Lakkoofsi afurtammaan Daani’el boqonnaa kudha tokkoo keessatti, yeroo dhumaa irraa jalqaba; garuu lakkoofsi sun yeroo dhumaa lama adda baasee mul’isa, kanaafis barataan raajii yeroo dhumaa isa duraa yeroo dhumaa isa lammaffaa wajjin walitti qindeessuuf ni hayyama. Yommuu hojii irra oolmaan kun godhamu, sararri seenaa Milleraayitii kan bara 1798 keessatti jalqabe, seenaa Ameerikaa bara 1989 wajjin wal cinaa adeema. Sararoonni lamaan kun sarara gaanfa Pirootestaantii dhugaa fi sarara gaanfa Rippabiliikaanaa bineensa lafaa kan Mul’ata Yohaannis boqonnaa kudha sadii keessatti ibsame adda baasu. Sararoonni lamaanis yeroo dhumaa bara 1798 keessatti jalqabu; yeroo dhumaa bara 1989 immoo dhugaa mallattoolee karaa lakkoofsa sana keessatti hiikaman guutuu qofa osoo hin ta’in, ragaa lammaffaa isaaniif ni kenna.
Sochiin ergamaa sadaffaa Onkoloolessa 22, 1844 irratti dhufe; garuu fincila waggaa torbaa 1856 irraa hanga 1863tti tureen yeroo boodatti darbame. Dhufaatiin ergamaa sadaffaa Fulbaana 11, 2001 irratti irra deebi’amee mul’ate. Bara 1863 qubannaa jalqabaa Israa’el durii Qaadeshitti ta’eefi fincila basaastota kudhanii tiin fakkeeffame; Fulbaana 11, 2001 immoo qubannaa dhumaa Israa’el durii Qaadeshitti ta’eefi fincila Museetiin fakkeeffame. Fincilli bara 1863, kan fincila jalqabaa Qaadeshitti ta’e agarsiisu, murtii du’aa lafa onaa keessatti fide. Fincilli Fulbaana 11, 2001 fincila dhumaa Qaadeshitti ta’e agarsiise; innis du’a hoggansa Adventismii Laa’odiiqeyaa fide.
Bu’uun ergamaanii Adoolessa 11, 1840 irratti bu’e, kan sochii bara 1840 hanga 1844tti turee banee, kan Obboleettii Waayit “mul’ata ulfina qabeessa humna Waaqayyoo” jettee waamte, Fulbaana 11, 2001 fakkeenyaan agarsiise; akkasumas mul’ata ulfina qabeessa humna Waaqayyoo ta’e adda baase.
“Malaaʼikaan labsii ergamaa sadaffaatti walitti makamu ulfina isaatiin lafa guutuu ibsuudha. Asitti hojii addunyaa mara hammatee fi humna addaa hin baramneen guutame raawwatamu dursee dubbatameera. Sochiin dhufaatii Gooftaa bara 1840–44 mulʼata ulfina qabeessa humna Waaqayyoo ture; ergaan ergamaa isa jalqabaa gara buufata hojii ergamootaa addunyaa hundaatti geeffame, biyyoota muraasa keessatti immoo haaromsa amantii jaarraa kudha jahaffaa irraa jalqabee lafa kam iyyuu keessatti mulʼate caalaa fedhiin amantii guddaan argame; garuu kun hundi sochii jabaa akeekkachiisa isa dhumaa ergamaa sadaffaa jalatti taʼuun caalameera.” The Great Controversy, 611.
ᱚᱠᱴᱳᱵᱚᱨ 22, 1844 ᱨᱮ ᱛᱮᱥᱨᱟ ᱫᱩᱛᱟᱹᱣ ᱨᱮᱱᱟᱜ ᱯᱨᱚᱛᱷᱚᱢ ᱦᱮᱪ ᱟᱹᱭᱩᱵ (ᱯᱨᱚᱛᱷᱚᱢ ᱠᱟᱫᱮᱥ) ᱠᱟᱡ ᱠᱟᱹᱢ ᱪᱟᱵᱟ ᱢᱮᱱᱛᱮ ᱛᱟᱦᱮᱸᱠᱟᱱᱟ, ᱢᱮᱱᱠᱷᱟᱱ ᱤᱥᱚᱨ ᱨᱮᱱ ᱦᱚᱲᱠᱚ ᱱᱟᱶᱟ ᱱᱮᱛᱟ ᱵᱟᱪᱷᱟᱣ ᱠᱟᱛᱮ ᱤᱡᱤᱯᱴ ᱨᱮ ᱨᱩᱣᱟᱹᱲ ᱥᱮᱱᱚᱜ ᱠᱟᱛᱮ ᱵᱟᱪᱷᱟᱣ ᱠᱮᱫᱟ᱾ 1863 ᱥᱟᱞ ᱛᱮ, ᱩᱱᱠᱩ “ᱡᱮᱨᱤᱠᱚ ᱫᱚᱦᱲᱟ ᱛᱮᱭᱟᱨ ᱠᱮᱫᱟ”, ᱡᱮᱨᱤᱠᱚ ᱨᱮᱱ ᱫᱮᱣᱟᱹᱞ ᱟᱸᱰᱤᱭᱟᱹᱜ ᱨᱮ ᱤᱥᱚᱨ ᱨᱮᱱ ᱠᱟᱹᱢᱤ ᱨᱮ ᱥᱟᱝᱜᱮ ᱵᱷᱟᱜ ᱮᱢᱚᱜ ᱵᱟᱭ ᱠᱟᱛᱮ᱾ ᱚᱱᱟᱛᱮ ᱩᱱᱠᱩ ᱥᱟᱯᱫᱟᱣ ᱠᱮᱫᱟ, ᱚᱱᱟ ᱠᱩᱞᱤ ᱨᱮ ᱜᱚᱡ ᱥᱟᱶᱛᱮ᱾
Yoshuaanis yeroo sana isaan kakachiisee akkana jedhe: “Namni magaalaa Yerikoo kana kaʼee ijaaru Waaqayyo duratti abaaramaa haa taʼu; hundee ishee ilma isaa angafaan ni kaaʼa, karrawwan ishee immoo ilma isaa quxisuudhaan ni dhaaba.” Yoshuaa 6:26.
