At the Sunday law the one hundred and forty-four thousand prophetically meet the eleventh-hour workers. The one hundred and forty-four thousand are already sealed, and are then calling for the great multitude to come out of Babylon and to stand with them for the seventh-day Sabbath. Judgment for God’s house ends at the Sunday law, and judgment then moves unto the Gentiles, the great multitude—God’s other flock. Revelation seven identifies both groups, and in the fifth seal the martyrs from the Dark Ages ask “how long” until God judges the papal power for their martyrdom? They are told to rest in their graves until a second group of martyrs of papal persecution is made up, and they are given white robes. The great multitude of Revelation chapter seven wear white robes, for they represent the second group of papal martyrs in the soon-coming Sunday law crisis. Revelation seven and the fifth seal address these two groups, as does the churches of Smyrna and Philadelphia. Smyrna represents the martyrs of the final papal blood bath, and Philadelphia the one hundred and forty-four thousand.
Sunnuntailain aikana sataneljäkymmentäneljätuhatta kohtaavat profeetallisesti yhdennentoista hetken työntekijät. Sataneljäkymmentäneljätuhatta ovat jo sinetöityjä, ja silloin he kutsuvat suurta joukkoa tulemaan ulos Babylonista ja asettumaan heidän kanssaan seitsemännen päivän sapatin puolelle. Tuomio Jumalan huonetta kohtaan päättyy sunnuntailain aikana, ja tuomio siirtyy sitten pakanoihin, suureen joukkoon — Jumalan toiseen laumaan. Ilmestyskirjan seitsemäs luku yksilöi molemmat ryhmät, ja viidennessä sinetissä pimeän keskiajan marttyyrit kysyvät: ”Kuinka kauan” siihen, että Jumala tuomitsee paavillisen vallan heidän marttyyrikuolemansa tähden? Heille sanotaan, että heidän tulee levätä haudoissaan, kunnes toinen paavillisen vainon marttyyrien ryhmä tulee täyteen, ja heille annetaan valkeat vaatteet. Ilmestyskirjan seitsemännen luvun suuri joukko on puettu valkeihin vaatteisiin, sillä he edustavat toista paavillisten marttyyrien ryhmää pian tulevassa sunnuntailakikriisissä. Ilmestyskirjan seitsemäs luku ja viides sinetti käsittelevät näitä kahta ryhmää, samoin kuin Smyrnan ja Filadelfian seurakunnat. Smyrna edustaa lopullisen paavillisen verilöylyn marttyyreja ja Filadelfia sataneljäkymmentäneljätuhatta.
Peter is at the third hour at Caesarea Philippi, and after “six days,” not six hours, he would be at the edge of the Sunday law, which is the ninth hour.
Pietari on kolmannella hetkellä Kesarea Filippissä, ja ”kuuden päivän” kuluttua, ei kuuden tunnin kuluttua, hän olisi sunnuntailain, joka on yhdeksäs hetki, rajalla.
And after six days Jesus taketh Peter, James, and John his brother, and bringeth them up into an high mountain apart, And was transfigured before them: and his face did shine as the sun, and his raiment was white as the light. And, behold, there appeared unto them Moses and Elias talking with him. Matthew 17:1–3.
Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja hänen veljensä Johanneksen ja vei heidät erilleen korkealle vuorelle. Ja hän muuttui heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niin kuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi niin kuin valo. Ja katso, heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka puhuivat hänen kanssaan. Matteus 17:1–3.
At the Sunday law the one hundred and forty-four thousand prophetically meet the great multitude. Elijah represents the one hundred and forty-four thousand who do not taste of death, and Moses represents those who die in the Lord. They are standing with Christ at the Sunday law, which is where Christ anoints His kingdom of glory as He established His kingdom of grace at the cross. If you are still engaged in the logic we are setting forth in connection with the six-hour period from the third to ninth hour, then it is necessary to see something that is a very special illustration.
Sunnuntailain kohdalla sataneljäkymmentäneljätuhatta kohtaavat profeetallisesti suuren joukon. Elia edustaa sataneljäkymmentäneljätuhatta, jotka eivät maista kuolemaa, ja Mooses edustaa niitä, jotka kuolevat Herrassa. He seisovat Kristuksen kanssa sunnuntailain kohdalla, missä Kristus voitelee kirkkautensa valtakunnan, niin kuin Hän ristillä perusti armonsa valtakunnan. Jos seuraatte edelleen sitä logiikkaa, jota esitämme yhteydessä kuuden tunnin ajanjaksoon kolmannesta hetkestä yhdeksänteen hetkeen, on välttämätöntä nähdä jotakin, mikä on hyvin erityinen havainnollistus.
The third hour of Caesarea Philippi is the alpha of the ninth hour’s omega of Caesarea Maritima. I am identifying that not six hours, but six days later, Peter is at the Mount of Transfiguration, that also illustrates the history that culminates at the Sunday law, which is the ninth hour. The six-day period aligns with the six-hour period, but only as a fractal of Caesarea to Caesarea. What is very special is that this phenomenon of a fractal of the history being within the history of the six-hour period is exactly what happens when you consider the Pentecostal season. The six hours from the death of Christ unto Pentecost is a fractal of the period of the cross unto 34 AD, when the sacred week concluded and the gospel went to the Gentiles.
Kesarea Filippin kolmas hetki on Kesarea Maritiman yhdeksännen hetken omegan alfa. Tunnistan siinä, että ei kuusi tuntia, vaan kuusi päivää myöhemmin Pietari on Kirkastusvuorella, mikä niin ikään havainnollistaa sitä historiaa, joka huipentuu sunnuntailakiin, joka on yhdeksäs hetki. Kuuden päivän jakso vastaa kuuden tunnin jaksoa, mutta ainoastaan Kesareasta Kesareaan ulottuvan fraktaalin muodossa. Erityisen merkille pantavaa on, että juuri näin tapahtuu, kun tarkastellaan helluntaikautta: tämä ilmiö, jossa kuuden tunnin jakson historian sisällä on historian fraktaali. Kuusi tuntia Kristuksen kuolemasta helluntaihin on fraktaali ajanjaksosta ristiltä vuoteen 34 jKr., jolloin pyhä viikko päättyi ja evankeliumi meni pakanoille.
“Now pride and envy closed the door against the light. If the reports brought by the shepherds and the wise men were credited, they would place the priests and rabbis in a most unenviable position, disproving their claim to be the exponents of the truth of God. These learned teachers would not stoop to be instructed by those whom they termed heathen. It could not be, they said, that God had passed them by, to communicate with ignorant shepherds or uncircumcised Gentiles. They determined to show their contempt for the reports that were exciting King Herod and all Jerusalem. They would not even go to Bethlehem to see whether these things were so. And they led the people to regard the interest in Jesus as a fanatical excitement. Here began the rejection of Christ by the priests and rabbis. From this point their pride and stubbornness grew into a settled hatred of the Saviour. While God was opening the door to the Gentiles, the Jewish leaders were closing the door to themselves.” The Desire of Ages, 62.
”Nyt ylpeys ja kateus sulkivat oven valoa vastaan. Jos paimenten ja tietäjien tuomia kertomuksia olisi uskottu, ne olisivat saattaneet papit ja rabbit mitä epäedullisimpaan asemaan ja kumonneet heidän väitteensä siitä, että he olivat Jumalan totuuden selittäjiä. Nämä oppineet opettajat eivät tahtoneet alentua ottamaan opetusta vastaan niiltä, joita he nimittivät pakanoiksi. Ei voinut olla niin, he sanoivat, että Jumala olisi sivuuttanut heidät ilmoittaakseen asiansa tietämättömille paimenille tai ympärileikkaamattomille pakanoille. He päättivät osoittaa halveksuntansa niitä kertomuksia kohtaan, jotka olivat saattaneet kuningas Herodeksen ja koko Jerusalemin levottomuuteen. He eivät edes tahtoneet mennä Betlehemiin katsomaan, oliko asia niin. Ja he johdattivat kansan pitämään Jeesusta kohtaan osoitettua kiinnostusta hurmahenkisenä kiihotuksena. Tästä alkoi Kristuksen hylkääminen pappien ja rabbien taholta. Tästä eteenpäin heidän ylpeytensä ja uppiniskaisuutensa kasvoivat vakaaksi vihaksi Vapahtajaa kohtaan. Samaan aikaan kun Jumala avasi oven pakanoille, juutalaisten johtajat sulkivat oven itseltään.” Alfa ja omega, osa 4, s. 62.
