Kitaaba Daani’eel - Lakkoofsa Dhibba Tokko fi Shan

Mata-duree darbe keessatti kakaʼumsi akka Yihudoonni “fannoo irratti” wangeela diduu isaanii “chaappesse” ibse, achiis yeroo Istifaanos dhagaadhaan rukutamee ajjeefametti diduu isaanii irra deebiʼanii mirkaneessan. Kun akkamitti taʼuu dandaʼa? Dhugumatti, Yihudoonni falmii qofa irratti cichan warri seenaa sana keessatti wangeela diduun isaanii adeemsa suuta-suutaatiin raawwatame. Isaan yeroo dhaloota Isaa duraanuu darbamanii turan. Dhaloota Kiristoos irraa jalqabee hanga yeroo Istifaanos dhagaadhaan rukutamee ajjeefametti adeemsi wangeela diduu isaanii suuta-suutaatiin mulʼata.

Dhaloota Yesuus irraa jalqabee hamma du’a Istifaanositti, Wangeelaa Israa’el duriiin tartiibaan didamuu isaa ni mul’ata. Yihudoonni Kiristoosin diduun isaanii adeemsa tartiibaawaa ta’uu isaa beekuun, “diduu isaanii irratti chaappessuu” jechuun fannifamuu isaa irratti, iddoo golgaan mana qulqullummaa irraa tarsa’e sanatti, akkasumas du’a Istifaanos irratti adda baafamuu akka danda’u ni taasisa. Golgaan sun tarsa’uun isaanii amma kaasee saba kakuu Waaqayyoo akka hin taane mallattoo ture; yeroo Istifaanos dhagaadhaan rukutamee ajjeefamettis, Inni Yesuusiin harka mirgaa Waaqayyoo bira dhaabbatee arge; kunis Daani’el boqonnaa kudha lama, lakkoofsa tokko keessatti, balballi araaraa cufamuu isaa kan agarsiisu mallattoo dha. Badiinsi Yerusaalemis akkasuma balballi araaraa cufamuu isaa kan agarsiisu mallattoo dha.

Qooda Waaqayyoo qofatu Yerusaalem fannifamuu irratti akka hin balleeffamne dhowwe.

Badiinsi Waaqayyoo qofaatu yeroo fannoo sanaatti badiisa Yerusaalem fiduu irraa ture.

Yeroo qulqullina mana qulqullummaa isa dhumaa keessatti, Yesuus yeroo xuraa’ummaan onnee nama balleessu, kan Daani’el raajichi dubbate, hordoftoota Isaa biratti mul’ate Yerusaalem irraa akka baqatan akeekkachiisa dhiheessee ture. Yeroo inni mana qulqullummaa qulqulleesse isa jalqabaa, Yihudoonni mana Abbaa Isaa “holqa hattotaa” akka godhan ibsee ture; yeroo isa dhumaa garuu, “mana keessan” onaa isiniif dhiifameera jedhe. Fannoo dura illee, inni yeroo muraasa keessatti raawwatamuuf jedhu, mana qulqullummaa keessatti yeroo fannifamuu keessatti golgaan addaan citu sun duraan iyyuu akka mana Yihudootaa malee akka mana Waaqayyoo mitiitti beekamtee turte. Obboleettiin White yeroo Kiristoos ibsa sana kenne irratti dubbatti; akkuma ragaan ishee itti fufuuttis, araarri dheeratee waggaa afurtamaaf kenname sana irrattis ni dubbatti.