Akkuma Israaʼel durii Kaadesh isa jalqabaatti, ergaa Iyyaasuu fi Kaaleb didanii turan sanaan taʼe, akkuma sana Israaʼel yeroo ammaa Kaadesh isa jalqabaatti (1863) finciluun isaanii abaarsa Iyyaasuu of irratti fide. Ergamichi sadaffaan Fulbaana 11, 2001tti (Kaadesh isa dhumaa) yeroo deebiʼetti, hojii dhumaa kan Waaqayyo Yerikoo fi dallaa ishee gad buusuuf dura raawwatamu jalqabame.
Onkoloolessa 22, 1844, dhufaatii ergamaa sadaffaa ni mallatteessa; akkuma kanaan immoo guyyichi Dilbata yeroo dhiyootti dhufu kan bara mootummaa dhumaa ni mallatteessa. Bara 1863’n xumura yeroo qorumsa ergamaa sadaffaa, isa Onkoloolessa 22, 1844 irraa jalqabee ture, ni mallatteessa. Kanaafuu 1863 seera Dilbata yeroo dhiyootti dhufuuf fakkeenya dha; jechuunis Yesus yeroo hunda xumura jalqabaatiin ni bakka buusa. Bara 1863 keessatti sabni kutaa lamaatti qoodame; akkasumaattis yeroo seera Dilbataatti, kutaan lama ni mul’ata.
Yeroon qormaataa ergamaa sadaffaa seenaa Millerite keessatti bara 1844 keessa jalqabee bara 1863 keessatti xumurame; jalqabbii fi dhumni isaas lamaan isaanii iyyuu seera Dilbataa guyyoota dhumaa agarsiisan. Seenaa jalqabaa (1844) fi dhumaa (1863) gidduu jirutti, fincilli sochii Millerite (1856) jira. Kanaaf, yeroo sun mallattoo “Dhugaa” qabaata. Deebi’uun Kadeshitti yeroo lammaffaaf Fulbaana 11, 2001 keessatti, adeemsa qormaataa ergamaa sadaffaa jalqabuun isaa mallatteessa; qormaanni kunis seera Dilbataa dhihoo dhufu irratti xumurama; akkuma bara 1863n fakkeeffameetti.
Seera Dilbata sanaa irraa jalqabee hanga carraan qoramuu namaa cufamutti, seenaa sana keessatti murtii hojii-raawwachiisummaa sagaagaltuu Baabilon irratti raawwatamuun akka agarsiifametti, Yerikoo fi dallaan ishee ni diigamu. Lakkoofsi afurtamaan bara 1798tti jalqaba, lakkoofsa afurtokkootti immoo Seera Dilbata yeroo dhihoo dhufu irratti xumurama. Yeroon dhumaa kan bara 1798tti ta’e sarara keessaa waldaa Waaqayyoo bakka bu’a; kunis Miileroota sochii ergamaa isa jalqabaa irraa jalqabee hamma sochii ergamaa isa sadaffaa fi nama kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afuritti ga’a. Kun hundinuu lakkoofsa tokko keessatti argama.
Bara baraa mootii kaabaa fi mootii kibbaa gidduutti, isa ol-ka’iinsa mootii kibbaa bara 1798tti jalqabame, bara 1989tti xumura irra gahe; yeroo sanatti mootichi kibbaa walta’iinsa mootummaa shanaffaa fi mootummaa ja’affaa raajii Macaafa Qulqulluu keessaa ta’een mo’atame. Bara baraa mootii kaabaa fi mootii kibbaa gidduutti, isa bara 1798tti jalqabame, warri Millerite akka waraana Roomaa irratti taasifametti hubatan; isaan Roomaa akka humnoota balleessitoota lama qofaatti, jechuunis hethenummaa fi paappaasummaa, ilaalan. Yeroo barichi bara 1989tti xumurametti, humnoonni balleessitootaa sadeen hundinuu keessatti hirmaatanii turan; kunis jalqaba fakkeenya raajii humnoota sadeen sanaa addunyaa gara Armaagedoonitti geessanii keessaa ta’e, kan bakki isaa juugraafiidhaan Daani’el boqonnaa kudha tokkoo keeyyata afurtamii shanitti agarsiifame dha.
Lakkoofsi afurtamaa hanga afurtamii-shanitti humnoota sadii pheephaas gara dhuma isaatti galaanota gidduu fi tulluu qulqulluu ulfina qabeessa gidduutti fidan kan raajii keessatti hojjetan adda baasu. Sirriitti hubatamee yoo ilaalame, seenaa raajii lakkoofsa afurtamaa tokko keessatti bakka bu’ame, lakkoofsota afurtamaa tokko hanga afurtamii-afuritti of keessatti hammata.
Kanaaf, bara dhuma keessaa kan jalqabee bara 1989 keessatti, ragaa lammaffaa kan bara 1798 wajjin, jalqabaa fi dhuma waraana mootii kibbaa fi mootii kaabaa gidduutti taʼe adda baasuun, lakkoofsi afurtamii tokko hanga afurtamii afuritti tokkummaa sadarkaa sadiin ijaarame kan abbaa irree Roomaa madaa isa duʼaa geessisu fayye sana adda baasa; lakkoofsi afurtamii shan keessatti immoo isheen dhuma ishii in gaʼa. Lakkoofsotni sun, ilaalcha kana irraa yoo itti dhiyaatame, seenaa waldaa Waaqayyoo alaa taʼe dhiheessu; kunis akkuma macaafa Mulʼata keessatti hariiroon chaappaa torbanii fi waldoota torbanii gidduu jiru bakka buʼamee jiru.
