In the near future Russia will end the war in Ukraine with a victory, and the victory will prove to be the beginning of the end for Putin and Russia. Just as Gorbachev reorganized (perestroika) his empire and then fled to the United Nations, political Russia will be brought under the authority of the United Nations, while religious Russia will be brought under the control of the papacy. Trump will be elected in 2024, and prevail over the globalist Democrats and professed Republican globalists, and he will form an alliance with the globalists of the United Nations, for the purpose of resolving the fallout from the demise of Putin and Russia. Then the whore of Tyre will then intercede on behalf of Russia.

Lähitulevaisuudessa Venäjä päättää Ukrainan sodan voittoon, ja tuo voitto osoittautuu Putinin ja Venäjän lopun alun alkamiseksi. Aivan kuten Gorbatšov järjesti valtakuntansa uudelleen (perestroika) ja pakeni sitten Yhdistyneisiin kansakuntiin, poliittinen Venäjä saatetaan Yhdistyneiden kansakuntien vallan alaisuuteen, kun taas uskonnollinen Venäjä saatetaan paavinvallan valvontaan. Trump valitaan vuonna 2024, ja hän voittaa globalistiset demokraatit sekä tunnustautuvat republikaaniset globalistit, ja hän muodostaa liiton Yhdistyneiden kansakuntien globalistien kanssa tarkoituksenaan ratkaista Putinin ja Venäjän tuhon seuraukset. Sitten Tyyron portto puuttuu asiaan Venäjän puolesta.

In the Battle of Panium, the history of the first of the three battles of verse forty is repeated. In the first battle, represented by the collapse of the Soviet Union in 1989, the first of the last eight presidents served as the papacy’s proxy army. That first president was a Republican, signaling that the last will also be a Republican president. The first president was known for his rhetoric concerning the wall of the iron curtain, that as a prophetic waymark came down when the Berlin Wall came down on November 9, 1989. The last Republican president will be known for his rhetoric concerning the wall on the southern border of the United States, and the waymark that will mark Trump’s testimony of building the wall will be the Sunday law, where the symbolic “wall of separation of church and state” is removed.

Paniumin taistelussa toistuu jakeen neljänkymmenen kolmen taistelun ensimmäisen taistelun historia. Ensimmäisessä taistelussa, jota kuvasi Neuvostoliiton romahtaminen vuonna 1989, viimeisten kahdeksan presidentin ensimmäinen palveli paavikunnan sijaisarmeijana. Tämä ensimmäinen presidentti oli republikaani, mikä osoittaa, että myös viimeinen tulee olemaan republikaanipresidentti. Ensimmäinen presidentti tunnettiin rautaesiripun muuria koskevasta retoriikastaan, joka profeetallisena tienviittana murtui, kun Berliinin muuri murtui 9. marraskuuta 1989. Viimeinen republikaanipresidentti tullaan tuntemaan hänen Yhdysvaltain etelärajalla olevaan muuriin kohdistuvasta retoriikastaan, ja tienviitta, joka merkitsee Trumpin todistuksen muurin rakentamisesta, tulee olemaan sunnuntailaki, jossa symbolinen ”kirkon ja valtion välisen eron muuri” poistetaan.

That first president was a former media star, known for his sharp speaking skills and sense of humor. The last president is a former media star, known for his sharp speaking skills and sense of humor. 1989 marked the disintegration of the empire known as the Soviet Union, and the last of the three battles of verse forty represents the disintegration of the empire known as Russia.

Tuo ensimmäinen presidentti oli entinen mediatähti, joka tunnettiin terävistä puhetaidoistaan ja huumorintajustaan. Viimeinen presidentti on entinen mediatähti, joka tunnetaan terävistä puhetaidoistaan ja huumorintajustaan. Vuosi 1989 merkitsi Neuvostoliittona tunnetun imperiumin hajoamista, ja jakeen neljänkymmenen kolmesta taistelusta viimeinen edustaa Venäjänä tunnetun imperiumin hajoamista.

The Battle of Panium is the third and last battle of verse forty, and it was typified by the first battle. When the first battle was over the entire world acknowledged that the only superpower in the world was the United States. That world domination will be repeated at the conclusion of the last battle, for it is there, that, in spite of the alliance formed between Antiochus III and Philip of Macedon, (the United States and the United Nations), the United States (the false prophet) will be established as the premier king of the ten kings (the dragon—the United Nations.)

Paniumin taistelu on jakeen neljäkymmentä kolmas ja viimeinen taistelu, ja ensimmäinen taistelu esikuvasi sitä. Kun ensimmäinen taistelu oli päättynyt, koko maailma tunnusti, että maailman ainoa supervalta olivat Yhdysvallat. Tuo maailmanherruus toistuu viimeisen taistelun päättyessä, sillä juuri siellä, huolimatta Antiokhos III:n ja Makedonian Filipposin välille muodostetusta liitosta (Yhdysvallat ja Yhdistyneet Kansakunnat), Yhdysvallat (väärä profeetta) asetetaan kymmenen kuninkaan (lohikäärmeen — Yhdistyneet Kansakunnat) ylimmäksi kuninkaaksi.

The three battles of verse forty bear the signature of “Truth,” for the first represents the last, and the middle battle represents rebellion. The first and last victorious proxy army (the United States) prevails, but the second proxy army loses, and the second proxy army is Nazism, a world symbol of rebellion.

Neljäskymmenennen jakeen kolme taistelua kantavat ”Totuuden” sinettiä, sillä ensimmäinen edustaa viimeistä ja keskimmäinen taistelu edustaa kapinaa. Ensimmäinen ja viimeinen voittoisa sijaissotajoukko (Yhdysvallat) on voitokas, mutta toinen sijaissotajoukko kärsii tappion, ja tuo toinen sijaissotajoukko on natsismi, maailmanlaajuinen kapinan vertauskuva.

