Kitaaba Daani’el - Lakkoofsa Dhibba Tokko fi Digdamii Lama

Yeroo ifni Daaniʼel boqonnaa kudha tokko, lakkoofsa afurtamaa hanga afurtamii-shanitti jiru yeroo dhumaatti bara 1989 keessatti banamee mulʼifametti, diinonni dhugaa mormii tokko dhiyeessan; mormiin sunis Waaqayyo dhugoota buʼuura yaadawwan ijoo kutaa macaafa Daaniʼel keessaa sanaa ittisuuf akka mulʼisu isa dandeessise; kutaan sunis achumaan mata-duree fi xiyyeeffannaa haleellaa Seexanaa taʼe. Seenaa sana keessatti falmiin dhugaa fi dogoggora gidduutti ture, beekumsa banamee mulʼifame sana caalaatti dabaluuf qajeelfamoota raajii muraasa adda baasuuf Hafuura Qulqulluutti fayyadame; beekumsi sunis achii booddee dhaloota xumuraa seenaa lafaa qoruuf taʼa ture. Nuti “hojiirra oolmaa sadii-sadii raajii” ilaalaa turreerra; hojiirra oolmaawwan sanas akka seera ijoo tokkootti adda baasaa jirra; seerri sunis adeemsa mormii Seexanni guyyoota darban sana keessatti dhiyeesse keessaa mulʼifame. Adeemsi falmii sun, obboleettii Waayitiin, “raafama” jedhamee adda baafameera.

“Raafamni” kun yeroo dhugaan Leenca gosa Yihudaa tiin hiikamee saaxilamu, achiis erga dhihaatee booda dhalata.

Seensa “dhugaa” yeroo hunda raafama fida; dhugaanis kan bara 1989 keessatti hiikamee mul’ate, waanuma sana godhe. Faayidaawwan keessaa tokko kan mormii dhugaatti irratti kaafameen dhufe, waggoota bara 1989 booddee itti aanan keessatti dabalata beekumsaa hundeessuuf seerota walitti qabame tokko ijaaruu ture. Guddinni seerota kanaa, guddina seerota walitti qabame tokkoo yeroo Miileroota keessatti ture waliin wal madaala. Itti fayyadama raajii Macaafa Qulqulluu hunda sadan-sadaniin godhamu hundi ifa ta’uu taateewwan guyyoota dhumaa keessatti gumaacha.

Fayyadama sadii Roomii fi Baabilon walitti dhufeenya dubartittii fi bineensa isheen irra teessitee fi seenaa yeroo jeequmsa seera Dilbataa keessatti isa irratti mootummaa gootuu ibsu; seenaa kana immoo seenaa murtii hojii-raawwachiisummaa Waaqayyoo ejjituu Baabilon irratti taʼeedha.

Fayyadama dachaa “ergamaa Kakuun kakuu qopheessu” jedhamuu fi akkasumas “Eeliyaas” jedhamuu sadan, hojii sanaa fi ergaa yeroo lama keessatti argamu, yeroo dhumaa keessatti cufamuu yeroo araaraatiif fakkeenya ta’an adda baasu. Yeroon jalqabaa sagalee jalqabaa Mul’ata boqonnaa kudha saddeet irraa jalqaba; kunis jalqaba murtii qorannoo warra jiraatanii Adventizimii Laa’odiiqeyaadhaaf ta’u agarsiisa. Yeroon dhumaa immoo sagalee lammaffaa Mul’ata boqonnaa kudha saddeet irraa jalqaba; kunis murtii raawwachiisummaa sagaagaltuu Baabilon agarsiisa.

Fayyadama sadii Ramaa fi Baabilon seenaa alaa saba Waaqayyoo kan bara dhumaa isaanii bakka bu’u; fayyadama sadii Eliyaasii fi ergamaa karaa qopheessu immoo seenaa keessaa saba Waaqayyoo kan bara dhumaa isaanii bakka bu’u. Fayyadamni sadii badiiwwan sadii sanaa ergaa yeroo lamaan keessaa darbuu ibsa; yeroo lamaan sunis walii isaanii wajjin yeroo xumuraa murtii bakka bu’u; innis mana Waaqayyootiin jalqaba, ergasii immoo warra ala mana Waaqayyoo jiran irratti bu’a. Badiin sadii sun Islaamni ergaa bokkaa boodaa ta’uu isaa ni ibsa; akkasumas meeshaa murtii Waaqayyo warra waaqeffannaa aduu ilmaan namaa hundumaa irratti dirqisiisan irratti itti fayyadamu ta’uu isaa ni mul’isa. Xumurri murtii “bara haaloo Waaqayyoo” bakka bu’a; kana jechuun waldaa Isaa irraa gantuu taate irrattis, warra hamaa waldaa Isaa ala jiran irrattis.