Sararri seena raajii raajotaatiin 1798 bakka buufamu irra caalaatti firdii qorannoo agarsiisa; sararri yeroo sanuma irraa 1989tti jalqabu immoo irra caalaatti firdii raawwachiisaa agarsiisa. 1798 irra caalaatti hojii ergamaa Kaka’umsa Walii Galtee sanaaf karaa qopheessu cimsee ibsa; 1989 immoo irra caalaatti hojii ergamaa Eliyaas cimsee ibsa.
Bara 1798 jalqabee, yeroo kitaabni Daani’el baname, beekumsi seenaa raajii ni dabale; keessatti Kiristoos ummata Isaa gara hariiroo kakuu tokkootti ni geggeessa, isa walitti makamuun waaqayyummaa fi namummaa dhaabbataa ta’e ittiin raawwatamu. Kakuun bara dhumaa sun keessatti Caaffata Qulqullaa’oo keessatti irra deddeebiin adda baafamee ni ibsama.
Kunoo, barri ni dhufu, jedha Gooftaan, yeroo ani mana Israa’elii fi mana Yihuudaa wajjin kakuu haaraa godhu; akka kakuu ani guyyaa ani harka isaanii qabee biyya Gibxii keessaa isaan baasuuf abbootii isaanii wajjin godhe sanaatti miti; isaan kakuu koo cabsan iyyuu, ani isaaniif akka abbaa manaa tureera, jedha Gooftaan. Garuu kun kakuu ani mana Israa’el wajjin godhu ta’a; erga barri sun darbee booddee, jedha Gooftaan, seera koo keessa isaanii keessa nan kaa’a, garaa isaanii irrattis nan barreessa; ani Waaqa isaanii nan ta’a, isaanis saba koo ni ta’u. Namni tokko ollaa isaa, namni tokko obboleessa isaas, “Gooftaa beeki” jedhee siʼachi hin barsiisu; inni xinnaan isaanii hamma inni guddaan isaanii hundinuu na ni beeku, jedha Gooftaan; ani hammina isaanii nan dhiisaatii, cubbuu isaanii immoo siʼachi hin yaadadhu. Ermiyaas 31:31–34.
Raajonni hundi raaggoonni hundinuu guyyoota dhumaa adda baasu; himanni “guyyoota dhumaa” jedhu immoo raajii keessatti yeroo murtii agarsiisa. Ergamaan inni jalqabaa bara 1798, yeroo dhumaatti, murtiin bara 1844 banamuu isaa labsuuf dhufe; kunis akkasuma dhufaatii guyyoota dhumaa ti. Guyyoonni dhumaa kunis “guyyoota” Ermiyaas kan dhufanidha; yeroo Waaqayyo yakka saba Isaa “dhiisu” fi cubbuu isaanii “deebisee hin yaadanne” ta’u. Hojii kana immoo Kiristoos, Guyyaa Araaraa fakkeenya-dhugaa keessatti Akka Luba Ol Aanaa ta’ee, “guyyoota dhumaa” keessatti raawwata.
Adventizmiin Millaroota taʼe utuu ifa sadaffaa ergamaa kan Onkoloolessa 22, 1844 gaʼe keessatti amantiidhaan deemuudhaan itti fufee jiraatee, amma iyyuu Yesuus wajjin mana isaanii isa bara baraa keessa turan jechuun ni dandaʼama. Kunis waan Ermiyaas yeroo “guyyoota sana booddee” jedhu ittiin kaase dha. “Guyyoonni sun” yeroowwan raajii kan gara 1844tti geessanii achittis xumuraman dha. Isaanis “guyyoota” Daaniʼel boqonnaa kudha lama keessatti eeraman dha.
Ati hamma bara dhumaatti deemi; ati ni boqotta; dhuma guyyootaattis qooda kee keessatti ni dhaabbatta. Daani'el 12:13.
“dhuma guyyaa”tti, yookaan akkuma Ermiyaas jedhuutti, “guyyoota sana booddee,” Kiristoos seera Isaa keessa keessaa saba Isaa keessa kaaʼuu fi seera Isaa garaa isaanii irratti barreessuuuf kaayyoo qaba ture. Keessi keessaa sun uumama gadi aanaa taʼee, yookaan akkuma Phaawulos isa waamuutti foon dha; garaan immoo uumama ol aanaa dha. Kakuun sun yeroo geeddaramuutti saba Isaatiif sammuu haaraa kennuu, yeroo Dhufaatii Lammaffaatti immoo dhagna haaraa kennuu abdachiisa. Namni Addaamiin kufe; inni bifa Waaqayyootiin uumamee ture, akkasumas uumama ol aanaa fi uumama gadi aanaa qabaatee uumamee ture. Kakuun Kiristoos immoo dhaloota namaa uumama isaanii dachaa sanaan abaarsa cubbuu irraa furuudha.
Lafti seenaa lafaa kanaa isa dhumaa keessatti, kakuu Waaqayyo saba isaa ajaja isaa eegutti qabu haaromfamuu qaba. “Guyyaa sanatti bineensota dirree wajjin, simbirroota samii wajjin, wantoota lafa irra munyuuqan wajjin isaaniif kakuu nan godha; xiyyaa fi goraadee akkasumas waraana biyya keessaa nan cabsisa, nageenyaanis akka ciisan nan godha. Ani bara baraan si ofitti heerumsiisa; eeyyee, qajeelummaa keessatti, murtii keessatti, jaalala gaarummaa keessatti, fi araara keessatti si ofitti heerumsiisa. Amanamummaa keessattis si ofitti heerumsiisa; atis Waaqayyoon ni beekta.”
“‘Guyyaa sanatti akkas ta’a; ani nan dhaga’a, jedha Waaqayyo; ani samii nan dhaga’a, isaanis lafa ni dhaga’u; laftis midhaan, wayinii, fi zayita ni dhaga’a; isaanis Yezre’el ni dhaga’u. Ani ishee anaaf lafa irratti nan facaasa; ishee araara hin argatin irra nan mararfadha; warra saba koo hin ta’inittis, Ati saba koo ti, nan jedhu; isaanis, Ati Waaqa koo ti, ni jedhu.’ Hosea 2:14-23.
