Kitaaba Daani’eel - Lakkoofsa Kudha Lamaa

Jechi yookaan himaan guutamee dubbii hafuuraan kenname keessatti yeroo lama dubbatamu ergaan ergamaa lammaffaa tiif mallattoo dha.

“dukkana” halkan keessaa, Nebukadnezaar waa’ee fakkii tokkoo abjuu abjote; garuu abjuu sana yaadatti deebisee yaadachuu hin dandeenye. Abjuu halkanii keessatti waa’ee fakkii tokkoo abjote; garuu abjuun waa’ee fakkii sanaa akkuma halkanii inni keessatti abjuu sana abjoote sanaa dukkanaa’ee ture, hubannaasaattis akkasuma dukkanaa’ee ture.

Qorumsi fakkeenya bifa Nebukadnezaar abjuu fakkaattii isaa irratti godhame, eenyu akka fakkaattii dukkanaan haguugame tokko sirriitti raajii keessatti ibsu danda’u, akkasumas hiika qabiyyee abjuu sanaa kennuu danda’u adda baasuuf kan qophaa’e qorumsa ture. Ergaan ergamaa lammaffaa inni seenaa Miileroota keessatti ergaa Iyya Waaqaa Halkan Giddugaleessaa wajjin walitti makametti, Eliyaasiin falmii Tulluu Qarmeloos irratti godhameen dursee fakkeeffamee ture. Innis akkasuma qorumsa ture; inni eenyu akka Waaqa dhugaa ta’e qofa utuu hin ta’in, eenyu akka raajicha dhugaa ta’es mul’isuuf ture. Wiiliyaam Miiler, kan Obboleettiin Waayit kallattiidhaan Eliyaasiin fakkeeffame jechuun dubbattu, Tulluu Qarmeloos irratti Eliyaas bakka bu’a ture. Haa ta’u malee, kan bakka buufamaa ture Wiiliyaam Miiler mataan isaa utuu hin ta’in, qajeelfamoota hiika raajii inni hubachuuf geggeeffamee turetu caalaatti ture. Tulluu Qarmeloos irratti, raajonni waaqa dhiiraa Ba’aal fi raajonni waaqa dubartii Ashtaroot raajota sobaa akka ta’an ifatti mul’ifamanii turan. Seenaa Miileroota keessatti immoo, waldoonni Pirootestaantii akka raajota sobaa ta’an, akkuma Tulluu Qarmeloosiin fakkeeffametti, mul’ifamanii turan.

Yommuu waldoonni Pirootestaantii seerota hiika raajii kan William Miller irraa mormii isaanii mul’isan, isaan intallan Roomaa ta’an. Akka raajummaatti, intalli fakkii haadha isheeti. Qorumsi Pirootestaantonni seenaa Millerite keessatti kufan sun, qorumsuma fakkii bineensichaa (intala) addaan baasee fi uume ture. Achi keessatti gaanfi Pirootestaantummaa dhugaa, gaanfa Pirootestaantummaa gantummaa mormuun mul’ate. Nebukaadnezar hiika tokko gaafachaa ture; kana gochuudhaanis, karaa qajeelcha Waaqaatiin mul’ata raajota sobaa fi raajota dhugaa lamaan isaanii iyyuu uumu keessatti hirmaataa ture.

Yeroo yeroo qormaataa xumuramanitti, garaagarummaan Tulluu Qarmeloos irratti fi Onkoloolessa 22, 1844tti mul’ifamee ture, boqonnaa lammaffaa kitaaba Daani’el keessattis ni agarsiifame. Fakkiiwwan raajii sadan—kan Tulluu Qarmeloos, seenaa Millerootaa fi abjuu Nebukadnezzar kan fakkii sanaa—keessatti xiyyeeffannaan hiika raajii sirrii irratti kan kaa’ame yoo ta’u, kunis Eliyaas, Miller fi Daani’eltiin bakka bu’ameera. Hiikni abjuu sanaa ergaa hiikni isaa banameedha; seenaa keessatti gareewwan raajota lama yommuu mul’atanitti inni ifa ta’a.

