Kitaaba Daani’el — Lakkofsa Dhibba Tokko fi Soddoma keessaa jedhu

Yommuu Ameerikaan Seera Dilbataa dhufuuf jedhu hojiirra oolchitu, mootummaa ja’affaa raajii Macaafa Qulqulluu taʼuu ishee irraa ni dhaabatti; gara kutaa tokkoo waldaa sadii irraa ijaaramte Roomaa Ammayyaatti ni ceeti. Pirezidaantiin Seera Dilbataa hojiirra oolchu pirezidaantii isa dhumaa taʼa; inniis pirezidaantii Paartii Rippabilikaanii taʼa. Kun dhugaa baatonni lama irratti hundaaʼee dha.

Abrahaam Liinkan, inni pirezidaantii Riippabilikaanii jalqabaa ture, bara 1863 keessatti Labsii Bilisummaa “dubbate”; kunis seenaa raajii bineensa lafaa keessatti mallattoo giddugaleessaa dubbii ture. Yommuu Liinkan bara 1863 keessatti Labsii Bilisummaa “dubbate,” inni pirezidaantii Riippabilikaanii jalqabaa ture; kanaafis pirezidaantii Riippabilikaanii isa dhumaa fakkeenyaan agarsiisa. Abrahaam Liinkan yeroo mallattoo isa dhumaa kutaa jalqabaa bineensa lafaa bakka bu’a; akkasumas yeroo mallattoo isa jalqabaa kutaa lammaffaa bineensa lafaa bakka bu’a. Yesus yeroo hunda jalqabaatiin dhuma ibsa. Yommuu bineensi lafaa, xumura kutaa lamaan keessaa isa dhumaa irratti, akka jawwee dubbatu, pirezidaantiin pirezidaantii Riippabilikaanii ta’a; akkuma Liinkaniin fakkeenyaan agarsiifametti.

अन्तिम राष्ट्रपति रिपब्लिकन राष्ट्रपति हुनुको दोस्रो साक्षी त्यो अवधि हो, जो अन्त्यको समयमा सन् १९८९ मा रोनाल्ड रेगनसँग आरम्भ भयो। सन् १९८९ देखि छिट्टै आउने आइतवार व्यवस्थासम्मको भविष्यसूचक अवधिलाई सन् ५०८ देखि ५३८ सम्मको इतिहासमा पापीय रोमले सिंहासन ग्रहण गर्नुअघिको तयारीको भविष्यसूचक अवधिद्वारा प्रतिनिधित्व गरिएको छ। सन् ५३८ मा ख्रीष्ट-विरोधीलाई सामर्थ्य प्रदान गरिने कार्यको तयारीको त्यो भविष्यसूचक अवधिलाई ख्रीष्टको तयारीका तीस वर्षद्वारा, अर्थात् उहाँको जन्मदेखि उहाँको बप्तिस्मासम्म, पूर्वरूपित गरिएको थियो।

Masiihiin sobaa waggaa soddomaaf qophii kan ture, innis qophii waggaa soddoma Kristoosii fakkeessuudhaan sobaan mimesse. Yeroon qophii waggaa soddomaaf Kristoosiif, akkasumas Masiihii sobaatiif, dhukkuba madaa du’aa sanaa seera Dilbataa yeroo dhihoo dhufu keessatti fayyuuf qophii yeroo tokko akka jiruuf dhugaa baatota lama ni dhiheessa. Yeroon qophii sun bara dhumaa keessatti, jechuunis bara 1989tti, jalqabe; akkuma yeroo qophii Kristoos yeroo inni dhalatetti dhufe, kunis seenaa raajii Isaa keessatti yeroo dhumaa mallatteesseetti.

Pirezidaantii isa dhumaa dura, lakkoofsi lammaffaan Daani’el boqonnaa kudha tokkoo, pirezidaantota ja’an kanneen hanga pirezidaantii sooressaatti ga’an—isa mootummaa warra addunyaa to’attootaa “kakaasu”—akka jiraatan barsiisa. Pirezidaantiiwwan ja’an sana keessaa inni jalqabaa Ronald Reagan, Republikaana ture. Ronald Reagan fi Abraham Lincoln dhugaa baatota lamaan ni dhiyeessu. Mallattoon karaa fincila bara 1863, fi sararri pirezidaantotaa kan bara 1989 irraa jalqabu, amala pirezidaantii isa xumuraa Ameerikaa ifatti ni agarsiisu.

