Kitaaba Daani’el – Tokkoffaa

“Mul’ata Mul’ataa qorachuun sammuu gara raajiiwwan Daani’elitti qajeelcha.” Namoonni tokko tokko raajii kitaaba Daani’el keessatti qofa argu. Garuu Daani’el sararoota dhugaa lama dhiyeessa; dhugoonni raajiiwwan isaa bakka bu’anis boqonnaawwan ja’an dhumaa kitaaba isaa keessatti argamu. Boqonnaawwan ja’an jalqabaa immoo raajii fakkeenyaan ibsaman dhiyeessu; isaanis, bal’inaan yoo ilaalamu, amma iyyuu hin beekamne. Boqonnaawwan ja’an jalqabaa Daani’el ilaaluun keenya dura, maaliif dhugumatti raajiiwwan lama qofa boqonnaawwan ja’an dhumaa Daani’el keessatti bakka bu’an akka jiranii ni ibsina. Obboleettii White laggeen gurguddoo lama Shiinaaritti argaman wabeeffachuun raajiiwwan lamaan agarsiisti. Mallattoo isheen kaaftu yeroo fudhannuutti, furtuu boqonnaawwan ja’an dhumaa Daani’el keessatti raajiiwwan lama, lama qofa, arguuf nu gargaartu ni argina.

Mulʼatni boqonnaa saddeettaffaa laga Ulaay biratti kenname.

Yeroo keeyyata sana Testimonies to Ministers keessaa, bakka Sister White “Ulai fi Hiddekel” eertee isaanis “lageen gurguddoo biyya Shinar” jette irraa fudhanne, nuti keeyyata sana ibsa keessaa isa baay’ee barbaachisaa taʼe, qorannoo macaafa Daniel fi Mulʼata irratti barreeffama Sister White keessatti argamu keessaa addaan qoodaa turre. Kutaa sana keessatti isheen akkana jedhu: “Dubbii Waaqayyoo qorachuun baay’ee caalaa dhiyeenyaan barbaachisaa dha; addatti immoo, akka hojii keenya keessatti yeroo kam iyyuu dura hin taʼinitti, Daniel fi Mulʼanni xiyyeeffannaa argachuu qabu.”

ᱟᱢ ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ ᱟᱨᱟᱢ ᱤᱭᱟᱹᱨ ᱟᱴ ᱚᱱᱟ ᱮᱱᱮᱡ ᱵᱟᱨ ᱯᱟᱫ ᱥᱚᱢᱵᱚᱫ ᱥᱟᱛᱟᱣ ᱥᱮᱫ ᱚᱞ ᱵᱚᱡᱷᱟᱣ ᱢᱮ, ᱚᱱᱟ ᱢᱮᱱᱟᱜ ᱵᱟᱨ ᱦᱚᱲ ᱥᱟᱠᱷᱤ ᱮᱢ ᱚᱱᱟ ᱥᱟᱹᱨᱤ ᱠᱚ ᱧᱮᱞ ᱮᱢᱟ ᱡᱟᱦᱟᱸ ᱡᱮᱛᱱᱟᱜ ᱵᱟᱨᱮ ᱵᱟᱹᱲᱤ ᱵᱟᱹᱲᱤ ᱜᱚᱲᱚᱢ ᱚᱞ ᱮᱱᱟ᱾ ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ ᱠᱟᱹᱛᱷᱟ ᱠᱚ, “ᱵᱮᱞᱥᱟᱡᱽᱡᱟᱨ ᱨᱮ ‘ᱛᱮᱥᱟᱹᱨ ᱥᱟᱞ’ ᱨᱮ ᱢᱤᱫ ᱫᱚᱨᱥᱚᱱ ᱟᱢ ᱨᱮ ᱮᱱᱟᱹᱭ ᱫᱚᱠᱷᱟᱣ ᱮᱱᱟ᱾” ᱛᱟᱨᱟᱢ ᱩᱱᱤ ᱟᱨ ᱡᱚᱲ ᱠᱚ, “ᱚᱱᱟ ᱯᱨᱚᱛᱷᱚᱢ ᱠᱚ ᱟᱢ ᱨᱮ ᱡᱮ ᱮᱱᱟᱹᱭ ᱫᱚᱠᱷᱟᱣ ᱮᱱᱟ, ᱚᱱᱟ ᱛᱟᱭᱚᱢ ᱨᱮ᱾” ᱱᱚᱣᱟ ᱯᱟᱫ ᱵᱟᱨ ᱵᱷᱟᱵᱮ ᱨᱮ ᱵᱩᱡᱷᱟᱣ ᱫᱟᱲᱮᱭᱟ, ᱟᱨ ᱡᱟᱦᱟᱸ ᱵᱷᱟᱵᱮ ᱨᱮ ᱵᱩᱡᱷᱟᱣ ᱦᱚᱭᱚᱜ, ᱵᱟᱨᱭᱚ ᱢᱤᱫ ᱥᱟᱹᱢᱟᱱ ᱱᱤᱥᱠᱚᱨᱥ ᱨᱮ ᱟᱹᱲᱤ ᱦᱚᱭᱚᱜᱼᱟ᱾