“‘Guyyaa sanatti, ... haftee Israa’el, warri mana Yaaqoob keessaa hafanii oolanis, ... dhugaadhaan Waaqayyo, Isa Qulqulluu Israa’elitti ni irkatan.’ Isaayyaas 10:20. ‘Sabaa hundumaa, qomoo hundumaa, afaan hundumaa, fi ummata hundumaa’ keessaa warri ergaa kana gammachuudhaan fudhatan ni jiraatu: ‘Waaqayyoon sodaa; ulfinas isaaf kennaa; sa’aatiin firdii isaa dhufeera.’ Isaan waaqolii sobaa hundumaa, warra lafa kanaan isaan hidhan, irraa ni deebi’u; akkasumas ‘Isa samii fi lafa, galaanaa fi burqaawwan bishaanii uume ni waaqeffatu.’ Isaan hidhata walxaxaa hundumaa irraa of ni bilisa baasu; fuula addunyaa durattis akka yaadannoo araara Waaqayyoo ta’anii ni dhaabbatu. Ulaagaalee waaqayyoo hundumaaf ajajamoo ta’anii, maleekotaa fi namootaan akka warra ‘abboommiiwwan Waaqayyoo fi amantii Yesuus eeggan’itti ni beekamu. Mul’ata Yohaannis 14:6–7, 12.
“‘ꯅꯨꯡꯉꯥꯏ, ꯃꯇꯝ ꯑꯁꯤ ꯂꯥꯛꯀꯅꯤ, ꯑꯗꯨꯒ ꯑꯗꯨꯅ ꯑꯩꯍꯥꯛꯅ ꯍꯥꯏꯌꯦ, ꯃꯁꯥꯒꯤ ꯂꯧ ꯊꯤꯕ ꯃꯤꯁꯤꯡꯅ ꯂꯧꯁꯤꯟꯕ ꯃꯤꯁꯤꯡꯗꯨ ꯐꯥꯎꯊꯣꯛꯀꯅꯤ, ꯑꯃꯁꯨꯡ ꯑꯔꯣꯏꯕꯥ ꯑꯇꯣꯞꯄ ꯃꯦꯔꯝꯁꯤꯡ ꯄꯨꯖꯤꯟꯕ ꯃꯤꯗꯨ ꯃꯌꯥꯝ ꯃꯥꯔꯣꯛꯀꯅꯤ; ꯑꯃꯁꯨꯡ ꯆꯤꯡꯁꯤꯡꯗꯒꯤ ꯑꯉꯥꯎꯕꯥ ꯎꯁꯣꯏ ꯁꯤꯔꯀꯅꯤ, ꯑꯃꯁꯨꯡ ꯆꯤꯡꯄꯥꯟ ꯄꯨꯝꯅꯃꯛ ꯆꯨꯍꯜꯂꯀꯅꯤ꯫ ꯑꯩꯅ ꯑꯩꯒꯤ ꯃꯤꯌꯣꯏ ꯏꯖꯔꯥꯏꯜꯒꯤ ꯀꯥꯞꯇꯤꯚꯤꯇꯤ ꯍꯟꯅ ꯍꯪꯒꯠꯀꯅꯤ, ꯑꯗꯨꯒ ꯃꯈꯣꯏꯅ ꯃꯥꯡꯍꯜꯂꯕꯥ ꯁꯍꯔꯁꯤꯡ ꯁꯥꯡꯗꯣꯛꯀꯅꯤ ꯑꯃꯁꯨꯡ ꯃꯈꯣꯏ ꯃꯗꯨꯗ ꯂꯩꯀꯅꯤ; ꯃꯈꯣꯏꯅ ꯑꯉꯨꯔ ꯂꯩꯕꯛꯁꯤꯡ ꯂꯩꯁꯤꯟꯒꯅꯤ, ꯑꯃꯁꯨꯡ ꯃꯗꯨꯒꯤ ꯎꯁꯣꯏ ꯊꯛꯀꯅꯤ; ꯃꯈꯣꯏꯅ ꯑꯃꯁꯨꯡ ꯂꯝꯖꯥꯎꯁꯤꯡ ꯁꯦꯝꯒꯠꯀꯅꯤ, ꯑꯃꯁꯨꯡ ꯃꯗꯨꯒꯤ ꯃꯌꯥꯏ ꯆꯥꯀꯅꯤ꯫ ꯑꯩꯅ ꯃꯈꯣꯏꯕꯨ ꯃꯈꯣꯏꯒꯤ ꯂꯝꯗ ꯄꯨꯔꯛꯀꯅꯤ, ꯑꯃꯁꯨꯡ ꯑꯩꯅ ꯃꯈꯣꯏꯗ ꯄꯤꯕ ꯃꯈꯣꯏꯒꯤ ꯂꯝꯗꯒꯤ ꯃꯈꯣꯏꯕꯨ ꯑꯗꯨꯒꯤ ꯃꯇꯨꯡ ꯑꯥꯏꯅ ꯊꯥꯗꯣꯛꯄ ꯉꯝꯂꯣꯏ, ꯍꯥꯏꯅ ꯑꯗꯨꯒ ꯅꯍꯥꯛꯀꯤ ꯄ꯭ꯔꯚꯨ, ꯅꯍꯥꯛꯀꯤ ꯏꯁ꯭ꯋꯔꯅ ꯍꯥꯏꯌꯦ꯫ ꯑꯃꯣꯁ 9:13–15.’” Review and Herald, February 26, 1914.
Yommuu Ermiyaas “guyyoota sana booddee” jedhu, “guyyoonni” hojii Kiristoosiin bakka bu’ame—innis mana qulqullummaa Isaa qulqulleessuuf tasuma gara isaa dhufuu—dura turan, yeroo raajii kan bara 1798 fi 1844tti xumuraman turan. Xumuri guyyoota raajii sanaa (yeroo sanaa), waggoota afurtamii jahaa Kiristoos mana qulqullummaa Millerite ijaare agarsiise; yeroo Inni Onkoloolessa 22, 1844tti tasuma dhufe immoo, inni raawwii Malkiyaa boqonnaa sadii ture; kanais akkuma tajaajila Isaa jalqabaa fi xumura irratti mana qulqullummaa qulqulleesse keessatti raawwate sana raawwate.
