Seenaa raajii raajii tokkoffaa keessatti, hoogganaan mootummaa isa Muhammadii duukaa buʼe Abuu Bakr Abdullaah ibn Abii Quhaafaa, kan soddaa Muhammadii tureedha. Isa kana akka “Abubakar” jedhamutti ni waamna. Inni fi Muhammad lamaan isaanii iyyuu lakkoofsota afran jalqabaa keessatti eeramaniiru. Abubakar mootummaa Islaamaa isa jalqabaa Muhammadii boodaa ture; ajajni inni loltoota isaatiif kenne tokko seenaadhaan galmaaʼeera; ajajni sunis Mul’ata boqonnaa sagal, lakkoofsa afur keessatti bakka buufameera. Ajajni sun adeemsa chaappaa kaaʼuu isa yeroo woe sadaffaa dhufu jalqabe bakka bu’a; woe sadaffaan sunis Malakata Torbaffaa ture; dhufaatii ergamaa sadaffaa taʼuus ture.
Ergasii shanaffaan lammaffaanis malakata afureffaan booda afaan isaa afuufe; anis urjii samii irraa lafatti kufe tokko nan arge; isaafis furtuun boolla qilee hin qabne sanaa kenname. Innis boolla qilee hin qabne sana bane; aarri boolla sanaa keessaa baʼe, akka aara ibidda guddaa keessaa baʼuutiin; aara boolla sanaatiin aduunii fi qilleensichi ni dukkanaaʼan. Aara sana keessaa ayyaanoonni lafa irratti baʼan; humni isaaniifis kenname, akkuma bookkeen lafa irra jiran humna qaban sanaa. Isaanis akka hin miine margaa lafaa yookaan waan magariisa taʼe kamiyyuu yookaan muka kamiyyuu ajajaman; namoota mallattoo Waaqayyoo adda isaanii irratti hin qabne qofa garuu akka miidhan ajajaman. Mulʼata Yohaannis 9:1–4.
“Sobichi” inni samii irraa kufe jechuun Mohammadi dha; inni tajaajila isaa bara 606 keessatti jalqabe. Mohammediif “furtuun” kenname; furtuun sunis “boolla gad-dhiibamaa” “banuu” qaba ture, kunis “aarri” ba’ee “aduu fi qilleensa” dukkaneessuuf eeyyamee, akkasumas “hoombolee” “humna” “qorpionoota” humna fakkaatu argatan keessaa baase. Furtuun sun waraana lolaa ture; inni humna waraanaa Roomaa keessatti dadhabina uume, kanaanis lolli Islaamaa akka ka’u karaa bane. Boolli gad-dhiibamaan Arabiaa, iddoo dhaloota Islaamaa, kan agarsiisu mallattoo dha; aarri immoo amantii sobaa Islaamaa kan lafa irratti babal’atee teessuma lafaa isa wal fakkaataa sana qabachuu ture bakka gareewwan hoombolee Afrikaa Kaabaa, Awurooppaa Kibbaa, fi Arabia irra balali’anii kuufaman agarsiisa ture. Hoomboleen mallattoo Islaamaa dha; humni immoo raajii keessatti humna waraanaa agarsiisa. Humni isaanii akka qorpionootaatti ta’uu qaba ture; qorpionoonni immoo osoo hin eegamin ni waraanu. Uriah Smith akkana jedha:
“Urjiin tokko samiidhaa gara lafaatti bu’e; isaafis furtuun boolla qilee hin qabne sanaa kennamte.”
