The book The Keys of This Blood: The Struggle for World Dominion Between Pope John Paul II, Mikhail Gorbachev, and the Capitalist West, was written by Malachi Martin, and it was first published in 1990. Martin examines the role of Pope John Paul II as a transformative figure in global politics and diplomacy during the latter half of the 20th century. He discusses the Pope’s role in the collapse of Communism in Eastern Europe. The book presents a Catholic perspective of the dynamics that brought about the fulfillment of verse forty of Daniel eleven, at the time of the end in 1989.
Kirjan *The Keys of This Blood: The Struggle for World Dominion Between Pope John Paul II, Mikhail Gorbachev, and the Capitalist West* kirjoitti Malachi Martin, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1990. Martin tarkastelee paavi Johannes Paavali II:n roolia maailmanpolitiikkaa ja diplomatiaa muovanneena hahmona 1900-luvun jälkipuoliskolla. Hän käsittelee paavin osuutta kommunismin romahtamisessa Itä-Euroopassa. Kirja esittää katolisen näkökulman niihin tapahtumakulkujen voimiin, jotka saattoivat Danielin 11. luvun neljännenkymmenennen jakeen täyttymykseen lopun aikana vuonna 1989.
Martin analyzes the internal dynamics of the Soviet Union under the leadership of Mikhail Gorbachev, particularly focusing on Gorbachev’s policies of “glasnost” (openness) and “perestroika” (restructuring). He discusses the challenges facing the Soviet Union and Gorbachev’s attempts to reform the Communist system. He explores the geopolitical tensions and power struggles between the Soviet Union (the king of the south—the dragon), the Catholic Church (the king of the north—the beast), and what he calls the capitalist West (the king of the north’s proxy army—the false prophet). He discusses the ideological conflicts, espionage, and covert operations that characterized the Cold War era and examines the efforts of various actors to shape the future of the world.
Martin analysoi Neuvostoliiton sisäistä dynamiikkaa Mihail Gorbatšovin johdolla keskittyen erityisesti Gorbatšovin ”glasnostin” (avoimuuden) ja ”perestroikan” (uudelleenjärjestelyn) politiikkaan. Hän käsittelee Neuvostoliiton kohtaamia haasteita ja Gorbatšovin pyrkimyksiä uudistaa kommunistista järjestelmää. Hän tarkastelee geopoliittisia jännitteitä ja valtataisteluja Neuvostoliiton (etelän kuningas — lohikäärme), katolisen kirkon (pohjoisen kuningas — peto) ja sen, mitä hän kutsuu kapitalistiseksi länneksi (pohjoisen kuninkaan sijaissotajoukko — väärä profeetta), välillä. Hän käsittelee niitä ideologisia ristiriitoja, vakoilua ja peiteoperaatioita, jotka olivat ominaisia kylmän sodan aikakaudelle, ja tarkastelee eri toimijoiden pyrkimyksiä muovata maailman tulevaisuutta.
Martin emphasizes the significance of Catholicism as a force in global politics and diplomacy. He argues that the Catholic Church, under the leadership of Pope John Paul II, played a pivotal role in shaping the course of history during this period and influencing the outcome of the Cold War. He places John Pauls’ influence in the context of the Marian apparitions at Fatima, Portugal, and identifies the influence of Fatima upon global events and the Catholic Church’s role in shaping the course of history. Martin suggests that the events at Fatima hold significant prophetic and geopolitical implications, particularly in the context of the Cold War era.
Martin korostaa katolilaisuuden merkitystä voimana maailmanpolitiikassa ja diplomatiassa. Hän väittää, että katolinen kirkko paavi Johannes Paavali II:n johdolla oli ratkaisevassa asemassa historian kulun muovaamisessa tänä ajanjaksona ja kylmän sodan lopputulokseen vaikuttamisessa. Hän asettaa Johannes Paavalin vaikutuksen Fatimassa, Portugalissa, tapahtuneiden mariaanisten ilmestysten yhteyteen ja tuo esiin Fatiman vaikutuksen maailmanlaajuisiin tapahtumiin sekä katolisen kirkon roolin historian kulun muovaamisessa. Martin esittää, että Fatiman tapahtumilla on merkittäviä profeetallisia ja geopoliittisia ulottuvuuksia, erityisesti kylmän sodan aikakauden yhteydessä.
Martin explores the three secrets of Fatima, which were allegedly revealed by the Virgin Mary to three young shepherd children in Fatima in 1917. He suggests that the third secret, which was initially kept secret by the Vatican and only revealed in 2000, contained apocalyptic warnings about the future of the Catholic Church and the world. Martin argues that the events at Fatima, including the apparitions and the messages conveyed by the Virgin Mary, had significant implications for global politics and the struggle between communism and capitalism during the Cold War era.
Martin tarkastelee Fatiman kolmea salaisuutta, jotka Neitsyt Marian väitetään paljastaneen kolmelle nuorelle paimenlapselle Fatimassa vuonna 1917. Hän esittää, että kolmas salaisuus, jonka Vatikaani aluksi piti salassa ja joka paljastettiin vasta vuonna 2000, sisälsi apokalyptisia varoituksia katolisen kirkon ja maailman tulevaisuudesta. Martin väittää, että Fatiman tapahtumilla, mukaan lukien ilmestykset ja Neitsyt Marian välittämät sanomat, oli merkittäviä vaikutuksia maailmanpolitiikkaan sekä kommunismin ja kapitalismin väliseen kamppailuun kylmän sodan aikakaudella.