ক্রাইষ্ট ৩১ খ্রিস্টাব্দে ক্রুশবিদ্ধ হয়েছিলেন, এবং প্রায় চল্লিশ বছর পরে, ৭০ খ্রিস্টাব্দে, সাড়ে তিন বছরের অবরোধের পর যিরূশালেম ধ্বংসপ্রাপ্ত হয়। যদি দানিয়েল ৯ অধ্যায় ২৪ পদে সত্তর সপ্তাহ হিসেবে চিহ্নিত অনুগ্রহকালের আরও সাড়ে তিন বছর তখনও অবশিষ্ট থেকে থাকে, তবে ৩১ খ্রিস্টাব্দে ক্রুশের সময় যিরূশালেম কীভাবে ধ্বংসপ্রাপ্ত হয়ে থাকতে পারে? এই আপাত অসঙ্গতিগুলির সমাধান কীভাবে করা যেতে পারে? সবচেয়ে সহজ সমাধান হলো এই সত্যটি চিহ্নিত করা যে, সত্তর সপ্তাহ দ্বারা নির্দেশিত অনুগ্রহকালের সমাপ্তির ক্ষেত্রে, এটিকে অনুগ্রহকালের এক ক্রমবিকাশমান সমাপ্তি হিসেবে বুঝতে হবে। এটি সত্য, কিন্তু সেই ইতিহাসের পথচিহ্নগুলি প্রয়োগ করার ক্ষেত্রে এটি যে-কোনো ভাববাণীমূলক নির্দিষ্টতাকে অপসারিত করে। আমি ব্যাখ্যা করার চেষ্টা করব।

Yoo Pentheqoosteen seera Dilbataa dhihaatu sana, yeroo hoolonni kaan Baabilon keessaa waamaman, kan bakka bu’u yoo ta’e, maaliif waggaa sadii fi walakkaa Pentheqoostee booda wangeelli gara Ormaatti deeme? Duuti Kiristoos moo duuti Isteephaannos mallattoo yeroo qorannaan Israa’el durii itti cufamu dha? Yoo Adventizimii Laa’odiiqeyaa seera Dilbataa dhihaatu sana irratti waldaa ta’uu irraa dhaabbatu, badinni mana qulqullummaa bara 70 keessa ta’e dhuma mana qulqullummaa Adventizimii Laa’odiiqeyaa yeroo seera Dilbataa sanaatti ta’uu isaa bakka bu’eeraa? Wanti akka wal-hin simneetti mul’atu “sarara irratti sarara” hojiirra oolchuudhaan furmaata argata; hojii irra oolmaan sun yeroo itti fayyadamu, ragaan mallattoolee karaa nuun adda baafamaa jiran baay’ee ifaa fi gabaabaa ta’a.

Torban sun kakuu Kiristoos kakuu cimdii mirkaneesse wal-qixa kutaa lamaa, waggaa sadii fi walakkaatti qoodama. Waggaa sadii fi walakkaan jalqabaa cuuphaa Kiristoosiin jalqaba, du’a Isaa irratti xumurama. Cuuphaan mallattoo du’aa fi du’aa ka’uu Isaati; kanaafuu jalqabni yeroo waggaa sadii fi walakkaa sanaa xumura isaa wajjin tokko dha. Yeroo sana keessatti Kiristoos wangeela Yihuudota qofaaf dhiheesse. Xumuri waggaa sadii fi walakkaa sanaa jalqaba waggaa sadii fi walakkaa itti aanu agarsiisa. Jalqabni yeroo lammaffaa waggaa sadii fi walakkaa du’a Kiristoosiin jalqaba; du’a Istifaanosiin xumurama. Yeroo sana keessatti bartoonni wangeela Yihuudota qofaaf dhiheessan.

Yeroon lamaan sun, kanneen sararoota raajii adda addaa taʼan, “sarara irratti sarara” taʼanii walitti fidamuu qabu. Jalqabni fi dhumni lamaan isaanii mallattoo Alfaa fi Omeegaa of keessaa qabu; sababiin isaas seenaa jalqabaa fi seenaa xumuraa tokkoo dha. Yeroon turtii isaanii lamaan wal fakkaataa dha, hojii yeroo lamaan keessatti raawwatamus wal fakkaataa dha. Kiristoos inni Isa Duraa fi Isa Dhumaa taʼe, Uumaa wantoota hundumaa immoo dha; kana keessatti Inni Uumaa Dhugaa ti. Jechi Ibrootaa “dhugaa” jedhamu qubeewwan Ibrootaa sadiin uumame. Qubee jalqabaa, itti aansee qubee kudha-sadaffaa, itti aansuunis qubee xumuraa alifbeetii Ibrootaa walitti makamuun jecha Ibrootaa “dhugaa” jedhamu uumu.