Ronald Reagan mallattoo isa jalqabaati; kanaaf inni kan dhumaa agarsiisa. Reagan nama duraanii beekkamaa miidiyaa ture; akkasumas Dimokiraata duraanii kan garaa jijjiirratee Ripabilikaana ta’e ture. Inni fayyadama afaan Ingilizii kakaasaa ta’een beekamaa ture. Inni miira qoosa isaatiin beekamaa ture. Inni Pirootestaantii ta’uu isaa ifatti beeksise; garuu yeroo inni mormituu Kiristoos isa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti ibsame wajjin walii-galtee uume, hiika “Pirootestaantii” jedhu dhugumaan akka hin hubanne agarsiise.

Inni Ameerikaa deeggaru ture; siyaasa keessattis soda malee ture. Bara siyaasaa ammayyaa sana keessatti pirezidaantii baayʼee hojii hin qabne sanaan dura dhufe; kan isa dura ture immoo gaaffii Islaama xinnaaqqoo hamaa sanaaf jilbeenfatee ture. Tarii wanti inni dubbate keessaa isa caalaatti hiika guddaa qabu, akkasumas isa hojiitti hiike jedhamee ittiin galateeffatamu, yeroo inni, “Mr. Gorbachev, tear down this wall” jedhe ture.

Donald Trump mallattoo isa dhumaa ti; kanaafis isa jalqabaatiin fakkeeffamee ibsameera. Trump duraan urjii miidiyaa ture; akkasumas duraan Democrat kan turee boodarra Republicanitti jijjiirame. Inni afaan Ingiliffaa karaa kakaasaa ta’een itti fayyadamuudhaan ni beekama. Miira qoosaa isaatiinis ni beekama. Inni ofiin Protestantii jechuun beeksiseera; garuu hiikni Protestant maal akka ta’e dhugumaan akka hin hubanne agarsiiseera; seera Dilbataa yeroo dhihootti dhufu sanattis mormiticha Kiristoos raajii Macaafa Qulqulluu wajjin hidhata ni uuma.

Inni Ameerikaa deeggaru, siyaasa keessattis sodaa hin qabu. Bara siyaasa ammayyaa sana keessatti pirezidaantii hundarra hojii-dhabeessa taʼeen isa dura buufame; yeroo inni bara 2024tti irra deebiʼamee filatamus, ammas bara siyaasa ammayyaa keessatti pirezidaantii haaraa hundarra hojii-dhabeessa taʼeen isa dura buufamee jiraata. Haala lamaan keessatti dursitoonni isaa fedhii Islaama xurree irraa kaʼeef jilbeenfachuudhaan beekamu. Dhugumatti, wanti inni yeroo kamiyyuu dubbate keessaa isa hundarra hiika guddaa qabu, akkasumas wanti inni raawwachuu isaatiif galata itti argatu, “Dalagaa ijaaraa.”

Kun jechuun Jimmy Carter, Barack Hussein Obama fi Joe Biden pirezidaantummaa isaanii keessatti bu’a qabeessota guddoo hin turre jechuu miti; garuu bu’a qabeessummaan isaanii hojii isaanii keessatti bu’uureeffamee ture, innis qajeelfamoota Heera mootummaa United States keessatti seeraan kaa’aman—sanada isuma isaan tokkoon tokkoon isaanii eeguufii fi tiksuuf kakatan sana—diiguuf hojjechuu isaanii irratti hundaa’e; kanaan wal qabatee immoo Carter hanga filannoo Reaganitti Islaamni namoota butamanii akka qabatutti hayyame, Obama addunyaa Islaamaa keessa naanna’ee dhiifama gaafachuu raawwatee baankii jalqabaa Islaama hamaa ta’eef yoo xiqqaate doolaara biliyoona tokko maallaqa callaa kenne, galmeen deeggarsa Islaamaaf Biden qabu immoo tarreessuun isaa baay’ee dheeraa dha.