“Utuu mootichi Faaresii dinqii hojii isaa fi humna isaa yaadaa turetti, xalayaa lammii Makkaa keessaa nama hin beekamne tokko irraa isa gaʼe; innis akka inni Mohammed ergamaa Waaqayyoo taʼe fudhatuu isa affeere. Inni affeerraa sana dide, xalayichaas tarsaase. ‘Akkuma kana,’ jechuun raajichi Arabaa dubbate, ‘Waaqayyo mootummaa sana ni tarsaasa, kadhannaa Chosroesis ni dideera.’ Mohammed, daangaa mootummaa lamaanii kanaa warra Bahaatti kaaʼamee, adeemsa wal-badiisa isaanii iccitii gammachuudhaan ilaale; mootummaa Faaresii yeroo injifannoo keessa turettis, waggoota baayʼee hin dabarin dura, injifannoon deebiʼee alaabaa Roomotaa akka deemu dursee dubbachuuf ija jabaate. ‘Yeroo raajiin kun kenname jedhame sanatti, raajiin raawwatamuu isa irraa caalaatti fagaatu hin jiru; waggootni jalqabaa kudha lamaa Heraclius diigamuu mootummaa sanaa dhihaachaa jiruu beeksisanii turan.’...”
“Chosroes mootummaa Roomaa kan Aasiyaa fi Afrikaa keessatti argamu harka isa jala galche. Yeroo sanattis, ‘mootummaan Roomaa’ jedhu ‘hanga dallaa Qosxanxinoophiyaa qofaatti, akkasumas hafe Giriikii, Xaaliyaanii, fi Afrikaa, fi magaalota galaanaa qarqara Aasiyaa irratti Taayirii irraa kaasee hanga Terebizonditti jiran muraasa qofaatti gadi hir’ateera.’ Muuxannoon waggoota jahaa dhuma irratti mootii Faares mootummaa Qosxanxinoophiyaa mo’achuu irraa akka of qusatu, fi furii mootummaa Roomaa irraa waggaa waggaadhaan kaffalamu ifatti akka murteessu isa amansiise jechuun ni danda’ama,—warqee taalaantii kuma tokko, meetii taalaantii kuma tokko, uffata harrii kuma tokko, fardeen kuma tokko, fi durbummaa isaanii eeggatanii jiran kuma tokko. Heraaqiliyos haala salphisaa kana irratti mallatteesse. Garuu yeroo fi carraan inni qabeenya sana hiyyummaa Baha irraa walitti qabuuf argate, qophii weerara jajjabaa fi abdii kutachiisaa tokkoof ciminaan hojii irra oole.”
“በርስያ ንጉሥ እቲ ዝተሓብአ ሳራሴናዊ ንዒቕዎ፣ መልእኽቲ እቲ ናይ መካ ሓሳዊ ነቢይ ድማ ኣላጊጹሉ። እቲ ምውዳቕ ናይ ሮማ መንግሥቲ እኳ ንሙሓመዳንነት ወይ ድማ ንምስፋሕ ናይቶም ሳራሴናዊ ብኣጽዋር ዝተዓጠቑ ዘርጋሕቲ ሓደ ምትላል ደገ ኣይምኸፈተን፣ ምንም እኳ ንጉሥ ፋርሳውያንን ኻጋን ኣቫራትን (ተካኢ ኣቲላ) ኣብ መንጎኦም ነቲ ተረፍ መንግሥታት ቄሳራት እንተ ተኻፈልዎ። ኮስሮኤስ ባዕሉ ወደቐ። እተን ፋርሳዊትን ሮማዊትን መንግሥታት ንሓድሕደን ኃይለን ኣዳኺመን። ቅድሚ ሰይፊ ኣብ ኣእዳው እቲ ሓሳዊ ነቢይ ከይተወሃበ፣ ካብ ኣእዳው እቶም ጉያኡ ክኽልክሉን ሓይሉ ክጭፍልቁን ዝኽእሉ ነበሩ ተወቒዑ ተወሲዱ።”
“‘Bara Scipio fi Hannibalitii jalqabee guyyoota kaasee, hojii guddaa fi gootummaa caalu kan impaayerichaa bilisummaaaf yaalame hin jiru; akka hojii Heraclius raawwateetti. Inni karaa isaa balaa guutuu ta’e Galaana Gurraachaa fi gaarota Armeeniyaa keessa qorattee deeme, gara handhuura Faares seenee, mootummaa mootii guddaa sanaa humna waraanaa isaa gara ittisa biyya isaanii dhiiga dhangalaasaa turteetti deebise.’”