Martin highlights the role of Pope John Paul II as a key figure in the fulfillment of the prophecies of Fatima. He suggests that John Paul II saw himself as the “bishop in white” mentioned in the third secret of Fatima and that he viewed his papacy as a mission to confront the forces of evil and promote spiritual renewal within the Catholic Church and society at large.
Martin korostaa paavi Johannes Paavali II:n roolia keskeisenä hahmona Fatiman profetioiden täyttymyksessä. Hän esittää, että Johannes Paavali II piti itseään Fatiman kolmannessa salaisuudessa mainittuna ”valkopukuisena piispana” ja että hän näki paaviutensa tehtävänä kohdata pahan voimat sekä edistää hengellistä uudistumista katolisessa kirkossa ja yhteiskunnassa laajemmin.
Martin suggests that the messages of Fatima emphasized the importance of spiritual warfare and the need for the Catholic Church to confront the forces of evil, both within and outside the Church. He argues that the events at Fatima provided a spiritual and moral framework for understanding and addressing the challenges facing humanity in the modern world. The Fatima messages represent the satanic message which conditions Catholicism to accept Satan as Christ, when he “personates” Christ at the soon coming Sunday law.
Martin esittää, että Fátiman sanomat korostivat hengellisen sodankäynnin merkitystä ja Katolisen kirkon tarvetta kohdata pahan voimat sekä kirkon sisällä että sen ulkopuolella. Hän väittää, että Fátiman tapahtumat tarjosivat hengellisen ja moraalisen viitekehyksen nykymaailmassa ihmiskuntaa kohtaavien haasteiden ymmärtämiseksi ja niihin vastaamiseksi. Fátiman sanomat edustavat saatanallista sanomaa, joka ehdollistaa katolilaisuuden hyväksymään Saatanan Kristuksena, kun hän ”esiintyy” Kristuksena pian tulevan sunnuntailain yhteydessä.
“Satan will work miracles to deceive those who dwell upon the earth. Spiritualism will do its work by causing the dead to be personated. Those religious bodies who refuse to hear God’s messages of warning will be under strong deception, and will unite with the civil power to persecute the saints. The Protestant churches will unite with the papal power in persecuting the commandment-keeping people of God. This is that power which constitutes the great system of persecution which will exercise spiritual tyranny over the consciences of men.
”Saatana tekee ihmeitä pettääkseen ne, jotka asuvat maan päällä. Spiritismi tekee työnsä saattamalla kuolleet näyttäytymään elävinä. Ne uskonnolliset yhteisöt, jotka kieltäytyvät kuulemasta Jumalan varoitussanomia, joutuvat voimakkaan eksytyksen valtaan ja yhtyvät maalliseen valtaan vainotakseen pyhiä. Protestanttiset kirkot yhtyvät paavilliseen valtaan vainotessaan Jumalan käskyt pitävää kansaa. Tämä on se valta, joka muodostaa suuren vainojärjestelmän ja harjoittaa hengellistä tyranniaa ihmisten omientuntojen yli.”
“‘He had two horns like a lamb, and he spake as a dragon.’ Though professing to be followers of the Lamb of God, men become imbued with the spirit of the dragon. They profess to be meek and humble but they speak and legislate with the spirit of Satan, showing by their actions that they are the opposite of what they profess to be. This lamb-like power unites with the dragon in making war upon those who keep the commandments of God and have the testimony of Jesus Christ. And Satan unites with Protestants and papists, acting in consort with them as the god of this world, dictating to men as if they were the subjects of his kingdom, to be handled and governed and controlled as he pleases.
”Sillä oli kaksi sarvea niin kuin karitsalla, ja se puhui niin kuin lohikäärme.” Vaikka ihmiset tunnustautuvat Jumalan Karitsan seuraajiksi, he täyttyvät lohikäärmeen hengellä. He tunnustavat olevansa sävyisiä ja nöyriä, mutta he puhuvat ja säätävät lakeja Saatanan hengessä osoittaen teoillaan, että he ovat vastakohta sille, miksi tunnustautuvat. Tämä karitsankaltainen valta liittyy lohikäärmeen kanssa sotimaan niitä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen Kristuksen todistus. Ja Saatana yhtyy protestanttien ja paavilaisten kanssa toimien heidän kanssaan yhdessä tämän maailman jumalana ja määräten ihmisille ikään kuin he olisivat hänen valtakuntansa alamaisia, käsiteltäviä, hallittavia ja johdettavia hänen mielensä mukaan.
“If men will not agree to trample underfoot the commandments of God, the spirit of the dragon is revealed. They are imprisoned, brought before councils, and fined. ‘He causeth all, both small and great, rich and poor, free and bond, to receive a mark in their right hand, or in their foreheads’ [Revelation 13:16]. ‘He had power to give life unto the image of the beast, that the image of the beast should both speak, and cause that as many as would not worship the image of the beast should be killed’ [verse 15]. Thus Satan usurps the prerogatives of Jehovah. The man of sin sits in the seat of God, proclaiming himself to be God, and acting above God.” Manuscript Releases, volume 14, 162.