Gaara Qarmeloositti Eliyaas qormaata sana dhiheesse; qormaanni inni dhiheesses eenyutu Waaqayyo dhugaa taʼe qofa mulʼisuuf utuu hin taʼin, eenyutu raajii dhugaa taʼe illee mulʼisuuf ture. Daaniʼel boqonnaa lammaffaatti immoo, Qaldiyaanonni qormaata garaagarummaa dhugaa fi sobaa mulʼise sana adda baasu. Isaan hiikni Nebukadnezaar barbaadu sun Waaqayyoon qofa irraa beekamuu akka dandaʼu, namaan garuu akka hin taane ibsu. Akkasumas, yeroo “mootichi waan cimaa tokko gaafata” jedhanitti, hariiroon Nebukadnezaarii fi ogeeyyii isaa amantii wajjin qabu hariiroo sirrii hin taane akka taʼe komatan. Isaan mootichi, mootummaa bakka buʼu sun, naannoo amantii keessatti — naannoo isaan aangoo irratti akka beekamanitti hubatame sana keessatti — harka hin galfatin jechuun hawwu. Isaan buʼuura walitti makamuun mootummaa fi mootummaa amantii mormaa hin jiran; garuu Nebukadnezaar inni mootummaa bakka buʼu sun waldaa amantii toʼachuuf akka jedhu mormaa jiru. Yoo hoggantoonni amantii mootummaa irratti bulchan, hariiroo mootummaa fi amantii akkasii wajjin isaan gammadu. Qormaanni bifa bineensaa immoo bakka nuti mootummaa bara baraa keenya murteessinu dha — akkuma mulʼata abjuu bifa Nebukadnezaarii — qormaata jireenyaa fi duʼaa ti.

ଯେତେବେଳେ ଦାନିଏଲ୍‌ ଏପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ ଅଜଣା ଥିବା ମୂର୍ତ୍ତିର ସ୍ଵପ୍ନସହ ସମ୍ବନ୍ଧିତ ଜୀବନ ଓ ମୃତ୍ୟୁପରିସ୍ଥିତିର ଅର୍ଥବୋଧ ବିଷୟରେ ପ୍ରକାଶିତ ହୁଅନ୍ତି, ସେତେବେଳେ ସେ ଏକ ଶତ ଚୁଆଳିଶ ହଜାରଙ୍କ ପାଇଁ ଏହି ସତ୍ୟର ପ୍ରକାଶକ ଭାବେ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରନ୍ତି ଯେ, ସେମାନେ ତିନି-ପଦକ୍ରମୀୟ ପରୀକ୍ଷା ପ୍ରକ୍ରିୟାର ଦ୍ୱିତୀୟ ଏବଂ ଦୃଶ୍ୟମାନ ପରୀକ୍ଷାର ଇତିହାସରେ ଅଛନ୍ତି। କିନ୍ତୁ ଦାନିଏଲ୍‌ କେବଳ ସେମାନଙ୍କୁ ମାତ୍ର ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରୁନାହାନ୍ତି ଯେମାନେ ଠିକ୍ ଆହାର গ্ৰହଣ କରିବାକୁ ଚୟନ କରିଥିଲେ ଏବଂ ତେଣୁ ପ୍ରଥମ ପରୀକ୍ଷା ଉତ୍ତୀର୍ଣ୍ଣ ହୋଇଥିଲେ, ବରଂ ସେ ଏହି ମାନବ ପ୍ରତିନିଧିଙ୍କୁ ମଧ୍ୟ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରନ୍ତି, ଯାହାଙ୍କୁ ଦେବତା ବାଇବେଲୀୟ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ ବିଷୟରେ ବିଶେଷ ଅନ୍ତର୍ଦୃଷ୍ଟି ଦେଇଥିଲେ।

Afuriin amanamoo Ibroota afran sun qormaata nyaataa hunda darbanii turan iyyuu, Daana’el ergamaa mul’ataa fi abjuu ta’uuf filatame. Daana’el ergamaa raajii, akkuma Eliyaas, Yohaannis Cuuphaa, Yohaannis Mul’ataa, Wiiliyaam Miilar, fi Future for America’n bakka buufame, bakka bu’a. Ergamaan raajii yeroo kam iyyuu qormaata raajii irraa adda hin baafamu.