“Lola lola Niinawwee keessatti, kan ganama barii irraa jalqabee hamma sa’aatii kudha tokkootti jabeenyaan lolame sana keessatti, alaabaan digdamii saddeet, kanneen caccabuu yookaan tarsa’uu danda’an irraa kan hafe, Faaresota irraa fudhataman; kutaan waraana isaanii keessaa inni guddaan cicciramee bade, mo’attoonnis kasaaraa ofii isaanii dhoksuudhaan halkanicha dirree waraanaa irratti dabarsan. Magaalonnii fi manneen mootummaa Asor yeroo jalqabaatiif Roomaanotatti banaman.”
“Impaayerri Roomaa injifannoowwan inni raawwateen hin jabaanne; yeroo wal fakkaataatti immoo, karaa qophaa’e, akkasumas mala isumaatiin, baay’ina Saraaqeenota Arabiyaa keessaa, akkuma awwaannisa naannoo sanaa keessaa, warra amantii dukkanaa’aa fi gowwoomsaa ta’e kan Mohammadaanummaa karaa isaanii keessatti babal’isan, saffisaan mootummaa Faaresii fi mootummaa Roomaa lamaan irratti faca’anii haguuguuf.”
“Dhugaan kun akka gaariitti fakkeenyaan ibsamuun kan dandaʼamu caalaatti hin barbaachisu; kunis jechoota xumuraa boqonnaa keessaa Gibbon irraa, kan keessaa fuul-duraatti keessaa fudhataman, tiin kennameera. ‘Loltuu injifattootaa mootummaa alaabaa Heraclius jalatti ijaaramtee turus, carraan alaa fi uumama isaa irraa maqaa baʼe sun humna isaanii leenjisuu irra caalaatti fixee fakkaata. Yeroo mootichi Konstantinopolii yookaan Yerusaalemitti injifatee mootummaa isaa kabajaa turetti, magaalaan xiqqaan maqaan ishee hin beekamne daangaa Sooriyaa irratti argamtu Sarasenootaatiin saamamte; isaanis loltoota muraasa gargaarsa isheef deemanii turan cicciran,—taatee idilee fi salphaa tokko qofa taʼee jiraata ture, utuu dursee seensa jijjiirama guddaa tokkoo taʼuu baatee. Saamtotni kun ergamoota Mohammed turan; gootummaan isaanii of irraa bade fakkaatu sun gammoojjii keessaa baʼe; waggoota mootummaa isaa saddeet isa dhumaa keessatti, Heraclius Arabaatti naannolee isuma duraan Faaresota irraa deebisee ture sanauma dhabe.
“‘Hafuuraa fi kaka’umsi sobaa, kan iddoo jireenyaa isaanii samii keessatti hin qabne,’ lafa irratti gad lakkifaman. Boolli gadi fageenyi hin qabne sun banuuf furtuu qofa barbaachisa ture; furtuun sunis kufaatii Chosroes ture. Inni xalayaa lammii Makkaa tokkoo, kan hin beekamne, tuffiidhaan cicciree ture. Garuu yeroo inni ‘ibsa ulfinaa’ isaa irraa gara ‘masaraa dukkanaa’ isa iji tokkollee keessa hin seenuutti gadi bu’e, maqaan Chosroes mootummaa dagatamuutti yeroo gabaabaatti darbuun dura maqaa Mohammediin bakka buufamuuf ture; jiini bifa margaa fakkaatu sunis hamma urjiin sun kufutti ol-ba’iinsa isaa eegaa jiru fakkaate. Chosroes, erga guutummaatti mo’amuu fi mootummaa isaa dhabuu booda, bara 628 keessatti ajjeefame; barri 629 immoo ‘injifannoo Arabaa,’ fi ‘waraana jalqabaa Mohammedanoota mootummaa Roomaa irratti’ jedhamuun mallatteeffama. ‘Ergasii ergamaan shanaffaan malakata afuufe; anis urjii tokko samii irraa gara lafaatti kufe nan arge; isaafis furtuun boolla gadi fageenya hin qabnee kenname. Innis boolla gadi fageenya hin qabne bane.’ Inni gara lafaatti kufe. Yeroo humni mootummaa Roomaa dadhabee fixameetti, mootichi guddaan Bahaa immoo masaraa dukkanaa isaa keessatti du’ee ciisetti, saamichi magaalaa xiqqoo tokkoo daarii Sooriyaa irratti raawwatame ‘dursa warraaqsa guddaa’ ture. ‘’Saamtonni sun ergamoota Mohammed turan, gootummaan isaanii of wallaalchisu immoo lafa onaa keessaa bahee mul’ate.’”