Ergamaan Gabriʼel inni ifa raajii akka raajota hundumaatti Daaniʼeliif ibsa raajii fide; inni mootummaa samii keessatti baataa ifaa taʼee Seexana bakka buʼee ture. Kunis akka seera raajii keessaa kamiyyuu keessatti argamu hundi qajeelfama Gabriʼeliin kenname agarsiisa. Daaniʼel hubateera jechuunis taʼe hin hubanne jechuunis, lakkoofsa tokko keessatti boqonnaa saddeetiitti, inni ilaalcha raajii barbaachisaa taʼe tokko qofa adda baasee ibsuu miti; lakkoofsa sana keessatti immoo ilaalcha raajii barbaachisaa sanaaf dhugaa-baatota lama ni kenna. Wanti Daaniʼel lakkoofsa tokko keessatti galmeesse, mulʼata isa duraan, mulʼata laga Ulaayi biratti argate sanaa dura akka fudhate dha. Mulʼanni laga Ulaayi biratti argame waggaa sadaffaa Belshaazzar keessa dhufe. Mulʼanni, mulʼata laga Ulaayi biratti argame sana dura ture, waggaa jalqabaa Belshaazzar keessa dhufe.

Boqonnaa jalqabaa kudhaanii keessatti, Daani’el mul’ata tokko waggaa jalqabaa Belshaazaar keessattis akka isaaf ta’e ibsaa jira; sababiin isaas, “kan jalqabaatti natti mul’ate booddee” jedha. Mul’atni Uulaay mul’ata waggaa jalqabaa Belshaazaar sana booddaa mul’atee, moo mul’atawwan wal cinaa deeman lamaan keessaa isa jalqabaa booddaa mul’ate? Deebiin kam iyyuu sirrii dha. Mul’atni laga Uulaay, mul’ata boqonnaa torbaa wajjin mul’ata isuma tokkicha dha. Gabri’el qajeelfama raajii “deebisee dubbachuu fi bal’isuu” jedhamu fayyadamaa jira; yeroo walfakkaataatti immoo seera akka dhuga-baatummaa lamaan irratti wanti tokko hundeeffamu illee hojii irra oolchaa jira. Mul’atawwan lamaan iyyuu mootummaawwan raajii Macaafa Qulqulluu ilaallatu.

Mul’anni boqonnaa torbaffaa mootummaa sana bineensota adamsitootaa akka ta’aniitti agarsiisa; kanaanis humna mootummaa isaanii keessatti isaan cimsee ibsaa fi dhiheessa. Mul’anni boqonnaa saddeettaffaa immoo mootummaa walfakkaataa sana mallattoolee tajaajila mana qulqullummaa Waaqayyoo keessaa ta’aniin agarsiisa; haa ta’u malee, tokkoon tokkoon mallattoolee tajaajila mana qulqullummaa sana keessaa ta’an waaqeffannaa sobaa bakka bu’uuf jechuun ta’e irratti kaayyoodhaan xureeffamanii jiru. Daani’el boqonnaa saddeettaffaa mul’ata boqonnaa torbaffaa keessatti mootummaa walfakkaataa sana agarsiisa; garuu mootummaa sana haala amantii isaanii keessatti kaa’a.

