Warri kumni dhibba afurtamii afur ta’an sun akka warra Ergamaa Kakuu sanaan qulqulleeffamanitti agarsiifamu; tuuti guddaan immoo uffata adii wareegamtootaatiin agarsiifama. Yeroon qulqulluun lamaan keessaa inni jalqabaa kan guyyoota dhumaa hojii ergamaa karaa Ergamaa Kakuu sanaaf qopheessu adda baasa; yeroo lammaffaan immoo hojii Eliyaasin agarsiisa. Yeroon jalqabaa murtii qorannootiin warra jiraatan Adventismii Laodiiqeyaa agarsiisa; yeroo lammaffaan immoo murtii raawwachiisummaa Roomaa ammayyaa agarsiisa.
“Mallattoon” guyyoota dhumaa keessatti magaalaawwan keessaa baqachuuf kennamu Adventismii Laa’odiiqeyaa keessatti dogoggoraan hubatameera. Obboleettiin White badiin Yerusaalem bara 66 irraa hanga 70 A.D.tti ta’e mallattoo akeekkachiisaa saba Waaqayyoo guyyoota dhumaa keessaaf ta’u ibsa nuuf kenna.
“Yeroon fagoo miti, akkuma bartoota durii sanaa, iddoowwan gammoojjii fi kophaa ta’an keessatti kooluu barbaaduuf dirqamuun keenya ni dhufa. Akkuma marsaan Yerusaalem irratti loltoota Roomaa tiin godhame Kiristaanota Yihudaa biratti mallattoo baqannaa ta’e, akkasuma biyya keenya keessatti aangoon labsii Sanbata paaphaasii dirqisiisu hojiirra ooluu isaatiin fudhatamu akeekkachiisa nuuf ta’a. Yeroo sana magaalota guguddoo irraa ba’uun, itti aansuudhaan mana jireenyaa kophaa ta’e iddoowwan dhokatoo gaarota gidduutti argamanitti qubachuuf, magaalaa xixiqqoo illee dhiisuuf qophaa’uu qabna.” Testimonies, jildii 5, 464.
Marfamni Yerusaalem kan baqachuuf mallattoo ture marfamuu isa jalqabaa, isa Kestiyos fide sana ture. Kanaafuu Kestiyos balaa yeroo muraasaaf irraa kaafame bakka buʼe; inni marfamuu sana erga kaaʼee booddee haala iccitii fakkaatuun of duubatti deebiʼe, seenaa barreessitoonnis kana akkamitti jechuun akka godhe murteessanii beekuu gonkumaa hin dandeenye.
“Warri Roomaanotaa Seestiyuus jalatti turan sun, yeroo wanti hundinuu haleellaa battalaa jalqabuuf mijataa fakkaatetti, magaalaa marsuu isaanii utuu hin eegamin dhaaban.” The Great Controversy, 31.
୧୮୮୦ ଓ ୧୮୯୦ ଦଶକରେ ନ୍ୟୁ ହ୍ୟାମ୍ପଶାୟାରର ସେନେଟର ହେନ୍ରୀ ଡବ୍ଲ୍ୟୁ. ବ୍ଲେୟାର କଂଗ୍ରେସରେ ରବିବାରକୁ ଜାତୀୟ ବିଶ୍ରାମ ଦିବସ ଭାବେ ନିର୍ଦ୍ଦିଷ୍ଟ କରିବା ପାଇଁ ବିଲଗୁଡ଼ିକର ଏକ ଶୃଙ୍ଖଳା ପ୍ରସ୍ତୁତ କରିଥିଲେ। ଏହି ବିଲଗୁଡ଼ିକୁ ସାଧାରଣତଃ “ବ୍ଲେୟାର ସଣ୍ଡେ ବିଲ୍ସ” ବୋଲି କୁହାଯାଉଥିଲା। ସେନେଟର ବ୍ଲେୟାର ରବିବାରକୁ ବିଶ୍ରାମ ଓ ଧାର୍ମିକ ପାଳନର ଦିନ ଭାବେ ପାଳନ କରିବାର ଦୃଢ଼ ସମର୍ଥକ ଥିଲେ। ସେ ବିଶ୍ୱାସ କରୁଥିଲେ ଯେ, ଏକ ସମାନ ବିଶ୍ରାମ ଦିନ ଆମେରିକୀୟ ସମାଜରେ ସକାରାତ୍ମକ ନୈତିକ ଓ ସାମାଜିକ ପ୍ରଭାବ ଫଳାଇବ। ଯଦିଓ ତାଙ୍କର ଏହି ପ୍ରୟାସ କିଛି ସମର୍ଥନ ଲାଭ କରିଥିଲା, ବିଶେଷକରି ଧାର୍ମିକ ଗୋଷ୍ଠୀମାନଙ୍କ ପକ୍ଷରୁ, ତଥାପି ଏହା ବିରୋଧର ସମ୍ମୁଖୀନ ମଧ୍ୟ ହୋଇଥିଲା, ଯାହାର ମଧ୍ୟରେ ଚର୍ଚ୍ଚ ଓ ରାଜ୍ୟର ପୃଥକତା ସମ୍ପର୍କିତ ଚିନ୍ତାବୋଧ ମଧ୍ୟ ଥିଲା।