In the midst of the sacred week Christ was crucified. Three and a half years later Stephen was stoned and Cornelius called for Peter. Three and a half years after the cross, probation is fully finished for ancient Israel. Stephen then looked into heaven and saw Christ standing, which is the symbol of the close of probation in Daniel twelve verse one. The door closed for ancient Israel and opened for the Gentiles.
Pyhän viikon keskivaiheilla Kristus ristiinnaulittiin. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin Stefanus kivitettiin ja Kornelius kutsui Pietarin. Kolme ja puoli vuotta ristin jälkeen koetusaika muinaiselle Israelille päättyy täysin. Silloin Stefanus katsoi taivaaseen ja näki Kristuksen seisovan, mikä on Danielin kirjan kahdennentoista luvun ensimmäisen jakeen mukaan koetusajan päättymisen vertauskuva. Ovi sulkeutui muinaiselta Israelilta ja avautui pakanoille.
In the period from the death of Christ at the ninth hour to the death of Stephen and Peter’s calling at the ninth hour, Cornelius and Stephen are two witnesses that the twelve hundred and sixty prophetic days were fulfilled. From the ninth hour of death to the ninth hour of death, was 1,260 prophetic days. The ninth hour of death unto the ninth hour of Pentecost identifies a fractal of the 1,260 days, in the space of fifty-two days.
Ajanjaksossa Kristuksen kuolemasta yhdeksännellä hetkellä Stefanuksen kuolemaan ja Pietarin kutsumiseen yhdeksännellä hetkellä Cornelius ja Stefanus ovat kaksi todistajaa siitä, että ne tuhat kaksisataa kuusikymmentä profeetallista päivää täyttyivät. Kuoleman yhdeksännestä hetkestä kuoleman yhdeksänteen hetkeen oli 1 260 profeetallista päivää. Kuoleman yhdeksännestä hetkestä helluntain yhdeksänteen hetkeen osoittaa 1 260 päivän fraktaalin viidenkymmenenkahden päivän ajanjaksossa.
The fractal that was the Pentecostal season is at the beginning of those 1,260 days, and at the end of those days Peter is prophetically located at both the third and ninth hour in Caesarea. The two Caesarea’s represent the alpha and omega of a prophetic six-hour period. Within the prophetic six-hour period of the two Caesarea’s, Peter travels for six days and gets to the Mount of Transfiguration. The Mount represents the sealing that culminates at the Sunday law, which is where the church triumphant is lifted up above all the mountains. Those six days represent the six-hour period from Caesarea to Caesarea and are a fractal within the period, as was the Pentecostal season a fractal at the beginning of the very same sacred period.
Helluntaikaudeksi muodostunut fraktaali sijoittuu noiden 1 260 päivän alkuun, ja noiden päivien lopussa Pietari on profeetallisesti sijoitettu sekä kolmanteen että yhdeksänteen hetkeen Kesareassa. Nuo kaksi Kesareaa edustavat profeetallisen kuuden tunnin ajanjakson alfaa ja omegaa. Näiden kahden Kesarean muodostaman profeetallisen kuuden tunnin ajanjakson sisällä Pietari matkustaa kuusi päivää ja saapuu Kirkastusvuorelle. Vuori edustaa sinetöimistä, joka huipentuu sunnuntailaissa, missä voittava seurakunta korotetaan kaikkien vuorten yläpuolelle. Nuo kuusi päivää edustavat kuuden tunnin ajanjaksoa Kesareasta Kesareaan ja ovat fraktaali tämän ajanjakson sisällä, samoin kuin helluntaikausi oli fraktaali aivan saman pyhän ajanjakson alussa.
The beginning fractal was a fulfillment of the Spring feasts associated with the Pentecostal season. The ending fractal of Caesarea Philippi to the Mount of Transfiguration is also prophetically tied together with the sacred week. At the Mount the Father spoke, as He had done at Christ’s baptism, and as He would just before the cross. The Father audibly spoke three times from the start of the sacred week unto the cross. Once at the baptism, then at the Mount of Transfiguration and then He spoke in the shadow of the approaching cross.
Alun fraktaali oli helluntaikauteen liittyvien kevätjuhlien täyttymys. Myös viimeinen fraktaali, Kesareasta Filippistä Kirkastusvuorelle, on profeetallisesti sidottu yhteen pyhän viikon kanssa. Vuorella Isä puhui, niin kuin Hän oli tehnyt Kristuksen kasteessa ja niin kuin Hän tekisi jälleen juuri ennen ristiä. Isä puhui kuuluvasti kolme kertaa pyhän viikon alusta aina ristille asti: kerran kasteessa, sitten Kirkastusvuorella, ja sitten Hän puhui lähestyvän ristin varjossa.
The cross is the omega of the 1,260 days that began at His baptism. The baptism and the cross are specific waymarks of the sacred week of Daniel nine, thus identifying the Mount of Transfiguration as part of the sacred week. If the first and last fulfill waymarks of the prophecy of the sacred week, then the middle waymark must of prophetic necessity do the same.
Risti on niiden 1 260 päivän omega, jotka alkoivat Hänen kasteestaan. Kaste ja risti ovat Danielin yhdeksännen luvun pyhän viikon määrättyjä tienviittoja ja osoittavat siten Kirkastusvuoren kuuluvan osaksi pyhää viikkoa. Jos ensimmäinen ja viimeinen täyttävät pyhän viikon profetian tienviittoina, silloin keskimmäisen tienviitan täytyy profeetallisen välttämättömyyden vuoksi tehdä samoin.
The baptism is the first angel; the Mount of Transfiguration is the second and the cross is the third. At the Mount, God identified Moses and Elijah as waymarks of the remnant church. The application is tied together with the threefold symbol of Peter, James and John. There were three times that Jesus took Peter, James and John with Him. The first time it was the resurrection of Jairus’ daughter, the second was the Transfiguration and the third was Gethsemane. The first time Peter, James and John witnessed a resurrected twelve-year-old virgin.
Kaste on ensimmäinen enkeli; Kirkastusvuori on toinen ja risti on kolmas. Vuorella Jumala osoitti Mooseksen ja Elian jäännösseurakunnan tienviitoiksi. Sovellus liittyy yhteen Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kolmiosaisen symbolin kautta. Oli kolme kertaa, jolloin Jeesus otti Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen mukaansa. Ensimmäisellä kerralla kyseessä oli Jairuksen tyttären ylösnousemus, toisella kirkastus ja kolmannella Getsemane. Ensimmäisellä kerralla Pietari, Jaakob ja Johannes näkivät ylösnousseen kaksitoistavuotiaan neitsyen.
And it came to pass, that, when Jesus was returned, the people gladly received him: for they were all waiting for him. And, behold, there came a man named Jairus, and he was a ruler of the synagogue: and he fell down at Jesus’ feet, and besought him that he would come into his house: For he had one only daughter, about twelve years of age, and she lay a dying. But as he went the people thronged him. Luke 8:40–42.
Ja tapahtui, että kun Jeesus palasi, kansa otti hänet ilolla vastaan, sillä kaikki odottivat häntä. Ja katso, tuli mies, nimeltä Jairus, ja hän oli synagogan esimies; ja hän lankesi Jeesuksen jalkojen juureen ja pyysi häntä tulemaan kotiinsa. Sillä hänellä oli ainoa tytär, noin kahdentoista vuoden ikäinen, ja tämä oli kuolemaisillaan. Mutta hänen mennessään kansa tungeksi hänen ympärillään. Luuk. 8:40–42.
