Hesekieliä kutsutaan ”surevaksi profeetaksi”, sillä hän on niiden sadanneljänkymmenenneljän tuhannen vertauskuva, jotka hänen kirjansa yhdeksännessä luvussa surevat (huokaavat ja valittavat) maassa ja seurakunnassa tehtyjä kauhistuksia. Edellisessä artikkelissa lainaamassamme Testimonies-teoksen kohdassa sisar White kirjoitti: ”Profeetta itse oli muukalainen vieraassa maassa, jossa rajaton kunnianhimo ja raaka julmuus hallitsivat kaikkea. Se, mitä hän näki ja kuuli ihmisten harjoittamasta hirmuvallasta ja vääryydestä, ahdisti hänen sieluaan, ja hän suri katkerasti päivin ja öin.”
Sataaneljäkymmentäneljätuhatta ovat Israelin ”karkotetut”, jotka hajotettiin, kuten Hesekielin vieminen pakkosiirtolaisuuteen esikuvallisesti osoittaa. Hesekielin yhdeksännessä luvussa kuvattu sinetöimisprosessi on sama kuin Ilmestyskirjan seitsemännessä luvussa, ja molemmat luvut esitetään tapahtuviksi viimeisinä päivinä.
“Tämä Jumalan palvelijoiden sinetöiminen on sama, joka näytettiin Hesekielille näyssä.” Testimonies to Ministers, 445.
Valtaistuimeltaan Jumala ohjaa kerubeja, jotka puolestaan ohjaavat pyöriä. Hesekielin tuli ymmärtää näystä, että Jumala hallitsi kaikkea silloinkin, kun kaikki näytti olevan sekasorron vallassa. Kuvatessaan Johannesta pyhäkössä, jossa Kristus kulki seitsemän seurakunnan keskellä, sisar White sanoo ”samalla tavoin” esitettyään ensin kuvauksen Jumalasta valtaistuimella ohjaamassa kerubeja, jotka hoitivat maan asioita. Hesekiel ja Johannes ovat vertauskuvia niistä, jotka elävät sadanneljänkymmenenneljän tuhannen sinetöimisen aikana. Kuten innoitetussa kirjoituksessa todetaan: ”Maailmassamme tulevista tapahtumista ei ole vielä edes uneksittu.”
Kun sisar White kirjoitti nuo sanat, ne olivat epäilemättä totta, mutta sinetöimisen aikana ne saavat täydellisen täyttymyksensä. Olisitteko parikymmentä vuotta sitten ajatelleet, että se, mitä maailmassa nyt tapahtuu islamin heinäsirkkojen parveilun yhteydessä, todella tapahtuisi? Ilmestyskirjan yhdeksännen luvun islamia kuvaavaan heinäsirkkasymboliin sisältyy Pohjois-Afrikan heinäsirkkojen luonnossa tapahtuva vaellus. Näiden Afrikan parveilevien heinäsirkkojen vaellusreitti vastaa maantieteellisesti islamin valtaamaa aluetta. Islam polveutuu Ismaelista, ja Ismaelin äiti oli Hagar. Nimen Hagar merkitys on ”pako” tai ”paeta”. Arabiaksi nimi esitetään tavallisesti muodossa Hajar (هاجر), ja se liittyy samaan sanajuureen, josta juontuu myös Hijra (Muhammadin muutto/pako). Islamin juuret eivät liity ainoastaan heinäsirkkojen parveiluun, vaan niihin sisältyy myös muuttoliikkeen merkitys. Olisiko kukaan koskaan osannut kuvitella, että laiton maahanmuutto on islamin heinäsirkan ilmentymä?
Osasiko kukaan uneksiakaan, että maailman kommunistit muodostaisivat islamilaisten laumojen kanssa liittouman, jota nyt kutsutaan punavihreäksi liittoumaksi? Sekä islam että globalistien lohikäärmevalta nousevat syvyyden kuilusta Ilmestyskirjan luvuissa 9/11, tässä järjestyksessä, ja syvyyden kuilu kuvaa saatanallisen vallan ilmentymää. Totuuden kirjoitusten mukaan nykyisen liittouman molemmat osapuolet ovat Saatanan välikappaleita. Hagar oli egyptiläinen, ja Ismael on islamin vertauskuva; näin ollen Hagar ja Ismael ovat nykyisen punavihreän liittouman vertauskuvia.