Mul’ata Ulaay isa Daani’el boqonnaa saddeettaffaa keessatti argamu mul’ata boqonnaa torbaffaa irra deebi’ee bal’isee dhiheessa. Boqonnaan torbaffaan mootummaawwan raajii Macaafa Qulqulluu keessatti ibsaman keessaa gama mootummaa mootummaa lafaa ibsa; boqonnaan saddeettaffaan immoo gama amantii mootummaawwan raajii Macaafa Qulqulluu keessatti ibsaman adda baasa. Yommuu kun hubatamu, boqonnaaleen torbaa fi saddeet mul’ata tokko ta’u isaanii hubachuun ni danda’ama. Boqonnaan saglaffaan iddoo Gabri’el dhufee yeroo isa mul’ata boqonnaa saddeettaffaa keessa jiru ibsuuf ta’eedha. Kanaafuu, mul’anni Ulaay boqonnaalee torbaa, saddeetii fi sagal Kitaaba Daani’el bakka bu’a. Ergasii laga Hiddeeqel boqonnaa kudhanaffaa keessatti beeksifama.

Mul’anni laga Hiddeqel seenaa raajii mootii kaabaa beeksisa. Inni mootummaa Iskindir Guddichaatti addaan caccabuu irraa jalqaba; achiis seenaa itti aanutti hir’inaa fi guddina isaa adda baasa, keessatti dhuma irratti warri lamaan qofa hafan mootummaa duraanii Iskindir Guddichaa irraa bittinnaa’e keessaa mootii kibbaa jechuun mootummaa qabatamaa tokko, mootummaa kaabaa jechuunis mootummaa qabatamaa tokko ta’u. Dhumarratti seenaa paaphaasummaa bira ga’a; isheenis mootummaa kaabaa hafuuraa taatee, dhuma boqonnaa kudha tokkoo irratti xumura ishee ni geessi; Miikaa’el ni ka’a, yeroo qorannoo namaaf kennameenis ni cufama. Ilaalchi salphaan kunis, mul’anni laga Ulaay mul’ata keessaa mana qulqullummaa Waaqayyoo fi loltoota Isaa ti; mul’anni laga Hiddeqel immoo seenaa isuma keessatti alaan diina Waaqayyoo fi saba Isaa agarsiisa. Inni qajeelfama isa Mul’ata keessatti waldoota torbanii fi chaappaa torbanii keessatti argamu sana fayyadama.

Seenaa keessaa fi seenaa alaa wal fakkaatu kan Kitaaba Daani’eel keessatti ibsame, Kitaaba Mul’ata keessattis ni kaafama. Ifa raajii mul’ata lamaan kana irraa argamu irraa alatti, mala hiikaa Macaafa Qulqulluu kan William Miller fudhate, achii booddees Future for America fudhate, ni mirkaneessa. Sirriitti yoo ilaalame, Kitaabni Daani’eel akkuma Kitaabni Mul’ataas, qajeelfamoota hiikaa raajii kan Macaafni Qulqulluun of keessatti adda baasu mirkaneessuuf akka qabeenya warqee qulqulluu guutuu ta’aniiru.

Ulai’n mata-dureen isaa fi Hiddekel’n mata-duree alaa isaa ta’uun, raajiiwwan lama yeroo “dhuma baraa” keessatti hiikamanis ni bakka bu’u. Ulai’n yeroo “dhuma baraa” keessatti bara 1798 hiikame; Hiddekel immoo yeroo “dhuma baraa” keessatti bara 1989 hiikame; yeroo sana, akkuma Daani’el boqonnaa kudha tokko, lakkoofsa afurtama keessatti ibsameetti, biyyoonni Sooviyeet Yuuniyen durii bakka bu’an mootummaa Phaaphaasii fi Ameerikaa Gamtoomaniin irraa harcaafamanii darbaman.