“ଅଗାଧ କୂପ.—ଏହି ପଦର ଅର୍ଥ ଗ୍ରୀକ ଭାଷାରୁ ଜାଣିହେବ, ଯେଉଁଠାରେ ଏହାକୁ ‘ଗଭୀର, ତଳହୀନ, ଅତ୍ୟନ୍ତ ଗଭୀର’ ବୋଲି ପରିଭାଷିତ କରାଯାଇଛି, ଏବଂ ଏହା କୌଣସି ଉଜାଡ଼, ନିର୍ଜନ ଓ ଅଚାଷିତ ସ୍ଥାନକୁ ସୂଚିତ କରିପାରେ। ପୃଥିବୀର ଆଦିକାଳୀନ ବିକଳ ଓ ଅବ୍ୟବସ୍ଥିତ ଅବସ୍ଥାକୁ ବର୍ଣ୍ଣନା କରିବା ପାଇଁ ମଧ୍ୟ ଏହି ପଦ ବ୍ୟବହୃତ ହୋଇଛି। Gen.1:2. ଏହି ପ୍ରସଙ୍ଗରେ ଏହା ଯଥାର୍ଥଭାବେ ଆରବୀୟ ମରୁଭୂମିର ସେହି ଅଜଣା ଉଜାଡ଼ ବିସ୍ତାରକୁ ସୂଚିତ କରିପାରେ, ଯାହାର ସୀମାଞ୍ଚଳରୁ ପଙ୍ଗପାଳର ଝୁଣ୍ଡ ସଦୃଶ ସାରାସିନମାନଙ୍କର ଦଳ ବାହାରିଲା। ଏବଂ ପର୍ସିଆର ରାଜା ଖୋସ୍ରୋୟସଙ୍କ ପତନକୁ ମଧ୍ୟ ଅଗାଧ କୂପ ଖୋଲାଯିବାର ଚିତ୍ରଣ ଭାବେ ଯଥାଚିତ୍ ବୁଝାଯାଇପାରେ, କାରଣ ଏହା ମହମ୍ମଦଙ୍କ ଅନୁୟାୟୀମାନଙ୍କ ପାଇଁ ନିଜମାନଙ୍କ ଅସ୍ପଷ୍ଟ ଦେଶରୁ ବାହାରିଆସି, ଅଗ୍ନି ଓ ତଳୱାରଦ୍ୱାରା ନିଜମାନଙ୍କର ଭ୍ରମଜନକ ଶିକ୍ଷାଗୁଡ଼ିକୁ ପ୍ରଚାର କରିବାର ପଥ ପ୍ରସ୍ତୁତ କଲା, ଯେପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ ସେମାନେ ସମଗ୍ର ପୂର୍ବତନ ସାମ୍ରାଜ୍ୟ ଉପରେ ନିଜମାନଙ୍କର ଅନ୍ଧକାର ପ୍ରସାର କରିନଥିଲେ।” Uriah Smith, Daniel and Revelation, 495–498.