Yeroon waggoota sadii fi walakkaa lamaan isaanii jalqabaa fi dhumaa akka ta’eef Kiristoos qaba; sababiin isaas, Kiristoos yeroo jalqabaa isa duraa keessatti cuuphaasaa irratti jalqaba irratti akka jiru, akkasuma yeroo jalqabaa sanaa dhuma irratti du’a Isaa irratti ni jira. Akkasumas, jalqaba yeroo lammaffaa keessatti Kiristoos du’a Isaa irratti ni jira; dhuma yeroo lammaffaa immoo inni mirga Waaqayyoo dhaabatee jira. Lakkoofsi kudha sadii mallattoo fincilaa dha; yeroo lamaan keessatti, wangeelli qaamaan Kiristoosiin dhiyaate yookaan yeroo lammaffaa keessatti bartoota Isaatiin dhiyaate ta’us, Yihudoonni falmii xixiqqoo kaasan sun ergaa wangeelichaa irratti ni fincilan.

Yeroon lamaan kun yeroo wal fakkaataa qabu; mallattoo Alfaa fi Oomeegaa of keessaa qabu; akkasumas ergaa wangeelaa isa tokkoo fi isuma sana adda baasu. Yeroon lamaan sunis “sarara irratti sararaan” walitti fidamuu qabu. Mala “sarara irratti sararaan” jedhu kun, mala qormaataa roobaa boodaa ti. Inni mala guyyoota dhumaa ti; dhugaanis isa mala kanaan guyyoota dhumaa keessatti adda baafamee hundeeffamu, kan yeroo chaappessuu dhibba afurtamii afur kuma keessatti ilmaan Leewwii qulqulleessu yookaan isaanii irraa xureessuu dha.

Aayaanni itti aanu kan Isaayyaas keessatti argamu, namoota qoosaa taʼan kanneen saba Yerusaalem bulchan irratti dubbata. Namoota qoosaa sanaaf, “boqonnaa fi haaromsi” (“rooba boodaa”), isa isaan “dhagaʼuu” didan, isa isaan “deemu, gara duubaatti kufu, cabu, kiyyoo keessatti qabamu, fi fudhatamu” godhudha. Qorumsi sun afaan biraatiin isaaniif dhiyaate; sababiin isaas Eliyaas, Yohaannis Cuuphaan, fi Wiiliyaam Miiler seenaa isaanii keessaa manneen barnoota tiyoooloojii keessatti leenjifamanii hin turre. Ergaan rooba boodaa kan Adventizimii Laaʼoodiqiyaa qoru, ergaa hojii irra oolmaa “sarara irratti sararaa”tiin uumamudha.

Yommuu jalqabaa waggaa sadii fi walakkaa torban Kiristoos kakuu itti jabeesse sana yoo waggaa sadii fi walakkaa lammaffaa irra kaa’ame, ifa raajii sammuu gaafataa keessatti wal-faallaa fakkaatan kam iyyuu ibsu ni arganna. Torban sunis yeroo Ergamaan Kakuu kakuu jabeessuuf ture, akkuma Kakuu Qulqulluu keessatti jiru kakuuwwan dhiigaatiin jabaachuu qabu. Cuuphaan Kiristoosii fi fannifamuun isaa, akkasumas dhagaan tumamuun Istifaanos hundinuu dhiiga agarsiisu. Sararoonni lamaan sun dhiiga kakuu bakka bu’u; sararoonni sunis kakuu sana jabeessaa jiru.