“Yommuu Yesuus bittootaa fi gurgurtoota biyya lafaa mana qulqullummaatii keessaa qulqulleessetti, hojii ergamaa Isaa garaa namaa xuraa’ummaa cubbuurraa qulqulleessuuf ta’e labsate,—hawwiiwwan lafaa, fedha ofittummaa, amala hamaa lubbuu mancaasan irraa. Miilkiyaas 3:1–3 caqasame.” The Desire of Ages, 161.
Akkasumas “guyyoota sanaa booddee,” Kiristoos mana qulqullummaa Inni ijaare qulqulleessuuf yaade; inni sun hojii Isaa qalbii saba Isaa xuraa’ummaa cubbuutii irraa qulqulleessuu bakka bu’a ture, yookaan akkuma Ermiyaas jedhu seera Isaa garaa fi keessa isaanii irratti barreessuu dha.
Isaanii irratti dogoggora argatee, “Kunoo, guyyoonni dhufu, jedha Gooftaan, yeroo ani mana Israa’elii fi mana Yihuudaa wajjin kakuu haaraa godhu ni dhufa; akka kakuu ani guyyaa ani harka isaanii qabee biyya Gibxii keessaa isaan baasuuf abbootii isaanii wajjin godhe sanaa miti; sababni isaas isaan kakuu koo keessa hin jiraanne, anis isaan hin ilaalle, jedha Gooftaan. Kunoo kakuu ani guyyoota sana booddee mana Israa’el wajjin godhu kana, jedha Gooftaan; seera koo yaada isaanii keessa nan kaa’a, onnee isaanii irrattis nan barreessa; anis isaanii Waaqa nan ta’a, isaanis anaaf saba ni ta’u.” Ibroota 8:8–10.
ଶବ୍ଦଗୁଡ଼ିକ “ସେହି ଦିନଗୁଡ଼ିକ” ଦାନିଏଲଙ୍କ “ଦିନମାନଙ୍କର ଶେଷ” ଥିଲା, ଯାହା 1798 ଓ 1844 ମସିହାରେ ସମାପ୍ତ ହେଲା। ଦାନିଏଲ ଅଧ୍ୟାୟ ଏଗାରର ଚାଳିଶତମ ପଦରେ 1798 ରୁ ଆରମ୍ଭ ହେଉଥିବା ପ୍ରୋଟେଷ୍ଟାଣ୍ଟ ଶିଙ୍ଗର ରେଖା, ଏକ ଶତ ଚୁଆଳିଶ ହଜାରଙ୍କ ସହ ସ୍ଥାପିତ ହେଉଥିବା ଚୁକ୍ତିଗତ ସମ୍ପର୍କକୁ ଜୋର ଦେଉଛି। ହିବ୍ରୁ ଶବ୍ଦ “lot” ଏକ ଛୋଟ ପଥର ଥିଲା ଯାହା କାହାରୋ ଭାଗ୍ୟ ନିର୍ଣ୍ଣୟ କରିବା ପାଇଁ ବ୍ୟବହୃତ ହୁଏଥିଲା। ଦାନିଏଲଙ୍କୁ କୁହାଯାଇଥିଲା ଯେ ସେ “ଦିନମାନଙ୍କର ଶେଷ” ପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ ଯାଇ ବିଶ୍ରାମ କରନ୍ତୁ (ମୃତ୍ୟୁରେ), ଯେତେବେଳେ 1844 ମସିହାରେ ବିଚାର ଆରମ୍ଭ ହେବ ଏବଂ ତାଙ୍କର ଭାଗ୍ୟ ନିର୍ଣ୍ଣୟ କରାଯିବ।
Ati hamma bara bara dhumaatti deemi; ati boqotta, dhuma guyyootaattis qooda kee keessatti ni dhaabbatta. Daani’el 12:13.
“ᱢᱩᱸᱫ” ᱠᱚ “ᱛᱟᱭᱚᱢ ᱢᱩᱸᱫ ᱠᱚ” ᱨᱮ, 1844 ᱨᱮ ᱥᱟᱯᱷᱟ ᱟᱠᱟᱱ ᱥᱚᱢᱚᱭ-ᱵᱷᱟᱵᱤᱥᱚᱛᱽ ᱠᱚ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱚᱠᱛᱚ ᱵᱩᱡᱷᱟᱹᱣᱟ; ᱪᱮᱫᱟᱠ 1844 ᱛᱟᱭᱚᱢ ᱠᱷᱚᱱ ᱵᱷᱟᱵᱤᱥᱚᱛᱽ ᱚᱠᱛᱚ ᱟᱨ ᱵᱟᱝ ᱛᱟᱦᱮᱸᱱᱟ। 2300 ᱥᱮᱨᱢᱟ, ᱚᱠᱟ ᱢᱟᱨᱟᱦ ᱫᱚᱨᱥᱚᱱ ᱛᱟᱦᱮᱸᱠᱟᱱᱟ—ᱟᱨ ᱚᱱᱟᱨ ᱢᱟᱱᱮ ᱦᱚᱲᱢᱚᱨ ᱥᱟᱱᱛᱚᱜᱷᱚᱨ ᱨᱮ ᱢᱟᱥᱤᱦᱟᱨ ᱦᱟᱴᱤᱧ ᱧᱮᱞᱮᱱᱟ—ᱚᱱᱟ ᱚᱠᱛᱚᱨᱮ ᱢᱩᱪᱟᱹᱫ ᱮᱱᱟ; ᱟᱨ ᱢᱚᱫ ᱨᱚᱥᱨᱮᱛᱷᱟᱨ 2520 ᱥᱮᱨᱢᱟ ᱦᱚᱸ ᱚᱱᱟ ᱚᱠᱛᱚᱨᱮᱭ ᱢᱩᱪᱟᱹᱫ ᱮᱱᱟ, ᱡᱮᱢᱚᱱ 1798 ᱨᱮ ᱛᱟᱭᱚᱢ ᱚᱠᱛᱚᱨᱮ ᱯᱷᱟᱨᱥᱟ ᱨᱚᱥᱨᱮᱛᱷᱟᱨ “ᱢᱩᱸᱫ” ᱠᱚ ᱢᱩᱪᱟᱹᱫ ᱟᱠᱟᱱ ᱛᱟᱦᱮᱸᱠᱟᱱᱟ। “ᱚᱱᱟ ᱢᱩᱸᱫ ᱠᱚ ᱛᱟᱭᱚᱢ,” ᱡᱮᱦᱮᱛᱩ ᱡᱮᱨᱮᱢᱤᱭᱟ ᱨᱮ ᱩᱞᱞᱮᱠ ᱟᱠᱟᱱᱟ, ᱚᱱᱟ ᱛᱟᱭᱚᱢ ᱯᱚᱣᱞᱩᱥ ᱦᱚᱛᱮ ᱚᱞ ᱠᱟᱱᱟ। ᱯᱚᱣᱞᱩᱥ ᱡᱮᱨᱮᱢᱤᱭᱟᱨ “ᱚᱱᱟ ᱢᱩᱸᱫ ᱠᱚ ᱛᱟᱭᱚᱢ” ᱫᱚ ᱵᱟᱨ ᱫᱷᱟᱣ ᱩᱞᱞᱮᱠ ᱮᱫᱟᱭ, ᱪᱮᱫᱟᱠ ᱯᱚᱣᱞᱩᱥ ᱠᱮᱵᱚᱞ ᱚᱱᱟ ᱪᱩᱠᱛᱤ ᱨᱮ ᱵᱟᱝ ᱠᱟᱛᱷᱟ ᱮᱫᱟᱭ ᱡᱮ ᱚᱱᱟ “ᱚᱱᱟ ᱢᱩᱸᱫ ᱠᱚ ᱛᱟᱭᱚᱢ” ᱨᱮ ᱥᱛᱷᱟᱯᱤᱛ ᱦᱚᱵᱚᱜᱼᱟ; ᱢᱮᱱᱠᱷᱟᱱ ᱟᱨᱚ ᱢᱟᱨᱟᱝ ᱠᱟᱛᱷᱟ ᱦᱚᱸ, ᱩᱱᱤ ᱢᱟᱥᱤᱦᱟᱨ ᱢᱟᱦᱟ ᱡᱟᱡᱟᱠ-ᱯᱩᱡᱟᱹᱨᱤ ᱞᱮᱠᱟ ᱠᱟᱹᱢᱤ ᱠᱚ ᱪᱤᱱᱦᱟᱹᱣ ᱮᱫᱟᱭ।