The three political campaigns of Donald Trump bear the signature of “Truth,” for he wins the election in his first and last campaigns, but in the middle campaign he is defeated through by the beast of atheism, which is the dragon power, once again the symbol of the rebellion represented by the thirteenth letter of the Hebrew alphabet that when placed together with the first and last letter form the Hebrew word “Truth.”

Donald Trumpin kolmessa poliittisessa kampanjassa on ”Totuuden” tunnusmerkki, sillä hän voittaa vaalit ensimmäisessä ja viimeisessä kampanjassaan, mutta keskimmäisessä kampanjassa ateismin peto, joka on lohikäärmeen valta, kukistaa hänet; tämä on jälleen sen kapinan vertauskuva, jota edustaa heprealaisen aakkoston kolmastoista kirjain ja joka yhdessä ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen kanssa muodostaa hepreankielisen sanan ”Totuus”.

Verse ten of Daniel eleven identifies the time of the end in 1989, and verse sixteen identifies the soon coming Sunday law. Verses ten through fifteen represent the hidden history of verse forty, which is the portion of the book of Daniel that was sealed up until the last days. When verses ten through fifteen are placed (line upon line) into the hidden history of verse forty, the portion of Daniel that relates to the last days is unsealed. That portion is unsealed just before probation closes for Sabbath-keepers at the soon coming Sunday law. It therefore represents the final or seventh seal.

Danielin 11. luvun kymmenes jae osoittaa lopun ajan vuoteen 1989, ja kuudestoista jae osoittaa pian tulevan sunnuntailain. Jakeet kymmenestä viiteentoista esittävät neljännenkymmenennen jakeen kätketyn historian, joka on se osa Danielin kirjasta, joka oli sinetöity viimeisiin päiviin asti. Kun jakeet kymmenestä viiteentoista sijoitetaan (rivi rivin päälle) neljännenkymmenennen jakeen kätkettyyn historiaan, se Danielin osa, joka liittyy viimeisiin päiviin, avataan. Tuo osa avataan juuri ennen kuin koetusaika päättyy sapatinpitäjiltä pian tulevan sunnuntailain yhteydessä. Sen tähden se edustaa viimeistä eli seitsemättä sinettiä.

And when he had opened the seventh seal, there was silence in heaven about the space of half an hour. And I saw the seven angels which stood before God; and to them were given seven trumpets. And another angel came and stood at the altar, having a golden censer; and there was given unto him much incense, that he should offer it with the prayers of all saints upon the golden altar which was before the throne. And the smoke of the incense, which came with the prayers of the saints, ascended up before God out of the angel’s hand. And the angel took the censer, and filled it with fire of the altar, and cast it into the earth: and there were voices, and thunderings, and lightnings, and an earthquake. And the seven angels which had the seven trumpets prepared themselves to sound. Revelation 8:1–6.

Ja kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, tuli taivaassa hiljaisuus noin puoleksi tunniksi. Ja minä näin ne seitsemän enkeliä, jotka seisoivat Jumalan edessä, ja heille annettiin seitsemän pasuunaa. Ja tuli toinen enkeli ja asettui alttarin ääreen, ja hänellä oli kultainen suitsutusastia; ja hänelle annettiin paljon suitsuketta, että hän uhraisi sen kaikkien pyhien rukousten kanssa kultaisella alttarilla, joka oli valtaistuimen edessä. Ja suitsukkeen savu nousi pyhien rukousten kanssa enkelin kädestä Jumalan eteen. Ja enkeli otti suitsutusastian ja täytti sen alttarin tulella ja heitti maan päälle; ja tuli ääniä ja jylinöitä ja salamoita ja maanjäristys. Ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän pasuunaa, valmistautuivat puhaltamaan niihin. Ilmestys 8:1–6.

The seven angels with the seven trumpets represent the executive judgment which begins at the Sunday law in the United States, and they represent the executive judgment that begins when Michael stands up and human probation closes. The first period, from the Sunday law until Michael stands up, God’s judgments are mixed with mercy, but then the seven last plagues are God’s judgments that are not mixed with mercy. The opening of the seventh seal is when the executive judgments are being prepared, as represented by the seven angels.

Seitsemän enkeliä, joilla on seitsemän pasuunaa, edustavat toimeenpanevaa tuomiota, joka alkaa Yhdysvalloissa annettavan sunnuntailain myötä, ja ne edustavat myös sitä toimeenpanevaa tuomiota, joka alkaa, kun Mikael nousee ja ihmisten koetusaika päättyy. Ensimmäisellä ajanjaksolla, sunnuntailaista siihen asti kun Mikael nousee, Jumalan tuomiot ovat armon sekoittamia, mutta sitten ne seitsemän viimeistä vitsausta ovat Jumalan tuomioita, joihin ei ole sekoittunut armoa. Seitsemännen sinetin avaaminen on se hetki, jolloin toimeenpanevia tuomioita valmistellaan, niin kuin seitsemän enkeliä sitä kuvaavat.

Daniel chapters two and nine identify “the prayers of the saints” as a prayer to understand the events associated with Nebuchadnezzar’s hidden dream of the image of the beasts, and the repentance and confession associated with the “seven times,” of Leviticus chapter twenty-six. The prayers that are mixed with the incense in the “golden censer” that ascended up before God, are prayed by those who are called to be among the one hundred and forty-four thousand, who at that time receive the seal of the living God, as the fire from the altar is cast into the earth.

Danielin luvut kaksi ja yhdeksän yksilöivät ”pyhien rukoukset” rukoukseksi, jossa pyydetään ymmärrystä niistä tapahtumista, jotka liittyvät Nebukadnessarin salattuun uneen petojen kuvapatsaasta, sekä katumukseksi ja synnintunnustukseksi, jotka liittyvät Kolmannen Mooseksen kirjan kahdennenkymmenennenkuudennen luvun ”seitsemään aikaan”. Ne rukoukset, jotka sekoitetaan suitsutukseen ”kultaisessa suitsutusastiassa” ja jotka nousivat Jumalan eteen, rukoilevat ne, jotka on kutsuttu olemaan niiden sadan neljänkymmenenneljän tuhannen joukossa, jotka tuona aikana saavat elävän Jumalan sinetin, kun alttarilta otettu tuli heitetään maahan.