”Jos ihmiset eivät suostu polkemaan jalkoihinsa Jumalan käskyjä, lohikäärmeen henki paljastuu. Heidät vangitaan, viedään neuvostojen eteen ja sakotetaan. ’Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa’ [Ilmestys 13:16]. ’Ja sille annettiin valta antaa henki pedon kuvalle, niin että pedon kuva sekä puhuisi että saisi aikaan sen, että ne, jotka eivät kumartaisi pedon kuvaa, tapettaisiin’ [jae 15]. Näin Saatana anastaa Jehovan oikeudet. Synnin ihminen istuu Jumalan paikalla, julistaen olevansa Jumala ja toimien Jumalan yläpuolella.” Manuscript Releases, osa 14, 162.
Antichrist is a symbol of both the pope of Rome, and Satan, for the pope of Rome is Satan’s earthly representative. “Thus Satan usurps the prerogatives of Jehovah. The man of sin sits in the seat of God, proclaiming himself to be God, and acting above God.” Satan intends to so control the world when he takes control that he will dictate “to men as if they were the subjects of his kingdom, to be handled and governed and controlled as he pleases.” In order to have a religious throne to rule from He created the Catholic Church, and in order to have a political throne to rule from he created the United Nations.
Antikristus on sekä Rooman paavin että saatanan vertauskuva, sillä Rooman paavi on saatanan maallinen edustaja. ”Näin saatana anastaa Jehovan etuoikeudet. Synnin ihminen istuu Jumalan istuimella, julistaen itse olevansa Jumala ja toimien Jumalan yläpuolella.” Saatana aikoo saadessaan vallan hallintaansa niin täydellisesti valvoa maailmaa, että hän määrää ”ihmisille ikään kuin he olisivat hänen valtakuntansa alamaisia, joita käsitellään, hallitaan ja pidetään vallassa hänen mielensä mukaan”. Voidakseen hallita uskonnolliselta valtaistuimelta hän loi katolisen kirkon, ja voidakseen hallita poliittiselta valtaistuimelta hän loi Yhdistyneet Kansakunnat.
“This compromise between paganism and Christianity resulted in the development of ‘the man of sin’ foretold in prophecy as opposing and exalting himself above God. That gigantic system of false religion is a masterpiece of Satan’s power—a monument of his efforts to seat himself upon the throne to rule the earth according to his will.” The Great Controversy, 50.
”Tämä pakanuuden ja kristinuskon välinen kompromissi johti siihen, että kehittyi profetiassa ennustettu ’synnin ihminen’, joka asettuu Jumalaa vastaan ja korottaa itsensä yli Jumalan. Tuo jättiläismäinen väärän uskonnon järjestelmä on saatanallisen voiman mestariteos — muistomerkki hänen pyrkimyksistään asettaa itsensä valtaistuimelle hallitsemaan maata oman tahtonsa mukaan.” Suuri taistelu, 50.
The miracle of Fatima, and its satanic prophecy is what Satan has employed to prepare a prophetic setting that allows Catholicism to quickly surrender their church into His control, when he appears, and personates Christ. His personation of Christ begins at the soon coming Sunday law, represented in verse sixteen, verse twenty-two, verse thirty-one and verse forty-one of Daniel chapter eleven.
Fatiman ihme ja sen saatanallinen profetia on se, mitä Saatana on käyttänyt valmistaakseen profeetallisen näyttämön, joka mahdollistaa katolisuuden luovuttavan kirkkonsa nopeasti hänen hallintaansa, kun hän ilmestyy ja esiintyy Kristuksena. Hänen Kristuksen jäljittelynsä alkaa pian tulevan sunnuntailain yhteydessä, jota edustavat Danielin kirjan yhdestoista luku, jakeet kuusitoista, kaksikymmentäkaksi, kolmekymmentäyksi ja neljäkymmentäyksi.
“By the decree enforcing the institution of the Papacy in violation of the law of God, our nation will disconnect herself fully from righteousness. When Protestantism shall stretch her hand across the gulf to grasp the hand of the Roman power, when she shall reach over the abyss to clasp hands with Spiritualism, when, under the influence of this threefold union, our country shall repudiate every principle of its Constitution as a Protestant and republican government, and shall make provision for the propagation of papal falsehoods and delusions, then we may know that the time has come for the marvelous working of Satan and that the end is near.” Testimonies, volume 5, 451.
”Säädöksellä, jolla pannaan täytäntöön paaviuden asettaminen Jumalan lain vastaisesti, kansakuntamme katkaisee itsensä täysin vanhurskaudesta. Kun protestantismi ojentaa kätensä kuilun yli tarttuakseen roomalaisen vallan käteen, kun se kurottautuu syvyyden yli lyödäkseen kättä spiritualismin kanssa, kun tämän kolminkertaisen liiton vaikutuksesta maamme hylkää jokaisen perustuslakinsa periaatteen protestanttisena ja tasavaltalaisena hallituksena ja ryhtyy edistämään paavillisia valheita ja harhakuvitelmia, silloin voimme tietää, että Saatanan ihmeellisen toiminnan aika on tullut ja että loppu on lähellä.” Testimonies, osa 5, 451.