Yommuu “sarara irratti sararaan” walitti fidamanitti, cuuphaan fi fannifamuun mallattoo karaa isa jalqabaa dha; fannifamuun fi dhagaan tumamuun Istifaanos immoo mallattoo karaa isa dhumaa dha. Yommuu isaan sarara tokko keessatti walitti qabamanitti, fannoon fi yeroo du’a Istifaanositti Miikaa’el ka’uun isaanii akka dhugaa baatota lamaatti mul’atu; isaanis Yihuudonni wangeela diduu isaanii cimsanii chaappessu. Duuti Kiristoos, akkasumas duuti duuka-buuticha isaa Istifaanos, yeroo sararoonni lamaan walitti makamanitti Faasikaa dha. Guyyaa sadii booddee Kiristoos akka dhiheessa Mataa Firii isa Jalqabaa ta’ee kaafama.

Ayyaana Faasikaa fi ayyaana Mataa Midhaanii guyyaa sadaffaatti gidduutti jalqabni ayyaana Buddeena Hin Dammaqinii jira. Buddeenni hin dammaqne “hin ka’u”; Kiristoosis guyyaa lammaffaatti hin kaane; guyyaa sadaffaatti ka’e. Fayyadama “sarara irratti sarara” keessatti Kiristoosii fi Istiifaanos wal faana du’u; garuu du’aa ka’uun Istiifaanos Kiristoos booda ta’a, sababni isaas du’aa ka’uu mataa midhaanii keessatti tartiiba tokko jira.

Ayyaanonni birraa wal irraa addaan baasuun hin dandaʼamu; sababiin isaas isaan walitti dhufuudhaan walitti hidhata kallattiidhaan qabu. Hiika kanaan, Pentekoosteen seera Dilbataa dhufuuf jedhu bakka buʼa; yeroo sanatti lammata dhangalaʼuun Hafuura Qulqulluu ni taʼa, sagaleen lammaffaanis Mulʼata boqonnaa kudha saddeet keessaa yeroo sana warra yeroo ammaa wangeela hin beekne keessaa baʼanii Baabilon keessaa akka bahan ni waama. Jechi “Baabilon” jedhu jecha “Baabel” jedhu irratti hundaaʼeera; hiikni isaas burjaajii jechuudha; sababni isaas kufaatii Baabel keessatti Waaqayyo afaanota wal burjaajesse, Pentekoostetti immoo Waaqayyo burjaajii afaanotaa duubatti deebisee wangeela gara biyya lafaa geessuuf ni hojjeta. Kanaafuu Pentekoostee fi seerri Dilbataa wal qixxaatu.

Pentecosxeettiitti kennaan afaanota adda addaa bartootaaf kenname; garuu ergaan isaanii yeroo sana ammas Yihudoota qofa irratti daangeffamee ture. Yommuu sararoonni lamaan walitti fidaman, Pentecosxeettiin waggaa 34 keessatti ta’a; yeroo sana Istifaanos dhagaan tumamee ajjeefame, akkasumas wangeelli sana booddee gara warra yeroo ammaatti wangeelicha hin beekneetti geeffame.

Istiphanos warra “dhufaatii Isaa irratti” duʼaa kaafaman ni bakka buʼa; isaan garuu Isaa wajjin duʼaniiru. Aarsaan Firii Duraa duʼaa kaʼuu Kiristoos guyyaa sadaffaatti taʼe ni agarsiisa; akkasumas jalqaba Ayyaana Torbanootaa, isa Ayyaana Pheenxeqoostee jedhamus, ni mallatteessa; ayyaanichi immoo ajajawwan Kurnan Siinaa irratti kennamuu isaanii yaadachiisa.