In Ezekiel chapter nine, those very same saints are sighing and crying for the abominations done in the land and in the church, and as they express their deep remorse for sin, the sealing angel places a mark upon their foreheads. As with chapter eight of Revelation, the judgments represented by the destroying angels are there in the background waiting for the command that the sealing is finished.

Hesekielin yhdeksännessä luvussa juuri nuo samat pyhät huokaavat ja valittavat maassa ja seurakunnassa tehtyjen kauhistusten tähden, ja heidän ilmaistessaan syvän murheensa synnin johdosta sinetöivä enkeli asettaa merkin heidän otsiinsa. Kuten Ilmestyskirjan kahdeksannessa luvussa, hävittävien enkelien edustamat tuomiot ovat siellä taustalla odottamassa käskyä siitä, että sinetöiminen on päättynyt.

“With unerring accuracy the Infinite One still keeps an account with all nations. While His mercy is tendered with calls to repentance, this account will remain open; but when the figures reach a certain amount which God has fixed, the ministry of His wrath commences. The account is closed. Divine patience ceases. There is no more pleading of mercy in their behalf.

“Pettämättömällä tarkkuudella Ääretön pitää yhä tiliä kaikkien kansakuntien kanssa. Niin kauan kuin Hänen laupeuttaan tarjotaan parannukseen kutsuvien kehotusten myötä, tämä tili pysyy avoinna; mutta kun luvut saavuttavat tietyn määrän, jonka Jumala on määrännyt, Hänen vihansa toiminta alkaa. Tili suljetaan. Jumalallinen kärsivällisyys lakkaa. Heidän puolestaan ei enää vedota armoon.

“The prophet, looking down the ages, had this time presented before his vision. The nations of this age have been the recipients of unprecedented mercies. The choicest of heaven’s blessings have been given them, but increased pride, covetousness, idolatry, contempt of God, and base ingratitude are written against them. They are fast closing up their account with God.

Profeetalla, joka katsoi vuosisatojen halki, oli tämä aika näkynsä edessä. Tämän aikakauden kansat ovat olleet ennenkuulumattomien armolahjojen vastaanottajia. Taivaan siunauksista valituimmat on annettu niille, mutta niitä vastaan on kirjoitettu lisääntynyt ylpeys, ahneus, epäjumalanpalvelus, Jumalan halveksunta ja alhainen kiittämättömyys. Ne ovat nopeasti päättämässä tiliään Jumalan kanssa.

“But that which causes me to tremble is the fact that those who have had the greatest light and privileges have become contaminated by the prevailing iniquity. Influenced by the unrighteous around them, many, even of those who profess the truth, have grown cold and are borne down by the strong current of evil. The universal scorn thrown upon true piety and holiness leads those who do not connect closely with God to lose their reverence for His law. If they were following the light and obeying the truth from the heart, this holy law would seem even more precious to them when thus despised and set aside. As the disrespect for God’s law becomes more manifest, the line of demarcation between its observers and the world becomes more distinct. Love for the divine precepts increases with one class according as contempt for them increases with another class.

”Mutta se, mikä saattaa minut vapisemaan, on se tosiasia, että ne, joilla on ollut suurin valo ja suurimmat etuoikeudet, ovat saastuneet vallitsevasta vääryydestä. Ympärillä olevien jumalattomien vaikutuksesta monet, jopa nekin, jotka tunnustavat totuuden, ovat kylmenneet ja joutuneet pahan voimakkaan virran vietäviksi. Todelliseen hurskauteen ja pyhyyteen kohdistuva yleinen halveksunta johtaa siihen, että ne, jotka eivät pysy läheisessä yhteydessä Jumalaan, menettävät kunnioituksensa Hänen lakiaan kohtaan. Jos he seuraisivat valoa ja toisivat sydämestään kuuliaisuutensa totuudelle, tämä pyhä laki näyttäytyisi heille sitäkin kalliimpana silloin, kun sitä näin halveksitaan ja syrjäytetään. Mitä selvemmin Jumalan lain halveksunta tulee ilmi, sitä selvemmäksi käy raja sen noudattajien ja maailman välillä. Rakkaus jumalallisiin säädöksiin kasvaa yhdessä ryhmässä samassa määrin kuin toisen ryhmän keskuudessa lisääntyy niiden halveksunta.

“The crisis is fast approaching. The rapidly swelling figures show that the time for God’s visitation has about come. Although loath to punish, nevertheless He will punish, and that speedily. Those who walk in the light will see signs of the approaching peril; but they are not to sit in quiet, unconcerned expectancy of the ruin, comforting themselves with the belief that God will shelter His people in the day of visitation. Far from it. They should realize that it is their duty to labor diligently to save others, looking with strong faith to God for help. ‘The effectual fervent prayer of a righteous man availeth much.’

”Kriisi lähestyy nopeasti. Nopeasti kasvavat luvut osoittavat, että Jumalan etsikkoajan hetki on lähes tullut. Vaikka Hän vastahakoisesti rankaisee, kuitenkin Hän rankaisee, ja sen nopeasti. Ne, jotka vaeltavat valossa, näkevät lähestyvän vaaran merkit; mutta heidän ei tule istua hiljaa, välinpitämättömässä odotuksessa tuhon suhteen, lohduttautuen uskolla, että Jumala suojelee kansaansa etsikkoajan päivänä. Kaukana siitä. Heidän tulee ymmärtää, että heidän velvollisuutensa on ahkerasti työskennellä pelastaakseen muita, katsoen vahvassa uskossa Jumalaan saadakseen apua. ’Vanhurskaan voimallinen, harras rukous saa paljon aikaan.’”

“The leaven of godliness has not entirely lost its power. At the time when the danger and depression of the church are greatest, the little company who are standing in the light will be sighing and crying for the abominations that are done in the land. But more especially will their prayers arise in behalf of the church because its members are doing after the manner of the world.