At the Sunday law in the United States, the “time has come for the marvelous working of Satan.” In Revelation chapter thirteen, verse eleven, the United States “speaks” as a dragon, and then in verse thirteen, which is simply identifying what happens when the United States “speaks,” by passing the Sunday law, Satan appears to call fire down out of heaven.
Yhdysvalloissa säädetyn sunnuntailain yhteydessä ”on tullut aika saatanan ihmeelliselle toiminnalle”. Ilmestyskirjan 13. luvun jakeessa 11 Yhdysvallat ”puhuu” lohikäärmeen tavoin, ja sitten jakeessa 13, joka yksinkertaisesti osoittaa, mitä tapahtuu, kun Yhdysvallat ”puhuu” säätämällä sunnuntailain, saatana näyttää kutsuvan tulta alas taivaasta.
“Servants of God, with their faces lighted up and shining with holy consecration, will hasten from place to place to proclaim the message from heaven. By thousands of voices, all over the earth, the warning will be given. Miracles will be wrought, the sick will be healed, and signs and wonders will follow the believers. Satan also works, with lying wonders, even bringing down fire from heaven in the sight of men. Revelation 13:13. Thus the inhabitants of the earth will be brought to take their stand.” The Great Controversy, 611, 612.
”Jumalan palvelijat, joiden kasvot loistavat ja säteilevät pyhää vihkiytymistä, kiiruhtavat paikasta toiseen julistaakseen taivaasta tullutta sanomaa. Tuhansien äänien kautta, kaikkialla maan päällä, annetaan varoitus. Ihmeitä tapahtuu, sairaita parannetaan, ja merkkejä ja ihmeitä seuraa uskovia. Saatana myös toimii valheen ihmeillä, saaden jopa tulen lankeamaan taivaasta ihmisten nähden. Ilmestys 13:13. Näin maan asukkaat johdetaan ottamaan kantansa.” Suuri taistelu, 611, 612.
The messages of Fatima were confirmed by a miracle that was testified to by the atheistic government newspapers that attended the event in order to refute the claims that had been made about the so-called Virgin Mary visiting the three children on the thirteenth day of the month from May until the miracle on October 13, 1917. Every atheistic news organization that was at Fatima at the time of the miracle confirmed the event. It was a genuine miracle (of Satan).
Fátiman sanomat vahvistettiin ihmeellä, josta todistivat myös ateistisen hallituksen sanomalehdet, jotka olivat saapuneet paikalle kumotakseen väitteet niin sanotun Neitsyt Marian ilmestymisestä kolmelle lapselle kuukauden kolmantenatoista päivänä toukokuusta aina ihmeeseen saakka 13. lokakuuta 1917. Jokainen ateistinen uutisorganisaatio, joka oli Fátimassa ihmeen aikana, vahvisti tapahtuman. Se oli todellinen ihme (Saatanan).
As Malachi Martin identified in his book, Pope John Paul was guided by his devotion to Mary of Fatima. The secret prophecy of Fatima, that was not revealed until the year 2000, was of course a satanic prophecy, but in the last days Jesus repeats the first days. The oldest book in the Bible, the first book that Moses wrote is the book of Job, and it identifies that Job, who represents the one hundred and forty-four thousand, for all the prophecies are fulfilled most perfectly in the last days. Satan, in the story of Job, is allowed to bring death and destruction upon Job, for the purpose of testing Job. The miracles that Satan is allowed to accomplish in the last days, are genuine miracles. They are satanic miracles, but God has allowed Satan to accomplish his crowning act, for the same purpose that he allowed Satan to test Job.
Kuten Malachi Martin toi esiin kirjassaan, paavi Johannes Paavali II:ta johti hänen hartautensa Fatiman Mariaa kohtaan. Fatiman salainen profetia, jota ei paljastettu ennen vuotta 2000, oli tietenkin saatanallinen profetia, mutta viimeisinä päivinä Jeesus toistaa ensimmäiset päivät. Raamatun vanhin kirja, ensimmäinen kirja, jonka Mooses kirjoitti, on Jobin kirja, ja se osoittaa, että Job, joka edustaa niitä sataa neljääkymmentäneljää tuhatta, sillä kaikki profetiat täyttyvät kaikkein täydellisimmin viimeisinä päivinä. Saatanan sallitaan Jobin kertomuksessa tuoda kuolemaa ja hävitystä Jobin päälle Jobin koettelemisen tarkoituksessa. Ne ihmeet, jotka Saatanan sallitaan tehdä viimeisinä päivinä, ovat todellisia ihmeitä. Ne ovat saatanallisia ihmeitä, mutta Jumala on sallinut Saatanan toteuttaa kruunaavan tekonsa samasta syystä, josta hän salli Saatanan koetella Jobia.
“Many endeavor to account for spiritual manifestations by attributing them wholly to fraud and sleight of hand on the part of the medium. But while it is true that the results of trickery have often been palmed off as genuine manifestations, there have been, also, marked exhibitions of supernatural power. The mysterious rapping with which modern spiritualism began was not the result of human trickery or cunning, but was the direct work of evil angels, who thus introduced one of the most successful of soul-destroying delusions. Many will be ensnared through the belief that spiritualism is a merely human imposture; when brought face to face with manifestations which they cannot but regard as supernatural, they will be deceived, and will be led to accept them as the great power of God.