”’Kun he ovat päättäneet [ovat päättämässä] todistuksensa.’ Ajanjakso, jolloin kahden todistajan tuli profetoida säkkipukuihin puettuina, päättyi vuonna 1798. Heidän lähestyessään työnsä päättymistä hämäryydessä oli sota käytävä heitä vastaan sen vallan toimesta, jota kuvataan sanoin ’peto, joka nousee syvyydestä’. Monissa Euroopan kansakunnissa kirkkoa ja valtiota hallinneita valtoja oli vuosisatojen ajan ohjannut Saatana paaviuden välityksellä. Mutta tässä tuodaan näkyviin saatanallisen vallan uusi ilmenemismuoto.” Suuri taistelu, 268.
Sisar White ajoittaa tässä sosialismin ilmaantumisen Ranskan vallankumouksen aikaan ja toteaa samalla, että Saatana hallitsee myös paavillista valtaa. Paavillinen valta nousee myös syvyydestä Ilmestyskirjan seitsemännessätoista luvussa, ja Ilmestyskirjan yhdeksännessä luvussa islam on se savu, joka nousi syvyydestä. Kysymys on edelleen sama: tarkoittiko innoitus todella tätä: ”Maailmassamme toteutuvista tapahtumista ei ole vielä edes uneksittu”? Kuka olisi uneksinut, että islamia levitettäisiin nyt kaikkialle Eurooppaan ja että se olisi nyt laskeutumassa Amerikan mantereille? Uneksitko sinä siitä, että Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin ja Yhdysvaltain demokraattisen puolueen globalistit levittäisivät heinäsirkat kaikkialle maailmaan?
Kuka olisi kuvitellut, että oppilaitokset valtaisi kommunistien ja islamilaisten liittouma, jota nyt rahoitetaan sellaisten kansalaisten verovaroilla, joiden tarkoituksena ei koskaan ollut, että heidän verovarojaan käytettäisiin tuhoamaan se kansakunta, jolta nämä verovarat ovat peräisin?
Kuka olisi kuvitellut, että Iso-Britannia edistäisi ja tukisi islamin harjoittamaa valkoisten tyttöjen joukkoraiskaamista, sieppaamista, vangitsemista ja murhaamista? Monet huomauttavat, että jokainen ihmiskunnan historiassa esiintynyt kommunistinen järjestelmä on epäonnistunut täydellisesti, mutta Britannian sosialismin hedelmät ovat yhtä lailla tuomio sosialismille kuin järjestelmän taloudellisten ja poliittisten filosofioiden epäonnistuminen.
Kuka olisi osannut kuvitella, että maan kauppiaiden sallittaisiin tuoda myrkkyjä toteuttaakseen yli seitsemäntoista miljoonan ihmisen joukkosurman?
Kuka olisi uskonut, että George Sorosin, Bill Gatesin ja Anthony Faucin kaltaisten miesten annettaisiin toteuttaa demoniset pahantekonsa joutumatta niistä minkäänlaisiin seurauksiin?
Kun sisar White totesi, ettei toteutuvia tapahtumia osattaisi edes uneksia, hän teki niin sadan neljänkymmenenneljän tuhannen sinetöimisen ajan yhteydessä. Hän jatkoi huomautuksiaan Kristuksen varoituksesta Matteuksen kahdennessakymmenennessä neljännessä luvussa, jossa hän kirjoitti: ”Nämä opetukset ovat meidän hyödyksemme. Meidän tulee tukea uskomme Jumalaan, sillä aivan edessämme on aika, joka koettelee ihmisten sieluja. Kristus Öljymäellä esitti ne kauhistuttavat tuomiot, joiden tuli edeltää Hänen toista tulemistaan.”