Jumalallisuuden hapatus ei ole kokonaan menettänyt voimaansa. Sinä aikana, jolloin seurakunnan vaara ja masennus ovat suurimmillaan, se vähäinen joukko, joka seisoo valossa, huokaa ja valittaa niiden kauhistusten tähden, joita maassa tehdään. Mutta aivan erityisesti heidän rukouksensa kohoavat seurakunnan puolesta, koska sen jäsenet elävät maailman tavan mukaan.

“The earnest prayers of this faithful few will not be in vain. When the Lord comes forth as an avenger, He will also come as a protector of all those who have preserved the faith in its purity and kept themselves unspotted from the world. It is at this time that God has promised to avenge His own elect which cry day and night unto Him, though He bear long with them.

Tämän uskollisen harvalukuisen joukon vakavat rukoukset eivät ole turhia. Kun Herra astuu esiin kostajana, Hän tulee myös suojelijaksi kaikille niille, jotka ovat säilyttäneet uskon sen puhtaudessa ja varjelleet itsensä maailman saastasta. Juuri silloin Jumala on luvannut hankkia oikeuden valituilleen, jotka huutavat Häntä avuksi päivin ja öin, vaikka Hän pitkämielisesti viivyttää heidän tähtensä.

“The command is: ‘Go through the midst of the city, through the midst of Jerusalem, and set a mark upon the foreheads of the men that sigh and that cry for all the abominations that be done in the midst thereof.’ These sighing, crying ones had been holding forth the words of life; they had reproved, counseled, and entreated. Some who had been dishonoring God repented and humbled their hearts before Him. But the glory of the Lord had departed from Israel; although many still continued the forms of religion, His power and presence were lacking.” Testimonies, volume 5, 208–210.

”Käsky kuuluu: ’Kulje kaupungin halki, Jerusalemin halki, ja tee merkki niiden miesten otsiin, jotka huokaavat ja valittavat kaikkien niiden kauhistusten tähden, joita sen keskellä tehdään.’ Nämä huokaavat ja valittavat olivat pitäneet esillä elämän sanoja; he olivat nuhdelleet, neuvoneet ja vedonneet. Jotkut niistä, jotka olivat saattaneet Jumalan häväistyksi, tekivät parannuksen ja nöyryyttivät sydämensä Hänen edessään. Mutta Herran kirkkaus oli poistunut Israelista; vaikka monet yhä edelleen jatkoivat uskonnon muotoja, Hänen voimansa ja läsnäolonsa puuttuivat.” Testimonies, osa 5, 208–210.

Verses ten through fifteen unseal the hidden history of verse forty, and in so doing they simultaneously identify that the sealing of the one hundred and forty-four thousand is now being accomplished upon those who have met the requirements of the prayers represented by Daniel and the three worthies in chapter two, and by Daniel in chapter nine. The distinction between the two prayers can be recognized as a prayer for understanding the external events of prophecy (Daniel two), and a prayer to realize the internal experience of prophecy (Daniel nine). Another distinction is that the saints corporately are seeking to understand the testing message of the image of the beast (Daniel two), but they must individually accomplish the work of complete repentance (Daniel nine). Their prayers must be in the context of Ezekiel nine, for they must be grieved over the sins in the land and in the church.

Jakeet kymmenestä viiteentoista avaavat sinetöidyn jakeen neljäkymmentä kätketyn historian, ja tehdessään niin ne samalla osoittavat, että sadan neljänkymmenenneljän tuhannen sinetöiminen toteutuu nyt niissä, jotka ovat täyttäneet niiden rukousten vaatimukset, joita edustavat Daniel ja ne kolme urhoa toisessa luvussa sekä Daniel yhdeksännessä luvussa. Näiden kahden rukouksen välinen ero voidaan havaita siten, että toinen on rukous profetian ulkonaisten tapahtumien ymmärtämiseksi (Daniel 2) ja toinen rukous profetian sisäisen kokemuksen toteutumiseksi (Daniel 9). Toinen ero on siinä, että pyhät yhteisönä pyrkivät ymmärtämään pedon kuvan koettelevaa sanomaa (Daniel 2), mutta heidän on yksilöinä suoritettava täydellisen parannuksen työ (Daniel 9). Heidän rukoustensa on oltava Hesekiel 9:n yhteydessä, sillä heidän tulee murehtia maan ja seurakunnan syntejä.

“In the time when His wrath shall go forth in judgments, these humble, devoted followers of Christ will be distinguished from the rest of the world by their soul anguish, which is expressed in lamentation and weeping, reproofs and warnings. While others try to throw a cloak over the existing evil, and excuse the great wickedness everywhere prevalent, those who have a zeal for God’s honor and a love for souls will not hold their peace to obtain favor of any. Their righteous souls are vexed day by day with the unholy works and conversation of the unrighteous. They are powerless to stop the rushing torrent of iniquity, and hence they are filled with grief and alarm. They mourn before God to see religion despised in the very homes of those who have had great light. They lament and afflict their souls because pride, avarice, selfishness, and deception of almost every kind are in the church. The Spirit of God, which prompts to reproof, is trampled underfoot, while the servants of Satan triumph. God is dishonored, the truth made of none effect.