Monet pyrkivät selittämään spiritistisiä ilmiöitä pitämällä niitä kokonaan meedion petoksen ja silmänkääntötemppujen tuloksena. Mutta vaikka onkin totta, että huijauksen aikaansaamia ilmiöitä on usein esitetty aitoina ilmestyksinä, on nähty myös huomattavia yliluonnollisen voiman osoituksia. Salaperäinen koputus, josta moderni spiritualismi sai alkunsa, ei ollut ihmisten petoksen eikä viekkauden seurausta, vaan pahojen enkelien välitöntä toimintaa; näin ne toivat esiin yhden menestyksellisimmistä sieluja turmelevista harhaluuloista. Monet joutuvat ansaan uskoessaan, että spiritualismi on vain inhimillistä petosta; kun he joutuvat kasvotusten sellaisten ilmiöiden kanssa, joita heidän on pakko pitää yliluonnollisina, heidät petetään, ja heidät johdetaan pitämään niitä Jumalan suurena voimana.
“These persons overlook the testimony of the Scriptures concerning the wonders wrought by Satan and his agents. It was by satanic aid that Pharaoh’s magicians were enabled to counterfeit the work of God. Paul testifies that before the second advent of Christ there will be similar manifestations of satanic power. The coming of the Lord is to be preceded by ‘the working of Satan with all power and signs and lying wonders, and with all deceivableness of unrighteousness.’ 2 Thessalonians 2:9,10. And the apostle John, describing the miracle-working power that will be manifested in the last days, declares: ‘He doeth great wonders, so that he maketh fire come down from heaven on the earth in the sight of men, and deceiveth them that dwell on the earth by the means of those miracles which he had power to do.’ Revelation 13:13, 14. No mere impostures are here foretold. Men are deceived by the miracles which Satan’s agents have power to do, not which they pretend to do.” The Great Controversy, 553.
”Nämä henkilöt sivuuttavat Raamatun todistuksen niistä ihmeistä, joita Saatana ja hänen välikappaleensa tekevät. Saatanallisen avun avulla faraon tietäjät kykenivät jäljittelemään Jumalan työtä. Paavali todistaa, että ennen Kristuksen toista tulemusta ilmenee samankaltaisia saatanaisen voiman ilmentymiä. Herran tulemusta on edeltävä ’saatanan vaikutus kaikella voimalla ja merkeillä ja valheen ihmeillä ja kaikella vääryyden eksytyksellä’. 2. Tessalonikalaiskirje 2:9, 10. Ja apostoli Johannes, kuvatessaan sitä ihmeitä tekevää voimaa, joka ilmenee viimeisinä päivinä, julistaa: ’Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin lankeamaan taivaasta maahan ihmisten nähden, ja eksyttää maan päällä asuvat niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä.’ Ilmestys 13:13, 14. Tässä ei ennusteta pelkkiä petoksia. Ihmiset joutuvat niiden ihmeiden pettäminä harhaan, joita Saatanan välikappaleilla on valta tehdä, eivät niiden, joita ne vain teeskentelevät tekevänsä.” Suuri taistelu, 553.
The messages of Fatima in Malachi Martin’s book are represented as the prophetic structure of Catholicism in the last days, in relation to an internal struggle within the church, that can be represented as either the good pope versus the bad pope, or the conservative pope versus the liberal pope. The conservative, and according to Martin’s reading of the miracle, the good pope, bases his understanding upon the First Vatican Council, also known as Vatican I, which took place from December 8, 1869 to July 20, 1870, convened by Pope Pius IX and primarily focused on defining the dogma of papal infallibility and addressing various theological and doctrinal issues facing the Catholic Church at the time. The Second Vatican Council, commonly known as Vatican II, was held much later, from October 11, 1962 to December 8, 1965. It was convened by Pope John XXIII and continued by Pope Paul VI after John XXIII’s death.
Fatiman sanomat esitetään Malachi Martinin kirjassa katolilaisuuden profeetallisena rakenteena viimeisinä päivinä suhteessa kirkon sisäiseen taisteluun, joka voidaan kuvata joko hyvän paavin ja pahan paavin välisenä vastakkainasetteluna tai konservatiivisen paavin ja liberaalin paavin välisenä vastakkainasetteluna. Konservatiivinen paavi, ja Martinin ihmeen tulkinnan mukaan hyvä paavi, perustaa käsityksensä ensimmäiseen Vatikaanin kirkolliskokoukseen, joka tunnetaan myös nimellä Vatikaani I ja joka pidettiin 8. joulukuuta 1869 – 20. heinäkuuta 1870, paavi Pius IX:n koollekutsumana, keskittyen ensisijaisesti paavin erehtymättömyyden dogmin määrittelemiseen sekä erilaisten katolista kirkkoa tuolloin kohdanneiden teologisten ja opillisten kysymysten käsittelemiseen. Toinen Vatikaanin kirkolliskokous, joka tunnetaan yleisesti nimellä Vatikaani II, pidettiin paljon myöhemmin, 11. lokakuuta 1962 – 8. joulukuuta 1965. Sen kutsui koolle paavi Johannes XXIII, ja sitä jatkoi paavi Paavali VI Johannes XXIII:n kuoleman jälkeen.