Ronald Reagan hojii diiguu dallaa fakkeenyaa “golgaa sibiilaa” jedhamee waamamu raawwate; fi Sadaasa 11, 1989 irratti dallaan Barlinii kufuun mo’icha hafuuraa sanaaf mallattoo karaa qabatamaa ta’e kaa’e. Trump immoo dallaa fakkeenyaa addaan ba’uu Waldaa fi Mootummaa ni diiga; Waaqayyolii sadaffaanis taatee sanaaf mallattoo karaa qabatamaa ni kenna. Taateen sun yeroo chaappaa namoota kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur kaa’amuu ni xumura; yeroo sunis dhufaatii Islaamaa Waaqayyolii sadaffaatiin jalqabe, innis hojii hafuuraa yeroo chaappaa kaa’amuu jalqabuu isaa adda baasuuf mallattoo karaa qabatamaa kennee ture. Onkololeessa 7, 2023, mallattoolee seenaa qabatamoo sadii keessaa giddugala yeroo chaappaa namoota kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur ta’e ni kennite.

Seenaa sana gidduutti, pirezidaantii jahaffaan kan Ronald Reagan irraa eegalee ture, bineensa boolla gad fagoo keessaa ba’een karaa siyaasaa fakkeenyaan ajjeefame. Bineensi boolla gad fagoo keessaa ba’u, jalqaba yeroo chaappessuu keessatti, Islaama ture; inniis Mohammed bakka bu’a; mallattoo raajii sobaa dha. Bineensi boolla gad fagoo keessaa ba’u, dhuma yeroo chaappessuu keessatti, bineensa galaanaa kan Kaatoolikummaa ti; yeroo sanattis madaan isaa du’a geessisu ni fayya. Bineensi boolla gad fagoo keessaa ol ba’u kan yeroo chaappessuu gidduutti ka’u, bineensa amantii-dhabuu, jechuunis jawwee dha. Bineensi jawwee kan boolla gad fagoo keessaa ba’u, gidduu yeroo chaappessuutti, Mul’ata boqonnaa kudha tokko keessatti dhugaa-baatota lamaan ni ajjeesa.

Gareen dimokraatawaa bofa deggertuu bittaa garbummaa, akka bineensa guddaa fakkaatu, kan yeroo waraana keessaa Ameerikaa turte, pirezidaantii Ripablikaanaa isa jalqabaa dhugumaan ajjeefte. Waraanni keessaa sun ifatti Ebla 9, 1865tti xumurame; Liinikon immoo, guyyaa duraatti rasaasaan rukutame iyyuu, torban tokko booddee jechuunis guyyaa 15ffaatti du’e. Waraanni sun mootummaa guyyaa torbaffaa irratti xumurame; Liinikonis mootummaa guyyaa torbaffaa irratti du’e.

Addunyawwan walxaxan, kan dureessaa fi pirezidaantii aangoo-qabeessa sana irratti dammaqfaman (kaafaman), gaafa Sadaasa 3, 2020 irratti ajjeechaa siyaasaa raawwatan. Bineensi sun boolla keessaa hin qabne keessaa baʼe, bineensa jawwee sana bakka buʼee, akka fakkeenyaatti duʼa dhugaa pirezidaantii ripabilikaanii isa jalqabaatiin agarsiifametti, pirezidaantii ripabilikaanii isa dhumaa akka mallattoo taʼeen ajjeese. Dubbiin Waaqayyoo addunyaan duʼa isaa irratti gammadee erga booddee, inni miilla isaa irratti akka dhaabbatu ibsa. Amma bara 2024 keessa jirra; himata seeraa akka meeshaatti itti fayyadaman hundumaa, soba, olola, fi maallaqa isa irratti roobsamaa jiru hundumaa utuu jiruu, Tiraampiin deebiʼee jiraachuutti dhufuun isaa ifaadha.