ဣယေရှုသည် နာဇရက်မြို့ရှိ သာသနာလုပ်ငန်းတော်ကို ပထမဦးစွာ စတင်တော်မူသောအခါ၊ မိမိ၏ သာသနာလုပ်ငန်းတော်၊ သတင်းစကားနှင့် ဆောင်ရွက်ချက်တို့ကို သတ်မှတ်ဖော်ပြရန် ဟေရှာယ အခန်းကြီး ခြောက်ဆယ့်တစ်ကို အသုံးပြုတော်မူခဲ့ပြီး၊ ထိုအတွင်း ဘုရားသခင်၏ လက်စားချေတော်မူမည့် အချိန်ကို ခွဲခြားသတ်မှတ်ခြင်းလည်း ပါဝင်သည်။ ကိုယ်တော်၏ သာသနာလုပ်ငန်းတော်၊ သတင်းစကားနှင့် ဆောင်ရွက်ချက်တို့သည် တစ်သိန်းလေးသောင်းလေးထောင်တို့၏ သာသနာလုပ်ငန်းတော်၊ သတင်းစကားနှင့် ဆောင်ရွက်ချက်တို့ကို ကြိုတင်ပုံဆောင်ဖော်ပြခဲ့သည်၊ အကြောင်းမူကား သူတို့သည် ပရောဖက်ပြုချက်အရ သိုးကလေးတော် သွားတော်မူရာ အရပ်ရပ်သို့ ကိုယ်တော်နောက်သို့ လိုက်ကြသောကြောင့် ဖြစ်သည်။

Yesuus cuuphaa isaa yeroo cuuphametti dibame; mallattoon karaa sunis Fulbaana 11, 2001 ni fakkeessa; yeroo dibamni Hafuura Qulqulluu warra dhangala’uun rooba boodaa guyyoota dhumaa keessatti ta’u seenaa Millerootaatiin dursee fakkeeffamee akka ture hubatan irratti gad bu’uu jalqabe; isaanis iddoo diigamoo moofaa warri dhibba keessaa afurtamii afur kuma ijaaranitti deebi’anii, yeroo isaan karaa durii Ermiyaasitti deebi’anitti.

Ergaan Kiristoos irraa dhufu kan fincila bara 1888 keessaa baʼe ammas dhugaa yeroo ammaa taʼe; ergaan fincila bara 1888 keessaa ba’es oduu gammachiisaa ture, isa humna garaa cabe walitti hidhuu qabu, garuu warra ija arguuf qaban iyyuu hin hubannee, gurra dhaga’uuf qaban iyyuu hin beekne, garaan isaanii jabaateef banuu irratti humna hin qabne. Ergaan qajeelummaa Kiristoos kan fincila bara 1888 keessaa ba’e sunis ergaa gara Laaʼodiiqeyaa ture; inni sana booda ammas dhufe, Isa balbala namni tokko iyyuu banuu hin dandeenye banuu fi balbala namni tokko iyyuu cufuu hin dandeenye cufuuf humna qabuun, warra cubbuu keessatti boojiʼamanii turan mana hidhaa keessaa gadhiisuuf balbala mana hidhaa banuuf.

Fulbaana 11, 2001tti warri misiraachoo gaarii sana lallaban, waggaa fudhatamaa Gooftaa fi guyyaa haaloo Waaqayyoo illee labsuu qabu turan. Waggaan fudhatamaa Gooftaa yeroo sana illee jalqabe; innis hanga guyyaan haaloo Waaqayyoo seera Dilbataa yeroo dhihootti Ameerikaa keessatti dhufu sana ga’utti, qalbii jijjiirratamuu nama Laaʼodiiqeyaa tokkoo guutummaatti fudhachuuf fedhii qaba. Sana booddee, haaloon isaa waldaa yeroo daawwannaa ishee beekuu didde irratti ni mulʼata; yeroo walfakkaatutti immoo, murtiin tarkaanfachiisaa sagaagaltuu Baabilon irratti ni jalqaba.