The last days of Catholicism, as Martin expressed it, identifies the struggle between the infallibility and primacy of the church of Rome as set forth in Vatican I, versus the liberalism that is currently on display by Francis the woke-pope, and represented in the documents of Vatican II. Martin suggests that within the struggle for these two approaches of controlling the church, the third world war breaks out, and Jesus returns, comes down to earth and places his blessing upon the good pope and takes the throne of the Catholic church.
Katolilaisuuden viimeiset päivät, kuten Martin asian ilmaisi, määrittävät taistelun Rooman kirkon erehtymättömyyden ja ensisijaisuuden välillä sellaisina kuin ne esitettiin Vatikaanin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa, vastakohtanaan liberalismi, joka on tällä hetkellä nähtävillä Franciscuksen, ”hereillä olevan paavin”, toiminnassa ja jota edustavat Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen asiakirjat. Martin esittää, että kamppailun kuluessa näiden kahden kirkon hallintaa koskevan lähestymistavan välillä puhkeaa kolmas maailmansota, ja Jeesus palaa, laskeutuu maan päälle, asettaa siunauksensa hyvän paavin ylle ja ottaa katolisen kirkon valtaistuimen.
In verses thirteen through fifteen, of Daniel eleven, the history that immediately precedes the Sunday law of verse sixteen, describes the third and final battle of the proxy wars. It is the battle that follows Putin’s victory in verses eleven and twelve, but in the middle of those three verses, verse fourteen identifies when Catholicism enters into the history of the last days.
Danielin yhdestoista luvun jakeissa kolmetoista–viisitoista historia, joka välittömästi edeltää kuudennentoista jakeen sunnuntailakia, kuvaa välityssotien kolmatta ja viimeistä taistelua. Se on taistelu, joka seuraa Putinin voittoa jakeissa yksitoista ja kaksitoista, mutta noiden kolmen jakeen keskellä neljästoista jae osoittaa, milloin katolisuus astuu viimeisten päivien historiaan.
According to Isaiah the whore of Rome is forgotten during the symbolic seventy-year reign of the sixth kingdom of Bible prophecy. The first time the papacy was enthroned upon the earth in 538, the waymark that preceded her enthronement was the decree of Justinian in 533.
Jesajan mukaan Rooman portto unohdetaan Raamatun profetian kuudennen valtakunnan vertauskuvallisen seitsemänkymmenvuotisen hallituskauden aikana. Ensimmäisellä kerralla, kun paavius asetettiin valtaistuimelle maan päällä vuonna 538, sen valtaistuimelle asettamista edeltänyt tienviitta oli Justinianuksen säädös vuonna 533.
The history surrounding Justinian’s decree identifies that Justinian sought to consolidate his control over his kingdom by bringing an end to the religious argument that had been causing turmoil in the kingdom. That argument was whether the church in Constantinople in the east, or the church in Rome in the west was the head of the so-called Christian church. In verse thirteen, the last president of the United States will be confronted with a controversy that forces him to parallel the history of Justinian, and declare that the Catholic church is the head of the churches, and the corrector of heretics, in order to establish the necessary political support to consolidate his power.
Justinianuksen asetusta ympäröivä historia osoittaa, että Justinianus pyrki lujittamaan valtansa valtakunnassaan tekemällä lopun uskonnollisesta kiistasta, joka oli aiheuttanut levottomuutta valtakunnassa. Tuo kiista koski sitä, oliko idässä Konstantinopolin kirkko vai lännessä Rooman kirkko niin sanotun kristillisen kirkon pää. Jakeessa kolmetoista Yhdysvaltojen viimeinen presidentti joutuu kohtaamaan kiistan, joka pakottaa hänet rinnastumaan Justinianuksen historiaan ja julistamaan, että katolinen kirkko on kirkkojen pää ja harhaoppisten ojentaja, voidakseen varmistaa tarvittavan poliittisen tuen valtansa lujittamiseksi.
We should not place any confidence in the satanic predictions of Fatima, but we are required to see what is revealed in God’s Word. In the beginning of the twentieth century both horns of the earth beast entered into their third generation, which is the generation of compromise. The Republican horn surrendered its financial system to the world bankers, which trace their origins back to the house of the Red Shield, the Rothschilds, and its mysterious connection with the Illuminati, Freemasonry, secret societies and the Jesuit order. Sister White directly warns of these entities. During the same period of time Laodicean Adventism, as the Protestant horn, surrendered its educational and religious institutions to the governing of the world.
Meidän ei tule panna mitään luottamusta Fatiman saatanallisiin ennustuksiin, vaan meidän velvollisuutenamme on nähdä se, mikä on ilmoitettu Jumalan Sanassa. Kahdennenkymmenennen vuosisadan alussa maan pedon molemmat sarvet astuivat kolmanteen sukupolveensa, joka on kompromissin sukupolvi. Republikaaninen sarvi luovutti rahoitusjärjestelmänsä maailman pankkiireille, jotka johtavat alkuperänsä Punaisen Kilven huoneeseen, Rothschildeihin, sekä sen salaperäiseen yhteyteen Illuminatiin, vapaamuurariuteen, salaseuroihin ja jesuiittajärjestöön. Sisär White varoittaa suoraan näistä tahoista. Saman ajanjakson kuluessa laodikealainen adventismi protestanttisena sarvena luovutti koulutus- ja uskonnolliset laitoksensa maailman hallittaviksi.