Yeroo Kiristoositti, warri dhugaa-baatummaa Yohaannis didan, Yesuusiin fayyadamuu hin dandeenye. Seenaa Milleraayitii keessatti, warri ergaa isa jalqabaa (kan William Milleriin bakka buufame) didan, ergaa isa lammaffaatiin fayyadamuu hin dandeenye. Seenaawwan lamaan keessatti warri amanamoon adeemsi qormaataa gara maalitti akka geessu hin hubanne. Bartoonni fannifamuu isaa arguuf didan, yeroo ifatti akka ta’u isaanii himametti illee. Milleraayitoonni abdii-cituu guddaa sana argu hin dandeenye. Daani’el immoo, yeroo Ariyook irraa haala jireenyaa fi du’aa abjuu fakkii Nebukadnezaar waliin walqabatu beeksifametti, qabiyyeen abjuu sanaa maal akka ta’e yookaan qormaanni fakkii sanaa gara maalitti akka geessu hin beekne. Wanti inni beeku qofa, inni sun dhimma jireenyaa fi du’aa ta’uu isaa ture. Kanaafuu Daani’el hiika isaa hubachuuf yeroo isa barbaachisa ture.

Daanyel imticha isa duraa irratti nyaata (mala hojii) isa nyaachuuf murteesse keessatti amantii agarsiisee ture. Kanaafis yeroo isaaf kenname; akkuma bartoonni yeroo Kiristoositti argatan sana. Yeroon bartootaaf kenname sun dheerina yeroo du’a, awwaalamuu, du’aa ka’uu, fi ol-ba’iinsa isaa isa jalqabaa kan Kiristoosii dha; inni bartoota karaa Emaahus irratti wal arguun dura, ergasii immoo ammas kutaa olka’aa keessatti. Achiis dhuma yeroo sana irratti Inni Hafuura Qulqulluu isaan irratti afuufe.

Hisqiʼeel ni raajii dubbate; lafeen duʼan walitti qabaman. Ergasii Hisqiʼeel ammas raajii dubbate; Hafuurri Qulqulluun qaamota haaraa uumaman irratti afuufame, isaanis akka waraana jabaa taʼanii miilla isaanii irratti dhaabbatan. Yeroo Kiristoos bartoota irratti afuufe, inni hubannaa isaanii bane.

Raajonni raagtonni hundinuu waaʼee dhuma addunyaa dubbatu; Daaniʼelis kana irraa adda miti. Yeroon inni gaafate yeroo akka inni ifa argatuu dandaʼu ture. Yeroon eegumsaa Millariitotaaf ture immoo, abdii kutannaa jalqabaa irraa eegalee hamma isaan yeroo turtii keessatti akka jiran, raajiiwwan Maatewos boqonnaa digdamii shanii fi Habaaquuq boqonnaa lamaa wajjin walitti hidhata qabuun, hubatanitti ture. Seenaa yeroo turtii keessatti argamu, seenaa Millariitotaa keessatti, yeroo ergaa ergamaa lammaffaa keessatti guutame. Daaniʼel boqonnaan lama seenaa isuma sana bakka buʼa; kanaafuu, gaaffiin isaa yeroo gaafachuu karaa raajiitiin yeroo turtii Millariitotaa wajjin wal sima. Kanaafis, gaaffiin Daaniʼel yeroo gaafachuu fi yeroo turtii Millariitotaa yeroo turtii warra dhibba afurtamii afur kuma sana bakka buʼa; kunis Adoolessa 18, 2020 jalqabe.

Gaaffiin Daani’eel suuraa abjuu Nebukadnezaar hubachuuf yeroo akka kennamu gaafate, Mul’ata boqonnaa kudha tokkoffaatti guyyoota sadii fi walakkaa ragoonni lamaan karaa irra du’anii ciisanitti fakkeeffamee dhihaata. Seenaa guyyoota sadii fi walakkaa Mul’ata boqonnaa kudha tokko keessatti, guyyoota sadii fi walakkaa jechuun mallattoo fakkeenyaatiin lafa onaa raajii bakka bu’an keessatti, sagaleen tokko ni iyya. Sagaleen namaa, inni Jajjabeessaa tiin warra boqonnaa gogaa du’e dammaqsuu fi jireenyatti deebisuuf tajaajilamu, Daani’eeliin bakka bu’ameera; isaafis mul’anni raajii waa’ee abjuun sun maal akka turee fi maal akka agarsiisu kennameera. Sagaleen lafa onaa keessatti iyyu, akkuma Daani’eeliin bakka bu’ameen, hubannaa raajii abjuu fi mul’ataa kennameefii jira. Sagaleen sun ni iyya; kanaanis ergaa Iyyi Halkan Giddugaleessaa isaaf kennamuu adda baasa; iyyichis halkan giddugaleessaatti kennama, innis dukkana bakka bu’a.