Rakkina jalqabaa isa tokkoffaan, inni malakata shanaffaa taʼe, jalqaba waraana Islaam Roomaa irratti ka’e ni mul’isa; akkasumas inni lola Roomaa fi Faares gidduutti adeemsifame, keessatti Roomaan moo’atte, garuu gochaa sana keessatti humna waraanaa ishee hamma humna Islaamaa ol-ka’uu ittisuuf dadhabutti fixxe ni adda baasa. Amaloonni raajii rakkina jalqabaa fi rakkina lammaffaa amaloota raajii rakkina sadaffaa ni adda baasu; akkasumas rakkinoota lamaan jalqabaa akka mallattoo seenaa rakkina sadaffaatti beekuun baay’ee barbaachisaa dha; seenaa sun yeroo chaappaa namoota dhibba tokkoo fi afurtamii afur kumaa kaa’amuu bakka bu’a, innis Fulbaana 11, 2001 irraa eegale. Seenaa raajii aayata sadii jalqabaa keessatti Mahammadhaan bakka buufame sana booddee, aayanni afraffaan Abubaakar, hoogganaa jalqabaa Mahammad booda ture, ni beeksisa.
Isaanis akka isaan marga lafaa, yookaan waan magariisa kamiyyuu, yookaan muka kamiyyuu hin miine ajajame; garuu namoota chaappaawwan Waaqayyoo adda isaanii irratti hin qabne qofa. Mul’ata 9:4.
Ajajni Abubakar loltoonni Islaamaa yeroo sana biyya Roomaa keessa warra waaqeffattoota gosa lama jiran gidduutti garaagarummaa akka godhan qajeelche. Gareen tokko Kaatolikoota turan; isaan ajajawwan amantii tokko tokko dugda mataa isaanii haadhuu (tonsure) godhatan, akkasumas waaqeffannaa Dilbataa eegaa turan. Gareen inni kaan immoo warra Sanbata guyyaa torbaffaa eeggataniidha; Sanbatni immoo chaappaa Waaqayyooti.
“Duʼa Mohammed duʼaan booddee, inni ajaja keessatti Abubekriin bakka buufame, B.C.E. 632; innis akkuma aangoo fi mootummaa isaa sirriitti dhaabeen, gara gosoota Arabaa xalayaa marsaa erge; keessaa kutaan armaan gadii kun baafata isaati:—
“‘Yommuu isin waraana Waaqayyoo loltanii, akka dhiiratti of qajeelchaa, dugda garagalchuu malee; garuu moʼichi keessan dhiiga dubartootaa fi daaʼimmaniin akka hin xuroofne. Muka timiraa tokko illee hin balleessinaa, yookaan lafa qamadii tokko illee hin gubinaa. Muka firii hin murinaa, horii irrattis hammina tokko illee hin raawwatinaa, warra nyaataaf qaltan qofa malee. Yommuu kakuu yookaan waliigaltee tokko gootan, isa sana irratti dhaabbadhaa, akka dubbiin keessan amanamu taʼaas. Akkasumas yommuu deemdan, namoota amantii tokko tokko kanneen mana qopheessummaa keessatti of baasanii jiraatanii karaa sanaan Waaqayyoon tajaajiluuf of kennan ni argitu; isaan dhiisaa, isaanis hin ajjeesinaa, mana qopheessummaa isaanii illee hin diiginaa. Akkasumas gosa namootaa biraa kan mana sagadaa Seexanaa keessaa taʼan, kanneen gonfoo isaanii haaddoo irraa haaddoo muratanii uffatan ni argitu; mataa isaanii sirriitti qotaddhaa, hanga isaan yookaan Muhammadawoota taʼan yookaan gibira kennanitti araara tokko illee isaaniif hin godhinaa.’”
“Raajii fi seenaa keessatti ajajawwan namaaf garaa laafu sun akkuma ajaja suukkanneessaa sanaatti of-eeggannoodhaan akka eegaman hin dubbatamne; garuu akkasitti isaan ajajamaniiru. Wanta kana dura jiranis Gibbon qofa keessatti akka galmaa’etti, Abubekr irraa hooggantoota warra hojii isaanii ajaja loltoota Saraaseenotaa hundumaaf dabarsuuf tureef kenname. Ajajawwan sunis raajii sana wajjin haala wal-addaan baasuudhaan wal fakkaatu; akka kaliifaan mataan isaa ajaja nama du’a qabeessa irraa caalaa ol aanaa ta’eef beekamaa fi kallattiidhaan abboomamee hojjechaa tureetti; akkasumas yeroo inni amantii Yesus irratti loluuf ba’uu fi iddoo isaa keessatti Mohammedanismii babal’isuuf deemu sanatti, jechoota Inni dubbata jedhamee Mul’ata Yesus Kiristoos keessatti dursee himame sana irra deebi’ee dubbate.”