Yommuu dhugaan kun beekametti, mul’atoonni lamaan sun dhuguma mul’ata tokko akka ta’anis ni beekama; akkuma seenaa raajii waldoota torbanii fi mallattoolee torbanii seenaa raajii wal fakkaataa sana bakka bu’anitti. Kanaaf mul’atoonni lamaan sun karaa Gooftaan sochii darbe keessatti ergamaa isa jalqabaatti itti fayyadame, akkasumas sochii ammaa fi gara fuulduraatti ergamaa isa sadaffaatti itti fayyadamu ta’u; kunis adeemsa qormaataa akkuma Daani’el boqonnaa kudha lama, lakkoofsota sagalii fi kudhan keessatti ibsame ni uuma.

Akka fakkeenya hiikamuun Hiddeqel bara 1989 keessatti taʼe ilaalchisee, wanti hafuura qulqulluudhaan dubbatame maal akka jedhu yaadaa.

Ulaayis taʼee Hiddeqeliis guyyoota dhumaa wajjin wal qabatu; garuu Adventismi 1798 qofa akka “yeroo dhumaa” Daniʼeelitti, yeroo kitaabni isaa hiikamee banamuu qabu, jechuun beekuuf fedhii qabaatee jira. Haa taʼu malee, kutaan raajii “kan guyyoota dhumaa wajjin wal qabatu” jedhu caalaatti sirriitti jechuun keeyyattoota jaʼa dhumaa boqonnaa kudha tokkaffaa Daniʼeeliti; sababiin isaas keeyyattoonni sun yeroo carraan qorumsaa namaa cufamu, Miikaaʼel kaʼuu isaatiin xumuramu.

Mulʼanni murtii, akkuma boqonnaawwan Daaniʼel torba, saddeetii fi sagal keessatti ibsameetti, hamma bara 1798tti “yeroo dhumaa”tti cufamee ture. Ifni (inni mulʼata Ulaay kan banameen argame) labsii banamuu murtii qorannoo ture malee xumura murtii miti. Ifni mulʼata Hiddeqel wajjin baname immoo xumura murtii qorannoo adda baasa; akkasumas, inni kutaa Daaniʼel keessaa “qooda raajii guyyoota dhumaa wajjin wal qabatu” of keessaa qabu dha.

Baniin bara 1798 keessatti banamuun murtii qorannaa banamuu isaa labse. Baniin bara 1989 keessatti banamuun cufiinsi murtii qorannaa dhihaachaa jiru labse. Mallattoon Alfaa fi Oomeegaa kitaaba Daani’el keessatti salphaatti mul’ata; garuu yoo inni maal akka ta’e beektan, isa barbaaduufis fedhii qabaattan qofa.

Yommuu yeroo qormaataa Daani’el boqonnaa kudha tokko, lakkoofsa afurtamii shanitti cufamu, mallattoon Alfaa fi Oomeegaa galmeeffama. Jalqabni Daani’el sirriitti iddoo inni itti xumuramu agarsiisa. Inni waraana dhugaa Baabilon dhugaa fi Israa’el dhugaa gidduutti ta’een jalqaba; Baabilon dhugaanis injifata.

Daani'el boqonnaa kudha tokko, lakkoofsa afurtamii shan keessatti, waraanni hafuuraa Baabilon hafuuraa gidduutti, kan “mooticha kaabaa” jechuun fakkeenfame, fi Israa’el hafuuraa gidduutti, kan “gaara qulqulluu ulfina qabeessa” jechuun bakka buufame, xumurama; Israa’eliin hafuuraas Baabilon hafuuraa irratti injifata.

Kitaabonni Daaniʼeelii fi Mulʼataa kitaaba tokko dha:

Macaafni lama, kan kitaaba tokko ta’an, hojii qusannaa ol aanaa barsiisa raajii ergamaa Gabri’eel ti. Ani kana nan barreessa; wanti Gabri’eel Daanyelii fi Yohaannisitti kenne Yesus irraa dhufe akka ta’e, innis Abbaa irraa isa fudhate, guutummaatti nan beeka. Kaayyoon koo Gabri’eelin ol kaasuu miti; garuu mul’ata gadi fagoo ragaa macaafni lamaan keessatti argamanii ol kaasuu dha—akka Alfaa fi Omeegaan seera raajii hiika Kitaaba Qulqulluu ittiin hiikamu qopheesse, kanneen macaafota lamaan keessatti bakka bu’anii mul’achuu qaban, yoo arguuf fedhii qabaanne.