Halkan walakkaa gadi fagoo halkan walakkaatti sagaleen (Daani’el) ergaa dukkanaan haguugameef hubannaa argate. Ajajni sagaleedhaaf (Hisqi’el) kenname, lafee gogaa du’aniif raajii akka dubbatuudha. Inni akkas gochuun, Jajjabeessaan warra karaa irratti du’an irratti afuufamee, isaanis “jiraachifamu.” Garuu jiraachifamuun sun kadhannaadhaan qofa raawwatama. Kadhannaan seenaa lafee gogaa du’anii karaa irratti ajjeefamanii sanaa deebisanii jiraachisuu keessatti mallattoo karaa tokko dha. Daani’el akka raajiiatti mallattoo karaa sana bakka sirrii mallattoon karichaa itti beekamutti ni bakka bu’a.

Daaniʼel nyaata filatee nyaatu irratti amantii hundeeffatee, adeemsa qorannoo mulʼataan isaaf dhiyaate keessa seene; adeemsi kunis mala nyaata isaa keessatti argisiifame sana akka fayyadamu isa gaafate: jalqabatti Waaqni isaa abjuu sana akka beeksisuu fi hiiku waadaa gale; ergasii immoo abjuu sana mootichaaf dhiyeessuu raawwate. Inni nyaata sirrii, jechuunis mala sirrii qaba ture; achiis ergaa abjuu fakkii Nebukadneezar isa guutummaatti “dukkana” keessa ture dhiyeessuudhaan amantii isaa mulʼataan agarsiisuu qaba ture. Tarkaanfiin isaa itti aanu immoo mulʼina amantii isaa ture; yeroo sanatti yeroo sabni Waaqayyoo dukkana keessa of argan foormulaa waaqayyoo hojii irra oolche.

Dammaqina qabiyyee abjuu halkan keessa Nebukadnezaar abjootee sanaatiin, Daani’el michoota isaa sadii wajjin walitti dhiyaatee kadhate.

Achiis Daaniʼel Isa “kan dukkana keessa jiru beeku” jedhamuun badhaafame. Sochiin seera Dilbataa baasuu keessatti adeemsifamaa jiru dukkana keessatti adeemaa jira; warri nyaata waaqayyoo qofa nyaachaa jiraachuu isaanii labsan immoo bifa bineensichaa sanaa ijaaramaa jiru hubachuuf dirqama qabu; bifi sun immoo mallattoo aangoo paaphaasummaa dirqisiisuuf buʼuura amantii fi siyaasaa qopheessa.

Daani'el boqonnaa lamaffaa keessatti seenaan ergamaa lammaffaa keessatti seenaa Millariitotaa qofa akka ibsamu osoo hin taʼin, caalaatti kallattiidhaan inni seenaa ergamaa lammaffaa keessatti sochii ergamaa sadaffaa ni mulʼisa. Qorannoo abjuu fakkii Nebukadnezaar keessatti, qormaanni fakkii bineensichaa ni bakka buʼama. Tarkaanfiileen raajii saba Waaqayyoo haala jireenyaa fi duʼaa seera Dilbataa dhihaachaa jiruuf dammaquu isaanii keessatti, kitaabota Daani'elii fi Mulʼata keessatti baayʼee ifatti addaan baafamanii jiru.