In that very time period, the modern king of the south begins its history with the Russian Revolution, and the modern king of the north begins its history with the miracle of Fatima. As Malachi Martin emphasizes in his book, beyond the internal struggle of the good and bad pope, the Fatima messages identified the struggle of Catholicism against atheism in general, but more specifically against the atheism of Russia. The secret that the pope in 1917 was to act upon contained the (satanic) promise, that if the pope would call a conclave and dedicate Russia to the Virgin Mary, then there would not be a second world war. It also identified that if the pope refused Russia would spread its philosophy far and wide and there would then be another world war.
Juuri tuona ajanjaksona etelän nykyinen kuningas aloittaa historiansa Venäjän vallankumouksesta, ja pohjoisen nykyinen kuningas aloittaa historiansa Fatiman ihmeestä. Kuten Malachi Martin korostaa kirjassaan, hyvän ja pahan paavin välisen sisäisen kamppailun lisäksi Fatiman sanomat osoittivat katolilaisuuden taistelun ateismia vastaan yleisesti, mutta tarkemmin sanottuna Venäjän ateismia vastaan. Salaisuus, jonka perusteella paavin tuli toimia vuonna 1917, sisälsi (saatanallisen) lupauksen, että jos paavi kutsuisi koolle konklaavin ja vihkisi Venäjän Neitsyt Marialle, toista maailmansotaa ei tulisi. Siinä myös osoitettiin, että jos paavi kieltäytyisi, Venäjä levittäisi filosofiaansa laajalti, ja silloin syttyisi toinen maailmansota.
The second world war included the war of Catholicism against the Communism of Russia. Catholicism’s proxy army in that war was Nazi Germany. The papacy always employs proxy armies. In 1933 the Catholic church, through the work of Cardinal Pacelli, signed a concordat with Adolph Hitler that allowed Hitler to take control of Germany, and by Hitler’s own testimony, that contract (concordat), was what allowed Hitler to solve the Jewish question. The Nazi’s were the papacy’s proxy against atheistic Russia in World War II, and in the second battle of the proxy wars, now being accomplished in the Ukraine, it is being carried out by another Nazi proxy army.
Toinen maailmansota sisälsi katolilaisuuden sodan Venäjän kommunismia vastaan. Katolilaisuuden sijaissotajoukko tuossa sodassa oli natsi-Saksa. Paavinvalta käyttää aina sijaissotajoukkoja. Vuonna 1933 katolinen kirkko allekirjoitti kardinaali Pacellin työn kautta Adolf Hitlerin kanssa konkordaatin, joka mahdollisti Hitlerin vallanoton Saksassa, ja Hitlerin oman todistuksen mukaan juuri tuo sopimus (konkordaatti) mahdollisti hänelle juutalaiskysymyksen ratkaisemisen. Natsit olivat paavinvallan sijaissotajoukko ateistista Venäjää vastaan toisessa maailmansodassa, ja sijaissotien toisessa taistelussa, jota nyt toteutetaan Ukrainassa, se pannaan toimeen toisen natsimielisen sijaissotajoukon kautta.
We will continue this study in the next article.
Jatkamme tätä tutkielmaa seuraavassa artikkelissa.
“Through the two great errors, the immortality of the soul and Sunday sacredness, Satan will bring the people under his deceptions. While the former lays the foundation of spiritualism, the latter creates a bond of sympathy with Rome. The Protestants of the United States will be foremost in stretching their hands across the gulf to grasp the hand of spiritualism; they will reach over the abyss to clasp hands with the Roman power; and under the influence of this threefold union, this country will follow in the steps of Rome in trampling on the rights of conscience.
”Kahden suuren erehdyksen, sielun kuolemattomuuden ja sunnuntain pyhyyden, kautta Saatana saattaa ihmiset petostensa alaisiksi. Edellinen luo perustan spiritualismille, jälkimmäinen taas synnyttää myötämielisen siteen Roomaan. Yhdysvaltain protestantit ovat eturintamassa ojentamassa kätensä kuilun yli tarttuakseen spiritualismin käteen; he kurottautuvat yli syvyyden lyödäkseen kättä Rooman vallan kanssa; ja tämän kolminkertaisen liiton vaikutuksen alaisena tämä maa seuraa Rooman jälkiä polkiessaan omantunnon oikeuksia.”
“As spiritualism more closely imitates the nominal Christianity of the day, it has greater power to deceive and ensnare. Satan himself is converted, after the modern order of things. He will appear in the character of an angel of light. Through the agency of spiritualism, miracles will be wrought, the sick will be healed, and many undeniable wonders will be performed. And as the spirits will profess faith in the Bible, and manifest respect for the institutions of the church, their work will be accepted as a manifestation of divine power.
”Kun spiritualismi yhä tarkemmin jäljittelee aikamme nimellistä kristillisyyttä, sillä on suurempi voima pettää ja kietoa ansaan. Saatana itse kääntyy nykyaikaisen järjestyksen mukaisesti. Hän esiintyy valkeuden enkelin hahmossa. Spiritualismin välityksellä tehdään ihmeitä, sairaita parannetaan, ja suoritetaan monia kiistattomia ihmetekoja. Ja koska henget tunnustavat uskovansa Raamattuun ja osoittavat kunnioitusta kirkon laitoksia kohtaan, heidän työnsä hyväksytään jumalallisen voiman ilmentymänä.