Kun yaali yeroo jalqabaatiif seenaa bineensa lafaa sana keessatti seera Dilbataa darbuuf yaalame; bineensi sun dhuma irratti yeroo seera Dilbataa dabarsetti akka ajjeesaatti dubbachuuf qophaa’ee ture. Inni kun tuuta biilota Blair sana ture; isaanis A. T. Jones, ergamoota walgahii Konfiransii Waliigalaa bara 1888 keessaa tokko, mana maree Kongireesii keessa seenee haala baay’ee miidhagaa ta’een mormee ture. Yaalii muraasa booda, Senetariin Blair dhiibbaa isaa Guyyaa Boqonnaa Biyyaalessaa (Dilbata) jedhuuf taasisaa ture keessatti humna isaa dhabe. Seenaa sanaa fi hiika Guyyaa Boqonnaa Biyyaalessaa (Dilbata) wajjin walitti hidhata kallattiidhaan qabu keessatti, galmeen seenaa gorsa Ellen White irra deebi’amee ilaalamuu danda’a.
Wanti inni yaadaa ishee waaʼee seera Dilbataatiin kenne keessatti argamu, Laaʼodiiqeyaa Adveentizimii keessatti cimaa dha; akkasumas balʼinaan dogoggoraan hubatameera. Haala magaalaawwan keessaa baʼuun barbaachisaa taʼe keessatti, kutaa amma caqasame sana keessatti, isheen akkana jechuun barreessite: “achi booddee yeroon magaalaawwan gurguddoo keessaa baʼanii, qophii godhachaa mana qubannaa adda baafamanii iddoo kophaa taʼan keessatti gaarota gidduutti argamanitti ceʼuuf, magaalaawwan xixiqqoo illee dhiisuuf ni taʼa.” Isheen irra deddeebiin barsiifti turte jechuun, ummanni Waaqayyoo baadiyyaa keessa jiraachuu akka qaban; garuu gorsi isheen mata duree jireenya baadiyyaa irratti bara 1888 dura kennite, qajeelfama isheen magaalaawwan keessaa baʼuu irratti kennite sana, haala yeroo dhihoo keessatti ummanni Waaqayyoo magaalaawwan keessaa baʼuu akka qabanitti kaaʼa. Bara 1888 booda, qajeelfama barreeffamaan isheen waaʼee jireenya baadiyyaa irratti kennite keessatti, gorsa nuti duraanuu magaalaawwan keessaa baanee taʼuu qabnu irraa gonkumaa hin gorre.
Seerotni Guyyaa Boqonnaa Biyyaalessaa Blair kan seenaa keessatti mul’atan, magaalaawwan keessaa ba’uuf “mallattoo” turan; yeroo seerotni Blair hojii sana raawwachuuf humna barbaachisaa ta’e dhabanii, dukkana seenaa keessatti deebi’anii bade illee, “mallattoon” baqachuuf kennamee ture. Innis daandii-mallattoo seenaa marsaa jalqabaa, kan Cestius fide irratti kennamee ture. Seerri Dilbataa yeroo dhihoo dhufu marsaa Titusiin bakka bu’a; yoo yeroo marsaan sun ga’u Adventistoonni Laa’odiiqeyaa keessaa tokko illee ammas magaalaawwan keessa jiran, isaan hamoota wajjin ni du’u.