Daani’el, ergamaa seenaa sanaa bakka ergaan jireenyaa yookaan du’aa kan abjuu fakkeenyaa itti gad-lakkifamu bakka bu’a. Inni nyaata hubachuu isaatiin gahee irratti dhaabata; amantiidhaanis Waaqayyo mul’ata sana beeksisuu akka danda’u dubbata, garuu yeroo ni kadhata. Yeroon sunis yeroo turtii dha. Dhuma yeroo turtii sanaatti, waan abjuu dukkanaa’aa Nebukadnezaar keessa ture irratti beekumsi isaaf kennama; garuu sana qofa miti. Inni hubannaa abjuu fakkeenyaa qofa hin argatu; abjuun sunis fakkeenya bineensaa fi qormaata isaa wajjin walqabatu kan agarsiisu dha; kana malees, dhuma yeroo turtii irratti Waaqayyoon galateeffachaa jira, sababni isaas Waaqayyo “ogeessotaaf ogummaa ni kenna, warra hubannaas beekumsa ni kenna; inni wantoota gadi fagoo fi dhokataa ni mul’isa; inni waan dukkana keessa jiru ni beeka, ifnis isa bira in jiraata.”

Daaniʼel asitti galata isaa haala “beekumsi dabalame” keessatti kaaʼaa jira; inni boqonnaa kudha lammaffaa keessatti “ogeeyyiin” “dabalamuu beekumsaa” akka hubatan kan ibsu, akkasumas Waaqayyo “ogeeyyiif” “ogummaa” fi “beekumsa” akka kenneef Isa galateeffachaa jira. Inni kallattiidhaan durboota ogeeyyii wabii godhataa jira; yeroo isaa immoo yeroo turtii wajjin walqabsiisaa jira. Fakkeenya boqonnaa lammaffaa keessatti argamu, sochii ergamaa sadaffaa keessatti raawwii guutuu fi sirrii yeroo turtii kan Maatewos digdamii shanii wajjin kallattiidhaan kaaʼaa jira. Wanti caalaatti barbaachisaan immoo, kitaabni Mulʼataa yeroo cufamuu carraan mootummaa samii dura yeroo muraasa tokko qofa hafetti, Yohannis dubbii raajii kitaabota Daaniʼelii fi Mulʼataa hin cufin jedhamee ajajamuu isaa ti; sababiin isaas, isaan kitaaba tokkicha.

Yeroon raajii Daani’elii fi Mul’ataa hiikamuu qabu yeroo tursiisaa fakkeenya dubarran kudhanii keessatti ta’a; yeroon sunis kadhannaa Daani’el yeroo gaafateen bakka buufama. Gaaffiin isaa yeroo gaafachuun kadhannaan itti fufe; kunis ka’umsa lafeewwan goggogoo du’an keessaa dura ta’uun isaa dirqama. Yeroo beekumsi dabale sana keessatti, hubannoon fakkii abjuu dukkanaan haguugame sanaa mul’ifame, Waaqayyo Daani’elif waan biraas hojjete. “Inni wantoota gadi fagoo fi dhokataa ni mul’isa.” Wanti dhokataan seenaa Iyya Giddugaleessaa sanaa raajii Mul’ataa keessatti argamu kan yeroo qorumsi cufamuuf jedhu sanatti hiikamuudha. Wanti “gadi fagoo fi dhokataa” sunis “dhugaa” dha.

Dhugaan furtuu raajii taʼee ergamaa Daaniʼeeliin bakka buʼameef banuu taʼa; kunis seenaa dhokataa “kakuuwwan torbaa” akka beekamutti ni taasisa. Seenaa dhokataan sun seenaa mallattoowwan raajii sadii dha. Isa jalqabaa abdii kutannaa dha; inni dhumaa immoo, akkuma seenaa Miileriitonni mulʼisanitti, abdii kutannaa dha. Jechi Ibrootaa “dhugaa” jedhamee hiikamu, “Afaan-beekaa Dinqisiisaa” sanaan qubee jalqabaa, kudha-sadaffaa, fi qubee dhumaa alifbeetii Ibrootaa walitti makuudhaan uumame. Yesus inni jalqabaa fi inni dhumaa dha; Innis “dhugaa” dha. Caasaan jechichaa isa “Afaan-beekaa Dinqisiisaa” sanaan uumame, mallattoowwan raajii sadii kanneen seenaa dhokataa “kakuuwwan torbaa” taʼan ni mulʼisa; isaanis hamma Daaniʼeel “yeroo” gaafatee gara kadhannaatti deemetti cufamanii turan.