Inni aarsaa tokkoon warra qulqulleeffaman bara baraan guutuu godheera. Waaqni Qulqulluunis kana irratti nuuf dhugaa ba’a; erga duraan akkana jedhee dubbatee booddee, “Kunis kakuu ani guyyoota sana booddee isaanii wajjin godhuudha, jedha Gooftaan; seerota koo garaa isaanii keessa nan kaa’a, yaada isaanii irrattis nan barreessa”; akkasumas, “Cubbu isaanii fi jal’ina isaanii kana caalaa hin yaadadhu.” Egaa bakka kanaaf dhiifamni jiru, aarsaan cubbuudhaaf itti dabalee hin jiru. Kanaafis, obboloota, dhiiga Yesuusiin Iddoo Hundumaa caalaa Qulqulluutti seenuuf ija jabina waan qabnuuf, karaa haaraa fi jiraataa, inni nuuf qulqulleesse, jechuunis golgaa sanaan, sunis foon isaa dhaan; akkasumas Mana Waaqayyoo irratti lubicha guddaa waan qabnuuf. Ibroota 10:14–21.
Waggootni dhibbaan lamaa fi waggootni digdama mul’ata maraa dhufaatii Kiristoos raajii wajjin walqabsiisan, raajii waggoota kuma lamaa fi dhibba shanii fi digdama mul’ata chazon seenaa raajii wajjin, jalqaba yeroo raajii lamaan sanaa walitti hidhu, yookaan walqabsiisu; hidhaa fakkeenyaa kan namummaa fi waaqayyummaa walitti makamu bakka bu’uudhaan, innis hojii Kiristoos qulqulleessuu sochii ergamaa sadaffaa keessatti raawwatamuun raawwatu, akkasumas kakuu inni dhibba afurtamii afur kuma namoota wajjin godhuun bu’aa kennu dha.
Mulʼanni chazon, kan mana qulqullummaa miidhamee tuqamee agarsiisu, mulʼata ilmaan namaa cubbuudhaan miidhamanii tuqaman ti; fincila Addaam keessatti iddoo biqiltuu Eeden irraa jalqabee; akkasumas mulʼanni marah, kan hojii Kiristoos mana qulqullummaa deebisee hundeessuu fi qulqulleessuu agarsiisu, lamaan isaanii iyyuu Onkoloolessa 22, 1844 irratti raawwataman. Raajiiwwan waggaa kuma lama dhibba shan fi digdamaa lama kan dheekkamsa Waaqayyoo keessaa lama jiru; isaanis tuqamuu loltoota samii fi mana qulqullummaa bakka buʼu.
Raajiiwwan lamaan sunis dhala namaa hacuucamuu, jechuunis mul’ata marahatiin deebifamee ijaaramuuf jedhu, ni bakka bu’u. Aariin Waaqayyoo lamaan sun ummata Isaa irratti mul’atanis, aarii ilmaan namootaa kufanii irratti dhufu kan argisiisu; innis hojii Kiristoos mana qulqullummaa kufe deebisee ijaaruu fi qulqulleessuun qofa furamee deebifamuu danda’a ture.