ଯୁକ୍ତରାଷ୍ଟ୍ରରେ ଯେ ବିବାଦ ନିଜକୁ ପ୍ରକାଶ କରୁଛି, ଏବଂ ଏହିପରି ଭାବେ ସମଗ୍ର ଜଗତରେ ସେହି ଏକେଇ ବିବାଦର ପୂର୍ବାଭାସ ଦେଉଛି, ସେହି ସମୟରେ—ଯେତେବେଳେ ପରବର୍ତ୍ତୀ ବର୍ଷା ଦ୍ୱାରା ପ୍ରତିନିଧିତ ଈଶ୍ୱରଙ୍କ ଶକ୍ତି ଉପରୁ ଅବତରଣ କରୁଛି—ତଳଠାରୁ ଏକ ଶୈତାନୀ ଶକ୍ତି ଉଦୟ ହେବ।

Seenaa Guraandhala 11, 2001 irraa kaasee hamma seera Dilbataa yeroo dhiyootti Ameerikaa keessatti dhufu sanatti, Islaamni Waaʼee sadaffaa keessaa boolla gad fagoo irraa akka qilleensaatti baʼe; kunis seenaa sanaa jalqaba irratti aara ijaarsa gubataa ture bakka buʼa. Bara 2016 keessatti, dammaqiinsi Koministiyaa-globalistotaa jedhamu dhugaa-baatota lama ajjeesuuf ol baʼe. Sana booddee, yeroo dhiyootti seerri Dilbataa sun dhufutti, paaphaasummaan, yeroo sana bineensa saddeettaffaa isa torban keessaa taʼu sana taʼee, madaa duʼaa isaa fayyifamee teessoo mootummaa lafaa irratti ol baʼa.

Bineensonni humna jalaa dhufuu agarsiisan, yeroo roobni boodaa akka humna olii irraa buʼaa jirutti, “Dhugaa” raajii tokko agarsiisu. Kan dura aaraadhaan ol baʼuuf jiru yeroo sagaleen jalqabaa Mulʼata boqonnaa kudha saddeet dhagaʼamutti, Islaamummaa balaa sadaffaa ti; innis yeroo roobni boodaa “safaramuu” jalqabutti ol baʼa. Bineensi dhumaa ol baʼu paaphaasii dha; yeroo sagaleen lammaffaan Mulʼata boqonnaa kudha saddeet dhagaʼamutti, innis yeroo roobni boodaa safara malee dhangalaafamaa jirutti ol baʼa.

Isaanni jalqabaa isa dhumaa fakkeessa; bineensi gidduutti ol ba’us immoo bineensa addunyaa mara hammatu amantii-dhabuu isa dhugaa baatota lama bara 2020 keessatti ajjeese dha. Dhugaa baataan tokko gaanfa Pirootestaantii ture; inni kaan immoo gaanfa Riippabilikaanaa ture. Fincilli fi jeequmsi bineensa amantii-dhabuu wajjin walqabatu qubee kudha sadiffaa alifbeetii Ibrootaatiin bakka bu’ameera; bineensi sun boolla gadi fageenya hinqabne keessaa dhufe immoo bineensota jalqabaa fi dhumaa boolla gadi fageenya hinqabne keessaa dhufan gidduutti dhufe; kunis hiika jecha Ibrootaa “dhugaa” jedhu uuma, yoo dhugaa humna Seexanaa yeroo humni samii irraa ol kaa’ee dhufaa jiru keessatti gadii irraa dhufu adda baasu ta’e illee.

Guyyaa fi wal keessaa guyyaa sadii fi walakkaa booddee, “sagaleen giddugaleessaa” tokko dhagaʼamuu jalqabe. Innis “sagalee isa lafa onaa keessatti iyyaa jiru” ture. Sagaleen sun “xumura” sagalee ergamaa karaa Ergamaa Kakuu qopheessu sanaa ture; akkasumas jalqaba sagalee Eliyaas, dhiiraa fi dubartoota gara Tulluu Qarmeloositti waamu ture.

Ergaan ji’a dhuma Adoolessaa, 2023tti jalqabe amma “addaan baafamee lallabaa” jira; “akeekkachiisa,” “barbaachisummaa yeroo kanaa, hiika taateewwan amma raawwatamaa jiranii” adda baasee ibsaa jira. Innis “humnoota dukkanaa” warra “qaamolee gadi jala jiran kakaasaa jiran” addaan baasee agarsiisaa jira; akkasumas “Gooftaan Waaqni mootummaa samii” Fulbaana 11, 2001 irraa eegalee “humna ol irraa erguu” isaa ibsaa jira. Innis “ergaa qajeelummaa Kiristoos” “qarqara lafaa tokko irraa hamma qarqara isa kaaniitti” “sagaleessaa” jira. Amma “barbaachisummaa yeroo kanaatti” “dammaquuf” yeroo ol’aanaa dha; mootummaa samii keessatti Waaqayyo amma “ajaja dhabuufi yakkaaf firdii Isaa addunyaarra buusuu” jalqabuuf deema.