Guyyaa fudhatama Isaa keessatti, inni warra boo’an hundumaa jajjabeessuuf waadaa gala; warri Yerusaalem keessatti boo’anis Hisqi’el boqonnaa sagal keessatti fakkeenyaan agarsiifamaniiru. Jajjabinni isaanii hojii Jajjabeessaaatiin, ergaa bokkaa boodaa isa yeroo sana irratti isaanii dhangalaafamaa jiru fudhachuudhaan ni dhufa. Garuu kun ta’uu kan danda’u yoo bokkaa sana beekan qofaadha. Yommuu isaan Jajjabeessaa qabaatan, akkasumas mala “sararaa irratti sararaa” jedhuun hojii iddoo dheedhii durii ijaaruu raawwatan, kunis kutaa Isaayaas keessatti hojii sarara raajii kan diigama seenaa qulqulluu bakka bu’u, sarara raajii biraa kan diigama tokko agarsiisu irra kaa’uudhaan fakkeenyaan ibsameedha. Hojii sana keessatti isaan diigamoota dhaloota hedduutii ol kaasu. Ergasii “shisheeyyonni” warra boo’an, warra akka alaabaa tokkootti ol kaafamanii shisheeyyonni akka arganiif kaa’aman sanaaf deebii ni kennu.

Labsii fi tajaajilli Kiristoos, akkuma Isaayaas boqonnaa jahaatokko keessatti ibsamee jiru, hojii fi tajaajila dhibba afurtamii afur kuma afurii afuriiti. Hojii sun sochiiwwan haaromsaa qulqulluu keessatti fakkeenyaan ibsameera; akkasumas bara 1989 keessatti yeroo dhumaa sun dhufe, yeroo dhumaa hundinuu kanneen duraan turan isa fakkeessanii mul’isan. Akkuma aayanni tokko, Daani’el boqonnaa saddeet, lakkoofsa kudha afur, akka bu’uuraa fi utubaa giddugaleessaa sochii Millerootaa ta’ee beekame, aayanni bu’uuraa fi utubaa giddugaleessaa sochii Future for America ta’e immoo Daani’el boqonnaa kudha tokko, lakkoofsa afurtama. Millerootaaf ifni utubaa giddugaleessaa akka ifa mul’ata laga Ulaayiitti bakka bu’amee ture; sochii Future for America tiif immoo ifni utubaa giddugaleessaa akka ifa mul’ata laga Hiddekelitti bakka bu’amee ture.

መብራሕቲ ክልቲኦም ራእያት ብክልተ ወንዞም ዝተመልከቱ እተኣሳሰሩ እዮም፣ እዚ ድማ በቶም መወዳእታ ዘመናት ይፍጸም። “ምትእስሳር” ናቶም እቲ ሓደ ምውህሃድ ሰብኣዊን መለኮታዊን እንተኾነ ይወክል፣ እዚ ድማ ሓፍቲ ዋይት ደጋጊማ ከም መልእኽቲ ክርስቶስ ኣብቲ ሰብኣውነት ምስ መለኮት ተዋሃሂዱ ኃጢኣት ኣይገብርን ዝብል ኣውድ ዝለለየቶ መልእኽቲ እዩ። እቶም ክልተ ወንዞ ድማ ንእቲ ብርግጽ ምትእስሳር ራሱ ይወክሉ።

Bara 1798 fi 1989tti beekumsiin dabaluu isaa Dubbiin raajii Waaqayyoo banamuu isaa agarsiise. Dubbiin Isaa akkuma Inni moʼeetti moʼuuf humna ni kenna; akkasumas, “Jireenyi Isaa akka namummaan waaqayyoomaa wajjin walitti makamee cubbuu hin hojjenne ni labsa.” Mulʼanni laga Ulaay mulʼata marʼah eegee mulʼachuu Isaa ti; kunis raajii guyyoota kuma lamaa fi dhibba sadii keessatti bakka buʼameera. Mulʼanni laga Hiddeqel mulʼata chazon eegee seenaa raajii ti; kunis raajii waggoota kuma lamaa fi dhibba shanii fi digdama keessatti bakka buʼameera. Mulʼanni marʼah waaqayyoomaa bakka buʼa; mulʼanni chazon immoo namummaa bakka buʼa.

