Kitaaba Daani’elii - Dhibba Tokkoo fi Soddoma-Saddeet

Caqasni afurtamaffaa kitaaba Daani’el boqonnaa kudha tokko keessaa keessaa inni tokko Dubbi Waaqayyoo keessaa caqasa baay’ee gadi-fagoo ta’e keessaa isa tokko dha. Seenaa raajii isa keessatti ibsaman keessatti, geerarsa Hisqi’eel mul’ata isaa keessaa “gomaa keessatti gomaa” walitti fidaman jiru. Yeroo dhumaa sochii Millerite bara 1798, akkasumas yeroo dhumaa sochii ergamaa sadaffaa bara 1989 keessatti, seenaa keessaa fi alaa saba Waaqayyoo kan guyyoota dhumaa ni mul’ata. Caqasicha keessatti labsiin firdii dhihaachaa jiru, isa ergamaa jalqabaa wajjin bara 1798tti dhufe irraa jalqabee hamma seera Dilbataa kan caqasa afurtama tokkootti geessu ni argama. Kanaafuu caqasichi murtii qorannoo waldaa Waaqayyoo kan warra du’an irraa eegalee hamma mallattoo nama kuma dhibba afurtamaa fi afurtamii afurii godhamuutti, akkasumas Waaqayyo Adventismii Laa’odiiqeyaa afaan Isaa keessaa tufuutti geessu ni bakka bu’a.

Seenaan papaasummaan madaa duʼaa isaa bara 1798tti argate irraa jalqabee hamma madaan duʼaa sun lakkoofsa afurtamii tokko keessatti fayyutti, seenaa lakkoofsa sana keessatti bakka buʼee dhihaateera. Lakkoofsi afurtamii tokko irraa eegalee wanti ibsamu murtiiwwan raawwachiisummaa Waaqayyoo dabalaa adeeman, kan lakkoofsa sana keessatti jalqaban, keessa kaaʼameera. Hiika raajii kanaatiin, lakkoofsi afurtamni dhuma boqonnaa kudha tokkoo kan Daaniʼel dha; lakkoofsawwan tokkoo fi lama immoo jalqaba boqonnaa sanaa dha. Boqonnaan kudha tokko fincilaa mormituu Kiristoosii dhiheessa; boqonnaan kudhan immoo jalqaba mulʼata laga Hiddeqel bakka buʼa; boqonnaan kudha lamaa immoo dhuma isaa bakka buʼa. Boqonnaawwan kudhan fi kudha lamaan isa jalqabaa fi isa dhumaa bakka buʼu; boqonnaan kudha tokko immoo fincila gidduu jiru dha.

Boqonnaan kudhanii fi kudha-lamaan tokko dha; sababni isaas, boqonnaa kudha-tokkoffaa irraa adda ta’een, isaan muuxannoo Daani’eel mul’ata wajjin qabu ni agarsiisu; boqonnaan kudha-tokkoffaan immoo mul’ata sana dha. Boqonnaan kudhan qubee jalqabaa qubee Ibrootaa dha; boqonnaan kudha-tokkoffaan qubee kudha-sadaffaan fincilaa qubee Ibrootaa dha; boqonnaan kudha-lamaan immoo qubee xumuraa qubee sanaa dha. Mul’anni laga Hiddeqel “Dhugaa” dha.

Boqonna kudha tokko keessatti, jalqabni dhuma ni agarsiisa; Kiristoos gonkumaa hin jijjiiramu. Seenaa dhumaa kan lakkoofsa afurtama keessatti fakkeeffame, yeroo qorumsaa fakkeenya bineensaa ti. Yeroon qorumsaa sun mallattoo bineensaa wajjin xumurama; kunis lakkoofsa afurtama tokko keessatti fakkeeffameera. Kanaafuu, lakkoofsota tokkoo fi lamaa yeroo chaappaa isaanii argatan kuma dhibba afurtamii afur irratti dubbachuu qabu; sababni isaas, yeroo sun yeroo ijaarsi fakkeenya bineensaa itti raawwatamu illee dha.