“The line of distinction between professed Christians and the ungodly is now hardly distinguishable. Church members love what the world loves and are ready to join with them, and Satan determines to unite them in one body and thus strengthen his cause by sweeping all into the ranks of spiritualism. Papists, who boast of miracles as a certain sign of the true church, will be readily deceived by this wonder-working power; and Protestants, having cast away the shield of truth, will also be deluded. Papists, Protestants, and worldlings will alike accept the form of godliness without the power, and they will see in this union a grand movement for the conversion of the world and the ushering in of the long-expected millennium.
”Tunnustuksellisten kristittyjen ja jumalattomien välinen erotuslinja on nyt tuskin havaittavissa. Seurakunnan jäsenet rakastavat sitä, mitä maailma rakastaa, ja ovat valmiit liittymään heidän joukkoonsa, ja Saatana päättää yhdistää heidät yhdeksi ruumiiksi ja siten vahvistaa asiaansa vetämällä kaikki spiritismin riveihin. Paavilaiset, jotka kerskaavat ihmeillä tosi kirkon varmana merkkinä, joutuvat helposti tämän ihmeitä tekevän voiman pettäviksi; ja protestantit, heitettyään pois totuuden kilven, eksytetään niin ikään. Paavilaiset, protestantit ja maailmalliset omaksuvat yhtäläisesti jumalisuuden muodon ilman sen voimaa, ja tässä yhdistymisessä he näkevät suuren liikkeen maailman käännyttämiseksi ja kauan odotetun tuhatvuotisen valtakunnan alkamiseksi.”
“Through spiritualism, Satan appears as a benefactor of the race, healing the diseases of the people, and professing to present a new and more exalted system of religious faith; but at the same time he works as a destroyer. His temptations are leading multitudes to ruin. Intemperance dethrones reason; sensual indulgence, strife, and bloodshed follow. Satan delights in war, for it excites the worst passions of the soul and then sweeps into eternity its victims steeped in vice and blood. It is his object to incite the nations to war against one another, for he can thus divert the minds of the people from the work of preparation to stand in the day of God.
”Spiritismin kautta Saatana esiintyy ihmiskunnan hyväntekijänä, parantaen kansan sairauksia ja väittäen esittävänsä uuden ja ylevämmän uskonnollisen uskon järjestelmän; mutta samalla hän toimii tuhoajana. Hänen kiusauksensa johtavat lukemattomia perikatoon. Hillittömyys syöksee järjen valtaistuimelta; aistillinen irstailu, riita ja verenvuodatus seuraavat. Saatana iloitsee sodasta, sillä se kiihottaa sielun pahimmat intohimot ja pyyhkäisee sitten iankaikkisuuteen uhrinsa paheeseen ja vereen vajonneina. Hänen tarkoituksenaan on yllyttää kansakunnat sotaan toisiaan vastaan, sillä siten hän voi kääntää kansan mielet pois valmistautumisen työstä, jotta he kestäisivät Jumalan päivänä.
“Satan works through the elements also to garner his harvest of unprepared souls. He has studied the secrets of the laboratories of nature, and he uses all his power to control the elements as far as God allows. When he was suffered to afflict Job, how quickly flocks and herds, servants, houses, children, were swept away, one trouble succeeding another as in a moment. It is God that shields His creatures and hedges them in from the power of the destroyer. But the Christian world have shown contempt for the law of Jehovah; and the Lord will do just what He has declared that He would—He will withdraw His blessings from the earth and remove His protecting care from those who are rebelling against His law and teaching and forcing others to do the same. Satan has control of all whom God does not especially guard. He will favor and prosper some in order to further his own designs, and he will bring trouble upon others and lead men to believe that it is God who is afflicting them.” The Great Controversy, 588, 589.
”Saatana toimii myös luonnonvoimien kautta kootakseen satonsa valmistautumattomista sieluista. Hän on tutkinut luonnon laboratorioiden salaisuuksia, ja hän käyttää kaiken voimansa hallitakseen luonnonvoimia siinä määrin kuin Jumala sallii. Kun hänen sallittiin vaivata Jobia, kuinka nopeasti laumat ja karja, palvelijat, talot, lapset pyyhkäistiin pois, yhden onnettomuuden seuratessa toistaan kuin silmänräpäyksessä. Jumala se on, joka suojaa luotunsa ja aidaten varjelee heidät tuhoajan vallalta. Mutta kristikunta on osoittanut halveksuntaa Jehovan lakia kohtaan; ja Herra tekee juuri niin kuin Hän on ilmoittanut tekevänsä — Hän vetää pois siunauksensa maasta ja poistaa suojelevan huolenpitonsa niiltä, jotka kapinoivat Hänen lakiaan vastaan sekä opettavat ja pakottavat muitakin tekemään samoin. Saatanalla on vallassaan kaikki ne, joita Jumala ei erityisesti varjele. Hän suosii ja menestyttää joitakuita edistääkseen omia tarkoitusperiään, ja toisille hän tuo ahdistusta sekä johdattaa ihmiset uskomaan, että Jumala on se, joka heitä vaivaa.” Suuri taistelu, 588, 589.