Laggeen durii Shiinaar warra durii, jechuunis Ulaayii fi Hiddeqeel, yookaan akka harʼa Tigirisii fi Eefraaxiisiin beekaman, dhuma irratti karaa bishaanii Shaax al-Arab jedhamu kan kibba Iraaq keessatti argamu keessatti walitti makamuu; Shaax al-Arab sunis achii irraa Galaana Faarsii keessatti lola. Yesus waan qaamaa fi uumamaa fayyadamee waan hafuuraa bakka buusa; mulʼatonni durii lameen kanneen amma adeemsa raawwii keessa jiran waliin walqabatanis, yeroo imala isaanii gara galaanaatti xumura irra gaʼaa jiranitti walitti hidhamiinsa namaa fi waaqayyummaa gidduutti uumamu agarsiisu. Dhugaan kun jalqaba raajiiwwan lamaan mulʼata lamaan Daaniʼel boqonnaa saddeet, lakkoobsa kudha sadii fi kudha afur keessatti bakka buʼan keessatti hundeeffameera. Mulʼanni tokko gaaffii dha; inni kaan deebii dha; akkasumas akka loojikiitti isaan addaan baafamuu hin dandaʼan.

Mul’anni ilmaan namaa, jechuunis ejjetamuu iddoo qulqulluu fi raayyaa isaatiin wal qabate, bara dhaloota Kiristoos dura 677 keessa jalqabe; mul’anni ilmaan waaqayyummaa immoo, kan mul’achuu Kiristoos adda baasu, bara dhaloota Kiristoos dura 457 keessa jalqabe. Walitti hidhamiinsi waaqayyummaa fi ilmaan namaa waggoota dhibba lamaa fi digdamii lamaan bakka buufama; innis jalqabbiilee lamaa mul’atoota lameenii walitti kan hidhu dha. Dhibba lamaa fi digdamii lama jechuun mallattoo “walitti hidhamiinsa ilmaan namaa fi waaqayyummaa” ti; akkasumas walitti hidhamiinsa dabala beekumsaa yeroo dhumaa bara 1798 keessa turee fi dabala beekumsaa yeroo dhumaa bara 1989 keessa tureen bakka buufama.

1798 keessatti beekumsi dabalaa dhufe irraa ergaan sirna qabeessa taʼee argame, yeroo jalqabaatiif Milleraan bara 1831 keessatti dhihaate (itti aansuunis gaazexaa *Vermont Telegraph* keessatti bara 1833 keessatti maxxanfame). Bara 1831 maxxansa *King James Bible* bara 1611 keessatti baʼe irraa waggaa dhibba lamaa fi digdama booda ture. *King James Bible* san keessatti galmeen dachaa Kakuu Moofaa fi Kakuu Haaraa bakka buʼe ture. Jalqabni fi xumurni waggoota dhibba lamaa fi digdama sana “walqabsiise” maxxansa Waaqummaa tokko maxxansa namaatiin. Odeeffannoon maxxansa namaa sun ifa Waaqummaa yeroo dhumaa bara 1798 keessatti baname irraa argame; achiis hojii meeshaa namaa tokkootiin sirna qabeessa taʼee, inni bara 1831 keessatti isa maxxansuu jalqabe. Inni maxxansa Waaqummaa ture; ergaa Waaqummaan chaappeffamee ture, isa boodarra namummaan baname, achiis meeshaa namaatiin dhihaate. Jechi Ibrootaa Dubbii Waaqayyoo keessatti “publish” jedhamee hiikamu jechuun waamicha dhageessisuu, iyyuu, waamu, beekamaa taʼuu, keessummaa taʼuu, affeeruu, yaadachuu, maqaa kennuu, lallabuu, labsuu, dubbisuu, maxxansuu jechuu dha. Milleraan ergaa isaa bara 1831 keessatti maxxansuu jalqabe; achiis bara 1833 keessatti gaazexaa *Vermont Telegraph* keessatti jechuunis dhugumaatti maxxanfame.