The name Jairus means “the enlightener” and “to be luminous and glorious.” Of the three times when Peter, James and John were exclusively guests of Christ, this was the first time, and Jairus’ represents the first angel who lightens the earth with its glory. The twelve-year old virgin represents the virgins who are to be resurrected as the one hundred and forty-four thousand. Christ reached the home of the virgin daughter, after His interaction of a woman who had an issue of blood for twelve years.
Nimi Jairus merkitsee ”valaisejaa” ja ”olla loistava ja kirkas”. Niistä kolmesta kerrasta, jolloin Pietari, Jaakob ja Johannes olivat yksinomaisesti Kristuksen vieraina, tämä oli ensimmäinen kerta, ja Jairus edustaa ensimmäistä enkeliä, joka valaisee maan kirkkaudellaan. Kaksitoistavuotias neitsyt edustaa niitä neitsyitä, jotka on määrä herättää kuolleista satanaaneljäkymmentäneljätuhantena. Kristus saapui neitsyttyttären kotiin oltuaan tekemisissä naisen kanssa, joka oli sairastanut verenvuotoa kaksitoista vuotta.
And a woman having an issue of blood twelve years, which had spent all her living upon physicians, neither could be healed of any, Came behind him, and touched the border of his garment: and immediately her issue of blood stanched. Luke 8:43, 44.
Ja nainen, joka oli sairastanut verenvuotoa kaksitoista vuotta ja kuluttanut kaiken omaisuutensa lääkäreihin, eikä kukaan ollut voinut häntä parantaa, tuli hänen takaansa ja kosketti hänen vaippansa tupsua; ja heti hänen verenvuotonsa tyrehtyi. Luuk. 8:43, 44.
A twelve-year old virgin is identified, and then in the next verse a woman who has a blood issue for twelve years is then identified. The woman had the issue of blood the entire life of the virgin. Jesus was about to pass by the woman with the issue of blood, in order to reach the virgin daughter. The woman represents the first angel’s message as represented by the message to Laodicea. Christ was about to resurrect and raise the virgin to life, and the sick woman, the Laodicean woman, still had a brief opportunity to touch Divinity. A child represents the last generation, and Jesus is passing by a sickly woman, Laodicea to raise up the virgin of the last days. When the virgin is resurrected, the woman has been either healed or passed by.
Tunnistetaan kaksitoistavuotias neitsyt, ja sitten seuraavassa jakeessa tunnistetaan nainen, jolla on ollut verenvuoto kaksitoista vuotta. Naisella oli verenvuoto koko neitsyen eliniän ajan. Jeesus oli kulkemaisillaan verenvuotoa sairastavan naisen ohi päästäkseen neitsyt tyttären luo. Nainen edustaa ensimmäisen enkelin sanomaa, sellaisena kuin se ilmenee Laodikealle osoitetussa sanomassa. Kristus oli aikeissa herättää neitsyen kuolleista ja nostaa hänet elämään, ja sairaalla naisella, Laodikean naisella, oli vielä lyhyt tilaisuus koskettaa Jumaluutta. Lapsi edustaa viimeistä sukupolvea, ja Jeesus kulkee sairaan naisen, Laodikean, ohi herättääkseen viimeisten päivien neitsyen. Kun neitsyt herätetään kuolleista, nainen on joko parantunut tai hänet on ohitettu.
A characteristic of the first angel is fear, and there are two types of fear.
Ensimmäisen enkelin tunnusmerkki on pelko, ja pelkoa on kahdenlaista.
While he yet spake, there cometh one from the ruler of the synagogue’s house, saying to him, Thy daughter is dead; trouble not the Master. But when Jesus heard it, he answered him, saying, Fear not: believe only, and she shall be made whole. Luke 8:49, 50.
Hänen vielä puhuessaan tuli joku synagogan esimiehen kotoa ja sanoi hänelle: ”Tyttäresi on kuollut; älä vaivaa Mestaria.” Mutta kun Jeesus sen kuuli, hän vastasi hänelle sanoen: ”Älä pelkää; usko ainoastaan, niin hän pelastuu.” Luuk. 8:49, 50.
Then Peter, James and John go into the room where the resurrection, symbolized by Christ’s baptism, represented the empowerment of the first and third angels. The Mount of Transfiguration is the second time Peter, James and John are witnesses. The Mount of Transfiguration is the second angel, and when Christ took the same disciples to Gethsemane, it represented the third angel. At the second step, the Mount of Transfiguration there is a “doubling,” for the waymark of the Mount is the middle of the three times that the Father spoke. The first was at His baptism, which aligns with the resurrection of the twelve-year-old virgin, the second was the Mount, and the third was just before the cross. The three times the Father spoke and the three times the three disciples went by themselves with Jesus are tied together by the fact that the second waymark in either line is the Mount of Transfiguration.
Sitten Pietari, Jaakob ja Johannes menevät huoneeseen, jossa ylösnousemus, jota Kristuksen kaste symboloi, edusti ensimmäisen ja kolmannen enkelin voimaannuttamista. Kirkastusvuori on toinen kerta, jolloin Pietari, Jaakob ja Johannes ovat todistajina. Kirkastusvuori on toinen enkeli, ja kun Kristus vei samat opetuslapset Getsemaneen, se edusti kolmatta enkeliä. Toisessa askeleessa, Kirkastusvuorella, on ”kahdentuminen”, sillä Vuoren tienviitta on keskimmäinen niistä kolmesta kerrasta, jolloin Isä puhui. Ensimmäinen oli Hänen kasteessaan, mikä vastaa kaksitoistavuotiaan neitsyen ylösnousemusta; toinen oli Vuori, ja kolmas oli juuri ennen ristiä. Ne kolme kertaa, jolloin Isä puhui, ja ne kolme kertaa, jolloin nuo kolme opetuslasta menivät erikseen Jeesuksen kanssa, liittyvät toisiinsa siinä, että kummankin linjan toinen tienviitta on Kirkastusvuori.
And when he came into the house, he suffered no man to go in, save Peter, and James, and John, and the father and the mother of the maiden. And all wept, and bewailed her: but he said, Weep not; she is not dead, but sleepeth. And they laughed him to scorn, knowing that she was dead. And he put them all out, and took her by the hand, and called, saying, Maid, arise. And her spirit came again, and she arose straightway: and he commanded to give her meat. And her parents were astonished: but he charged them that they should tell no man what was done. Luke 8:51–56.
Ja kun hän saapui taloon, hän ei sallinut kenenkään mennä sisään, paitsi Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen sekä tytön isän ja äidin. Ja kaikki itkivät ja vaikeroivat häntä; mutta hän sanoi: Älkää itkekö; ei hän ole kuollut, vaan nukkuu. Ja he nauroivat hänet pilkaksi, tietäen, että hän oli kuollut. Mutta hän ajoi heidät kaikki ulos, tarttui hänen käteensä ja huusi sanoen: Tyttö, nouse. Ja hänen henkensä palasi, ja hän nousi heti; ja hän käski antaa hänelle syötävää. Ja hänen vanhempansa hämmästyivät; mutta hän kielsi heitä kertomasta kenellekään, mitä oli tapahtunut. Luukas 8:51–56.
Peter, James and John witness the first angel at the resurrection of the virgin, who had been asleep, as was Lazarus. When she awoke, she immediately rose and was given food. When Elijah and Moses are resurrected in Revelation eleven, they immediately rise, and then the Holy Spirit is poured out without measure, representing the virgin’s food. The Mount of Transfiguration was six days after Caesarea Philippi, except when Luke records the events.
Pietari, Jaakob ja Johannes näkevät ensimmäisen enkelin neitsyen ylösnousemuksessa, hänen, joka oli nukkunut, kuten Lasaruskin. Kun hän heräsi, hän nousi heti ja hänelle annettiin ruokaa. Kun Elia ja Mooses herätetään henkiin Ilmestyskirjan yhdestoista luvussa, he nousevat heti, ja sitten Pyhä Henki vuodatetaan ilman mittaa, mikä edustaa neitsyen ruokaa. Kirkastusvuori oli kuusi päivää Kesarean Filippin jälkeen, paitsi siinä tapauksessa, että Luukas tallentaa tapahtumat.