ⲛⲓⲥⲛⲁⲩ ⲛ̀ⲟⲣⲅⲏ ⲥⲉⲣⲉⲡⲣⲉⲥⲃⲉⲩⲉⲓⲛ ⲉ̀ⲧⲫⲩⲥⲓⲥ ⲉⲧϭⲟⲥⲓ ⲛⲉⲙ ⲧⲫⲩⲥⲓⲥ ⲉⲧⲑⲉⲃⲓⲱⲟⲩ ⲙ̀ⲫ̀ⲣⲱⲙⲓ. ϩⲛ ⲡⲓϩⲉⲓ ⲛ̀ⲁⲇⲁⲙ, ⲧⲫⲩⲥⲓⲥ ⲉⲧⲑⲉⲃⲓⲱⲟⲩ ⲁⲥϭⲓ ⲛ̀ϯⲙⲉⲧϫⲱⲣⲓ ϩⲓϫⲉⲛ ⲧⲫⲩⲥⲓⲥ ⲉⲧϭⲟⲥⲓ, ⲟⲩⲟϩ ⲡ̀ⲥⲱϣⲛ ⲙ̀Ⲡⲭ̅ⲥ̅ ϧⲁ ⲛⲓⲣⲱⲙⲓ ⲛⲉ ϫⲉ ⲧⲫⲩⲥⲓⲥ ⲉⲧϭⲟⲥⲓ ⲉⲥⲉⲉⲣⲁ̀ⲣⲭⲓ ⲉ̀ⲧⲫⲩⲥⲓⲥ ⲉⲧⲑⲉⲃⲓⲱⲟⲩ. ϩⲛ ⲡⲓϩⲉⲓ ⲛ̀ⲁⲇⲁⲙ, ⲧⲫⲩⲥⲓⲥ ⲉⲧϭⲟⲥⲓ ⲁⲥϩⲉⲓ ϩⲁ ⲛⲓⲉ̀ⲡⲓⲑⲩⲙⲓⲁ ⲛ̀ⲧⲫⲩⲥⲓⲥ ⲉⲧⲑⲉⲃⲓⲱⲟⲩ, ⲟⲩⲟϩ ⲡ̀ⲑⲉⲗⲏⲙⲁ ⲙ̀Ⲫϯ ⲁⲩⲫⲟⲛϩϥ ⲉ̀ⲡ̀ϣⲱⲓ. ⲫⲁⲓ ⲡⲉ ⲉ̀ⲧⲟⲩⲙⲟⲩϯ ⲉ̀ⲣⲟϥ ϧⲉⲛ ϯⲅⲣⲁⲫⲏ ϫⲉ “ⲡⲓⲕⲟⲛⲃⲉⲣⲥⲓⲟⲛ.” ⲉ̀ⲣ ⲡⲓⲕⲟⲛⲃⲉⲣⲧ ⲧⲉ ⲉ̀ⲧⲣⲉ ⲧⲫⲩⲥⲓⲥ ⲉⲧϭⲟⲥⲓ ϭⲓⲱⲟⲩ ⲉ̀ⲡⲉⲥⲙⲁ ⲛ̀ⲁ̀ⲣⲭⲉⲓⲛ ϩⲓϫⲉⲛ ⲧⲫⲩⲥⲓⲥ ⲉⲧⲑⲉⲃⲓⲱⲟⲩ. ⲡ̀ⲕⲟⲛⲃⲉⲣⲧ ⲇⲉ ⲡⲉ ⲉ̀ⲫⲟⲛϩ ⲛⲁⲛ, ⲓⲉ ⲉ̀ⲫⲱϣ ⲉ̀ⲡ̀ϣⲱⲓ.
Dheekkamsi jalqabaa isa duraa mootummaa kaabaa irratti dhufe, dheekkamsa uumama gadi-aanaa isa kufaatii keessatti uumama ol-aanaa garbummaa jala galche irratti dhufe ture. Dheekkamsi sun dursee dhufe; sababiin isaas, Kiristoos hojii furii bakka inni jalqaba irratti ka’e sana irraa kaasee fudhate, innis fedhii foonii uumama gadi-aanaa, jechuun hawwii nyaataa, irraa jalqabe. Kiristoos hojii Isaa sooma guyyoota afurtamaatiin jalqabe.
“Kiristoos karoorri fayyinaa milkaa’inaan akka itti fufuuf hojii furii namaa badiinni itti jalqabe sanuma irraa jalqabuun akka isa barbaachisu ni beeka ture. Aadam fedhii nyaataatti of kenneen kufe. Namni seera Waaqayyoo dhaga’uun akka isa irra jiru akka isatti jabeessuudhaaf, Kiristoos hojii furii Isaa amala qaamaa namaa haaromsuudhaan jalqabe. Gadi-bu’iinsi safuu fi manca’iinsi sanyii namaa irra caalaan isaanii fedhii nyaataa jal’ifameef of kennuu irraa maddu.” Testimonies, volume 3, 486.
Aarriin lammaffaan uumama ol’aanaa irratti ture; kun mootummaa kibbaa, Yerusaalem bakka jirtu sanaan bakka buufame; isheenis magaalaa Waaqayyo maqaa Isaa keessa kaa’uuf filate dha. Onkoloolessa 22, 1844 irratti hojii Kiristoos hojjechuu yaade, akkasumas hojii Inni amma raawwachaa jiru, ulee lama Hisqiʼeelitiin bakka buufameera.
Yommuu uleen lamaan Hisqiʼeel walitti makamanitti bara baraan ule tokko taʼan, kun kakuu isa Kiristoos cubbuu saba Isaa irraa bara baraan balleessu ittiin agarsiisudha; akkasumas uumamni ol’aanaan fi uumamni gadi-aanaan gara sirna isaanii isa sirrii, isa sadarkaa irratti hundaaʼeetti deebi’u; namoonnis ammas guutuu ta’u. Haala nama hin geeddaramne keessatti, uumamni namaa isa gadi-aanaan, dheekkamsa isa jalqabaatiin fakkeeffame, uumama namaa isa ol’aanaa, dheekkamsa isa dhumaatiin fakkeeffame, irratti mootummaa qaba ture. Kanaafuu, dheekkamsi inni jalqabaa mootummaa kaabaa irratti ture; mootummaa kibbaa immoo teessuma lafaatiin isa “ol” ture.