Onkoloolessa 22, 1844, fannifamtii wajjin wal simata; sababiin isaas, ragaa biro keessaa obboleettiin White abdii kutannaa duuka-buutonni fannifamuu booddee qaban abdii kutannaa Onkoloolessa 22, 1844 booda dhufe wajjin wal simsiteetti. Fannifamuunis ta’e Onkoloolessa 22, 1844, lamaan isaanii seera Dilbataa yeroo dhihoo dhufu duraan agarsiisu. Pheenxeqoosteenis akkasuma seera Dilbataa yeroo dhihoo dhufu keessaa fakkeenya; garuu Pheenxeqoosteen guyyaa shantamii lama fannifamuu booddee dhufe. Fannifamuun, isa Faasiikaadhaan duraan agarsiifame, ayyaanota tartiiba isaanii jalqabsiisa; ayyaanotni kun karaa durii Israa’el durii halkan ergamaan du’aa Gibxii irra ce’ee darbe irraa jalqabee hamma seerri kennamutti jiru yaadachiisu. Ayyaanotni kun addaan baafamummaa isaanii mataa isaanii yoo qabaatan illee, wal irraa hin cinne jechuun walitti hidhata cimaadhaan wal qabatu. Kanaafuu, guyyoota shantamii lama guutuu Faasiikaa irraa kaasee hamma Pheenxeqoosteetti jiran akka mallattoo karaa tokkoo qofaatti fayyadamuun sirrii dha.

Kanaafuu kanaaf, fannoo, duuti Istifaanos, fi Phentekoosteen hundinuu seera Dilbataa dhihoo dhufu sana duraan agarsiisu; yeroo sanatti murtiin raawwachiisaa adeemsa-qabeessa Baabilon Ammayyaa irratti ni jalqaba, akkuma sagaleen lammaffaan Mul’ata boqonnaa kudha saddeet keessaa hoolota Waaqayyoo kanneen biroo Baabilon keessaa waamuu jalqabu. Mallattoo karaa sana irratti murtiin raawwachiisaa Yerusaalem irra ga’e; ta’us Waaqayyo araara Isaa keessatti barbadaa’inni dhugaan mana qulqullummaa fi magaalaa irratti dhufu akka ture fannoo irraa waggaa afurtama jechuun ni danda’amu jechuunii hamma bara 70tti ture ni tursiise. Barbadaa’inni Yerusaalem durii jalqaba murtii raawwachiisaa adeemsa-qabeessa isa yeroo “gantummaan biyyaalessaa badiisa biyyaalessaa hordofamu” Ameerikaa keessatti jalqabu bakka bu’a.

ସତ୍ୟ ଦୁଇଜଣଙ୍କ ସାକ୍ଷ୍ୟ ଉପରେ ସ୍ଥାପିତ ହୁଏ, ଏବଂ ତିନି ଓ ଅଧା ବର୍ଷର ଦୁଇଟି ରେଖାରେ—ଯେଉଁଥିରେ ଖ୍ରୀଷ୍ଟ ଚୁକ୍ତିକୁ ସ୍ଥିର କରିଥିଲେ—ଆମେ ଏକ ମୃତ୍ୟୁ ଓ ପୁନରୁତ୍ଥାନର ଦୁଇଜଣ ସାକ୍ଷୀକୁ ପାଉଁ, ଯାହା ସେହି ଇତିହାସ ସହ ସମ୍ବନ୍ଧିତ, ଯାହା ଶୀଘ୍ର ଆସୁଥିବା ରବିବାର ନିୟମକୁ ଚିହ୍ନିତ କରେ। ପ୍ରକାଶିତବାକ୍ୟ ଅଧ୍ୟାୟ ଏଗାରରେ ସେହି ରବିବାର ନିୟମକୁ “ବଡ଼ ଭୂମିକମ୍ପର ଘଣ୍ଟା” ବୋଲି ଚିହ୍ନିତ କରାଯାଇଛି। ସେହି “ଘଣ୍ଟା” ସେହି ଦୁଇଜଣ ସାକ୍ଷୀଙ୍କ ସହ ସିଧାସଳଖ ଭାବେ ସଂଯୁକ୍ତ, ଯେଉଁମାନେ ତିନି ଓ ଅଧା ବର୍ଷର ସାକ୍ଷ୍ୟ ଦେଇଥିଲେ। ସେମାନଙ୍କର ସାକ୍ଷ୍ୟ ସେମାନଙ୍କର ମୃତ୍ୟୁ ଓ ପୁନରୁତ୍ଥାନରେ ଶେଷ ପାଏ।

Ragaa isaanii waggaa sadii fi walakkaa turan, kan booda duʼaa fi duʼaa kaʼuu isaanii, duʼaa fi duʼaa kaʼuu Yesusii fi Istiifaanos lamaanin bakka buufameera; jechuunis, “sarara irra sararaan,” Istiifaanos Kiristoos wajjin akka duʼaa kaafameetti bakka buufameera. Ayyaana Firii Duraa keessatti, aarsaan gurguddoo lama ni dhihaatan.