And it came to pass about an eight days after these sayings, he took Peter and John and James, and went up into a mountain to pray. And as he prayed, the fashion of his countenance was altered, and his raiment was white and glistering. And, behold, there talked with him two men, which were Moses and Elias. Luke 9:28–30.
Ja noin kahdeksan päivää näiden sanojen jälkeen hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja meni vuorelle rukoilemaan. Ja hänen rukoillessaan hänen kasvojensa muoto muuttui, ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi ja säihkyviksi. Ja katso, hänen kanssaan puhui kaksi miestä, jotka olivat Mooses ja Elias. Luuk. 9:28–30.
Matthew and Mark both say decisively “after six days,” and Luke says “about” eight days. The Bible authors employed two reckonings of time; one called inclusive and the other exclusive. At first glance it might appear as contradictions, but the fact that Luke said “about” identifies that he was speaking in inclusive terms, and when Matthew and Mark say, “after six days,” they are identifying that they were counting whole days, and not the day that started the eight-day period, or the day that ended the eight-day period. The difference produces two numerical symbols of the same period; one is the number eight and the other is the six days.
Matteus ja Markus sanovat molemmat yksiselitteisesti: ”kuuden päivän kuluttua”, ja Luukas sanoo: ”noin” kahdeksan päivän kuluttua. Raamatun kirjoittajat käyttivät kahta ajanlaskutapaa: toista kutsuttiin inklusiiviseksi ja toista eksklusiiviseksi. Ensi silmäyksellä tässä saattaisi näyttää olevan ristiriita, mutta se, että Luukas sanoi ”noin”, osoittaa hänen puhuneen inklusiivisesti, ja kun Matteus ja Markus sanovat: ”kuuden päivän kuluttua”, he osoittavat laskeneensa täydet päivät eivätkä sitä päivää, joka aloitti kahdeksan päivän jakson, eivätkä sitä päivää, joka päätti kahdeksan päivän jakson. Ero tuottaa samasta ajanjaksosta kaksi numeerista symbolia: toinen on luku kahdeksan ja toinen kuusi päivää.
What is established with the two testimonies of the six or eight day period from Caesarea Philippi and the Mount of Transfiguration is that in the period when Christ seals the one hundred and forty-four thousand, the number eight represents the eight souls on Noah’s Ark, and the six represents the sixth church of Philadelphia, who is destined to be the church that is the eighth, that is of the seven. They are transformed into the eighth at the glorification of Moses, Elijah and Christ. The glorification on the mountain is also typified by the glorification on the mountain in the history of Moses.
Se, mikä vahvistetaan kahdella todistuksella kuuden tai kahdeksan päivän ajanjaksosta Kesarean Filippin ja Kirkastusvuoren yhteydessä, on se, että aikana, jolloin Kristus sinetöi ne sataneljäkymmentäneljätuhatta, luku kahdeksan edustaa Nooan arkissa olleita kahdeksaa sielua, ja luku kuusi edustaa Filadelfian kuudetta seurakuntaa, jonka kohtalona on olla se seurakunta, joka on kahdeksas, se seitsemästä. Heidät muutetaan kahdeksanneksi Mooseksen, Elian ja Kristuksen kirkastamisessa. Kirkastuminen vuorella on myös esikuvallisesti ilmaistu Mooseksen historian vuorella tapahtuvassa kirkastumisessa.
When Moses ascended the mountain he took seventy elders and Joshua with him.
Kun Mooses nousi vuorelle, hän otti mukaansa seitsemänkymmentä vanhinta ja Joosuan.
Then went up Moses, and Aaron, Nadab, and Abihu, and seventy of the elders of Israel: And they saw the God of Israel: and there was under his feet as it were a paved work of a sapphire stone, and as it were the body of heaven in his clearness. And upon the nobles of the children of Israel he laid not his hand: also they saw God, and did eat and drink. And the Lord said unto Moses, Come up to me into the mount, and be there: and I will give thee tables of stone, and a law, and commandments which I have written; that thou mayest teach them.
Sitten Mooses, Aaron, Naadab ja Abihu sekä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta nousivat vuorelle. Ja he näkivät Israelin Jumalan; ja hänen jalkojensa alla oli ikään kuin safiirikivestä tehty päällystys, kirkkaudeltaan kuin itse taivas. Mutta hän ei ojentanut kättänsä Israelin lasten jaloimpia vastaan; ja he näkivät Jumalan sekä söivät ja joivat. Ja Herra sanoi Moosekselle: Nouse minun tyköni vuorelle ja ole siellä; niin minä annan sinulle kivitaulut sekä lain ja käskyt, jotka minä olen kirjoittanut, opettaaksesi ne heille.
And Moses rose up, and his minister Joshua: and Moses went up into the mount of God. And he said unto the elders, Tarry ye here for us, until we come again unto you: and, behold, Aaron and Hur are with you: if any man have any matters to do, let him come unto them.
Niin Mooses nousi ynnä hänen palvelijansa Joosua, ja Mooses astui ylös Jumalan vuorelle. Ja hän sanoi vanhimmille: Odottakaa meitä tässä, kunnes palaamme jälleen teidän luoksenne; ja katso, Aaron ja Hur ovat teidän kanssanne; jos kenellä on jotakin asiaa, menköön heidän tykönsä.
And Moses went up into the mount, and a cloud covered the mount. And the glory of the Lord abode upon mount Sinai, and the cloud covered it six days: and the seventh day he called unto Moses out of the midst of the cloud. And the sight of the glory of the Lord was like devouring fire on the top of the mount in the eyes of the children of Israel. And Moses went into the midst of the cloud, and gat him up into the mount: and Moses was in the mount forty days and forty nights. Exodus 24:9–18.
Ja Mooses nousi vuorelle, ja pilvi peitti vuoren. Ja Herran kirkkaus asettui Siinain vuorelle, ja pilvi peitti sen kuusi päivää; ja seitsemäntenä päivänä hän kutsui Moosesta pilven keskeltä. Ja Herran kirkkauden näky oli Israelin lasten silmissä kuin kuluttava tuli vuoren huipulla. Ja Mooses meni pilven keskelle ja nousi vuorelle; ja Mooses oli vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. 2. Mooseksen kirja 24:9–18.
The first angel’s message was the resurrection of Jairus’ daughter, aligning with Christ’s baptism. Then six days later, came the Mount of Transfiguration which is the second angel, that led to the cross, which is the third angel. As the second angel, the Mount has a double witness, in that the speaking of the Father at the Mount, connects with a second line of the three. The three times Peter, James and John were exclusive guests of Christ, and the three times the Father spoke, both identify the second manifestation of the Father’s voice, and the second time Jesus took Peter, James and John was the Mount of Transfiguration. The second waymark of the Mount has a double witness of the Father’s voice and the three disciples, for the second message always identifies a “doubling.”
Ensimmäisen enkelin sanoma oli Jairuksen tyttären ylösnousemus, joka vastasi Kristuksen kastetta. Sitten kuusi päivää myöhemmin tuli Kirkastusvuori, joka on toinen enkeli ja joka johti ristille, joka on kolmas enkeli. Toisena enkelinä vuorella on kaksinkertainen todistus siinä, että Isän puhe vuorella liittyy kolmen toiseen linjaan. Ne kolme kertaa, jolloin Pietari, Jaakob ja Johannes olivat yksinoikeudella Kristuksen vieraina, ja ne kolme kertaa, jolloin Isä puhui, osoittavat molemmat Isän äänen toisen ilmenemisen, ja toinen kerta, jolloin Jeesus otti Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen mukaansa, oli Kirkastusvuori. Vuoren toisella tienviitalla on Isän äänen ja kolmen opetuslapsen kaksinkertainen todistus, sillä toinen sanoma osoittaa aina ”kahdentumisen”.