Ani isin yaadachiisaa jira; yeroo kana kaayyoonii fi jechuun koo, raajiiwwan lamaan laggeen Ulaayii fi Hiddeqel ilaalchisee hiika dhiheessuu miti. Kaayyoonii fi jechuun koo, raajiiwwan boqonnaawwan jahan jalqabaa kitaaba Daani’eel keessa jiran irratti hojjechuudha. Ani salphaatti dhugaa kanaaf ragaa dhiheessaa jira: kitaabni Daani’eelii fi Mul’ataa, tarii, kitaabota Dubbii Waaqayyoo keessatti ijaarsa isaanii keessatti baay’ee gadi fagoo ta’aniidha. Isaan ergaa raajii ni dhiheessu; yeroo wal fakkaatutti amala Waaqayyoo ni ibsu; yeroo wal fakkaatutti seerota nama tokko raajiiwwan beekuu fi Isa raajiiwwan san kaa’e sana illee beekuu yoo barbaade hojii irra oolchuu qabu sana ni adda baasuu.

Fakkeenyi kitaabota kanaa kan mul’isu keessaa fakkeenyi biraan dhiheessa Daaniyael kan “yeroo torba” Leewwota digdamii ja’a keessaa ibsuu isaati. Raajii “yeroo torbaa” kun saba Waaqayyootiif, jechuun Israa’el durii keessatti, sochii Mileroota ergamaa isa jalqabaa keessatti, akkasumas sochii amma jiruu fi gara fuulduraatti ergamaa isa sadaffaa keessatti, “dhagaa gufannaa” ta’ee ture, ammas ta’ee jira. “Dhagaan gufannaa”, hiika salphaan, waan ifatti achi jiru ta’ee utuu jiruu iyyuu ati hin argine dha. Kanaafuu, yeroo ati kitaaba Daaniyael keessatti “yeroo torba” hubattu, ifatti achi akka jiru ni argita; garuu warra arguu filachuu didan irraa akka dhokate ta’es ni argita.

Wanti tokko yeroo ifatti mul’atu keessatti karaa caas-lugaatiin dhoksuun hojii guddaa fi gadi fagoo dha; inni kun waan seenaa iccitii nama kamiyyuu keessatti galchuun hin danda’amne dha. Inni hojii ogummaa guutuu dha; sababiin isaas, inni achi jira, namoota gufachuu hin fedhinii kamiyyuu ifatti mul’ata; garuu warra gufachuu filatanitti immoo mul’achuu hin danda’u. Inni, akka jedhamuutti, “ifatti mul’achaa dhokfamee jira.” Kunis walitti makama namummaa fi Waaqummaa tiin raawwatama.

Ani yeroo kanaatti yaadachiisuu nan barbaada; sababni ani himannaa sana dhiheessuuf, barsiisi Kaatoilikii tokko Adventizimii keessa, yoo xiqqaate erga Questions on Doctrine bara 1957 keessatti maxxanfamee jalqabee ture, akkasumas sochii dhugaa yeroo ammaa kanaa Future for America jedhamu keessatti illee mataa isaa jal’inaa qabu ol kaasuu isaa yaadachiisuu waanan barbaaduufi. Yaadni sunis, Kiristoos yeroo foon uffateetti, foon inni Maariyaam irraa dhaale hin fudhanne jedhuudha. Dhuguma, warri barsiisa kana deeggaran akkasitti hin ibsan; garuu ta’us, barsiisni isaanii isuma kana. Ani barsiisa kana barsiisa Kaatoilikii nan jedhu; sababni isaas, yaad-rimeen foon Kiristoos akkuma foon Addaam cubbuu hojjechuu isaa dura qulqulluu turetti qulqulluu ture jedhu, loojikii Seexanaa waldaa Kaatoilikii barsiisa isaanii “ulfiina xureessarraa bilisa” jedhamee waamamu keessatti itti fayyadamtu sana mata-duree isaa ti. Yoo immoo barsiisa ormummaa “ulfiina xureessarraa bilisa” jedhamee waamamu sana hin beekne ta’e, inni barsiisu foon Kiristoos akkuma uumama gadi-aanaa Addaam kan karaa ulfinaatiin tolchamee turetti, isaanii fi Hewaan cubbuu hojjechuu isaanii dura, karaa dinqisiisaatiin kan qophaa’e ture yookaan akkuma isaan jedhanitti, Kiristoos uumama Addaam isa kufaatii dura turee fi cubbuu hin qabne qaba ture jedhuudha. Innis Maariyaam mataan ishee illee akka fooniin uumama Addaam isa kufaatii hin qabne, kan inni cubbuu hojjechuu isaa dura ture, karaa dinqisiisaatiin argattu godhame barsiisa; kunis Hafuuri Qulqulluun mucaa Yesuus akka foon ishee mudaa hin qabne sana keessatti foon uffachiisuuf isheen qodaa mudaa hin qabne ta’uu akka dandeessuufi.