Abdiin Guraandhala 18, 2020 mallattoo daandii isa jalqabaa ture; innis abdiin guraandhalaa mallattoo daandii keessaa isa dhumaa sadan keessaa isa dhumaa, jechuunis seera Dilbataa wajjin walqabatu ni agarsiisa. Qubee giddu galeessaa, qubee kudha sadaffaan mallattoo fincilaa ti; akkasumas inni mallattoo daandii giddu galeessaa seenaa dhokataa sagalee torbanii ti. Fincilli sun iyyuu dhageessisa Halkan Walakkaatti durboota gowwootaa keessatti ni bakka bu’a; jechuunis Dhageessisi Halkan Walakkaa seenaa tarkaanfii sadii kan Guraandhala 18, 2020, Dhageessisa Halkan Walakkaa, fi seera Dilbataa dhihoo dhufu keessaa mallattoo daandii giddu galeessaa waan ta’eef. Akkuma halkaniin walakkaa ta’een, yeroo gara sa’aatii kudha sadaffaatti ce’a; achittis mul’anni ifaan mul’atu kan durboota gowwootaa isaanii keessatti ibsame jechuun, isaan zayitii warqee hin qabne ta’uu isaanii hubachuudhaan ni mul’ata.

ᱯᱨᱚᱠᱟᱥ ᱯᱚᱛᱚᱵ ᱮᱞᱮᱵᱮᱱ ᱵᱷᱟᱜᱟᱞᱟᱠ ᱛᱮ “ᱛᱤᱱ ᱟᱨ ᱟᱫᱷᱟ ᱫᱤᱱ” ᱨᱮᱱ ᱯᱨᱚᱛᱤᱠᱟᱛᱢᱚᱠ “ᱵᱤᱨ-ᱫᱤᱥᱚᱢ” ᱨᱮ, ᱤᱥᱚᱨᱟᱹᱜ ᱞᱚᱠ ᱠᱚ “ᱥᱟᱛ ᱥᱟᱢᱟᱭ” ᱨᱮᱱ ᱥᱟᱹᱯ ᱨᱮᱱ ᱯᱨᱚᱛᱤᱠᱟᱛᱢᱚᱠ ᱤᱛᱤᱦᱟᱥ ᱨᱮ ᱛᱟᱭᱚᱢ ᱨᱮᱱᱟᱠ ᱩᱯᱩᱨ ᱠᱚᱣᱟᱜᱼᱟ। ᱚᱱᱟ ᱚᱠᱛᱚ ᱨᱮᱱ ᱢᱩᱪᱟᱹᱛ ᱨᱮ, ᱩᱱᱠᱩ ᱮᱛᱚᱵᱚᱱ ᱛᱟᱹᱭᱟᱨᱟ ᱠᱚᱣᱟᱜᱼᱟ ᱡᱮ ᱩᱱᱠᱩ ᱪᱷᱤᱱᱡᱽᱨᱟ ᱟᱠᱟᱱᱟ, ᱡᱮ ᱩᱱᱠᱩ ᱯᱟᱯ ᱠᱟᱫᱟ, ᱡᱮ ᱩᱱᱠᱩᱣᱟᱜ ᱦᱟᱯᱟᱨᱟᱢ ᱠᱚᱦᱚ ᱯᱟᱯ ᱠᱟᱫᱟ, ᱡᱮ ᱩᱱᱠᱩ ᱤᱥᱚᱨᱟᱹᱜ ᱵᱤᱨᱩᱫᱽᱫᱷ ᱨᱮ ᱪᱟᱞᱟᱜ ᱠᱟᱱᱟ, ᱟᱨ ᱡᱮ ᱤᱥᱚᱨᱦᱚ ᱩᱱᱠᱩᱣᱟᱜ ᱵᱤᱨᱩᱫᱽᱫᱷ ᱨᱮ ᱪᱟᱞᱟᱜ ᱠᱟᱱᱟ। ᱚᱱᱟ ᱩᱯᱞᱟᱵᱫᱷᱤ ᱩᱱᱠᱩᱠᱮ ᱞᱮᱵᱤᱭ ᱯᱩᱛᱷᱤ 26 ᱨᱮᱱ ᱯᱨᱟᱨᱛᱷᱚᱱᱟ ᱯᱨᱟᱨᱛᱷᱚᱱᱟ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱞᱟᱹᱜᱤᱫ ᱟᱹᱜᱩᱭᱟ। ᱚᱱᱟ ᱩᱯᱞᱟᱵᱫᱷᱤ, ᱡᱮ ᱩᱱᱠᱩᱠᱮ ᱞᱮᱵᱤᱭ ᱯᱩᱛᱷᱤ 26 ᱨᱮᱱ ᱯᱨᱟᱨᱛᱷᱚᱱᱟ ᱯᱨᱟᱨᱛᱷᱚᱱᱟ ᱠᱚ ᱯᱨᱟᱨᱛᱷᱚᱱᱟ ᱠᱚᱣᱟᱜᱼᱟ, ᱯᱨᱚᱛᱤᱠ ᱨᱮ ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ ᱯᱚᱛᱚᱵ 2 ᱨᱮᱱ ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ ᱯᱨᱟᱨᱛᱷᱚᱱᱟ ᱥᱟᱶ ᱢᱮᱞ ᱠᱟᱱᱟ, ᱟᱨ ᱚᱱᱟ ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ ᱯᱚᱛᱚᱵ 9 ᱨᱮᱱ ᱯᱨᱟᱨᱛᱷᱚᱱᱟ ᱫᱚ ᱚᱱᱟᱠᱮ ᱩᱫᱟᱦᱨᱚᱱ ᱠᱟᱱᱟ। ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ ᱡᱮ ᱯᱚᱛᱚᱵ 9 ᱨᱮ ᱞᱮᱵᱤᱭ ᱯᱩᱛᱷᱤ 26 ᱨᱮᱱ ᱯᱨᱟᱨᱛᱷᱚᱱᱟ ᱯᱨᱟᱨᱛᱷᱚᱱᱟ ᱠᱮᱫᱟ, ᱚᱱᱟᱨ ᱠᱟᱨᱚᱱ ᱫᱚ ᱚᱱᱟ ᱩᱱᱤᱭᱟᱜ ᱩᱯᱞᱟᱵᱫᱷᱤ ᱪᱮᱛᱟᱱ ᱛᱮ ᱵᱮᱥ ᱟᱠᱟᱱᱟ ᱡᱮ ᱩᱱᱤ ᱡᱮᱨᱮᱢᱤᱭᱟᱦ ᱨᱮᱱ ᱤᱥᱚᱨᱟᱹᱜ ᱞᱚᱠ ᱠᱚᱣᱟᱜ ᱵᱚᱱᱫᱤᱛᱣ ᱵᱟᱵᱚᱛ 70 ᱵᱚᱪᱷᱚᱨ ᱨᱮᱱ ᱵᱷᱟᱵᱵᱟᱱᱤ ᱚᱠᱛᱚ ᱨᱮᱱ ᱢᱩᱪᱟᱹᱛ ᱨᱮ ᱛᱟᱦᱮᱱᱟ।