The six-hour-period between the evening and morning sacrifices, which is represented by Matthew and Marks’ six days from Caesarea Philippi and the Mount, are represented by Moses’ six days, until he is called into the cloud on the seventh day.
Kuuden tunnin jakso iltauhrin ja aamuuhrin välillä, jota Matteuksen ja Markuksen kuusi päivää Kesarean Filippin ja vuoren välillä kuvaavat, tulee kuvatuksi Mooseksen kuudessa päivässä, kunnes hänet seitsemäntenä päivänä kutsutaan pilveen.
The line begins with the tarrying time of the second angel, as Moses instructs the seventy elders to “tarry” until he returns. The first six-days in the line are isolated, but still form part of the overall 46 days. The six days are a period that leads to the third test, represented by forty days. The 46 days symbolize the temple, the sixth days are the six hours from Christ’s death to Pentecost, the six hours from His crucifixion to His death, the six hours of Caesarea to Caesarea and the six hours of Peter in the upper room to the temple. Moses is receiving the Law of the covenant, and getting the instructions upon how to raise the temple. Though the Bible says no man has seen God, the elders “saw the God of Israel.” The glorification of God on the mount with Moses and the elders typified the glorification on the Mount of Transfiguration. Both contain the six-day period. Moses’ line includes the tarrying time of the second angel and the full forty-six days representing the temple. The forty days he received the law, represents the sealing.
Linja alkaa toisen enkelin viipymisen ajasta, kun Mooses kehottaa seitsemääkymmentä vanhinta ”viipymään”, kunnes hän palaa. Linjan ensimmäiset kuusi päivää ovat erilliset, mutta muodostavat silti osan koko 46 päivästä. Nuo kuusi päivää ovat ajanjakso, joka johtaa kolmanteen koetukseen, jota neljäkymmentä päivää edustaa. Nuo 46 päivää symboloivat temppeliä; kuudennet päivät ovat ne kuusi tuntia Kristuksen kuolemasta helluntaihin, ne kuusi tuntia hänen ristiinnaulitsemisestaan hänen kuolemaansa, ne kuusi tuntia Kesareasta Kesareaan ja ne kuusi tuntia Pietarin yläsalista temppeliin. Mooses on vastaanottamassa liiton lain ja saamassa ohjeet siitä, kuinka temppeli on pystytettävä. Vaikka Raamattu sanoo, ettei kukaan ihminen ole nähnyt Jumalaa, vanhimmat ”näkivät Israelin Jumalan”. Jumalan kirkastuminen vuorella Mooseksen ja vanhinten kanssa oli esikuva kirkastumisesta Kirkastusvuorella. Molemmat sisältävät kuuden päivän ajanjakson. Mooseksen linja sisältää toisen enkelin viipymisen ajan ja koko neljäkymmentäkuusi päivää, jotka edustavat temppeliä. Ne neljäkymmentä päivää, joiden aikana hän vastaanotti lain, edustavat sinetöimistä.
Peter was at Caesarea Philippi at the third hour, on his way to Caesarea Maritima at the ninth hour and in six to eight days he is at the Mount, tarrying with Moses’ seventy elders when He sees a vision of the glorified Lord, just as Daniel did in chapter ten. Daniel saw the Lord face to face, as did Gideon and the seventy elders. The Mount of Transfiguration is where the Laodicean movement of the one hundred and forty-four thousand are transformed into the Philadelphian movement of the one hundred and forty-four thousand. They become the eighth church that is the sixth church, thus we see six days and eight days.
Pietari oli Kesarea Filippissä kolmannella hetkellä, matkallaan Kesarea Maritiman suuntaan yhdeksännellä hetkellä, ja kuuden tai kahdeksan päivän kuluttua hän on Vuorella, viipyen Mooseksen seitsemänkymmenen vanhimman kanssa, kun Hän näkee näyn kirkastetusta Herrasta, aivan niin kuin Daniel teki kymmenennessä luvussa. Daniel näki Herran kasvoista kasvoihin, samoin kuin Gideon ja ne seitsemänkymmentä vanhinta. Kirkastusvuori on se paikka, jossa sadan neljänkymmenenneljän tuhannen laodikealainen liike muuttuu sadan neljänkymmenenneljän tuhannen filadelfialaiseksi liikkeeksi. Heistä tulee kahdeksas seurakunta, joka on kuudes seurakunta; näin me näemme kuusi päivää ja kahdeksan päivää.
The six hours from the crucifixion to His death, the six hours of Pentecost, the six hours of Caesarea to Caesarea, the six days to the Mount of Transfiguration and the six days of Moses that led to the forty days are the same line. Between Caesarea Philippi, which is Panium and the Sunday law, the one hundred and forty-four thousand are sealed. That sealing causes a division.
Kuusi tuntia ristiinnaulitsemisesta Hänen kuolemaansa, helluntain kuusi tuntia, Kesareasta Kesareaan ulottuvat kuusi tuntia, kuusi päivää Kirkastusvuorelle sekä Mooseksen kuusi päivää, jotka johtivat neljäänkymmeneen päivään, ovat sama linja. Kesarea Filippin, joka on Panium ja sunnuntailaki, välissä sata neljäkymmentäneljä tuhatta sinetöidään. Tuo sinetöiminen aiheuttaa jakautumisen.
And I Daniel alone saw the vision: for the men that were with me saw not the vision; but a great quaking fell upon them, so that they fled to hide themselves. Daniel 10:7.
Ja minä, Daniel, yksin näin näyn; sillä miehet, jotka olivat minun kanssani, eivät nähneet näkyä; mutta suuri vavistus valtasi heidät, niin että he pakenivat piiloutuakseen. Daniel 10:7.
Moses separated from the elders when he said, “Tarry ye here for us, until we come again unto you.” Moses separated from seventy at the tarrying time, and seventy weeks represents probationary time for the former covenant people. When the seventieth week ended, and that seventieth week was the sacred week that Christ confirmed the covenant with many, Christ then fully separated from the former covenant people. The period when the former covenant people could resolve their issue of blood, which for them was believing they were saved by the blood of Abraham, was over and the virgin of twelve years was resurrected to serve. Once the tarrying time began, Moses received the law of the covenant, and the instructions of raising the temple.
Mooses erosi vanhimmista sanoessaan: ”Odottakaa te tässä meitä, kunnes palaamme jälleen teidän luoksenne.” Mooses erosi seitsemästäkymmenestä odottamisen aikana, ja seitsemänkymmentä viikkoa edustaa koetusaikaa entisen liiton kansalle. Kun seitsemäskymmenes viikko päättyi, ja tuo seitsemäskymmenes viikko oli se pyhä viikko, jonka aikana Kristus vahvisti liiton monien kanssa, Kristus erosi silloin täydellisesti entisen liiton kansasta. Aika, jonka kuluessa entisen liiton kansa saattoi ratkaista verenvuotoa koskevan ongelmansa, mikä heidän kohdallaan merkitsi uskoa siihen, että he pelastuivat Aabrahamin verestä, oli päättynyt, ja kaksitoistavuotias neitsyt herätettiin palvelemaan. Kun odotuksen aika oli alkanut, Mooses sai liiton lain ja ohjeet temppelin pystyttämiseksi.
When Peter, James and John were at the Mount, the sealing of God’s people, and their subsequent raising up as an ensign represents those covenant people as the temple of the one hundred and forty-four thousand. The eleventh-hour workers are then joined to that temple.
Kun Pietari, Jaakob ja Johannes olivat vuorella, Jumalan kansan sinetöiminen ja heidän senjälkeinen korottamisensa merkiksi kuvaa noita liittokansaan kuuluvia ihmisiä sadan neljänkymmenenneljän tuhannen temppelinä. Yhdennentoista hetken työntekijät liitetään sitten siihen temppeliin.