Sararri raajii kan lakkoofsa afurtamaa keessatti bara dhumaatti 1989tiin bakka buufame, seenaa alaa sarara raajii keessaa kan lakkoofsa afurtamaa keessatti Daani’el boqonnaa kudha tokko keessatti bara dhumaatti 1798tiin bakka buufame ni cimsa. Seenaa raajii kan lakkoofsa keessatti bara 1989 irraa jalqabu sun adeemsa sadarkaa sadii madaa du’aa Roomaa paaphaasummaa fayyisuu adda baasa. Bara 1989 irraa eegalee hamma madaan sun seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti dhufutti fayyuutti, yeroo raajii addaa tokko bakka bu’a. Lakkoofsi lamaffaa Daani’el boqonnaa kudha tokkoo keessatti, pirezidaantota Yunaayitid Isteetisii hojii raajii isaanii adda baasuun, Ronald Reagan irraa bara 1989tti jalqabee, sarara lammaffaa dabalata. Yeroon raajii kan gara seera Dilbataatti geessu, qophii waggaa soddomaa kan bara 508 irraa hamma 538tti raawwatame keessatti ragaa lammaffaa qaba; yeroo paaphaasummaan yeroo jalqabaatiif teessoo fudhatee, waggaa sana keessattiyyuu seera Dilbataa dabarse.

Kiristoosi umurii waggaa soddomaatti cuuphamee tajaajila Isaa kan waggaa sadii fi walakkaa jalqabe. Phaaphaasummaan soba mootummaa Seexanaa kan Kiristoosiin fakkeessu dha; waggoonni soddoman 508 irraa hamma 538tti jiranis waggoota soddoma jalqabaa Kiristoos kan cuuphaatti Isaa geessan sobaan fakkeessu. Tajaajilli Isaa kan waggaa sadii fi walakkaa tajaajila phaaphaasummaan addunyaatti tajaajila duʼaa dhiyeesseen, waggoota raajii sadii fi walakkaan, akka soba tajaajila jireenyaa Kiristoositti, fakkeeffame.

Dhuma tajaajila Isaa keessatti inni duʼe, guyyaa torbaffaatti awwaala keessatti boqote, sana booddee immoo duʼaa kaafame. Bara 1798 keessa, dhuma tajaajila seexanaa kan abbaa-phaaphaasotaa waggoota raajii sadii fi walakkaa turetti, abbaa-phaaphaasootni madaa isaanii isa nama ajjeesu fudhatan; ergasii waggoota mallattoo torbaatamaaf ni dagataman, hamma inni isa saddeettaffaa, kan torban keessaa taʼe sanaatti duʼaa kaafamutti. Kiristoos guyyaa jalqabaa torbanii irratti duʼaa kaafame; garuu tartiibaan yoo ilaalame, guyyaan jalqabaa “guyyaa saddeettaffaa” dha, akkasumas guyyoota “torban keessaa” dha, kan Kiristoos uume. Lakkoofsi saddeet “duʼaa kaafamuu” agarsiisa; abbaa-phaaphaasootnis duʼaa kaafamu, mootummaa tokko isa mootummoota raajii Macaafa Qulqulluu keessaa, kan madaa nama ajjeesu fudhatuu akka taʼe adda baafamee waan jiruuf.

Phaawulos yeroo Waaqayyo Israa’el durii Galaana Diimaa keessa dabarse, cuuphaan achitti fakkeenyaan akka bakka bu’ame ibsa.