Bara dhuma bara raajii raajii guyyaa dhumaa keessa jiru. Isaanis seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti dhufuudhaan addaan qoqqoodamu. Yeroon jalqabaa murtii qorannoo warra jiraatanii Adventizimii Laa’odiiqeyaa keessatti raawwatamudha; yeroo lammaffaan immoo murtii raawwachiisaa sagaagaltuu Roomaa irratti raawwatamudha. Yeroolee lamaan kun irra deddeebi’amee fakkeenyaan agarsiifamu; sababiin isaas, akkuma seenaa Milerii keessatti ta’e, fakkeenyi durboota kudhanii guutummaatti, qubee isaatiin iyyuu, yeroolee lamaan kana keessatti raawwatama. Yeroon turtii fakkeenyicha keessa jiru yeroo turtii Hab. boqonnaa lamaa keessatti ibsame dha; kanaafuu yerooleen lamaan nuti ilaallaa jirrus Hab. boqonnaa lamaadhaanis fakkeenyaan agarsiifamanii turan. Fakkeenyi durboota kudhanii fi Hab. boqonnaan lamaan seenaa Milerii keessatti guutummaatti, qubee isaatiin iyyuu, raawwataman; yeroo isaan raawwatamanittis His. boqonnaa kudha lama, lakkoofsa digdamii tokko irraa hamma digdamii saddeetitti, ni raawwatame.
ཨི་ཛི་ཀི་ཨེལ་ལེའུ་བཅུ་གཉིས་པའི་ཚིགས་བཅད་མཐའ་མ་བརྒྱད་པོས་ “མཐོང་སྣང་ཐམས་ཅད་ཀྱི་འབྲས་བུ་” འགྲུབ་པའི་དུས་ཤིག་ངོས་འཛིན་བྱེད་དེ། དེའི་དུས་སུ་དཀོན་མཆོག་གིས་ཁོང་གི་མཐོང་སྣང་རྣམས་ “ད་ནས་སྔར་བཞིན་འགྱངས་པར་མི་བྱེད་” པར་གསུངས། ལོ་རྒྱུས་ཀྱི་དུས་སྐབས་གཉིས་པོ་དེ་ཡང་ཡང་བཀོད་པ་དང་། ལའོ་དི་ཀི་ཡའི་ཨེཌ་བེན་ཊིསམ་ནང་གི་གསོན་པོ་རྣམས་ཀྱི་ཞིབ་འཇུག་ཁྲིམས་གཅོད་དང་། ཐཱར་གྱི་སྨད་འཚོང་མའི་བསྒྲུབ་བྱའི་ཁྲིམས་གཅོད་ངོས་འཛིན་བྱེད་པའི་དུས་སྐབས་དེ་ནི། གསུང་རབ་ཡོངས་སུ་ཡོད་པའི་མཐོང་སྣང་ཐམས་ཅད་རང་གི་ཡོངས་སུ་ཚང་ལ་མཐར་ཐུག་པའི་འགྲུབ་པར་སླེབས་པའི་ལུང་བསྟན་གྱི་དུས་ཡིན། དུས་སྐབས་དེའི་ནང་མི་འབུམ་བཞི་བཅུ་ཞེ་བཞི་སྟོང་བསྒྲུབས་པར་འགྱུར་ཞིང་། ཁོང་ཚོས་འཆི་བ་མི་མྱོང་བའི་རིགས་མཚོན་ཏེ། ཀྲིསྟོས་ཕྱིར་ཕེབས་པའི་བར་དུ་གསོན་པར་གནས་མཁན་ཡིན། ལུ་ཀཱ་ལེའུ་ཉེར་གཅིག་པའི་ནང་། ཀྲིསྟོས་ཀྱིས་མི་རབས་དེ་སླེབས་པའི་ཚེ་ངོས་འཛིན་བྱེད་པའི་ “རྟགས་” ཤིག་གསུངས།
Seenaan lama mallattoo “baqachuu”tiin argaman keessatti, akkuma Kiristoos xuraa’ummaa diigumsaa wajjin walqabsiisee ibsetti, yeroo lamaatu mallatteeffaman; jalqabaa fi xumuri isaaniis “mallattoo” tokko jalqaba yerichaa irratti, akkasumas xumura isaa irratti “mallattoowwan” qabu. “Mallattoon” Kiristoos dhaloota isa dhumaa, kan inni duumessa irratti dhufuuf hamma jiraatutti jiraatu agarsiisu akka ta’etti ibse, amma seenaa lafa kanaa keessatti nu dhaloota isa dhumaa keessa jiraachuu keenyaaf ragaa dha.