Waggoota torban sana sun seenaa chaappaa saba Waaqayyoo agarsiisu. Waggoota torban sana sun qulqulleessuu Maalaakii boqonnaa sadii fi qulqulleessuu mana qulqullummaa lama Kiristoos raawwate agarsiisu. Isaanis seenaa qormaata fakkii bineensaa agarsiisu. Seenaa sun Fulbaana 11, 2001 irraa jalqabee, seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti dhufu irratti xumurama. Dhuma yeroo fakkeenyaawaa waggoota torbanii sanaatti, Daani’el akka kadhachuu danda’uuf “yeroo turtii” barbaada. Kadhannaan isaa yeroo dhoksaan raajii inni dhumaa itti isaaf mul’ifametti deebii argate. Mul’ifamni sun yeroo sabni dhugaan Pirootestaantii Waaqayyoo amma iyyuu yeroo bittinnaa’ee “lafa onaa” keessa ture, jechuunis Waxabajjii 18, 2020 booddee, dhufe. Yeroo sanatti “dhugaan” “sagalee lafa onaa keessatti iyyu”tti mul’ifame.

ିଶୟକୁ ଆଗାମୀ ଲେଖାରେ ଆମେ ଦାନିଏଲ ଦ୍ୱିତୀୟ ଅଧ୍ୟାୟର ଅବଶିଷ୍ଟ ଅଂଶକୁ ଜାରି ରଖିବୁ।