Sirni cuuphaan hafuuraa Israa’el isa afuuraa, sirna dhagna qabatamaa Israa’el isa lafarraa bakka buʼe; sirni dhagna qabatamaas guyyaa saddeettaffaatti raawwatamuu qaba ture. Kanaafuu Kiristoos guyyaa saddeettaffaa irratti du’aa keessaa kaafame; inniis torban keessaa isa tokko dha; yeroo pappeessummaan Roomaa torban keessaa saddeettaffaa ta’ee deebi’ee kaafamus, inni sarara Kiristoositti wal fakkaata Sheexaanummaa dha. Pappeessummaan Roomaa teessoo mootummaa isaa irra kaa’amuuf waggoota soddomaa qophii godhe, kunis waggoota soddomaa jireenya Kiristoos cuuphamuu Isaa, tajaajila Isaa fi du’a Isaaaf qophaa’uu keessatti fakkeenyaan agarsiifame. Sararoonni lamaan isaanii mootummaa ja’affaa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti ibsame gara du’aatti geessu addaan baasu. Sararoonni lamaan sun yeroo dhumaa bineensa lafaa sanaa bakka bu’u. Sarara Kiristoos keessatti dhaloonni Isaa seenaa sanaaf “yeroo dhumaa” mallatteesse.

Kanaaf, sararoota afur qabna. Yeroon dhumaa kan lakkoofsa afurtamaa keessa jiru bara 1989 irraa eegalee hanga seera Dilbataa kan lakkoofsa afurtokkootti. Dhiheessi pirezidaantotaa kan lakkoofsa lamaa, fi waggoota soddoma qophii Kiristoosii fi farra-Kiristoos lamaaniif. Waggoonni soddoma Kiristoos “yeroo dhumaa” sarara Isaa keessatti jalqabaniiru; kunis dhaloota Isaatiin mallatteeffame. Yeroon dhumaa bara 1798 keessatti, booji’amni waggaa torbaatamaa Israa’el dhugaa Baabilon dhugaa keessatti xumuramuun fakkeenyaan agarsiifame. Kanaaf, Daani’el boqonnaa kudha tokko lakkoofsi lama Daariyosii jalqaba; sababiin isaas Daariyos kufaatii Baabilonitti mootummaa jalqabeera. Bara 1989 yeroon dhumaa lakkoofsa afurtamaa keessa jira; akkasumas Daani’el boqonnaa kudha tokko lakkoofsi lamaas yeroo dhumaati, fi waggoonni soddoma qophii Kiristoos “yeroo dhumaa”tti jalqabaniiru. Sararoota afran keessaa sadii “yeroo dhumaa” akka mallattoo karaa jalqabaatti salphaatti ifa godhu.

Sararri waggoota dhibba lamaa fi digdamii lamaan, sochii ergamaa duraa fi sochii ergamaa sadaffaatti mul’atan, dhibba lamaa fi digdamii lama jechuun mallattoo walitti hidhamiinsa namummaa fi waaqummaa ta’uu adda baasu. Jalqabni walitti hidhamiinsa mallattoo waggoota dhibba lamaa fi digdamii lamaan, kan bara 1776 jalqabe, gara bara 1996 geesse.

Yeroon sun seenaa Miilerayitii keessatti waggoota dhibba lamaa fi digdamii, bara 1611 irraa jalqabee hanga 1831tti tureen fakkeenyaan agarsiifame. Yeroon Labsiin Walabummaa bara 1776 irraa jalqabee hanga bara 1798tti, yeroo bineensi lafaa akka mootummaa ja’affaa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti teessoo mootummaa qabatetti, waggoota dhibba lamaa fi digdamii bara 1996tti xumuraman keessaa mallattoowwan daandii sadii keessaa lama jalqabaa bakka bu’a.