”Sinä aikana, jolloin Hänen vihansa käy tuomioissa esiin, nämä nöyrät, antautuneet Kristuksen seuraajat erottautuvat muusta maailmasta sielunsa tuskan kautta, joka ilmenee valituksena ja itkunaan, nuhteina ja varoituksina. Kun toiset pyrkivät peittämään olemassa olevan pahan viitalla ja puolustelemaan kaikkialla vallitsevaa suurta jumalattomuutta, ne, joilla on kiivaus Jumalan kunnian puolesta ja rakkaus sieluihin, eivät vaikene saavuttaakseen kenenkään suosiota. Heidän vanhurskaat sielunsa ahdistuvat päivä päivältä jumalattomien epäpyhien tekojen ja puheiden tähden. He ovat voimattomia pysäyttämään vyöryvän laittomuuden tulvan, ja siksi he ovat täynnä murhetta ja pelkoa. He surevat Jumalan edessä nähdessään, että uskontoa halveksitaan juuri niiden kodeissa, jotka ovat saaneet suuren valon. He valittavat ja nöyryyttävät sielunsa, koska ylpeys, ahneus, itsekkyys ja petollisuus miltei kaikissa muodoissaan ovat seurakunnassa. Jumalan Henkeä, joka kehottaa nuhtelemaan, poljetaan jalkoihin, samalla kun saatanan palvelijat riemuitsevat. Jumalaa häväistään, totuus tehdään vaikutuksettomaksi.

“The class who do not feel grieved over their own spiritual declension, nor mourn over the sins of others, will be left without the seal of God. The Lord commissions His messengers, the men with slaughtering weapons in their hands: ‘Go ye after him through the city, and smite: let not your eye spare, neither have ye pity: slay utterly old and young, both maids, and little children, and women: but come not near any man upon whom is the mark; and begin at My sanctuary. Then they began at the ancient men which were before the house.’

Se joukko, joka ei tunne murhetta oman hengellisen rappionsa tähden eikä valita toisten syntejä, jätetään ilman Jumalan sinettiä. Herra antaa käskyn sanansaattajilleen, miehille, joilla on surma-aseet käsissään: ”Kuljette hänen jäljessään kaupungin halki ja surmatkaa; älköön silmänne säälikö älkääkä armahtako: tappakaa perin pohjin vanhat ja nuoret, sekä neidot, pienet lapset ja naiset; mutta älkää lähestykö ainoatakaan miestä, jossa on merkki; ja alkakaa minun pyhäköstäni. Niin he alkoivat niistä vanhimmista miehistä, jotka olivat temppelin edessä.”

“Here we see that the church—the Lord’s sanctuary—was the first to feel the stroke of the wrath of God. The ancient men, those to whom God had given great light and who had stood as guardians of the spiritual interests of the people, had betrayed their trust. They had taken the position that we need not look for miracles and the marked manifestation of God’s power as in former days. Times have changed. These words strengthen their unbelief, and they say: The Lord will not do good, neither will He do evil. He is too merciful to visit His people in judgment. Thus ‘Peace and safety’ is the cry from men who will never again lift up their voice like a trumpet to show God’s people their transgressions and the house of Jacob their sins. These dumb dogs that would not bark are the ones who feel the just vengeance of an offended God. Men, maidens, and little children all perish together.” Testimonies, volume 5, 210, 211.

“Tässä näemme, että seurakunta—Herran pyhäkkö—oli ensimmäinen, joka tunsi Jumalan vihan iskun. Vanhimmat miehet, ne, joille Jumala oli antanut suuren valon ja jotka olivat olleet kansan hengellisten etujen vartijoina, olivat pettäneet heille uskotun tehtävän. He olivat omaksuneet kannan, ettei meidän tarvitse odottaa ihmeitä eikä Jumalan voiman silmiinpistävää ilmenemistä niin kuin entisinä päivinä. Ajat ovat muuttuneet. Nämä sanat vahvistavat heidän epäuskoaan, ja he sanovat: Herra ei tee hyvää eikä tee pahaa. Hän on liian armollinen käydäkseen kansansa kimppuun tuomiolla. Näin ‘Rauha ja turvallisuus’ on niiden miesten huuto, jotka eivät enää koskaan korota ääntään kuin pasuunaa osoittaakseen Jumalan kansalle heidän rikkomuksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä. Nämä mykät koirat, jotka eivät tahtoneet haukkua, ovat niitä, jotka saavat tuntea loukatun Jumalan oikeudenmukaisen koston. Miehet, neidot ja pienet lapset kaikki hukkuvat yhdessä.” Testimonies, osa 5, 210, 211.

Verse one and two of Daniel eleven, begin at the time of the end in 1989, as does verse ten. Verse two takes the history to the first term of Donald Trump, and then leaves a hidden history from that sixth richest president unto the seventh kingdom (the United Nations), represented by Alexander the Great. Between Xerxes the rich king in verse two, and Alexander the Great there were eight Persian kings. The hidden history of verse two until verse three, represents eight kings. Thus, from the conclusion of the first term of Trump until the seventh kingdom of Bible prophecy there are a total of ten kings that span the hidden history of verse two to three of Daniel chapter eleven.

Danielin luvun yksitoista jakeet yksi ja kaksi alkavat lopun ajasta vuonna 1989, samoin kuin jae kymmenen. Jae kaksi vie historian Donald Trumpin ensimmäiseen virkakauteen, ja jättää sitten kätketyn historian tuosta kuudenneksi rikkaimmasta presidentistä seitsemänteen valtakuntaan (Yhdistyneisiin kansakuntiin), jota Aleksanteri Suuri edustaa. Kserkseen, jakeen kahden rikkaan kuninkaan, ja Aleksanteri Suuren välillä oli kahdeksan Persian kuningasta. Jakeen kahden kätketty historia jakeeseen kolme saakka edustaa kahdeksaa kuningasta. Niinpä Trumpin ensimmäisen virkakauden päättymisestä Raamatun profetian seitsemänteen valtakuntaan on Danielin luvun yksitoista jakeiden kahden ja kolmen kätketyn historian kattamana kaikkiaan kymmenen kuningasta.

The number ten is a symbol of a test, and the test that occurs in that very history is the formation of the image of the beast. The sixth richest president stirs up the globalists beginning with his first campaign in 2015, and in doing so he marks the beginning of a struggle between the two witnesses of Revelation chapter eleven and the dragon beast of atheism, that does not cease until the Sunday law of verses sixteen and forty-one. Within that warfare Donald Trump was the first president to stir up the dragon and he is also the last. Trump is the last president of the earth beast, and Trump will become the first leader of the seventh kingdom. In so doing, Trump represents the first and last of ten kings, and ten represents a test.