Opetukset, joihin hän oli juuri viitannut, olivat kuvauksia siitä, kuinka sekä Hesekiel että Johannes oppivat pyhäkössä ymmärtämään, että Jumala hallitsee kaikkea. Nyt vallitsevan sekasorron ja kapinan keskellä – sekasorron ja kapinan, jotka vain yltyvät historian edetessä – Jumalan sanansaattajat, joita edustavat paitsi temppelissä olevat Hesekiel ja Johannes myös Jesaja, voivat kulkea historian vaiheiden halki Herraa kirkastavalla tavalla vain, jos he ymmärtävät, että myös ne asiat, joita emme ole koskaan osanneet kuvitellakaan, ovat yhä Jumalan hallinnassa.
Nuo toisten pyörien kanssa risteävät pyörät sisältävät tapahtumat, joista ei ollut koskaan edes uneksittu, ja juuri nämä tapahtumat toteutuvat syyskuun 11. päivänä alkaneena sinetöimisaikana. Ne opetukset, jotka on määrä oppia, oppivat vain ne, jotka uskossa astuvat kaikkeinpyhimpään ja näkevät Kristuksen ja Hänen liitonarkusta loistavan valonsa. Kun tuota kirkkautta katsellaan sellaisena kuin Daniel sen esittää kymmenennessä luvussa, valosta hyötyvä ryhmä erotetaan niistä, jotka pakenivat näkyä.
Ja minä, Daniel, yksin näin näyn; sillä miehet, jotka olivat minun kanssani, eivät nähneet näkyä, mutta suuri vavistus valtasi heidät, niin että he pakenivat piiloutumaan. Daniel 10:7.
Edellisessä artikkelissa käsitellystä kohdasta on saatavissa paljon muutakin, mutta tämän artikkelin päätteeksi tarkastelemme erästä pyörää. Olemme viime artikkelissa panneet merkille luvun kaksikymmentäviisi symboliikan, ja sitä ennen viivyimme jonkin aikaa luvun kolmekymmentä äärellä. Hesekielin kirjasta tuleva valo ei ole pelkästään symbolisia lukuja, mutta on hyödyllistä ensin tutustua joihinkin noista lukusymboleista, ennen kuin ryhdymme tuomaan selkeyttä esiin sekavuudesta.
Seitsemäntoista
Kolme kahdensadanviidenkymmenen vuoden profetiaa osoittaa seitsemäntoista vuoden ajanjakson, joka alkaa Smyrnan seurakunnan historian päättyessä. Vuosien 313 ja 330 väliset seitsemäntoista vuotta kuvaavat esikuvallisesti pedon kuvan pystyttämistä.
Ne kaksisataaviisikymmentä vuotta, jotka alkoivat vuonna 457 eKr., päättyivät vuonna 207 eKr., kymmenen vuotta Raphian taistelun jälkeen ja seitsemän vuotta ennen Paniumin taistelua. Raphiasta Paniumiin oli seitsemäntoista vuotta, ja se edustaa jakeen neljäkymmentä kätkettyä historiaa, sellaisena kuin se esitetään Danielin kirjan yhdentoista luvun jakeissa yksitoista–viisitoista.
Ptolemaios IV Filopator (tunnetaan myös nimellä Ptolemaios IV) oli hallitsija, joka voitti Raphian taistelun vuonna 217 eaa. Hän hallitsi ptolemaiolaisen Egyptin kuninkaana (ja faaraona) vuodesta 221 eaa. vuoteen 204 eaa.; näin ollen hän hallitsi seitsemäntoista vuotta. Hän aloitti hallituskautensa ennen Raphian taistelua mutta kuoli ennen Panionin taistelua.
Ukrainan sotaa kuvaava Rafian taistelu alkoi vuonna 2014, kun Yhdysvallat sai aikaan värivallankumouksen Ukrainassa. Etelän kuningas Ptolemaios IV kuvaa esikuvallisesti Vladimir Putinia, joka aloitti valtakautensa vuonna 2000, vuotta ennen kuin sadanneljänkymmenenneljän tuhannen sinetöiminen alkoi vuonna 2001. Ptolemaioksen tavoin Putin alkoi hallita ennen Ukrainan sotaa, jota vuonna 2014 alkanut Rafian taistelu esikuvallisesti kuvaa. Ennen Paniumia Putin, jota Ptolemaios esikuvallisesti kuvaa, poistetaan. Putin alkoi hallita vuonna 2000, joten hänen valtakautensa alku kytkeytyy seuraavana vuonna, vuonna 2001, alkaneen sinetöimisajan alkuun. Ptolemaioksen edustamat seitsemäntoista vertauskuvallista vuotta osoittavat ajanjakson, jona Putin hallitsee, ja hän hallitsee sinetöimisaikana.