Yeroo dhumaatti mallattoowwan yeroo agarsiisan lama yeroo hundumaa jiru. Sochii haaromsa Musee keessatti dhaloonni Aaron ture; waggaa sadii booddees dhaloonni Musee itti aane. Sochii haaromsa Baabilon keessaa baʼanii mana qulqullummaa deebisanii ijaaruuf taasifame keessatti mootii Daariyos ture; itti aansuunis mootii Qiiros ture. Sochii haaromsa Kiristoos keessatti dhaloonni Yohaannis Cuuphaa ture; jiʼa jaʼa booddees dhaloonni Kiristoos itti aane. Sochii haaromsa warra Miller keessatti duuti sirna paaphaasummaa bara 1798 ture; itti aansuunis duuti paaphaasii bara 1799 ture. Sochii haaromsa ergamaa sadaffaa keessatti pirezidaantii Reagan fi pirezidaantii Bush isa jalqabaa turan; isaan lamaanis bara 1989 bakka buʼan. Daaniʼel boqonnaa kudhan, lakkoofsa tokko keessatti, mootii Qiiros akka adda baafame ni argina.

Keeyyata kudhan boqonnaa kudhaffaa keessatti itti aanan keessatti, Daani’el muuxannoo isaa ni argina; kunis Gaabri’el boqonnaa kudha tokko keessatti mul’ata seenaa raajii dabarsuuf dura dursee bakka bu’amee jira. Qiiroos yeroo dhumaa ni agarsiisa; sababiin isaas kanaan dura Qiiroos, ilma obboleessa Daariyos, ajajaa waraanaa Daariyos kan Belshaazaar ajjeese ture; kanaanis dhumni waggoota torbaatamaa boojuu ni mallatteeffame, kunis boojuu waggoota kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jaatamaa Israa’el hafuuraa Baabilon hafuuraa keessatti bara 538 irraa hamma 1798tti ture fakkeesse.

Xumurri waggoota kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jaatamii bara 1798tti dhumuun, yeroo dhumaa mallatteesse; akkasumas xumurri waggoota torbaatamii seenaa sanaaf “yeroo dhumaa” mallatteesse. Daaresii fi Qiiroos lamaanis yeroo du’a Beelshaazaar fi dhuma mootummaa Baabilonitti bakka bu’anii dhihaatu; hojii sana kan raawwate walii gala Daaresii ta’ee waan tureef, Qiiroos Daaresiin bakka bu’aa ture. Yeroo George Bush inni jalqabaa Amajjii 20, 1989tti aangoo seene, Reagan guyyoota kudha sagal jalqabaa bara 1989 keessatti pirezidaantii ture.

Mul’anni Hiddeqel yeroo dhumaatti, waggaa sadaffaa Qiirositti jalqabde. Yommuu Gabri’el seenaa raajii boqonnaa kudha tokkoo Daani’eeliif ibsuu jalqabu, inni dura waggaa jalqabaa Daariyositti ni akeeka; kunis akka ifatti dhaabuuf, mul’anni seenaa raajii inni Daani’eeliif dhiyeessuuf jedhu yeroo dhumaa isa isa boodaa, jechuunis bara 1989tti akka jalqabu; sababiin isaas, raajonni hundinuu caalaatti waa’ee guyyoota dhumaa dubbatu malee waa’ee guyyoota isaan keessa jiraatan miti.

Bara mootummaa Daariyos isa jalqabaa keessatti, kan bara xumuraa 1989 agarsiisu keessatti, Gabri’el “dhaabate”; akkasumaan yeroo “dhumaatti” ergamaan tokko akka dhufu ifa taasisa. Bara 1798tti ergamaan jalqabaa dhufe, akkasumas bara 1989tti ergamaan sadaffaan dhufe. Ergaan ergamaa sadaffaa humna argatee bara 2001tti mootummaa isaa jalqabe irraa kan hafe, mallattoon ergamaa sadaffaa yeroo sanaatti jalqabame; garuu sochiin ergamaa sadaffaa kan bara 1989tti dhufe, Gabri’el yeroo dhumaatti dhaabachuu isaatiin bakka bu’a. Gabri’el Daani’eeliif “wanta macaafa dhugaa keessatti galmeeffame” agarsiisuuf jira; mul’anni Hiddeqeelis mallattoo “Dhugaa” qaba; isa Gabri’el amma dhiheessuuf jiru.

Keessa kudha afurffaa boqonnaa kurnaffaatti, waan inni mul’ata Hiddeqel keessatti ibsaa ture “wanta bara dhumaa keessa saba Waaqayyoo irratti ta’u” ta’uu Gabri’el duraanuu Daani’elitti himee ture.

Ivesi ya vumbirhi ya Daniyele ndzima ya vu-11 yi yimela vutivi lebyi pfuliweke exitiyisweni enkarhini wa makumu hi 1989, naswona lebyi kombisaka leswi “swi nga ta wela” vanhu va Xikwembu “emasikwini ya makumu”.