Luqaas boqonnaa digdamii tokko keessatti, Yesuus seenaa waggoota sadii fi walakkaa Yerusaalem isa dhugaa bara 66 irraa jalqabee hamma bara 70tti miidhamee balleeffame sana irraa kaasee, hamma dhuma waggoota sadii fi walakkaa Yerusaalem hafuuraa isa miidhamee jalatti dhidhiitamaa turee, kan bara 538 jalqabee bara 1798 xumurameetti gaʼu ni ibsa.
Yommuu isin Yerusaalem loltootaan marfamtee argitan, yeroo sanatti badiisni ishee akka dhiʼaate beekaatii. Yeroo sanatti warri Yihuuda keessa jiran gara tulluuwwaniitti haa baqatan; warri gidduu ishee keessa jiranis haa baʼan; warri baadiyyaa keessa jiran immoo gara isheetti hin seenin. Guyyoonni kun guyyoota haaloo baʼuu ti; wantoonni barreeffaman hundinuu akka raawwatamaniif. Garuu guyyoota sanatti warra ulfaaʼanii fi warra daaʼima hoosisan irratti wayyoo! Sababiin isaas dhiphinni guddaan biyya sana keessatti ni taʼa, dheekkamsis saba kana irratti ni taʼa. Isaanis qara goraadeen ni kufu, boojiʼamanii gara saboota hundumaatti ni geeffamu; Yerusaalem immoo hanga yeroo sabootaa guutamutti sabootaan ni dhidhiitamti. Luqaas 21:20–24.
“Yeroon warra Ormaa” kan Yerusaalem dhiitanii lafa keessaa buusan baayʼee taʼeen ibsameera; kunis dhiitaa Yerusaalem isa dhugaa kan waggaa 70 keessatti xumurame, fi dhiitaa Yerusaalem hafuuraa kan bara 1798 keessatti xumurame bakka buʼa. Warri Ormaa lamaan isaanii iyyuu amantii waaqeffannaa waaqota sobaa fi paapaalizimii bakka buʼu; humnoonni lamaan sun immoo mulʼata gaaffii keessatti Daaniʼel boqonnaa saddeeti keessatti, “Hamma yoomiitti?” jedhu keessatti dhimma isaanii taʼaniiru.
Sana boodas tokko dubbachaa jiru nan dhagaʼe; booddeen boodas tokko qulqulluu sana dubbachaa tureen, “Mulʼanni waaʼee aarsaa guyyaa guyyaa, yakka diigamuu fidu sanaa, iddoo qulqulluu fi loltoota illee miilla jalatti dhidhiitamuuf dabarsee kennuu sanaa hammamitti tura?” jedhe. Daniel 8:13.
“Yeroonni Ormaa” kan Luqaas boqonnaa digdamii tokko keessatti ibsame, waggoota kuma lama dhibba shanii fi digdama kan haaloo Waaqayyoo mootummaa kaabaa irratti raawwatame, kan bara 723 Dh.K.D. jalqabee bara 1798 xumurame, agarsiisa. Bara 538tti namni cubbuu iddoo qulqulluu keessa dhaabatee inni Waaqa akka taʼe labsuun, yeroo sana waggoota walqixa lama, tokkoon tokkoon isaanii waggoota kuma tokko dhibba lamaa fi jahaatama taʼanitti qoodde. Yeroon lammaffaan waggoota kuma tokko dhibba lamaa fi jahaatamaa seenaa isauma Luqaas boqonnaa digdamii tokko, lakkoofsa digdamii afur keessatti yeroo “yeroonni Ormaa” raawwateetti xumuramuun mallatteeffame sana dha. Seenaan seenaa keessatti Yesus bartoota Isaaaf ibsaa jiru keessatti, lakkoofsi digdamii afur dhugaa-baatummaa bartootaaf kenname gara “yeroo dhumaa” bara 1798tti geessa. Achii kaasee Yesus “mallattoowwan” sochii Millariitota wajjin walqabatan ibsuu jalqaba.