“Mallattoo Waaqa isaanii Irratti.—Yaada boqonnaa 7:1–3 irratti kennine keessatti, mallattoon Waaqaa Sanbata ajaja afraffaa taʼuu isaa argisiifneerra; seenaanis dhugaa kana irratti callisee hin turre; jechuunis, warri Sanbata dhugaa eegaa turan bara mootummaa ammaa kana guutuu keessatti turaniiru. Garuu gaaffiin yeroo kana namoota baayʼee biratti kaʼe, namoonni yeroo kana adda isaanii irratti mallattoo Waaqaa qaban, kanaanis hacuuccaa Mohammedaanota irraa bilisa taʼan, eenyu turan? Dubbisaan dhugaa kana yaadatti haa qabatu; akka duraan tuqame, bara mootummaa kana guutuu keessatti warri adda isaanii irratti mallattoo Waaqaa qaban, yookaan warri Sanbata dhugaa hubannoodhaan eegaa turan, turaniiru; kana malees, wanti raajichi dubbatu akka weerarri humna Turkii balleessituu kanaa isaan irratti qajeelfame utuu hin taʼin, garee biraa irratti qajeelfame taʼuu isaa haa ilaalu. Akka kanaan dhimmoonni rakkina hundumaa irraa bilisa taʼu; sababiin isaas, wanti raajichi dhugumaan dubbatu isa qofa. Gareen namootaa tokko qofa barruu keessatti ifatti mulʼata; jechuunis, warra adda isaanii irratti mallattoo Waaqaa hin qabne; eeggamuun warra mallattoo Waaqaa qabanii immoo hiika keessaa qofaan keessatti galfame. Kanaafuu, seenaa irraa warri kunneen keessaa tokko illee balaa Sarasenoonni warra jibban irratti geessisan keessatti hirmaate jechuun hin barannu. Isaan garee namoota biraa irratti bobbaafamanii turan. Badiinni garee namootaa kana irratti dhufu immoo eeggama namoota biraa wajjin walbira qabamee hin kaaʼamu; garuu ija lafaatii fi marga lafaatiin qofa walbira qabamee kaaʼama; akkas jechuun, margaa, mukaa, yookaan wanta magariisaa kamiyyuu hin miidhinaa; garuu garee namootaa murtaaʼe qofa miidhaa. Raawwii isaa keessattis, agarsiisa dinqisiisaa tokko argina; jechuunis, waraanni weerartootaa wantoota waraanni akkasii yeroo baayʼee balleessu, jechuunis fuula uumamaatii fi oomisha ishee, qusachuun; akkasumas, eeyyama isaanii warra adda isaanii irratti mallattoo Waaqaa hin qabne miidhuuf kenname hordofuudhaan, mataa garee amantootaa gonfoo mataa isaanii ciratanii turan, warra mana sagadaa Seexanaa keessaa taʼan, qooduudhaan cabsan.”