Trump, jota edustaa vuonna 457 eKr. alkaneen kahdensadanviidenkymmenen vuoden ajanjakson päättyminen, sijoittuu samaan kätkettyyn historiaan kuin Putin, historiaan, joka kestää seitsemäntoista vuotta Rafian taistelusta alkaen. Lohikäärme (Putin) ja väärä profeetta (Trump) sijoittuvat tähän kätkettyyn historiaan. Tässä historiassa peto, jota kuvataan paavinvaltaa symboloivalla ilmauksella ”sinun kansasi ryöstäjät”, sijoittuu Rafiasta Paniumiin ulottuvan seitsemäntoista vuoden ajanjakson loppuun.
Vuosi 321 edustaa Yhdysvaltojen sunnuntailakia, ja 321 sijoittuu seitsemäntoista vuoden ajanjaksoon Milanon ediktistä vuonna 313 aina valtakunnan jakamiseen vuonna 330 saakka.
Historia, jota kutsutaan Josian suuresta pääsiäisestä alkavaksi, käynnistää juutalaisten seitsemännentoista riemuvuosisyklin. Josian pääsiäisestä, joka on Vanhan testamentin suurin herätys, lokakuun 22. päivään ulottuva jakso edustaa milleriittien historiaa 11. elokuuta 1840:stä 22. lokakuuta 1844:ään, mutta vielä tärkeämmin se edustaa aikaa 11. syyskuuta tapahtumista sunnuntailaiksi asti. Niiden sadan neljänkymmenenneljän tuhannen sinetöimisen aikaa edustaa seitsemästoista riemuvuosisykli Josiasta lokakuun 22. päivään asti. Seitsemäntoista on vertauskuva, joka liittyy sinetöimisajan suuriin tapahtumiin, ja luku seitsemäntoista on kohta, jossa Hesekielin pyörät leikkaavat toisensa.
Danielin kirjan neljännenkymmenennen jakeen kätketyssä historiassa, jota saman luvun jakeet kymmenestä viiteentoista kuvaavat, lohikäärme yhdistetään lukuun ”17” Ptolemaioksen hallituskauden kautta. Yhdennentoista jakeen Rafian taistelusta viidennentoista jakeen Panionin taisteluun ulottuva historia kattaa ”17” vuotta. Tämä historia sijoittaa Donald Trumpin niiden seitsemäntoista vuoden keskelle, joita nuo kaksi taistelua kuvaavat. Pedon kuvaa, jonka Trump muodostaa ja pystyttää Yhdysvalloissa, symboloivat ”17” vuotta vuodesta 313 vuoteen 330. Ensimmäisen luvun ensimmäisessä jakeessa Hesekiel elää 17. riemuvuosijakson kolmantenakymmenentenä vuonna. Osasitko koskaan kuvitellakaan, että luku seitsemäntoista kuvasi yhtä niistä pyöristä, jotka Hesekiel näki kaikkeinpyhimmässä?
Ezekiel on niiden vertauskuva, jotka sinetöimisen aikana ovat uskossa astuneet kaikkeinpyhimpään. He ovat Pietarin pappeja.
Ja teidätkin, elävinä kivinä, rakennetaan hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle otollisia. 1. Piet. 2:5.
Heille on annettu tehtäväksi välittää sanoma Jumalan entiselle liittokansalle, joka tuolloin sivuutetaan; vaikka sitä varoitetaan ennalta, Jumalan entinen liittokansa ei näe eikä kuule.