Ergaan sirnaawaa ta’e kan daballii beekumsaa bara 1989 irraa argame, yeroo jalqabaatiif bara 1996tti (magaazinii *The Time of the End* keessatti) maxxanfame; kunis waggaa dhibba lamaa fi digdama booda maxxanfamuu sanadoota qulqulluu lamaanii kan bara 1776 keessatti *Declaration of Independence* jedhamuun beekaman (itti aansuudhaanis bara 1789 keessatti *Constitution of the United States*) maxxanfaman irraa ture. Jalqabni fi dhumti waggoota dhibba lamaa fi digdama sanaa waaqayyummaa namaa wajjin walqabsiisa; kanais maxxanfamuu sanadoota waaqayyoo lamaaniin, bara 1776 irraa jalqabee, raawwata. Yommuu kitaabni Daani’el yeroo dhumaatti bara 1989 keessatti hiikamee bane, ergaan sirnaawaa ta’e kan hojii meeshaa namaatiin dhufee ture bara 1996 keessatti maxxanfame. Tartibni isaa maxxansa waaqayyoo, sana booddee hiikama banamuu, achiis maxxansa namaa ture.

Yeroo dhuma lamaanuu keessatti, tarkaanfiileen dhugaa sadan adda baafamanii jiru. Isaan lamaanis akka tarkaanfii jalqabaatti maxxansa Waaqummaa tokkoon jalqabu; maxxansi namaatiin ba’e kan ergaa Waaqummaa ibsu immoo tarkaanfii isa dhumaa dha. Tarkaanfiin giddu-galeessaa yeroo Leenci sanyii Yihudaa ergaa Waaqummaa seenaa addaa sanaaf ta’e hiiku sana dha; achii booddee ifa san kan galmee Waaqummaa irraa hiikame walitti qabuuf meeshaa namaa tokko ni filata. Yeroo hiikamuun sun raawwatamutti, hamoonni dabalata beekumsaa hin hubanne fincila isaanii mul’isu. Kanaafuu, maxxansi Waaqummaa qubee jalqabaa alifbeetii Ibrootaan bakka bu’ama; dabalati beekumsaa qubee kudha sadaffaatiin bakka bu’ama, achitti fincilli mul’ata; maxxansi namaatiin ba’e kan ergaa addaa Waaqummaa seenaa sanaaf ta’e immoo qubee dhumaa alifbeetii Ibrooti; qubeewwan sadan sun walitti yeroo fudhataman “dhugaa” jechuudha.

Mul’atonni Laga Ulai fi Lagaa Hiddeqeel kan yeroo ammaa kana raawwatamuu irratti jiran, bara dhumaatti dabalamuun beekumsaa laggeen lamaan irraa dhufu walitti makamee, Waaqayyummaa namummaa wajjin walitti makame cubbuu akka hin hojjenne mirkaneessu jedhamuu isaanii ni agarsiisu. Daani’el yeroo Laga Ulai biratti turetti, mul’ata kan dhuma raajii waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii sanaa bara 1844 keessatti mul’achuu Kiristoos bakka bu’u fudhate.

Daani’el utuu laga Hiddeqel bira jiruu mul’ata seenaa raajii waggoota kuma lama dhibba shanii fi digdama bakka bu’u sana argate.

ଗବ୍ରିଏଲ୍ ପରେ ଚତୁର୍ଦ୍ଦଶ ପଦରେ ହିଦ୍ଦେକେଲ୍ ନଦୀର ଚାଜୋନ୍ ଦର୍ଶନର ଉଦ୍ଦେଶ୍ୟକୁ ଚିହ୍ନିତ କଲେ।

Mul’anni laga Ullaa’iin kenname “mul’ata” Kiristoos isa Inni Onkololeessa 22, 1844tti yeroo tasa gara mana qulqullummaa Isaa dhufe agarsiisa; jechuunis waaqummaa Isaa agarsiisa. Innis guyyaa sana, Guyyaa Araaraatiif, “waaqummaa” gara mana qulqullummaa warra Miilariitii (namummaa) seenuu isaa bakka bu’a; sababiin isaas Guyyaan Araaraa, jechuun guyyaa “tokko ta’uu”, walitti makamu waaqummaa fi namummaa agarsiisa. Mul’anni laga Hiddeqeeliin kenname immoo wanta bara mootummaa dhumaatti saba Waaqayyoo (namummaa) irra ga’u ifatti mul’isa.