Luku kymmenen on koetuksen vertauskuva, ja juuri tuossa historiassa tapahtuva koetus on pedon kuvan muodostuminen. Kuudenneksi rikkain presidentti saattaa globalistit liikkeelle alkaen ensimmäisestä vaalikampanjastaan vuonna 2015, ja näin tehdessään hän merkitsee sen taistelun alkua, joka käydään Ilmestyskirjan yhdestoista luvun kahden todistajan ja ateismin lohikäärmepedon välillä eikä lakkaa ennen jakeiden kuusitoista ja neljäkymmentäyksi sunnuntailakia. Tämän sodankäynnin keskellä Donald Trump oli ensimmäinen presidentti, joka saattoi lohikäärmeen liikkeelle, ja hän on myös viimeinen. Trump on maapetovallan viimeinen presidentti, ja Trumpista tulee seitsemännen valtakunnan ensimmäinen johtaja. Näin tehdessään Trump edustaa kymmenen kuninkaan ensimmäistä ja viimeistä, ja kymmenen merkitsee koetusta.

1776, 1789 and 1798 represent three histories that establish that the eighth president is of the seven. 1776 represents the publication of the Declaration of Independence, and the history of the First and Second Continental Congresses. 1789 represents a period of history when the Articles of Confederation were produced. The period began in 1781, and concluded with the publication of the Constitution in 1789. 1798 represents the publication of the Alien and Sedition Acts, and the beginning of the earth beast as the sixth kingdom of Bible prophecy.

1776, 1789 ja 1798 edustavat kolmea historiaa, jotka vahvistavat, että kahdeksas presidentti on niistä seitsemästä. Vuosi 1776 edustaa itsenäisyysjulistuksen julkaisemista sekä ensimmäisen ja toisen mannermaakongressin historiaa. Vuosi 1789 edustaa historiallista ajanjaksoa, jolloin konfederaatioartiklat laadittiin. Ajanjakso alkoi vuonna 1781 ja päättyi perustuslain julkaisemiseen vuonna 1789. Vuosi 1798 edustaa Alien and Sedition Acts -lakien julkaisemista sekä maapetovallan alkua Raamatun profetian kuudentena valtakuntana.

The Continental Congresses are divided into two prophetic periods of the first congress and the last congress. The First Continental Congress had two presidents and Peyton Randolph was the first president. The Second Continental Congress had six presidents. Peyton Randolph was the first president of both the First and also of the Second Continental Congresses. There was a total of eight presidents during the history of the First and Second Continental Congresses. Peyton Randolph was the first president of both the First and Second Continental Congresses, a prophetic period where there were eight presidents, but the first president of each of the two periods was the same person. Therefore, though there were eight presidential terms, there were actually only seven presidents. The first president was twice the first president of seven persons who were presidents, and Randolph therefore represents the eighth, that was of the seven, and upon two witnesses he typifies the first actual president, who was George Washington.

Mannermaakongressit jakautuvat kahteen profeetalliseen ajanjaksoon: ensimmäiseen kongressiin ja viimeiseen kongressiin. Ensimmäisellä mannermaakongressilla oli kaksi puheenjohtajaa, ja Peyton Randolph oli ensimmäinen puheenjohtaja. Toisella mannermaakongressilla oli kuusi puheenjohtajaa. Peyton Randolph oli sekä ensimmäisen että myös toisen mannermaakongressin ensimmäinen puheenjohtaja. Ensimmäisen ja toisen mannermaakongressin historian aikana puheenjohtajia oli yhteensä kahdeksan. Peyton Randolph oli sekä ensimmäisen että toisen mannermaakongressin ensimmäinen puheenjohtaja, profeetallisena ajanjaksona, jonka aikana oli kahdeksan puheenjohtajuuskautta, mutta kummankin kahdesta ajanjaksosta ensimmäinen puheenjohtaja oli sama henkilö. Sen tähden, vaikka puheenjohtajakausia oli kahdeksan, puheenjohtajia oli todellisuudessa vain seitsemän. Ensimmäinen puheenjohtaja oli kahdesti ensimmäisenä puheenjohtajana niiden seitsemän henkilön joukossa, jotka olivat puheenjohtajia, ja sen vuoksi Randolph edustaa sitä kahdeksatta, joka oli niistä seitsemästä, ja kahden todistajan perusteella hän esikuvallistaa ensimmäistä varsinaista presidenttiä, joka oli George Washington.

Washington is represented by Randolph, and therefore Randolph, as a symbol of Washington, conveys both the prophetic characteristics of Randolph the first president, and that Randolph was the eighth, that was of the seven. Thus George Washington, as the first president and the first Commander and Chief, was also prophetically the eighth, and was of the seven, and Trump, as the last president will also be the eighth, that is of the seven.

Washingtonia edustaa Randolph, ja siksi Randolph, Washingtonin symbolina, välittää sekä Randolphin, ensimmäisen presidentin, profeetalliset ominaispiirteet että sen, että Randolph oli kahdeksas, se joka oli siitä seitsemästä. Näin ollen George Washington, ensimmäisenä presidenttinä ja ensimmäisenä ylipäällikkönä, oli myös profeetallisesti kahdeksas ja oli siitä seitsemästä, ja Trump, viimeisenä presidenttinä, tulee samoin olemaan kahdeksas, se joka on siitä seitsemästä.

The second president of the Second Continental Congress was John Hancock. The Second Continental Congress ended in 1781. From 1781 to 1789, identifies the history of the Articles of Confederation. The period is symbolized by the date 1789, with the publication of the Constitution. In that period there were also eight presidents. The Articles of Confederation represented the first Constitution, but the weakness of the Articles of Confederation led to its replacement, and the ratification by thirteen colonies of the Constitution in 1789.