Akkasumas ni taʼa mallattoolee ni taʼu; aduu keessatti, jiʼa keessatti, urjoota keessattis; lafa irrattis sabootni dhiphina keessa ni taʼu, yaaddoo fi wallaalchaan; galaannii fi dambaliin isaa ni huursu; wantoota lafa irratti dhufuuf jiran ilaalchisee sodaa irraa kan kaʼe garaan namootaa ni dadhaba; humnoonni waaqaa ni raafamu waan taʼeef. Ergasii Ilmi Namaa humnaa fi ulfina guddaadhaan duumessa irratti dhufaa jiru ni argu. Yommuu wantoonni kun jalqaban taʼuu, ol ilaalaa, mataa keessanis ol qabadhaa; furamni keessan dhihaachaa jiraatii. Luqaas 21:25–28.
Yesus, “mallattoon ni jiraatu” jedhee dubbata; innis akka isaan mallattoolee aduu fi ji’a keessatti, urjiiwwan keessatti, dhiphina sabootaa, aangoonwwan samii raafamuu, achiis Ilmi Namaa duumessa irratti dhufu ta’anitti ibsa. “Mallattooleen” kun hundinuu seenaa Millerite keessatti raawwatamaniiru.
“Raajii raaga dhufaatii Kiristoos akkamitti akka taʼuu fi kaayyoo ishee qofa utuu hin taʼin, yeroo isheen dhihaattu namoonni ittiin beekan mallattoolees ni dhiheessa. Yesus akkana jedhe: ‘Aduutti, jiʼatti, urjiiwwanittis mallattooleen ni taʼu.’ Luqaas 21:25. ‘Aduun ni dukkanoofti, jiʼis ifa ishee hin kennitu, urjiileen samii irraa ni kufu, humnoonni samii keessa jiranis ni raafamu. Sana booddees Ilmi namaa humna guddaa fi ulfina wajjin duumessa keessa dhufaa jiru ni argu.’ Maarqos 13:24–26. Mulʼataanis mallattoolee dhufaatii lammaffaa dura taʼan keessaa isa jalqabaa akkana jechuun ibsa: ‘Kirkirri lafaa guddaan ni taʼe; aduunis akka uffata gaddaa rifeensa irraa hojjetamee gurraacha taate, jiʼis akka dhiigaatti taate.’ Mulʼata 6:12.”
“Mallattoon kun mallattoolee banamuu jaarraa kudha sagalaffaa dura mul’atan. Raawwii raajii kanaatiin, bara 1755 keessatti, kirkirri lafaa baay’ee suukanneessaan yeroo kam iyyuu galmeeffamee beeku ni ta’e....”
“Waggaa digdamii shan booddee keessatti mallattoon itti aanu raajiidhaan eerame ni mul’ate—inniis dukkanaa’uu aduu fi ji’aa ture. Wanti kana caalaatti nama hubachiisu immoo yeroo raawwatamuu isaa ifatti adda baafamee agarsiifamee ture. Fayyisaan gaara Ejersa Zayitii irratti bartoota Isaa wajjin haasa’a godhe keessatti, yeroo dheeraa waldaan keessa darbuu qabu ibsa erga kenneen booddee,—waggoota 1260 ari’atama paaphaasummaa ilaalchisee, isa keessatti inni rakkina sun gabaabsifama jechuun waadaa gale sana,—akkas jechuun taateewwan dhufaatii Isaa dura ta’uu qaban tokko tokko ni eege; yeroo keessaa isa jalqabaa yoom akka mul’atuus ni murteesse: ‘Bara sana keessa, rakkina sana booddee, aduun ni dukkanoofti, ji’inis ifa isaa hin kennu.’ Maarqos 13:24. Guyyoonni 1260 sun, yookaan waggoonni, bara 1798 keessatti xumuraman. Rubi qarni tokko kanaan dura, ari’atamni sun guutummaatti jechuun ni danda’ama dhaabatee ture. Akka dubbii Kiristoositti, ari’atama kana booddee aduun dukkanaa’uu qabdi ture. Caamsaa 19, 1780 irratti, raajiin kun raawwatame....”
