Kristus on ottanut tehtäväkseen jokaisen Aadamin pojan ja tyttären puolesta. Kannattaako kulkea tietä, joka on Jumalalle kauhistus? Kannattaako panna suitsutusastioihinne vierasta tulta uhrataksenne sitä Jumalan edessä ja sanoa, ettei sillä ole mitään merkitystä?
“It has not been after God’s order to center so much in Battle Creek. The state of things now exists that was presented before me as a warning. I am sick at heart at the representation. The Lord gave warnings to prevent this demoralizing condition of things, but they have not been heeded. ‘Ye are the salt of the earth: but if the salt have lost his savor, wherewith shall it be salted? It is thenceforth good for nothing, but to be cast out, and to be trodden under foot of men.’
“Ei ole ollut Jumalan järjestyksen mukaista keskittää niin paljon Battle Creekiin. Nyt vallitsee sellainen tila, joka esitettiin minulle varoituksena. Sydämeni on sairas tämän esityksen tähden. Herra antoi varoituksia estääkseen tämän moraalia turmelevan asiantilan, mutta niitä ei ole otettu vaarin. ‘Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se enää kelpaa mihinkään, vaan se heitetään pois ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa.’”
“I appeal to my brethren to wake up. Unless a change takes place speedily, I must give the facts to the people; for this state of things must change; unconverted men must no longer be managers and directors in so important and sacred work. With David we are forced to say, ‘It is time for thee, Lord, to work: for they have made void thy law.’” Special Testimonies, 30, 31.
“Vetoon veljiini, että he heräisivät. Ellei muutos tapahdu pian, minun täytyy esittää tosiasiat kansalle; sillä tämän asiantilan täytyy muuttua; kääntymättömät miehet eivät enää saa olla johtajina ja hallituksen jäseninä näin tärkeässä ja pyhässä työssä. Daavidin kanssa meidän on pakko sanoa: ‘On aika sinun, Herra, toimia, sillä he ovat tehneet tyhjäksi sinun lakisi.’” Special Testimonies, 30, 31.