Toinen toisen mannermaakongressin puheenjohtaja oli John Hancock. Toinen mannermaakongressi päättyi vuonna 1781. Vuosien 1781 ja 1789 välinen aika määrittää Konfederaatioartiklojen historian. Tätä ajanjaksoa symboloi vuosi 1789 ja perustuslain julkaiseminen. Tänä aikana oli myös kahdeksan puheenjohtajaa. Konfederaatioartiklat muodostivat ensimmäisen perustuslain, mutta Konfederaatioartiklojen heikkous johti niiden korvaamiseen sekä siihen, että kolmetoista siirtokuntaa ratifioi perustuslain vuonna 1789.

In that period the eight presidents consisted of seven presidents who were not presidents in the history of the period represented by the previous two Continental Congresses, and one who was a president in that first prophetic period. John Hancock served in both the second Continental Congress, and also in the period represented by the Articles of Confederation. At the prophetic level, there were only seven men who were president during the two Continental Congresses, thus prophetically John Hancock was one of the eight in the period of the Articles of Confederation, but he was also one of the seven men from the previous period. He was therefore the eighth, that was of the seven.

Tuona aikana kahdeksan presidenttiä muodostui seitsemästä presidentistä, jotka eivät olleet presidenttejä niiden kahden edellisen mannermaakongressin edustaman ajanjakson historiassa, sekä yhdestä, joka oli ollut presidentti tuona ensimmäisenä profeetallisena ajanjaksona. John Hancock palveli sekä toisessa mannermaakongressissa että myös Konfederaatioartiklojen edustamana ajanjaksona. Profeetallisella tasolla oli vain seitsemän miestä, jotka olivat presidenttinä kahden mannermaakongressin aikana; näin ollen profeetallisesti John Hancock oli yksi niistä kahdeksasta Konfederaatioartiklojen ajanjaksolla, mutta hän oli myös yksi niistä seitsemästä miehestä edelliseltä ajanjaksolta. Sen tähden hän oli kahdeksas, joka oli niistä seitsemästä.

The second prophetic period, represented by 1781 to 1789, like the first period, had a president (Hancock) who was the eighth, and of the seven, as was Randolph in the first prophetic period represented by 1776.

Toisella profeetallisella ajanjaksolla, jota vuoset 1781–1789 edustavat, oli ensimmäisen ajanjakson tavoin presidentti (Hancock), joka oli kahdeksas ja yksi niistä seitsemästä, niin kuin Randolph oli ensimmäisellä profeetallisella ajanjaksolla, jota 1776 edusti.

In both periods of eight presidents, the enigma of the eighth being of the seven is represented. Those two periods provide witness that the first genuine president (Washington) also had the prophetic enigma attached to his symbolism, by his typification represented by Randolph. These three witnesses address Trump. Trump as represented in verses one and two in chapter eleven, is illustrated only through his first term, which ended when the second election was stolen by the beast from the bottomless pit.

Molemmissa kahdeksan presidentin jaksoissa esitetään arvoitus siitä, että kahdeksas on niistä seitsemästä. Nuo kaksi ajanjaksoa todistavat, että ensimmäiseen aitoon presidenttiin (Washingtoniin) liittyi myös hänen symboliikkaansa kiinnittynyt profeetallinen arvoitus, jonka hänen esikuvallisuutensa, Randolphin edustamana, ilmaisee. Nämä kolme todistajaa puhuvat Trumpista. Trump, sellaisena kuin hänet esitetään luvun yksitoista jakeissa yksi ja kaksi, havainnollistetaan ainoastaan hänen ensimmäisen kautensa kautta, joka päättyi, kun pedon syvyydestä varastama toinen vaali riistettiin häneltä.

The history which fulfilled those verses, includes a hidden history between that point of the richest king (Xerxes) and the introduction of Alexander the Great, representing the Sunday law, when the ten kings briefly become the seventh kingdom. Between the rich king and the ten kings who agree to give their seventh kingdom unto the papacy, there were eight kings. Those eight kings that make up the hidden history of verse two unto verse three, find two witnesses of eight presidents in the history of 1776, 1789 and 1798.

Se historia, joka täytti nuo jakeet, sisältää kätketyn historian tuon rikkaimman kuninkaan (Xerxes) kohdan ja Aleksanteri Suuren esilletulon välissä, mikä edustaa sunnuntailakia, jolloin kymmenestä kuninkaasta tulee lyhyeksi aikaa seitsemäs valtakunta. Rikkaan kuninkaan ja niiden kymmenen kuninkaan, jotka ovat yhtä mieltä antaakseen seitsemännen valtakuntansa paaviudelle, välissä oli kahdeksan kuningasta. Nuo kahdeksan kuningasta, jotka muodostavat jakeen kaksi ja jakeen kolme välisen kätketyn historian, löytävät kaksi todistajaa kahdeksasta presidentistä vuosien 1776, 1789 ja 1798 historiassa.

That history bears the symbolism of twenty-two years, identifying it as a history of the sealing of the one hundred and forty-four thousand when Divinity is joined with humanity. It also bears the witness of “Truth,” for the beginning marks independence and the ending marks the removal of independence, while thirteen years after 1776, thirteen colonies ratified the Constitution. It also identifies two periods of eight kings (presidents) that both contain the enigma of the eighth being of the seven.

Tuossa historiassa on kahdenkymmenenkahden vuoden symboliikka, joka osoittaa sen olevan kertomus sadanneljänkymmenenneljän tuhannen sinetöimisestä silloin, kun jumaluus liittyy ihmisyyteen. Se kantaa myös ”Totuuden” todistuksen, sillä alku merkitsee itsenäisyyttä ja loppu merkitsee itsenäisyyden poistamista, samalla kun kolmetoista vuotta vuoden 1776 jälkeen kolmetoista siirtokuntaa ratifioi perustuslain. Se osoittaa myös kaksi kahdeksan kuninkaan (presidentin) ajanjaksoa, jotka molemmat sisältävät arvoituksen siitä, että kahdeksas on niistä seitsemästä.