“Kiristoos sabni Isaa akka mallattoolee dhufaatii Isaa eeggatan, yeroo mallattoolee Mootii isaanii dhufaa jiru argan immoo akka gammadan ajaje ture. Innis, ‘Yommuu wantoonni kun taʼuu jalqabanitti, ol ilaalaa, mataa keessanis ol qabadhaa; furamuun keessan dhihaateeraatii’ jedhe. Innis hordoftoota Isaa gara mukoota birraa birraa baala biqilanitti akeekee, akkana jedhe: ‘Yommuu isaan amma biqilanii baala baasan, isin ofuma keessaniin argitanii beektu, ganni amma dhihaateera. Akkasuma isinis, yommuu wantoonni kun taʼuu isaanii argitanitti, mootummaa Waaqayyoo dhihaatee akka jiru beekaa.’ Luqaas 21:28, 30, 31.” The Great Controversy, 304, 306–308.
Fayyadama sadan Roomaa sadiin hojii irra ooluu isaanii irraa ni beekama; jechuunis, Yerusaalem Roomaa waaqeffataa waaqolii sobaa taateen, achiis Roomaa paaphaasii taateen miilaan dhidhiitamuu ishee keessatti, iddoo qulqulluu fi loltoonni Roomaa ammayyaatiin miilaan dhidhiitamuu isaanii yeroo guyyaa kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jaatama (Roomaa waaqeffataa waaqolii sobaa), yookaan waggoota raajii kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jaatama (Roomaa paaphaasii) ta’een bakka buufamee ture. Guyyoonni mallattoo ta’an kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jaatamni (ji’oota afurtamii lama) yeroo Roomaan ammayyaan saba amanamaa Waaqayyoo ari’atu adda baasan, yeroo sana hundumaa keessatti “mallattoo” tokko qofa kan yeroo baqannaa warra amanamoo yeroo sanaa adda baasu ta’a. Yeroon sadan kun hundi mul’ata “mallattoolee” hedduu qabuun xumuramu; akka jalqaba yeroo sanaatti “mallattoo” tokko qofaan miti.
“Waaqayyo humna Isaa fayyina saba Isaa irratti mul’isu yeroo halkan walakkaatti. Aduu ifti ishee guutuun ni mul’atti. Mallattoowwanii fi dinqisiin wal irraa hin citne saffisaan itti aananii dhufu. Warri hamaan yeroo sana sodaadhaan fi dinqisiifannaa guddaadhaan ilaalu; warri qajeeloon garuu mallattoowwan fayyina isaanii ulfinaan gammachuu qabuun ilaalu. Uumamni hundinuu akka daandii isaa irraa garagalee fakkaata. Laggeen yaa’uu ni dhaabu. Duumessi dukkanaa’an, ulfaatoon ol ka’anii walitti bu’u. Samii dheekkamsa keessa garuu iddoon tokko ifa ulfina ibsamuu hin dandeenye qabu ni jira; achii sagaleen Waaqayyoo akka sagalee bishaanota baay’ee dhaga’ama; akkas jedha: ‘Raawwatameera.’ Mul’ata 16:17.” The Great Controversy, 636.
Yeroon murtiin raawwachiiftuu ejjituu Roomaa irratti raawwatamu jalqabu mallattoo ol kaafamuu isa Waaqayyo bushaayee isaa isa kaan kan amma iyyuu Baabilon keessa jiru akka baqatu agarsiisuun jalqaba. Yeroon sun “mallattoolee fi dinqiiwwan”iin xumurama. Yeroon sun “sagalee lammaffaa” Mul’ata boqonnaa kudha saddeet keessaa tiin jalqaba; sagalee Waaqayyootiin immoo xumurama. Dhugumatti, sagaleewwan jalqabaa fi lammaffaan Mul’ata boqonnaa kudha saddeet keessaa sagalee Kiristoosii dha. Sagaleen jalqabaa jalqaba murtii qoratamaa waldaa Adventistii Laa’odiiqeyaa kan jiraatotaa adda baasa; sagaleen lammaffaan immoo xumura yeroo sanaa adda baasa, garuu akkasumas jalqaba murtii raawwachiiftuu ejjituu Roomaa irratti raawwatamuu mallatteessa.