Koresh bara 1989 irraa eegalee mootii lammaffaa dursee agarsiisa. Inni mootii Impaayera Meedoo-Faarsi dha; impaayerichi mootummaa raajii Macaafa Qulqulluu guyyoota dhumaa keessatti mootummaa gaanfa lama qabu bakka bu’a; gaanfawwan sunis Meedotaa fi Faarsotaatiin bakka bu’aniiru. Bara dhumaatti bara 1989 keessatti mootummaa bineensa lafaa gaanfa lama qabuu sanaa keessaa mootii lammaffaa booddee ammas mootota sadii (Clinton, Bush inni dhumaa, Obama) ni jiraatu; sana booddees mootii isaan hundumaa caalaa badhaadhaa ta’e tokko ni jiraata. Mootonni sadan Bush isa jalqabaa booddee dhufan badhaadhina isaanii pirezidaantumma isaanii booda argatan; kanais pirezidaantii ta’anii waan turaniif qofa. Trump inni afraffaan, isa isaan hundumaa caalaa badhaadhaa ta’e, akkasumas pirezidaantii yeroo hundumaa caalaa sooressa ture, maallaqa isaa pirezidaantii ta’uu isaatiin hin arganne; garuu irra caalaa hojii invastimantii qabeenya dhaabbataa isaa keessatti, pirezidaantummaaf dorgomuusaa irraa yeroo dheeraa dura, argate.

Duraan madaxweynihii ugu taajirsanaa taariikhda Maraykanka, marka si isu-dhig ah loo eego, wuxuu ahaa madaxweynihii ugu horreeyey ee Maraykanka. Ka hor Donald Trump, George Washington ayaa ahaa madaxweynihii ugu taajirsanaa taariikhda Maraykanka, wuxuuna hantidiisa ka sameeyey, sida Donald Trump oo kale, maalgashiyada dhulka iyo guryaha. Labadaba Washington iyo Trump waxay xilka madaxweynenimada kaga yimaadeen asal siyaasadeed oo aan caadi ahayn. Washington ugu horrayn wuxuu ahaa hoggaamiye ciidan ka hor intaanu madaxweyne noqon, Trumpna wuxuu ahaa ganacsade iyo shakhsi telefishan ka caan ah, kaas oo, sida Washington oo kale, aan lahayn wax waayo-aragnimo siyaasadeed ah oo hore.

Pirezidaantonni lamaan isaanii iyyuu eenyummaawwan cimaa fi akkaataa hoggansa isaanii irraa beekamu turan, haa ta’u malee amala kana karaa baay’ee garaagaraatiin mul’isan. Waashingtan hoggansa isaa isa obsaa, tasgabbaa’aa, fi ofitti amanamaa ta’een, akkasumas yeroo Warraaqsa Bilisummaa fi waggoota jalqabaa mootummaa Rippabiliikii keessatti argamuu isaa isa tokkummaa uumuun beekama ture; yeroo Trump immoo akkaataa hoggansa fi bulchiinsa irratti fudhatu isa cimaa fi of ibsatuun beekama. Waashingtanis ta’e Trump lamaan isaanii iyyuu sababa baay’ee garaagaraa ta’aniin, namoota mormii guddaa kaasaniidha. Waashingtan, yeroo baay’een kabajamaa ta’us, yeroo isaa keessatti dhimmoota garaagaraa irratti qeeqameera; keessaa tokko ilaalcha inni gabrummaa irratti qabu ture. Pirezidaantummaan Trump immoo falmiiwwan hedduudhaan mallatteeffame; isaan keessaa fayyadama isaa miidiyaa hawaasummaa irratti “mean tweets,” murtiiwwan imaammataa Ameerikaa-dura jedhu, fi of hubannoo isaa ofii isaatii turan.

Pirezidaantiin ja’affaa fi ja’affaa ta’e inni sadaffaan humnoota bineensa guddaa warra addunyaa-tokkummaa kakaasuuf ture. Yommuu seenaa keeyyata lammaffaa boqonnaa kudha tokkoo seenaa bara 1776, 1789, fi 1798 irratti kaa’inu, waa’ee pirezidaantii dhumaa bineensa lafaa ilaalchisee odeeffannoo dabalataa argina; sababiin isaas Yesus dhuma jalqabaatiin ibsa. Yeroon jalqabaa lameen, kan 1776 fi 1789n bakka bu’an, pirezidaantiin dhumaa pirezidaantii saddeettaffaa, isa keessaa torban keessaa ta’e akka ta’u ragaa lama ni kennu. Trump Reegan booda pirezidaantii ja’affaa ture; akkasumas akka pirezidaantii saddeettaffaatti, inni “torban keessaa” ni ta’a. Pirezidaantiin dhumaa fi saddeettaffaan yeroo Ameerikaan bifa fakkeenyaa bineensichaaf “itti fi irraa” uumu ni mootummaa ni gaggeessa.