Jalqaba mul’ata “fakkeenyaa” sanaa waggaa 457 Dh.K.D. ture. Yeroo raajii waggaa dhibba lamaa fi digdamii qulqullummaa fi loltoota irra-deebiin miidhagsiisuun jalqabame kan waggaa 677 Dh.K.D. keessatti eegale irraa waggaa dhibba lamaa fi digdamii booda ture. Xumurri waggoota dhibba lamaa fi digdamii, kan jalqaba mul’ata lamaanii keessatti walitti hidhamanii turan, Nama Lakkooftuu Dinqisiisaa ta’een mallatteeffame; inni immoo Hab 2:20 keessatti Nama Afaan Beeku Dinqisiisaa dha.

মানবত্ব আৰু দিৱ্যত্বৰ মাজৰ সেই সংযোগ, যিটো আৰম্ভণিতে দুয়োটা ভাববাণীৰ আৰম্ভণিবিন্দুৰ দ্বাৰা প্ৰতিনিধিত্ব কৰা হৈছিল, সিহঁতৰ পাৰস্পৰিক অন্তবিন্দুত সেই অধ্যায় আৰু পদৰ দ্বাৰা চিনাক্ত কৰা হৈছিল, যিয়ে সেই দিৱ্য সত্তাৰ আবিৰ্ভাৱ বৰ্ণনা কৰে, যিজনে সময়ৰ অন্ত ১৭৯৮ চনত আৰম্ভ হোৱা আৰু ছয়চল্লিশ বছৰ পিছত ১৮৪৪ চনৰ ২২ অক্টোবৰত সমাপ্ত হোৱা সেই ছয়চল্লিশ বছৰত তেওঁ নিৰ্মাণ কৰা মন্দিৰত আকস্মিকভাৱে আগমন কৰিছিল।

Onkoloolessa 22, 1844, mul’ata “argamuu” wajjin waliigaluudhaan, Habaaquq Gooftaan mana qulqullummaa Isaa keessatti akka jiru adda baase. Inni mana qulqullummaa waggoota kuma lamaa dhibba shan fi digdamii keessatti diigamee fi miilaan sararamee ture sana, waggoota afurtamii ja’a keessatti ijaare.

Yohannis 2:20 keessatti, Kiristoos mana qulqullummaa erga qulqulleessee booda—kunis akka Obboleettii Waayitiin jettutti raawwii Milkiyaas boqonnaa sadii ture; akkuma Onkoloolessa 22, 1844 illee ta’e sanaan—Ergamaan Kakuu sun tasa gara mana qulqullummaa Isaa dhufe.

Raawwii Malaa’ikaa boqonnaa sadiitti raawwatameen, Kiristoos yeroo tajaajila Isaa jalqabaa keessatti mana qulqullummaa qulqulleesse yeroo Yohaannis boqonnaa lama keessatti mul’atutti, mana qulqullummaa Isaa dursee hin eegamneen dhufe; kunis Onkoloolessa 22, 1844 fakkeesse. Qulqulleessuun mana qulqullummaa Kiristoosiin Yohaannis boqonnaa lama keessatti ta’e, fi Onkoloolessa 22, 1844, raawwatamuu Malaa’ikaa boqonnaa sadiiti. Yohaannis boqonnaa LAMA fi lakkoofsa DIGDAMITTI, manni qulqullummaa namummaa waggaa afurtamii ja’atti ijaarame akka ture, manni qulqullummaa waaqayyummaa immoo guyyoota sadi keessatti kaafame akka ture nutti himama. Manni qulqullummaa namummaa kan Habaaquuq “mana qulqullummaa isaa” jedhu ta’u kan danda’u yeroo waaqayyummaan yeroo hin eegamnetti keessa isaatti dhufutti qofa; akkuma Onkoloolessa 22, 1844 ta’etti; sababni isaas waaqayyummaan namummaa wajjin walitti makamee cubbuu hin hojjetu. Mul’atonni laggeen guguddoo lamaa Shiinaar keessaa dhugaa kana bakka bu’u: namummaan waaqayyummaa wajjin walitti makamee cubbuu hin hojjetu.

Nuti itti aansee qo’annoo keenya Daani’el boqonnaa kudha tokkoffaa keeyyata afurtamaa irratti barruu itti aanu keessatti itti fufna.