“Kun akka shakkii hin qabneetti garee monoksootaa, yookaan qoodama mootummaa Waldaa Kaatolikaa Roomaa keessaa ta’an turan. Hidhannoon Mohammedanootaas isaanitti qajeelfame. Isaan akka warra mallattoo Waaqayyoo adda isaanii irratti hin qabneetti ibsuun keessatti, yoo kaayyoo addaa ta’uu baate iyyuu, wal-simannaa addaa akka qabu nutti fakkaata; sababiin isaas, isheen sun walumaagalatti waldaa seera Waaqayyoo mallattoo isaa irraa saamtedha; Sanbata dhugaa irraa cirtee balleessuudhaan, bakka isaa keessatti sobaa dhaabdeetti. Akkasumas namoonni Abubekr hordoftoota isaa akka hin dhiphisne itti himetti, raajii irraa yookaan seenaa irraa akka hubannutti, mallattoo Waaqayyoo kan qaban turan jechuun yookaan dirqama saba Waaqayyoo kan ta’an turan jechuun hin hubannu. Isaan eenyu akka turan, sababa maaliif akka oolan, ragaan xiqqaan Gibbon nuuf hin ibsu; akkasumas beekuu keenyaaf karaa biraa hin qabnu. Garuu warri mallattoo Waaqayyoo qaban keessaa tokko illee akka hin dhiphatamne amanuuf sababii guutuu qabna; yeroo gareen biraan, kan ifatti isa hin qabne, goraadeedhaan ajjeefaman; akkasitti ibsa bal’aan raajichaa guutummaatti ni raawwatama.” Uriah Smith, Daniel and Revelation, 500–502.
ବୁବକର ମହମ୍ମଦଙ୍କ ମୃତ୍ୟୁ ପରେ ମହମ୍ମଦଙ୍କ ଅନୁୟାୟୀମାନଙ୍କୁ ଏକ ଖଲିଫତ୍ରେ ସଂଗଠିତ କଲେ; ତେଣୁ, ସେମାନେ ଯଦିଓ ଦୁଇଜଣ ଭିନ୍ନ ଐତିହାସିକ ବ୍ୟକ୍ତି, ତଥାପି ସମେତରୂପେ ସେମାନେ ପ୍ରଥମ ସନ୍ତାପର ଇସ୍ଲାମର ସାକ୍ଷ୍ୟର ଆରମ୍ଭକୁ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରନ୍ତି, ଏବଂ ପ୍ରଥମ ସନ୍ତାପର ଇତିହାସକୁ ଚିହ୍ନିତ କରୁଥିବା ଐତିହାସିକ ବ୍ୟକ୍ତି ହେଲେ ମହମ୍ମଦ।
Jalqaba seenaa wayyoo lammaffaatti, Mahammad II bara 1453tti Qonstantinopil injifate. Bara 1449 keessatti maleekota afur, warri Islaama bakka bu’an, hiikaman. Jalqabni fi xumuri wayyoo isa duraa, akkaataa isaanii ittiin duraa fi lammaffaa ta’aniin, Mahammad tokkoon mallatteeffame. Akka raajii keessatti ibsametti, jalqabni fi xumuri seenaa wayyoo isa duraa, mallattoo Alfaa fi Oomeegaa baata.
Jalqaba wayya lammaffaa keessaa raajiin yeroo ergamoota afurii ni jira; isaanis Islaamummaa yeroo sana gadhiifame, achiis immoo Hagayya 11, 1840 irratti ukkaamfame bakka bu’u. Tuqaa sana irraa kaasee hamma Onkololeessa 22, 1844tti, chaappaan dhibba afurtamii afurii fi kuma afurii ni agarsiifama. Jalqabni wayya lammaffaa gadhiifamuu Islaamummaa adda baasa; xumurni isaas ukkaamfamuu Islaamummaa mallatteessa. Wayyaan jalqabaa fi lammaffaan lamaan isaanii iyyuu mallattoo raajii sirrii ta’an kan jalqaba isaanii xumura isaanii wajjin walitti hidhaniidha.
Badiin jalqabaa lamaan wal irra tokko kaa’amuu qabu, “sarara irra sararaan,” akka kanaanis jalqabaa sadaffaa adda baafamu. Amaloota raajii kan dhuga-baatota lamaanii Islaamaa jalqabaadhaan adda baafaman keessaa tokko, yeroo murtaa’e tokko bakka bu’uu isaanii dha; innis mallattoo Alfaa fi Oomeegaan jalqabuu fi xumuramuun mallatteeffame dha. Isaan mallattoo lammaffaa illee qabu; jalqabiin badiisaa isa jalqabaa chaappaan saba Waaqayyoo kaa’amuu adda baasa, xumuriin badiisaa isa lammaffaatis akkasuma chaappaan saba Waaqayyoo kaa’amuu adda baasa.