Ja hän sanoi minulle: Ihmislapsi, syö vatsasi täyteen ja täytä sisuksesi tällä kirjakääröllä, jonka minä sinulle annan. Niin minä söin sen, ja se oli minun suussani makea kuin hunaja. Ja hän sanoi minulle: Ihmislapsi, mene, suuntaa matkasi Israelin heimon luo ja puhu heille minun sanani. Sillä sinua ei ole lähetetty vieraskielisen kansan luo, jonka puhe on vaikeaa, vaan Israelin heimon luo; ei monien vieraskielisten kansojen luo, joiden puhe on vaikeaa ja joiden sanoja et voi ymmärtää. Totisesti, jos olisin lähettänyt sinut heidän luokseen, he olisivat kuulleet sinua. Mutta Israelin heimo ei tahdo kuulla sinua, sillä he eivät tahdo kuulla minua; sillä koko Israelin heimo on röyhkeä ja kovasydäminen. Katso, minä teen sinun kasvosi lujiksi heidän kasvojaan vastaan ja sinun otsasi lujaksi heidän otsiaan vastaan. Timanttia, piikiveä kovemmaksi, minä teen sinun otsasi: älä pelkää heitä äläkä säikähdä heidän kasvojansa, vaikka he ovat uppiniskainen heimo. Hesekiel 3:3–9.
Hesekieliä käsketään julistamaan sanoma entiselle liittokansalle, jota edustavat milleriläisen liikkeen historiassa protestantit ja viimeisinä päivinä laodikealainen seitsemännen päivän adventtikirkko. Jos hän kieltäytyy julistamasta sanomaa, varoittamatta jääneiden veri on hänen päällään.
Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut vartijaksi Israelin huoneelle; kuule siis sana minun suustani ja varoita heitä minun puolestani. Kun minä sanon jumalattomalle: Sinun on varmasti kuoltava, etkä sinä varoita häntä etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomalta tieltään, pelastaaksesi hänen henkensä, niin se sama jumalaton kuolee vääryydessään; mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi. Mutta jos sinä varoitat jumalatonta, eikä hän käänny pois jumalattomuudestaan eikä jumalattomalta tieltään, hän kuolee vääryydessään; mutta sinä olet pelastanut sielusi. Edelleen: jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, ja minä asetan kompastuskiven hänen eteensä, hän kuolee; koska et ole varoittanut häntä, hän kuolee synnissään, eikä hänen vanhurskautensa tekoja, joita hän on tehnyt, muisteta; mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi. Kuitenkin, jos sinä varoitat vanhurskasta, ettei vanhurskas tekisi syntiä, eikä hän tee syntiä, hän saa varmasti elää, koska hän otti varoituksesta vaarin; ja myös sinä olet pelastanut sielusi. Hesekiel 3:17–21.
Hesekielin yhdentoista ensimmäisen luvun aikana hänelle näytetään Jerusalemin hävitys, jota havainnollistavat näyt Kebarjoen varrella, tasangolla ja Jerusalemissa. Hänet valtuutetaan julistamaan varoitusta Jerusalemia kohtaavasta lähestyvästä tuomiosta. Varoitussanoma Jerusalemia kohtaavasta lähestyvästä tuomiosta on se varoitus, joka annetaan ensin laodikealaiselle seitsemännen päivän adventistikirkolle. Varoitus osoittaa Jumalan kansan tuomion ja hylkäämisen Jerusalemissa niiden osalta, joilla ei ole Jumalan sinettiä. Hesekielin esikuvaksi antama varoitus on varoitus pian tulevasta sunnuntailaista.
Niissä yhdessätoista ensimmäisessä luvussa, joissa nämä totuudet esitetään, Hesekiel tehdään mykäksi, eikä hän sen jälkeen puhu muuten kuin silloin, kun Jumala erityisesti avaa hänen suunsa; ja tämä jatkuu Jerusalemin hävitykseen saakka, jolloin hän jälleen voi puhua.
Silloin henki tuli minuun, nosti minut jaloilleni ja puhui minulle sanoen: Mene, sulkeudu huoneeseesi. Mutta sinä, ihmislapsi, katso, he panevat köydet sinun päällesi ja sitovat sinut niillä, niin ettet voi mennä ulos heidän keskellensä. Ja minä annan kielesi tarttua suusi lakeen, niin että mykistyt etkä ole heille nuhtelijana; sillä he ovat uppiniskainen suku. Mutta kun minä puhun sinulle, minä avaan sinun suusi, ja sinun on sanottava heille: Näin sanoo Herra, Herra. Joka kuulee, se kuulkoon, ja joka ei ota kuullakseen, olkoon kuulematta; sillä he ovat uppiniskainen suku. Hesekiel 3:24–27.