Waggoonni dhibba lamaa fi digdamii kan mul’ata marah fi chazon lamaan, jalqabbii isaanii waliinii keessatti, Waaqummaa fi namummaa waliin wal qabsiisu, yeroo Kiristoos hojii ergamaa sadaffaa warra dhibba afurtamii afurtamii kuma tokkoon afur wajjin xumuru, hunda isaanii ulee tokko keessatti walitti qaba. Innis raajii dheekkamsa isa dhumaa mootummaa kibbaatti dhufu, kan raajii mul’achuu bara 1844 wajjin walitti makamuudha; mootummaa inni waaqeffannaa haaraa yeroo jijjiiramaatti kenna, garuu qaamni haaraan (mootummaa kaabaa) immoo dhufaatii lammaffaa irratti, yeroo liphsuu ijaatti qofa deebi’ee ni dhaabata.
Lakkoofsi afurtamaffaa kan Daaniʼel boqonnaa kudha tokkoo, yeroo dhumaa lamaan isaanii ni adda baasa; akkasumas kana gochuudhaan, yeroo seenaa bineensa lafaa kan Mulʼata boqonnaa kudha sadii keessatti ibsame keessatti, sarara seenaa raajii keessaa fi alaa irratti xiyyeeffannaa ni kenna. Dhugaan lakkoofsa kana keessatti hiikamee ifatti baʼe, sarara dhugaa keessaa fi alaa lamaanuu kan Kiristoos saba Isaa keessatti adda baasuufii fi raawwachuuf dhufe bakka buʼa. Dhugaan jechuun namummaan Waaqummaa wajjin walitti makamee cubbuu hin hojjetu jedhu, ifa buʼaa beekumsa hiikamuudhaan walqabate keessatti bakka buʼameera; innis dhugaa keessaa saba Waaqayyoo guyyoota dhumaa keessatti jiru bakka buʼa. Ifni waraana humnoota addunyaa gara Armagedoonitti geessan gidduutti bakka buʼame immoo dhugaa alaa saba Waaqayyoo guyyoota dhumaa keessatti jiru dha.
Qo'annoo itti aanu keessatti qorannaa kana itti fufna.
Dubbiin Waaqayyoo ammas natti dhufe; innis akkana jedhe: “Ati yaa ilma namaa, ulee tokko fudhadhuutii irratti, ‘Yihuudaadhaaf, ijoollee Israa’el warra isa wajjin jiranis’ jedhii barreessi; ergasii ulee biraa fudhadhuutii irratti, ‘Yoseefiif, jechuun ulee Efreem, mana Israa’el hundumaafis warra isa wajjin jiran’ jedhii barreessi. Isaanis walitti maxxansiitii ulee tokko godhi; harka kee keessattis tokko ta’u. “Ijoolleen saba keetii yommuu si dubbisanii, ‘Kunniin maal akka ta’an nu hin argisiiftuu ree?’ jedhanitti, akkana jedhiin; ‘Waaqayyo Gooftaan akkana jedha: Kunoo, ani ulee Yoseef isa harka Efreem keessa jiru, gosoota Israa’el warra isa wajjin jiranis nan fudhadha; isa wajjinis, jechuun ulee Yihuudaa wajjin nan walitti qaba; ulee tokko nan godha; isaanis harka koo keessatti tokko ta’u.’ Uleewwan ati irratti barreessites ija isaanii duratti harka kee keessa haa jiraatan. “Isaaniinis akkana jedhi; ‘Waaqayyo Gooftaan akkana jedha: Kunoo, ani ijoollee Israa’el saboota ormootaa keessaa, iddoo isaan dhaqan hundumaa keessaa nan fudhadha; gama hundumaan walitti isaan nan qaba; gara biyya isaanii keessaas isaan nan fida. Ani biyyattii keessatti, tulluuwwan Israa’el irratti, saba tokko isaan nan godha; mootii tokkos hunduma isaanii irratti mootii ta’a; isaan si’achi deebi’anii saba lama hin ta’an; mootummaa lamaattis gargar hin qoodaman. Isaan si’achi waaqota isaanii tolfamoo, wantoota isaanii jibbisiisoo, yookaan yakka isaanii kaminiyyuu of hin xureessan; ani garuu iddoo jireenya isaanii hundumaa isa keessatti cubbuu hojjetan keessaa isaan nan oolcha, isaan nan qulqulleessa; akkasumas isaan saba koo ta’u, anis Waaqa isaanii nan ta’a. “Tajaajilaan koo Daawit isaan irratti mootii ta’a; hundumti isaanii tiksee tokko qabaatu; isaanis murtii koo keessa ni deddeebi’u; sirna koo ni eegu; ni hojjatus. Isaan biyyattii ani tajaajilaa koo Yaaqoobitti kenne, kan abbootiin keessan keessa jiraatan sana keessa ni jiraatu; isaanis, ijoolleen isaanii fi ijoolleen ijoollee isaanii, bara baraan achi keessa ni jiraatu; tajaajilaan koo Daawitis bara baraan bulchaa isaanii ta’a. “Ammas ani isaanii wajjin kakuu nagaa nan godha; inni kakuu bara baraa ta’ee isaanii wajjin ni jiraata; ani iddoo isaanii nan dhaaba, isaan nan baay’isa, mana qulqullummaa koos bara baraan gidduu isaanii nan dhaaba. Dunkaanakoon koos isaanii wajjin ni ta’a; eeyyee, ani Waaqa isaanii nan ta’a; isaanis saba koo ta’u. Saboonni ormootaas, yommuu mana qulqullummaa koo bara baraan gidduu isaanii ta’etti, ani Waaqayyo Israa’elin kan qulqulleessu ta’uu koo ni beeku.’” Hisqi’el 37:15–28.