Rakkinni sadaffaan lamma Islaam akkuma tasaa fi hin eegamnetti bineensa lafa irratti ibsame Mul’ata boqonnaa kudha sadii irratti haleellaa bane, yeroo chaappessuu jalqabeen dhufe. Chaappessuun kumaatama dhibba tokkoo fi afurtamii afurii, seera Dilbataa dhihoo dhufu irratti xumurama; gantummaa sanaaf deebiinis, gantummaan biyyaalessaa badiinsa biyyaalessaatiin hordofama. Akkuma Roomaa waaqeffannaa buttaa fi Roomaa paaphaasummaa keessatti fakkeenyaan agarsiifametti, badiinsi biyyaalessaa murtiiwwan malakataa Waaqayyootiin raawwatama. Rakkooleen sadan sunis akkasuma malakoota dha. Islaam inni rakkoo sadaffaa ta’e, yeroo seerri Dilbataa dhihoo sun Ameerikaa keessatti dhufu, yeroo chaappessuun kumaatama dhibba tokkoo fi afurtamii afurii xumuramutti, ammas akkuma tasaa fi hin eegamnetti ni rukuta. Yeroon sun yeroo jalqabaa rakkoo jalqabaa, akkasumas yeroo xumuraa rakkoo lammaffaatiin fakkeeffamee ture.
Barumsa kana maxxansaa itti aanu keessatti itti fufna.
Saraan ilma Haagaar intala Gibxii, isa isheen Abrahaamiif deesse, qoosaa jiru argite. Kanaaf isheen Abrahaamiin, “Garbittii kanaa fi ilma ishee ari’i; ilmi garbittii kanaa ilma koo, jechuunis Yisihaaq wajjin dhaalaa hin ta’u” jette. Dubbiin kun sababii ilma isaatiif ija Abrahaam duratti baay’ee ulfaataa ture. Waaqayyos Abrahaamiin, “Sababii mucichaatii fi sababii garbittii keetiitiif ija kee duratti ulfaataa hin ta’in; waan Saraan siif jette hundumaa sagalee ishee dhaga’i; sanyiin kee Yisihaaqiin waamamaatii. Akkasumas ani ilma garbittittii irraas sababiin inni sanyii kee ta’eef saba guddaa nan taasisa” jedhe. Abrahaamis ganama barii ka’ee buddeenaa fi qaruuraa bishaanii fuudhee, gatiittii Haagaar irra kaa’ee, mucicha wajjin isheedhaaf kenne; ishees geggeessee gad dhiise; isheenis deemtee lafa onaa Be’ersheebaa keessatti jooraffatte. Bishaanis qaruuricha keessaa dhume; isheenis mucicha keessaa muka xixinnoo tokko jala kaa’te. Isheenis deemtee akka facaasaa xiyyaa tokkootti irraa fagaattee fuulduratti taa’e; sababii isheen, “Du’a mucichaa ani hin argu” jetteef. Isheenis fuuldura isaa taa’ee sagalee ishee ol fuudhee boosse. Waaqayyos sagalee mucichaa dhaga’e; ergamaan Waaqayyoo samii irraa Haagaar waamee, “Haagaar, maaltu si mudate? Hin sodaatin; Waaqayyo iddoo inni jirutti sagalee mucichaa dhaga’eera. Ka’i, mucicha ol kaasii harka keetiin qabi; ani isa saba guddaa nan taasisaatii” jedheen. Waaqayyos ija ishee bane; isheenis boolla bishaanii tokko argite; achiis deemtee qaruuricha bishaaniin guutte, mucichaafis dhugaa kennite. Waaqayyo mucichaa wajjin ture; innis guddatee lafa onaa keessa jiraate, abbaa xiyyaa ta’es. Uumama 21:9–20.