Dhugumaadhaaf, warri Adventizimii keessatti waaʼee foon Yesuus ilaalchisee xumura isuma kana eegu, waaʼee Maryam keessatti dinqii tokko illee hin agarsiisan; garuu isaan yaada Katoolikii isauma sana barsiisuuf kutaa barreessitoota Siister Waayitii fi Macaafa Qulqulluu ni micciiru. Ani amma maaliif marii kitaaba Daaniʼel irraa maqee gara dhimma biraatti gore? Ani kana nan deebisa.

Sirni ajaa’ibsiisaa fi qindoominni kitaaba Daani’elii fi Mul’ata Yohannis namummaa fi waaqayyummaa walitti makamuudhaan raawwatame. Yesuus Dubbiidha Waaqayyoo, Macaafni Qulqulluunis Dubbiidha Waaqayyoo. Uumamni Yesuus inni waaqaa fi inni namaa guutummaatti Macaafa Qulqulluu keessatti bakka bu’eera. Jechoonni isa keessa jiran waaqeffamoo dha; humna uumamaa garaa fi sammuu jijjiiru of keessaa qabu. Jechoonni sun humna isa tokkicha waan hundumaa gara jiraatti fide sana dha. Garuu namoonni Waaqayyo Macaafa Qulqulluu galmeessuuf akka meeshaa Isaa ta’anii filate hundinuu cubbamoota turan. Kutaan namummaa keessatti hirmaatu nama kufaa ta’een bakka bu’ameera. Macaafni Qulqulluun walitti dhufeenya namaa fi waaqaa dha; raajonnis akkuma ilmaan Addaam hundi ta’an cubbamoota turan. Kiristoos yaada, dubbii yookaan hojii keessatti gonkumaa cubbuu hin hojjenne. Haa ta’u malee, Inni erga waggaa kuma afurii badaa fi laafina keessa darbee booddee foon Maariyaam fudhate. Dhuguma yoo Inni uumama foonii gad-aanaa Addaam sun Addaam cubbuu hojjechuu isaa dura ture fudhate ta’ee, inni kun barreessitoonni Macaafa Qulqulluu hundi illee cubbuu hin qabne ta’uu akka barbaachisu gaafata ture.

“Inni ifatti mul’atan dhokfamee” kan “yeroo torbaa” kitaaba Daani’el keessatti argamu, dubbiiwwan Daani’el galmeesse qofaan utuu hin ta’in, namoota kufan hiikkaa Macaafa Qulqulluu King James hojjetaniin dabalataan raawwatame. Namoonni kufan yeroo lama kitaaba Daani’el tuqan; wanti raawwatames to’annoo tumsaa waaqayyoo isa qajeelchaa rabbii malee namni kam iyyuu raawwachuun isaa hin danda’amu.

Mata duree itti aanu keessatti, akkamitti Waaqayyummaa fi ilmaan namaa “yeroo torba” Leewwota digdamii jaha keessa jiru kitaaba Daani’eel keessatti ifatti dhokfachuu jalqabna; sababiin isaas Waaqayyo dursee beeka ture, illee akka inni warra sochii ergamaa isa jalqabaa keessa jiranis ta’e warra sochii ergamaa isa sadaffaa keessa jiranif dhagaa qorumsa “isa gufachiisu” ta’u dursee qopheessee ture.