1776ରୁ 1798 ପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ ସମୟଖଣ୍ଡଟି ବାଇବେଲୀୟ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀର ଷଷ୍ଠ ରାଜ୍ୟର ସଶକ୍ତିକରଣକୁ ନେଇଯାଉଥିବା ଏକ କାଳକୁ ସୂଚିତ କରେ, ଏବଂ ତେଣୁ ଏହା ଖ୍ରୀଷ୍ଟ ଓ ପ୍ରତିଖ୍ରୀଷ୍ଟଙ୍କର ତିରିଶି ବର୍ଷର ପ୍ରସ୍ତୁତିକାଳ ସହ ସମନ୍ୱିତ ଅଟେ। ପୃଥିବୀର ପଶୁର ସଶକ୍ତିକରଣ ପୂର୍ବବର୍ତ୍ତୀ ଯେ ସମୟଖଣ୍ଡ, ସେହିଟି ସାତରୁ ଉତ୍ପନ୍ନ ଅଷ୍ଟମ ପଶୁ ଥିବା ତ୍ରିମୁଖୀ ସଂଘର ସଶକ୍ତିକରଣ ପୂର୍ବବର୍ତ୍ତୀ ସମୟକୁ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରେ। ସାତରୁ ଉତ୍ପନ୍ନ ଏହି ଅଷ୍ଟମ ପଶୁ ହେଉଛି ସମଗ୍ର ପୃଥିବୀ ଉପରେ ପାପାଳତନ୍ତ୍ରର ଶାସନର ଦ୍ୱିତୀୟ ଏବଂ ଶେଷ ପ୍ରକାଶ। ପୃଥିବୀ ଉପରେ ପାପାଳତନ୍ତ୍ରର ଶାସନର ପ୍ରଥମ ପ୍ରକାଶରେ ତିରିଶି ବର୍ଷର ଏକ ପ୍ରସ୍ତୁତିକାଳ ଥିଲା।

Sarara irratti sarara, seenaa bara 1989 irraa hamma seera Dilbataatti; seenaa waggoota soddoma kan gara 538tti geesse; seenaa waggoota soddoma kan cuuphaa Kiristoositti geesse; seenaa caqasaa lammaffaa Daani’el boqonnaa kudha tokkoo, kan Ronald Reagan irraa jalqabee hamma seera Dilbataatti; fi seenaa 1776 irraa hamma 1798tti, hundinuu guyyoota dhumaa keessatti seenaa tokko qofa bakka bu’u. Dhugaan kun irratti ifa ta’uun barbaachisaa dha; mootummaa seenaa 1776 irraa jalqabee hamma 1798tti jiru, sarara sararoota hunda walitti fidee ifatti agarsiisuudha.

Sana seenaa raajii sana keessatti, isa seenaa xumuraa bineensa lafaa Mul’ata kudha sadii ta’e keessatti, sarara keessaa tokko ni jira; innis saba Waaqayyoo, akkuma gaafa dhugaa Pirootestaantizimii bakka bu’utti, ilaallata; akkasumas sararri alaa tokko ni jira; innis gaafa Riippabilikaanizimii bakka bu’utti mul’ata. Gaafa lamaan keessatti qabsaa’ina fi falmii dachaa lama raajiin ilaallatu ni jira. Nuti seenaa bara 1989 irraa kaasee hamma seera Dilbataatti mul’atu keessatti, qaamolee raajii jawwee, bineensaa, raajii sobaa, fi Islaamaa adda baasaa jirra.

Amalli raajichi raajii raagummaa inni abbaa sobaa taʼuu isaa, inni ajjeesaa taʼuu isaa, akkuma samii keessatti ture sanatti lafa irratti shiraawwan iccitii hunda keessatti hogganaa taʼuu isaa dha. Amantiin isaa hafuurota waaqeffachuu dha. Inni mootummaa waan harʼa “lawfare” jedhamee waamamuuti; inni abukaatoo qulqulluu hin taane dha; inni akkuma yeroo mana murtii samii keessatti ajajamuu fi amantii Iyyoob irratti falmeetti, akkasumas yeroo reeffa Musee irratti falmeetti, akkasuma immoo hojii Kiristoos uffata xuraaʼaa Iyyaasuu irraa mulquu irratti Zakaariyaas boqonnaa sadii keessatti falmeetti, obboloota keenya himataa dha. Inni isa mootummaa mootummootii bulchu dha; inni immoo isa akka Waaqaa of ol qabu dha.