Kun Jerusalem kukistui, Hesekiel saattoi jälleen puhua.
Ja tapahtui meidän pakkosiirtolaisuutemme kahdentenatoista vuotena, kymmenennessä kuussa, kuukauden viidentenä päivänä, että yksi Jerusalemista pelastunut tuli minun luokseni sanoen: Kaupunki on lyöty. Ja Herran käsi oli minun päälläni illalla, ennen kuin pelastunut tuli; ja Hän avasi minun suuni, kunnes tämä tuli minun luokseni aamulla; niin minun suuni avautui, enkä enää ollut mykkä. Hesekiel 33:21, 22.
Jerusalemin kukistuminen kuvaa laodikealaisen seitsemännen päivän adventistiseurakunnan kukistumista lopun päivinä. Tämä kukistuminen tapahtuu samalla, kun ne, jotka yhdeksännessä luvussa sinetöitiin Jerusalemissa, korotetaan tuolloin voittoisaksi seurakunnaksi. Jerusalemissa olevat laodikealaiset poistetaan, ja sataneljäkymmentäneljätuhatta korotetaan, kun kirkkauden valtakunta perustetaan. Tuon kirkkauden valtakunnan esikuvana oli armon valtakunnan perustaminen ristillä. Ristillä perustettu armon valtakunta rinnastuu sunnuntailain aikaiseen kirkkauden valtakuntaan, ja nämä kaksi valtakuntaa sijoitetaan Hesekielin kirjassa esitettyyn profeetallisen historian tapahtumajärjestykseen. Kun Hesekielin kirjaa tarkastellaan pyhäkköä koskevassa viitekehyksessä, sen yksitoista ensimmäistä lukua käsittelevät Jumalan seurakunnan puhdistamista Hänen kansansa muuttuessa taistelevasta seurakunnasta, jonka määritellään koostuvan vehnästä ja rikkaviljasta, voittoisaksi seurakunnaksi, joka koostuu helluntain vehnäuhrista.
Ja sinä, Israelin saastainen, jumalaton ruhtinas, jonka päivä on tullut, jolloin vääryys saa loppunsa, näin sanoo Herra, Herra: Ota pois päähine ja nosta kruunu päältä; tämä ei pysy ennallaan: korota alhainen ja alenna korkea. Minä kumoan, kumoan, kumoan sen; eikä sitä enää ole, kunnes tulee hän, jolla oikeus siihen on; ja minä annan sen hänelle. Hesekiel 21:25–27.
Sidkia oli Juudan viimeinen kuningas, ja hän on jakeissa mainittu ”Israelin jumalaton ruhtinas, jonka päivä on tullut”. Nebukadnessar oli aikeissa vallata Jerusalemin, ja Sidkian kruunu oli poistettava Babylonin toimesta; Babylon taas kukistettaisiin meedialaisten ja persialaisten toimesta, jotka vuorostaan kukistettaisiin kreikkalaisten toimesta, ja nämä puolestaan Rooman toimesta. Kolmas kukistaminen saapuu Roomaan, joka on se historian vaihe, jolloin Kuningas, ”jonka oikeus se on”, saa armon valtakunnan kruunun tuon valtakunnan pystyttämisen yhteydessä ristillä.
”‘Jumalattomalle pahalle ruhtinaalle’ oli tullut lopullisen tilinteon päivä. ‘Pane päähine pois’, Herra määräsi, ‘ja ota kruunu pois.’ Vasta sitten, kun Kristus itse pystyttäisi valtakuntansa, Juudan sallittaisiin jälleen saada kuningas. ‘Minä kukistan, kukistan, kukistan sen’, kuului jumalallinen säädös Daavidin huoneen valtaistuimesta; ‘eikä sitä enää ole, kunnes tulee Hän, jolle oikeus kuuluu; ja minä annan sen Hänelle.’ Hesekiel 21:25–27.” Prophets and Kings, 451.
Myöhäissateen aikana, joka alkoi elävien tuomion alkaessa 11. syyskuuta, Kristus perustaa kirkkauden valtakuntansa.