Inni tokko hoolaa mudaa hin qabne ture, inni kaan immoo kennaa garbuu ture. Garbuun sanyii booddee dhufu bakka buʼe, hoolaan immoo Kiristoosin bakka buʼe. Kiristoos guyyaa sadaffaatti duʼaa kaafame, Istifaanos immoo warra isa booddee dhufan bakka buʼe; garbuunis sanyii booddee dhufu bakka buʼe. Dhuga-baatonni lamaan Mulʼata boqonnaa kudha tokko keessatti waggaa sadii fi walakkaadhaaf dhugaa baʼan; sana booddee ni ajjeefaman, ergasii immoo guyyaa sadii fi walakkaa booddee duʼaa kaafaman. Dhuga-baatonni lamaan kun Kiristoosiin fakkeenya isaanii argatanii turan; inni Mataa Muraasa Duraa ture; isaanis kuma dhibba tokko fi afurtamii afur bakka buʼu, warri isaanis Mataa Muraasa Duraa dha.

Ayyaanni garbuu ayyaana Firii Duraa irratti dhihaate, midhaan itti aanu kan bakka bu’u ture; akkasumas Isxiifaanos waggaa 34 keessatti du’a Kiristoos waggaa 31 keessatti ta’e hordofe; garuu, “sararaan sarara irratti” taʼus, mallattoo daandii tokko irratti duʼan. Aarsaa firii duraa wajjin walqabatee, Kiristoos hoolaa qalame ture; Isxiifaanos immoo garbuu ture. Akka Phaawulos jedhutti, “Kiristoos” jechuun “firii duraa warra rafanii ti”; ergasii immoo “boodas warri yeroo dhufaatii isaa kan Kiristoos taʼan.” Kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur firii duraa dha; isaanis warra “Hoolicha eessa illee deemetti isa duukaa buʼan” dha.

Mul’ata guddaa Mul’ata boqonnaa kudha tokkoo keessatti ibsame sana keessatti, dhugaa baatonni lamaan waggaa sadii fi walakkaa raajii dubbachaa turan, ergasii ajjeefamanii guyyoota sadii fi walakkaa daandii irratti ciisanii turan, du’aa kaafamu. Isaanis warra Isxiifaanosiin bakka bu’amanidha; innis karaa raajii Yesus wajjin, garuu akkasumas Yesus booda, du’aa kaafame. Kanaafuu bineensa boolla gad fagoo keessaa ol ba’e sanaan erga ajjeefamanii booddee “guyyoota sadii fi walakkaa” keessatti du’aa kaafamu. “Sa’aatii” isuma keessatti, yeroo isaan du’aa kaafamanitti, akka mallattoo ta’aniif gara samii ol ba’u. Adeemsi du’aa isaanii keessaa kaafamuu fi ol ba’uu isaanii Dubbii raajii Waaqayyoo keessatti of eeggannoodhaan ibsameera; innis du’a dhugaa Isxiifaanos keessaa fakkeenya isaanii argisiisuu isaanii ni dabalata; kanaanis du’a hafuuraa dhugaa baatota lamaan irratti raawwatamu bakka bu’u; yeroo isaan sochii Laa’odiiqeyaa ergamaa sadaffaatii irraa gara sochii Filadelfiyaa ergamaa sadaffaatti jijjiiramanitti.

Nuyi kana itti aanu keessatti qo’annoo kana itti fufna.