Amantiin bineensaa Kaatolikiidha; isheenis dubartii addunyaa duudhaa fi aadaa, warra ishee duukaa bu’an Dubbiin Waaqayyoo irra olitti akka ajajamaniif amansiiftu sana. Isheen qorichaawwan isheetiin addunyaa gowwoomsiti; kunis Mul’ata boqonnaa kudha saddeet lakkoofsa digdamii sadi keessatti jecha Giriikii *pharmakeia* jedhuudha, hiiknis isaa “qorichoota” jechuudha. Isheen isa mootota lafa waliin sagaagaltummaa raawwattu sana. Isheen fakkeessa sobaa Isa du’e ture, garuu deebi’ee jiraatu sanaati. Isheen isa dagatamtee ergasii yaadatamtu sana; isheenis saddeettaffaa kan torban keessaa taatedha. Isheen bineensa Ameerikaan tokkoon bifa uftti fakkeessee ijaartu, akkasumas fakkeenyaafis fakkeenya taatu sana.

Raajiin sobaa jechuun Pirootestaantizimii gantuu dha; inni Waaqayyo jedhu Dubbiin isaa dhowwu taʼee of lakkaaʼa; akkasumas sababii inni Dubbii Waaqayyoo ganetti, humna Dubbii Waaqayyoon kennamu hin qabu. Humna Dubbii Waaqayyoo malee, waldoonni yookaan ummanni ammas of tuulummaan saba Waaqayyoo taʼuu himatan, hojii Waaqayyoo raawwachaa akka jiran fakkeessuuf humna mootummaa irratti hirkachuu akka dirqaman, loojikiidhaan ifa taʼa. Pirootestaantizimii gantuun raajota Baʼaal fi Ashtaarot ti; isaan Yezbeelii fi Heroodiyaasii duratti sirba gowwoomsaa dhiyeessu; akkasumas isaan Salaomee, intala Heroodiyaas ti.

Humnoonni sadan kun walitti dhufanii tokkummaa sadarkaa sadiitiin ijaaramu; garuu dhugumaan wal jibbu. Dhugaa isaanii walii isaanii wajjin falmii keessa jiran hubachuu malee, mootonni kudhan kun (Tokkummaa Mootummoota Addunyaa) mootummaa isaanii paaphaasummaadhaaf akka kennan, akkasumas boqonnaa isuma keessatti foon ishee akka nyaatanii ibiddaan ishee akka guban hubachuun hin dandaʼamu. Falmii humnoota kana gidduu jiru bartootni Waaqayyoo warra raajii barsiifamuu qabu.

ⵍⵉⵙⵍⴰⵎ ⴷ ⴰⵙⵉⵏⴰⵡ ⵡⵉⵙ ⴰⵡⵙⵉⵏ, ⴷ ⴰⵎ ⵜⵓⴳⴳⵓⴷⵜ ⵜⵉⵙ ⴽⵕⴰⴹⵜ, ⵏⵜⵜⴰ ⴷ ⴰⴳⵔⵓⵎ ⵏ ⵓⵣⵣⵓⴳⵣ ⴰⵢ ⵙⵙⵎⵔⵙ ⵕⴱⴱⵉ ⴰⴷ ⵉⵡⵉ ⴰⵣⵣⵓⴳⵣ ⵅⴼ ⴱⴰⴱⵉⵍⵓⵏ ⵜⴰⵎⵉⵔⴰⵏⵜ, ⴰⵎⵎ ⵎⴰⵏⵉ ⴰⵡⵉⵏ ⴽⵓⵥ ⵉⵙⵉⵏⴰⵡⵏ ⵉⵣⵡⴰⵔⵏ ⴰⵣⵣⵓⴳⵣ ⵅⴼ ⵕⵓⵎⴰ ⵜⴰⵖⵔⵉⴱⵜ ⵜⴰⵙⵓⵎⴽⴰⵔⵜ, ⴷ ⴰⵎⵎ ⵎⴰⵏⵉ ⴰⵡⵉⵏ ⴰⵙⵉⵏⴰⵡ ⵡⵉⵙ ⵙⵎⵎⵓⵙ ⴷ ⵡⵉⵙ ⵚⴹⵉⵚ ⴰⵣⵣⵓⴳⵣ ⵅⴼ ⵕⵓⵎⴰ ⵜⴰⴱⴰⴱⴰⵡⵜ ⴷ ⵜⴰⵖⵔⵉⴱⵜ ⵜⴰⵙⵓⵎⴽⴰⵔⵜ

Barreeffama itti aanu keessatti qo’annoo kana itti fufna.