Thus saith the Lord, Keep ye judgment, and do justice: for my salvation is near to come, and my righteousness to be revealed. Blessed is the man that doeth this, and the son of man that layeth hold on it; that keepeth the sabbath from polluting it, and keepeth his hand from doing any evil. Neither let the son of the stranger, that hath joined himself to the Lord, speak, saying, The Lord hath utterly separated me from his people: neither let the eunuch say, Behold, I am a dry tree. For thus saith the Lord unto the eunuchs that keep my sabbaths, and choose the things that please me, and take hold of my covenant; Even unto them will I give in mine house and within my walls a place and a name better than of sons and of daughters: I will give them an everlasting name, that shall not be cut off. Also the sons of the stranger, that join themselves to the Lord, to serve him, and to love the name of the Lord, to be his servants, every one that keepeth the sabbath from polluting it, and taketh hold of my covenant; Even them will I bring to my holy mountain, and make them joyful in my house of prayer: their burnt offerings and their sacrifices shall be accepted upon mine altar; for mine house shall be called an house of prayer for all people.
Näin sanoo Herra: Noudattakaa oikeutta ja tehkää vanhurskaus, sillä minun pelastukseni on lähellä tulla, ja minun vanhurskauteni on ilmestyvä. Autuas on se ihminen, joka näin tekee, ja ihmislapsi, joka pitää siitä kiinni; joka varoo saastuttamasta sapattia ja varjelee kätensä tekemästä mitään pahaa. Älköön myöskään muukalaisen poika, joka on liittynyt Herraan, sanoko: Herra on varmasti erottanut minut kansastaan. Älköön myöskään eunukki sanoko: Katso, minä olen kuiva puu. Sillä näin sanoo Herra eunukeille, jotka pitävät minun sapattini ja valitsevat sen, mikä minua miellyttää, ja pitävät kiinni minun liitostani: Minä annan heille huoneessani ja muurieni sisällä sijan ja nimen, paremman kuin pojat ja tyttäret; minä annan heille iankaikkisen nimen, joka ei koskaan häviä. Myös muukalaisten pojat, jotka liittyvät Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, jokainen, joka varoo saastuttamasta sapattia ja pitää kiinni minun liitostani, heidätkin minä vien pyhälle vuorelleni ja teen heidät iloisiksi rukoushuoneessani; heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huonettani kutsutaan kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.
The Lord God which gathereth the outcasts of Israel saith, Yet will I gather others to him, beside those that are gathered unto him. Isaiah 56:1–8.
Herra, Herra, joka kokoaa Israelin karkotetut, sanoo: Minä kokoan hänen luoksensa vielä toisiakin niiden lisäksi, jotka hänen luokseen on jo koottu. Jesaja 56:1–8.
Peter, James and John, as well as Moses represent the “outcasts of Israel,” who are cast out by their brethren which hated them.
Pietari, Jaakob ja Johannes sekä Mooses edustavat ”Israelin hyljeksittyjä”, jotka heidän veljensä, jotka heitä vihasivat, ovat karkottaneet.
Thus saith the Lord, The heaven is my throne, and the earth is my footstool: where is the house that ye build unto me? and where is the place of my rest?
Näin sanoo Herra: Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni astinlauta; missä on se huone, jonka te minulle rakennatte, ja missä on minun lepopaikkani?
For all those things hath mine hand made, and all those things have been, saith the Lord: but to this man will I look, even to him that is poor and of a contrite spirit, and trembleth at my word. He that killeth an ox is as if he slew a man; he that sacrificeth a lamb, as if he cut off a dog’s neck; he that offereth an oblation, as if he offered swine’s blood; he that burneth incense, as if he blessed an idol. Yea, they have chosen their own ways, and their soul delighteth in their abominations. I also will choose their delusions, and will bring their fears upon them; because when I called, none did answer; when I spake, they did not hear: but they did evil before mine eyes, and chose that in which I delighted not.
Sillä kaikki nämä on minun käteni tehnyt, ja niin ovat kaikki nämä tulleet olemaan, sanoo Herra. Mutta tähän minä katson: siihen, joka on nöyrä ja särjetty hengeltään ja vapisee minun sanani edessä. Joka teurastaa härän, on kuin tappaisi ihmisen; joka uhraa karitsan, kuin katkaisisi koiralta kaulan; joka tuo ruokauhrin, kuin uhraisi sian verta; joka polttaa suitsuketta, kuin ylistäisi epäjumalaa. Niin, he ovat valinneet omat tiensä, ja heidän sielunsa mielistyy heidän kauhistuksiinsa. Minäkin valitsen heille eksytykset ja annan heidän pelkonsa kohdata heidät; koska silloin, kun minä kutsuin, ei kukaan vastannut, kun minä puhuin, he eivät kuulleet, vaan tekivät pahaa minun silmieni edessä ja valitsivat sen, mihin minä en mielistynyt.
Hear the word of the Lord, ye that tremble at his word; Your brethren that hated you, that cast you out for my name’s sake, said, Let the Lord be glorified: but he shall appear to your joy, and they shall be ashamed. Isaiah 66:1–5.
Kuulkaa Herran sana, te, jotka vavisten kunnioitatte hänen sanaansa: Teidän veljenne, jotka vihasivat teitä, jotka karkottivat teidät minun nimeni tähden, sanoivat: “Tulkoon Herra kirkastetuksi”; mutta hän ilmestyy teidän iloksenne, ja he joutuvat häpeään. Jesaja 66:1–5.
The word “joy” occurs numerous times and ways in the Scriptures, as does the word “ashamed.” In the context of Peter’s message from the book of Joel, the shame versus joy is a parallel, such as the wise and the foolish or the wheat and the tares. Shame and joy represent, in the context of Joel, those who have the oil, or the latter rain message, versus those who don’t. It is only when you see this detail that you can get to the deeper meaning of, “Your brethren that hated you, that cast you out for my name’s sake.” Those brethren are those who in Spalding and Magan, page one and two, are the “nominal Adventists, like Judas,” that will “betray us to the Catholics,” “for they hated us on account of the Sabbath, for they could not refute it.” Your brethren that hate you, cast you out over the message of the Sabbath of the land, Moses seven times, which cannot be refuted. The point here is that you get cast out over a doctrinal argument, a debate, as Isaiah calls it, and the doctrinal debate is the message of the latter rain.
Sana ”ilo” esiintyy Raamatussa lukuisia kertoja ja monin tavoin, samoin sana ”häpeä”. Pietarin Joelin kirjasta esittämän sanoman yhteydessä häpeä ja ilo asettuvat rinnakkain, kuten viisaat ja tyhmät tai vehnä ja lusteet. Häpeä ja ilo edustavat Joelin asiayhteydessä niitä, joilla on öljy eli myöhäissateen sanoma, vastakohtana niille, joilla sitä ei ole. Vasta kun näet tämän yksityiskohdan, voit päästä syvempään merkitykseen sanoissa: ”Teidän veljenne, jotka vihaavat teitä, jotka karkottavat teidät minun nimeni tähden.” Nuo veljet ovat niitä, joita Spalding and Magan -teoksen sivuilla yksi ja kaksi kutsutaan ”nimellisiksi adventisteiksi, Juudaksen kaltaisiksi”, jotka ”kavaltavat meidät katolilaisille”, ”sillä he vihasivat meitä sapatin tähden, koska eivät voineet kumota sitä”. Teidän veljenne, jotka vihaavat teitä, karkottavat teidät maan sapatin sanoman vuoksi, Mooseksen seitsemän kertaa, jota ei voida kumota. Tässä on asian ydin: teidät karkotetaan opillisen kiistan, väittelyn, vuoksi, niin kuin Jesaja sitä kutsuu, ja tuo opillinen väittely on myöhäissateen sanoma.
Joel calls that message “new wine,” and if you have that message, you have joy. If you do not have it, you awaken as the drunkards of Joel do to find that the new wine is cut off from your mouth. At that point you are prophetically “ashamed.” The class that has the oil, has joy and the class that has no oil is ashamed. The oil is also new wine, and it is associated with joy. This is why Isaiah says, “Hear the word of the Lord.” One class chooses to hear, and the other hearkens not to the sound of the trumpet. Isaiah specifically identifies the class who hear, when he states, “ye that tremble at his word.” The Lord gathers those who have been cast out over the message that arrived at 9/11, and at the Sunday law, He gathers Isaiah’s eunuchs, who are represented as dry trees. If they will take hold of the covenant, they will no longer be separated from God’s holy mountain.