Trump as the sixth president in 2016, and as the last leader of the sixth kingdom also represents the first and last of ten sequential kings. The number ten identifies the testing process of that history, and the test that precedes and concludes at the Sunday law is the formation of the image of the beast. The image of Nebuchadnezzar’s beast-dream represents eight kingdoms, and in so doing provides the witness that the image of the beast test is represented by the number “eight”.

Trump kuudentena presidenttinä vuonna 2016 sekä kuudennen valtakunnan viimeisenä johtajana edustaa myös kymmenen peräkkäisen kuninkaan ensimmäistä ja viimeistä. Luku kymmenen ilmaisee tuon historian koetusprosessin, ja koetus, joka edeltää sunnuntailakia ja päättyy siihen, on pedon kuvan muodostuminen. Nebukadnessarin peto-unen kuva edustaa kahdeksaa valtakuntaa ja antaa siten todistuksen siitä, että pedon kuvan koetus esitetään luvulla ”kahdeksan”.

In the testing history of the line of the Maccabees, representing the line of the horn of apostate Protestantism and the line of the horn of apostate Republicanism represented by Antiochus III, the lines and horns come together into one horn, that is an image of the papacy. In the same history, the image of God is fully and permanently reproduced in those represented as the one hundred and forty-four thousand.

Makkabealaisten suvun koettelemushistoriassa, joka edustaa luopioprotestantismin sarven sukua ja Antiokhos III:n edustaman luopiotasavaltalaisuuden sarven sukua, nämä suvut ja sarvet yhtyvät yhdeksi sarveksi, joka on paaviuden kuva. Samassa historiassa Jumalan kuva täydellisesti ja pysyvästi toisinnetaan niissä, joita edustavat ne sata neljäkymmentäneljä tuhatta.

The hidden history of verse forty is unsealed within the hidden history of verse two unto verse three, and the history of verses ten through fifteen. When Trump becomes the eighth president that is of the seven at his inauguration on January 20, 2025, the eight kings between Xerxes and Alexander the Great mark the arrival of the formation of the image of the beast, and Trump represents the first and last of the ten sequential kings.

Jakeen neljänkymmenen kätketty historia avautuu sinetistään jakeen kahdesta jakeeseen kolme kätketyssä historiassa sekä jakeiden kymmenestä viiteentoista historiassa. Kun Trumpista tulee virkaanastujaisissaan 20. tammikuuta 2025 kahdeksas presidentti, joka on niistä seitsemästä, Kserkseen ja Aleksanteri Suuren väliset kahdeksan kuningasta merkitsevät pedon kuvan muodostumisen saapumista, ja Trump edustaa kymmenen peräkkäisen kuninkaan ensimmäistä ja viimeistä.

We will continue this study in the next article.

Jatkamme tätä tutkimusta seuraavassa artikkelissa.

And I saw in the right hand of him that sat on the throne a book written within and on the backside, sealed with seven seals. And I saw a strong angel proclaiming with a loud voice, Who is worthy to open the book, and to loose the seals thereof? And no man in heaven, nor in earth, neither under the earth, was able to open the book, neither to look thereon. And I wept much, because no man was found worthy to open and to read the book, neither to look thereon. And one of the elders saith unto me, Weep not: behold, the Lion of the tribe of Juda, the Root of David, hath prevailed to open the book, and to loose the seven seals thereof. And I beheld, and, lo, in the midst of the throne and of the four beasts, and in the midst of the elders, stood a Lamb as it had been slain, having seven horns and seven eyes, which are the seven Spirits of God sent forth into all the earth. And he came and took the book out of the right hand of him that sat upon the throne. And when he had taken the book, the four beasts and four and twenty elders fell down before the Lamb, having every one of them harps, and golden vials full of odours, which are the prayers of saints. And they sung a new song, saying, Thou art worthy to take the book, and to open the seals thereof: for thou wast slain, and hast redeemed us to God by thy blood out of every kindred, and tongue, and people, and nation; And hast made us unto our God kings and priests: and we shall reign on the earth. Revelation 5:1–10.

Ja minä näin valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä kirjakäärön, joka oli kirjoitettu sisältä ja päältä ja sinetöity seitsemällä sinetillä. Ja minä näin väkevän enkelin julistavan suurella äänellä: Kuka on arvollinen avaamaan kirjakäärön ja murtamaan sen sinetit? Eikä kukaan taivaassa eikä maan päällä eikä maan alla voinut avata kirjakääröä eikä edes katsoa siihen. Ja minä itkin suuresti, koska ei löytynyt ketään, joka olisi ollut arvollinen avaamaan ja lukemaan kirjakäärön tai edes katsomaan siihen. Ja yksi vanhimmista sanoi minulle: Älä itke; katso, Juudan heimon Leijona, Daavidin Juuri, on voittanut, niin että hän voi avata kirjakäärön ja murtaa sen seitsemän sinettiä. Ja minä näin, ja katso, valtaistuimen ja niiden neljän olennon keskellä, vanhinten keskellä, seisoi Karitsa, ikään kuin teurastettu, ja sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat ne Jumalan seitsemän Henkeä, lähetetyt kaikkeen maailmaan. Ja hän tuli ja otti kirjakäärön valtaistuimella istuvan oikeasta kädestä. Ja kun hän oli ottanut kirjakäärön, ne neljä olentoa ja ne kaksikymmentäneljä vanhinta lankesivat Karitsan eteen, ja heillä kullakin oli kantele ja kultaiset maljat täynnä suitsutuksia, jotka ovat pyhien rukoukset. Ja he lauloivat uutta virttä sanoen: Sinä olet arvollinen ottamaan kirjakäärön ja avaamaan sen sinetit, sillä sinut on teurastettu, ja verelläsi sinä olet lunastanut meidät Jumalalle jokaisesta sukukunnasta ja kielestä ja kansasta ja kansanheimosta, ja tehnyt meidät meidän Jumalallemme kuninkaiksi ja papeiksi, ja me saamme hallita maan päällä. Ilmestys 5:1–10.