”Kun neljä enkeliä päästää irti, Kristus perustaa valtakuntansa.” Spalding and Magan, 3.
Valmistautumisen ajanjakso alkaa syyskuun 11. päivästä, ja sunnuntailain tullessa voimaan ihana pyhä vuori korotetaan kaikkien kukkuloiden ja vuorten yläpuolelle.
Sana, jonka Aamoksen poika Jesaja näki Juudasta ja Jerusalemista. Ja tapahtuu viimeisinä päivinä, että Herran huoneen vuori vahvistetaan vuorten huipuksi, ja se korotetaan kukkuloita korkeammalle; ja kaikki kansakunnat virtaavat sen tykö. Ja monet kansat lähtevät ja sanovat: Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan huoneeseen; ja hän opettaa meille teitänsä, ja me vaellamme hänen poluillansa. Sillä Siionista lähtee laki, ja Herran sana Jerusalemista. Jesaja 2:1–3.
Syyskuun 11. päivänä tuulet päästettiin valloilleen ja sitten pidätettiin; näin merkittiin Danielin toisen luvun valtakunnan pystyttämisen alku, sen valtakunnan, joka esitetään vuoresta irti hakattuna kivenä, joka täyttää koko maan.
”Tämä näky annettiin vuonna 1847, jolloin sapattia viettäviä adventtiveljiä oli vain hyvin vähän, ja näistäkin vain harvat otaksuivat, että sen noudattaminen oli kyllin tärkeää vetämään rajan Jumalan kansan ja epäuskoisten välille. Nyt tämän näyn täyttymys alkaa näkyä. Tässä mainittu ’tuon ahdistuksen ajan alku’ ei viittaa aikaan, jolloin vitsaukset alkavat tulla vuodatetuiksi, vaan lyhyeen ajanjaksoon juuri ennen kuin ne vuodatetaan, Kristuksen ollessa pyhäkössä. Tuona aikana, samalla kun pelastustyö on päättymässä, ahdistus on tulossa maan päälle, ja kansakunnat vihastuvat, kuitenkin niin hillittyinä, etteivät ne estä kolmannen enkelin työtä. Tuona aikana tulee ’myöhäissade’ eli virvoitus Herran kasvojen edestä antamaan voiman kolmannen enkelin voimalliselle äänelle ja valmistamaan pyhät kestämään sen ajan, jolloin ne seitsemän viimeistä vitsausta vuodatetaan.” Early Writings, 85.
Kristus perustaa iankaikkisen valtakuntansa myöhäissateen aikana, ja Hänen valtakuntaansa kuuluu sekä armon valtakunta, joka perustettiin ristillä, että myös Hänen kirkkauden valtakuntansa sunnuntailain aikana. Sidkiasta Babyloniaan (1. valtakunta), Meedo-Persiaan (2. valtakunta), Kreikkaan (3. valtakuntaan) ja edelleen pakanalliseen Roomaan (4. valtakunta) ulottuva kehityskulku osoittaa historian, joka johtaa armon valtakuntaan. Tuo historia osoittaa rinnakkaisen historiallisen sarjan paavillisesta Roomasta (hengellinen Babylon — 5. valtakunta) Yhdysvaltoihin (hengellinen Meedo-Persia — 6. valtakunta), Yhdistyneisiin Kansakuntiin (hengellinen Kreikka — 7. valtakunta) ja edelleen lohikäärmeen, pedon ja väärän profeetan kolminkertaiseen liittoon, jotka yhdessä muodostavat nykyajan Rooman (hengellinen Rooma — 8. valtakunta, joka on niistä seitsemästä).
Tuon valtakunnan voittoa Danielin kirjan toisessa luvussa kuvataan kalliolla, ja Jumalan uskolliset ovat kiviä temppelissä.
Tekin myös, elävinä kivinä, rakennutte hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle otollisia. 1. Piet. 2:5.
Tuo iankaikkinen valtakunta voittaa maailman valtakunnat ja täyttää koko maailman. Hesekielin kirjan luvusta neljäkymmentä sen loppuun saakka sama valtakunta esitetään temppelinä, joka täyttää maailman elämän vedellä.
Jatkamme näitä asioita seuraavassa artikkelissa.