Joel kutsuu tuota sanomaa ”uudeksi viiniksi”, ja jos sinulla on tuo sanoma, sinulla on ilo. Jos sinulla ei ole sitä, heräät niin kuin Joelin juomarit heräävät huomaamaan, että uusi viini on leikattu pois suustasi. Tuossa kohdassa olet profeetallisesti ”häpeissään”. Sillä ryhmällä, jolla on öljy, on ilo, ja se ryhmä, jolla ei ole öljyä, on häpeissään. Öljy on myös uutta viiniä, ja se liittyy iloon. Tämän vuoksi Jesaja sanoo: ”Kuulkaa Herran sana.” Toinen ryhmä valitsee kuulla, eikä toinen kuuntele pasuunan ääntä. Jesaja yksilöi nimenomaisesti sen ryhmän, joka kuulee, sanoessaan: ”te, jotka vapisette hänen sanansa edessä.” Herra kokoaa ne, jotka on karkotettu pois 9/11 saapuneen sanoman tähden, ja sunnuntailain aikana Hän kokoaa Jesajan eunukit, jotka esitetään kuivina puina. Jos he pitävät kiinni liitosta, he eivät enää ole erotetut Jumalan pyhästä vuoresta.
A eunuch or a dry tree represent death. A eunuch cannot reproduce and a dry tree has no life. The promise is that if those Gentiles, or eleventh-hour workers will accept the covenant represented by Sabbath, they will have sons and daughters. First He gathers the outcasts of Israel, then lifts those outcasts up as an ensign and then gathers His other flock. The first and second gatherings represent the period from 9/11 unto the Sunday law when the Holy Spirit is sprinkling, and also the period from the Sunday law until Michael stands up and the latter rain is poured out without measure. In both periods the latter rain is a message, which if you have, brings joy, and if you don’t have, brings shame.
Kuohittu tai kuiva puu edustaa kuolemaa. Kuohittu ei voi lisääntyä, eikä kuivassa puussa ole elämää. Lupaus on, että jos nuo pakanat eli yhdennentoista hetken työntekijät ottavat vastaan liiton, jota sapatti edustaa, he saavat poikia ja tyttäriä. Ensin Hän kokoaa Israelin karkotetut, sitten korottaa nuo karkotetut lipuksi ja sen jälkeen kokoaa muun laumansa. Ensimmäinen ja toinen kokoaminen edustavat ajanjaksoa 9/11:stä sunnuntailaiksi asti, jolloin Pyhä Henki vihmoo, sekä myös ajanjaksoa sunnuntailaista siihen asti, kunnes Miikael nousee, ja myöhäissade vuodatetaan ilman määrää. Kummassakin ajanjaksossa myöhäissade on sanoma, joka, jos sinulla on se, tuo iloa, ja jos sinulla ei ole sitä, tuo häpeää.
The book of Matthew is divided into three lines, that represent the three angels of Revelation fourteen. Each of the three lines also contain fractals of the three angels. The second line from chapter eleven unto chapter twenty-two is the center, for it is the second angel, which is positioned between the first and third angels. The book of Matthew is itself a center line, when we consider chapters eleven through twenty-two in the context of Genesis and Revelation’s covenant chapters.
Matteuksen kirja jakautuu kolmeen linjaan, jotka edustavat Ilmestyskirjan neljääntoista luvun kolmea enkeliä. Kukin näistä kolmesta linjasta sisältää myös kolmen enkelin fraktaaleja. Toinen linja, luvusta yhdestätoista lukuun kahteenkymmeneenkahteen, on keskus, sillä se on toinen enkeli, joka on sijoitettu ensimmäisen ja kolmannen enkelin väliin. Matteuksen kirja on itse keskimmäinen linja, kun tarkastelemme lukuja yhdestätoista kahteenkymmeneenkahteen Genesiksen ja Ilmestyskirjan liittolukujen yhteydessä.
The center of the twelve covenant chapters is Matthew’s, and the center line of Matthew’s three lines is found in the same twelve chapters. The center of those twelve chapters is the sealing of the one hundred and forty-four thousand. That center point is represented by three verses, which align with the three center verses of Genesis and Revelation’s twelve covenant chapters.
Kahdentoista liittoluvun keskus on Matteuksen, ja Matteuksen kolmen rivin keskirivi löytyy samoista kahdestatoista luvusta. Näiden kahdentoista luvun keskus on sadan neljänkymmenenneljän tuhannen sinetöiminen. Tätä keskipistettä edustavat kolme jaetta, jotka vastaavat Genesiksen ja Ilmestyskirjan kahdentoista liittoluvun kolmea keskijaetta.
Peter is a the center point of the center point of the center point, and he represents the first and last Christian bride. That is the signature of Alpha and Omega. Palmoni also placed His signature upon Peter’s name change, when He designed the enigma of Peter’s name in English. Jesus spoke to Peter in Hebrew, and the conversation was recorded in Greek and thereafter put into English. In English, Palmoni named Peter by using the 16th letter of the English alphabet, followed by the 5th letter, that is followed by the 20th, that is followed by the 5th that is followed by the 18th, fully knowing that when He, as Palmoni created the name that would go from Hebrew, to Greek to English. He also designed that the English name would allow an enigma of multiplying those five letters in order to reach the number one hundred and forty-four thousand. Palmoni, who is also the first and the last, designed that the first of those five and last of the five English letters that make up the name Peter are the 16th and 18th letters, for the name Peter was to occur in Matthew 16:18.
Pietari on keskipisteen keskipisteen keskipiste, ja hän edustaa ensimmäistä ja viimeistä kristillistä morsianta. Se on Alfa ja Oomegan allekirjoitus. Palmoni asetti allekirjoituksensa myös Pietarin nimenmuutoksen päälle, kun Hän laati Pietarin nimen arvoituksen englannin kielellä. Jeesus puhui Pietarille hepreaksi, ja keskustelu kirjattiin kreikaksi ja sen jälkeen saatettiin englanniksi. Englannissa Palmoni nimesi Pietarin käyttämällä englannin aakkosten 16:tta kirjainta, jota seuraa 5:s kirjain, jota seuraa 20:s, jota seuraa 5:s, jota seuraa 18:s, täysin tietäen, että Hän, Palmonina, loi nimen, joka kulkisi hepreasta kreikkaan ja kreikasta englantiin. Hän myös suunnitteli, että englanninkielinen nimi mahdollistaisi arvoituksen, jossa nuo viisi kirjainta kerrotaan keskenään järjestyksessä, jotta päästään lukuun sataneljäkymmentäneljätuhatta. Palmoni, joka on myös ensimmäinen ja viimeinen, suunnitteli, että niiden viiden englanninkielisen kirjaimen, joista nimi Peter muodostuu, ensimmäinen ja viimeinen ovat 16:s ja 18:s kirjain, sillä nimen Peter tuli esiintyä kohdassa Matteus 16:18.
With all of that about Peter, we still need to address the “golden ratio.” The golden ratio is represented by Matthew 16:18, for the ratio is 1.618. The golden ratio is associated with nature’s fractals, and when Palmoni locates Peter in Matthew 16:18, Palmoni is identifying that the prophetic key that is placed upon the shoulder of Eliakim in Isaiah 22:22, and the prophetic keys that are given to Peter and the church in the passage, includes prophetic fractals.
Kaikesta tästä Pietariin liittyvästä huolimatta meidän on yhä käsiteltävä ”kultaista suhdetta”. Kultainen suhde esitetään kohdassa Matteus 16:18, sillä suhde on 1.618. Kultainen suhde liittyy luonnon fraktaaleihin, ja kun Palmoni sijoittaa Pietarin kohtaan Matteus 16:18, Palmoni osoittaa, että se profeetallinen avain, joka pannaan Eljakimin olalle Jesajan 22:22:ssa, sekä ne profeetalliset avaimet, jotka annetaan Pietarille ja seurakunnalle tässä jakeessa, sisältävät profeetallisia fraktaaleja.