Seenaa guutuun torban isa Kiristoos kakuu mirkaneesseen bulfama; seerri Dilbataa dhufuuf jedhu immoo karaa giddugaleessaa mallattoo fakkifame, akkuma fannoo tiin dursee agarsiifameetti, fakkifamee dhihaata. Seenaa lamaan iyyuu mallattoo Alfaa fi Oomeegaa qabu; sababni isaas, jalqabni fi dhumni seenaa lamaan keessaa tokkoon tokkoon isaanii sagalee Waaqayyootiin bakka bu’aniiru. Isaan dhugaa illee bakka bu’u; sababni isaas, mallattoon karaa giddugaleessaa fincilaa seera Dilbataati, jechi Ibrootaa “dhugaa” jedhu immoo qubee jalqabaa, qubee kudha sadii fi qubee dhumaa alfabeta Ibrootaatiin ijaarameera. Sagaleen jalqabaa Mul’ata boqonnaa kudha saddeet keessaa sagalee Kiristoos ti; sagaleen dhumaa sagalee Waaqayyoo ti; sagaleen gidduu jiru immoo, akkasumas sagalee Waaqayyoo ta’ee, achumatti fincilni qubee kudha sadaffaa lafa keessaa bineensicha “dubbachuu” akka bineensa guddaa sanaatti bakka bu’ee mul’ata, akkuma Mul’ata boqonnaa KUDHA SADII keessatti bakka bu’etti.
Mallattoon sooni-dhiyaatu irratti ol-kaafamu, amanamtoota Waaqayyoo baqachuuf “mallattoo” ni bakka bu’a; garuu akkasumas jalqaba yeroo raajii kan mallattoo sun ol-kaafamuun xumuramu, innis “mallattoo” qabaachuu akka qabu ifa godha. “Mallattoon” sunis wanta Yesuus akka ragaa dhaloota dhumaa lafa kanaa ga’eetti adda baase dha. Luqaas boqonnaa digdamii tokko keessatti bartoonni, yeroo Inni mana qulqullummaa ni diigama jedhee ibse, Kiristoos maal jechuu isaa gaafatu.
Inniisis, “Yaa barsiisaa, wantoonni kun yoom ta’u? Yeroo wantoonni kun raawwatamanis mallattoon isaanii maali?” jedhanii isa gaafatan. Luqaas 21:7.
Yesus achiis bara seenaa gara waggaa 70tti geessu, yeroo mana qulqullummaa fi magaalaan sun itti diigaman adda baasuu, achiis hamma lakkoofsa afurtamaa afuriitti itti fufa; achittis yeroo “yeroon” saba keessaa raawwatamu adda baasa.
Isaanis qilaan kufaniiru; boojiʼamanii gara saboota hundumaatti geeffamu; yeroo sabootaa hanga guutamutti Yerusaalem warra Ormaa jalatti miidhagfamtee ni turtu. Luqaas 21:24.
Yaadni kun keeyyanni kun lakkoofsi kun Yerusaalem isa qaamaan jirutti akka agarsiisu jedhu, gowwummaa ti’oolojii Kaatolikaa fuuturiizimii jedhamuun irratti hundaa’eedha; innis wanta mallattoo ta’e akka qaamaatti hiika, raawwii raajiiwwaniis addunyaa dhumarratti qofa akka ta’u kaa’a. Weerarri hojii sirrii lakkoofsa kanaa irratti geggeeffame, dubbifama Kakuu Haaraa guutuu keessatti weerara guddaa Seexanaan geggeeffamaa ture. Yerusaalem inni qaamaan jiru, bara Kiristoositti, yeroo raajiin inni qaamaan ibsame hojii hiika hafuuraa jijjiiretti, mallattoo Yerusaalem raajii ta’uu isaa irraa dhaabe. Mul’anni kun barsiisa guddaa ergamaa Phaawuloosiin hundeeffame ture. Miidhaginni Yerusaalem irra ga’e, waggoota dhibba kudha lamaa fi jahaatama dukkana paaphaasummaa bara 538 irraa hamma 1798tti ture ni adda baasa.
Garuu iddoo mana qulqullummaa sanaa ala jiru dhiisi; isa hin safarin; sababiin isaas inni ormootaaf kennameera; isaanis magaalaa qulqullittii jiʼoota afurtamaa fi lama miilaan ni dhidhiitu. Mulʼata Yohaannis 11:2.
ଜେରୁସାଲେମ, ଯାହା ଭବିଷ୍ୟବାଣୀରେ ଉଲ୍ଲେଖିତ, କ୍ରୁଶରେ ଚୟିତ ସହରର ପ୍ରତୀକ ରହିବା ବନ୍ଦ କଲା।
“Namoonni meeqa akka lafa Yerusaalem durii irra miila kaa’uun waan gaarii ta’u itti dhaga’aman, akkasumas iddoowwan Jireenyaa fi du’a Fayyisaa daawwachuun amantiin isaanii baay’ee akka jabaatu yaadan! Garuu Yerusaalem durii hanga ibidda qulqulleessaa samii irraa dhufuuniin qulqulleeffamutti iddoo qulqulluu taatee hin beekamtu.” Review and Herald, June 9, 1896.
Yesus erga bartoota isaa lakkoofsa digdamii afur keessatti yeroo dhumaa bara 1798tti erga geessee booda, yeroo Miillerotaa yeroo labsiin ergamaa isa duraa seenaa keessatti dhufe sana itti aansuun isaanii beeksise.
Aduuphaan aduu keessatti, jiʼa keessatti, urjiiwwan keessattis ni taʼu; lafa irrattis saboota gidduutti dhiphina, yaaddoo wajjin ni taʼa; galaannii fi dambaliʼoonni isaa ni guunguʼu; wantoota lafa irratti dhufaa jiran ilaalchisee sodaa irraa kan kaʼe garaan namootaa ni laafa; humnoonni samii immoo ni raafamu. Ergasii Ilma Namaa humnaa fi ulfina guddaadhaan duumessa keessa dhufaa jiru ni argu. Yommuu wantoonni kun jalqaban taʼuu, yeroo sana ol ilaalaa, mataa keessanis ol qajeelchaa; furamni keessan waan dhiʼaateef. Luqaas 21:25–28.
Mallattoon seenaa Millerii seensisan sun humna dubbii Waaqayyoo gonkumaa hin kufne wajjin waliigaltee guutuun raawwataman.
“Mallattoon aduu, jiʼa, fi urjiilee keessatti mulʼatan raawwatamanii jiru.” Review and Herald, November 22, 1906.
Mata-duree itti aanu keessatti Luqaas boqonnaa digdamii tokko ni itti fufna.
“Gaafa Muddee 16, 1848, Gooftaan waa’ee raafamuu humnoota mootummaa samii natti mul’ise. Yommuu Gooftaan mallattoowwan Maatewos, Maarqos, fi Luqaas keessatti galmeeffaman kennutti ‘samii’ jedhe, samii jechuu isaa, yommuu ‘lafa’ jedhes lafa jechuu isaa ani arge. Humnoonni mootummaa samii aduu, ji’a, fi urjiiwwan dha. Isaan samii keessatti bulchu. Humnoonni lafaas warra lafa irratti bulchan dha. Humnoonni mootummaa samii sagalee Waaqayyootiin ni raafamu. Sana booda aduun, ji’ii, fi urjiileen iddoo isaanii keessaa ni sochoosu. Isaan hin badani, garuu sagalee Waaqayyootiin ni raafamu.
“Duumsi guguddaan dukkanaaʼooniifi ulfaatoon ol baʼanii walitti buʼan. Qilleensi addaan citee duubatti maramee; achiis bakka banaa keessatti, Ooriyoon keessa, ol ilaallee arguu dandeenye; achii keessaa sagaleen Waaqayyoo dhufe. Magaalaan Qulqulluun karaa bakka banaa sanaa ni buuti. Ani humnoonni lafa kanaa amma raafamaa jiraachuu isaanii fi taateewwan tartiibaan dhufuu isaanii arge. Waraanni, oduun waraanaas, goraadeen, beelli, fi dhukkubni daddarbaa dursee humnoota lafa kanaa ni raasu; sana booddee sagaleen Waaqayyoo aduu, jiʼa, fi urjoota, lafa kanaas ni raasa. Ani akka raafamni humnoota Awurooppaa keessa jiru, akkuma namoonni tokko tokko barsiisanitti, raafama humnoota mootummaa samii miti, garuu raafama saboota aaraniiti, arge.” Early Writings, 41.