Caesarea Philippi at the third hour unto Caesarea Maritima at the ninth hour represents a fractal of the third hour when Christ was crucified until the ninth hour of Cornelius sending for Peter. The Pentecostal season from the third hour of the crucifixion until Peter in the temple at Pentecost at the ninth hour, is a fractal of the 1,260 days from the cross to Cornelius. The three times the Father spoke is a fractal of the three angels, as is the three times Jesus took only Peter, James and John. The prophetic information that is encoded into the verses where Peter illustrates the one hundred and forty-four thousand is as profound as any truth has ever been, and yet we have not yet placed Peter at Panium in Daniel eleven.
Kolmas tunti Caesarea Filippistä yhdeksänteen tuntiin Caesarea Maritimaan edustaa fraktaalia siitä kolmannesta tunnista, jolloin Kristus ristiinnaulittiin, aina siihen yhdeksänteen tuntiin saakka, jolloin Kornelius lähetti noutamaan Pietaria. Helluntailainen aikakausi ristiinnaulitsemisen kolmannesta tunnista siihen saakka, kun Pietari oli helluntaina temppelissä yhdeksäntenä tuntina, on fraktaali niistä 1 260 päivästä, jotka ulottuvat ristiltä Korneliukseen. Ne kolme kertaa, jolloin Isä puhui, ovat fraktaali kolmesta enkelistä, samoin kuin ne kolme kertaa, jolloin Jeesus otti mukaansa ainoastaan Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen. Jakeisiin koodattu profeetallinen tieto, joissa Pietari havainnollistaa niitä sataa neljääkymmentäneljää tuhatta, on yhtä syvällinen kuin mikään totuus koskaan on ollut, emmekä silti ole vielä sijoittaneet Pietaria Paneumiin Danielin luvussa yksitoista.
We will continue this study in the next article.
हम इस अध्ययन को अगले लेख में जारी रखेंगे।
Peter, an apostle of Jesus Christ, to the strangers scattered throughout Pontus, Galatia, Cappadocia, Asia, and Bithynia, Elect according to the foreknowledge of God the Father, through sanctification of the Spirit, unto obedience and sprinkling of the blood of Jesus Christ: Grace unto you, and peace, be multiplied. Blessed be the God and Father of our Lord Jesus Christ, which according to his abundant mercy hath begotten us again unto a lively hope by the resurrection of Jesus Christ from the dead, To an inheritance incorruptible, and undefiled, and that fadeth not away, reserved in heaven for you, Who are kept by the power of God through faith unto salvation ready to be revealed in the last time.
Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, Pontoksessa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa hajallaan asuville muukalaisille, jotka Isän Jumalan ennalta tietämisen mukaan ovat valitut, Hengen pyhityksessä Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verensä vihmottaviksi: armo teille ja rauha lisääntyköön. Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on synnyttänyt meidät uudesti elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen kautta, katoamattomaan, saastumattomaan ja kuihtumattomaan perintöosaan, joka on taivaissa säilytettynä teitä varten, teitä, joita Jumalan voimasta uskon kautta varjellaan pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.
Wherein ye greatly rejoice, though now for a season, if need be, ye are in heaviness through manifold temptations: That the trial of your faith, being much more precious than of gold that perisheth, though it be tried with fire, might be found unto praise and honour and glory at the appearing of Jesus Christ: Whom having not seen, ye love; in whom, though now ye see him not, yet believing, ye rejoice with joy unspeakable and full of glory: Receiving the end of your faith, even the salvation of your souls.
Sentähden te suuresti iloitsette, vaikka te nyt vähän aikaa, jos niin täytyy olla, olette murheellisia moninaisten kiusausten tähden, jotta teidän uskonne koetus, joka on paljon kalliimpi kuin katoava kulta, vaikka se tulessa koetellaan, havaittaisiin Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä koituvan ylistykseksi ja kunniaksi ja kirkkaudeksi. Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet; häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla, saavuttaen uskonne päämäärän, sielujenne pelastuksen.
Of which salvation the prophets have enquired and searched diligently, who prophesied of the grace that should come unto you: Searching what, or what manner of time the Spirit of Christ which was in them did signify, when it testified beforehand the sufferings of Christ, and the glory that should follow. Unto whom it was revealed, that not unto themselves, but unto us they did minister the things, which are now reported unto you by them that have preached the gospel unto you with the Holy Ghost sent down from heaven; which things the angels desire to look into.
Sitä pelastusta ovat profeetat tutkineet ja tarkoin etsineet, ne, jotka ovat ennustaneet teille tulevasta armosta. He ovat tutkineet, mitä tai millaista aikaa heissä oleva Kristuksen Henki tarkoitti, kun se edeltäpäin todisti Kristuksen kärsimyksistä ja niiden jälkeen seuraavasta kirkkaudesta. Heille ilmoitettiin, etteivät he palvelleet näissä asioissa itseään, vaan meitä, ja nämä asiat ovat nyt teille ilmoittaneet ne, jotka ovat Pyhässä Hengessä, taivaasta lähetetyssä, julistaneet teille evankeliumin; näihin asioihin enkelit halajavat katsahtaa.
Wherefore gird up the loins of your mind, be sober, and hope to the end for the grace that is to be brought unto you at the revelation of Jesus Christ; As obedient children, not fashioning yourselves according to the former lusts in your ignorance: But as he which hath called you is holy, so be ye holy in all manner of conversation; Because it is written, Be ye holy; for I am holy.
Vyöttäkää sen tähden mielenne kupeet, olkaa raittiit ja pankaa täydellinen toivonne siihen armoon, joka teille tuodaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyksessä. Niin kuin kuuliaiset lapset, älkää mukautuko niiden entisten himojen mukaan, joissa te ennen tietämättömyydessänne elitte, vaan sen pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin pyhiksi kaikessa vaelluksessanne. Sillä kirjoitettu on: “Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.”
And if ye call on the Father, who without respect of persons judgeth according to every man’s work, pass the time of your sojourning here in fear: Forasmuch as ye know that ye were not redeemed with corruptible things, as silver and gold, from your vain conversation received by tradition from your fathers; But with the precious blood of Christ, as of a lamb without blemish and without spot: Who verily was foreordained before the foundation of the world, but was manifest in these last times for you, Who by him do believe in God, that raised him up from the dead, and gave him glory; that your faith and hope might be in God. Seeing ye have purified your souls in obeying the truth through the Spirit unto unfeigned love of the brethren, see that ye love one another with a pure heart fervently: Being born again, not of corruptible seed, but of incorruptible, by the word of God, which liveth and abideth forever. For all flesh is as grass, and all the glory of man as the flower of grass. The grass withereth, and the flower thereof falleth away: But the word of the Lord endureth forever. And this is the word which by the gospel is preached unto you. 1 Peter 1:1–25.
Ja jos te huudatte avuksenne Isää, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika; sillä te tiedätte, ettei teitä ole lunastettu katoavaisilla, hopealla tai kullalla, siitä turhasta vaelluksestanne, jonka olitte isiltänne perintönä saaneet, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan, hänen, joka tosin oli edeltä määrätty jo ennen maailman perustamista, mutta ilmoitettu näinä viimeisinä aikoina teitä varten, teitä, jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne ja toivonne ovat Jumalassa. Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa Hengen kautta vilpittömään veljesrakkauteen, ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä, te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja iankaikkisesti pysyvän sanan kautta. Sillä kaikki liha on niin kuin ruoho, ja kaikki ihmisen kunnia niin kuin ruohon kukka. Ruoho kuivuu, ja sen kukka varisee, mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti. Ja tämä on se sana, joka on teille evankeliumina julistettu. 1 Piet. 1:1–25.