Pireezidaantiin yeroo fakkeenyi bineensaa Ameerikaa Gamtoomaniin ijaaramu bulchu, inni mootummaa saddeettaffaa, jechuunis warra torban keessaa taʼuu qaba; kana immoo Peytoon Raandoolfii fi Joohn Haankoook ragaa bahu. Phaaphaasummaan mataa saddeettaffaa isa warra torban keessaa tureedha; innis madaan duʼaa raajii taʼe tokko fudhate. Phaaphaasummaa sanaaf fakkeenya taʼuuf, pireezidaantiin saddeettaffaan inni warra torban keessaa taʼe sunis akkasuma addaan baafamuu raajii qabu, jechuun raajiidhaan “madaaʼuu” yookaan “ajjeefamuu” qaba.

ପାପାସତ୍ତା ତାହାର ମାରାତ୍ମକ ଆଘାତ ଏକ ଅଜଗର-ଶକ୍ତି (ଫ୍ରାନ୍ସ) ଠାରୁ ଗ୍ରହଣ କଲା; ସେହି ଅଜଗର-ଶକ୍ତିଙ୍କ ବିରୋଧରେ ପାପାସତ୍ତା ସେହି ସମୟରୁ ସଂଘର୍ଷ କରୁଥିଲା, ଯେତେବେଳେ ପୌଲ ଏହା ଚିହ୍ନଟ କରିଥିଲେ ଯେ ଅନ୍ୟାୟର ରହସ୍ୟ (ପାପର ପୁରୁଷ) ସେହି ସମୟରେ ହିଁ କାର୍ଯ୍ୟରତ ଥିଲା। ପୌରାଣିକ ପୈଗନତ୍ୱର ଅଜଗର ପାପାସତ୍ତାକୁ ସିଂହାସନ ଦଖଲ କରିବାରୁ ରୋକି ରଖିଥିଲା; ଯାହାକି ସେ ୫୩୮ ମସିହାରେ କଲା।

Jalqaba mootummaa paaphaasii irraa jalqabee hamma badiisa isaa isa dhumaa ga’utti, humnoota ajajaatiin wal’aansoo taasisa. Fakkeenyi mootummaa paaphaasii fakkeenyi sun humna ajajaa wajjin akka wal’aansoo taasisu barbaada. Mul’ata boqonnaa kudha torbaffaa keessatti mootummaa paaphaasii, kan mataa saddeettaffaa ta’e, jechuunis kan mataawwan torban keessaa ta’e, dhuma irratti ibiddaan gubamti, foon ishees mootota kudhaniin nyaatama. Du’a isaanii lamaan keessatti (1798 fi guyyoota dhumaa), bineensi paaphaasii humna ajajaatiin ajjeefama. Ameerikaan fakkeenya bineensichaa uumuuf, pirezidaantiin saddeettaffaanis humna ajajaa inni isa wajjin waraana irra tureen ajjeefamuu qaba ture; mootichi ja’affaan yeroo dhuma booddee bara 1989 keessa jiru immoo mootii humnoota ajajaa hunda kakaase dha.

Roonaald Reegan gantuu irraa goree keessaa ba’e ture; garuu Joorj Buush inni jalqabaa immoo addunyaa-hunda irratti xiyyeeffate gosa beekamaa ture. Jechoota isaa beekamoo keessaa tokko, bakka inni kijibaan akkana jedhe dha; jechuunis, Hagayya 18, 1988 irratti, “Ani immoo isa gibira hin daballe ta’u dha. Amma morkataan koo akka filannoo dhumaa ta’etti yookaan filannoo sadaffaa ta’etti gibira akka dabalu ni jedhu. Garuu yeroo siyaasaan akkasitti dubbatu, isin akka beektanitti, sun iddoowwan inni seenuuf qorachaa jiru keessaa tokko dha. Morkataan koo gibira dabaluun alatti of hin qusatu. Garuu ani ni qusadha. Kongireesinis gibira akkan dabalu na dhiibba, anis lakki nan jedhu. Isaan ni dhiibbu, anis lakki nan jedhu, ammas ni dhiibbu, waan ani isaaniin jechuu danda’u hundinuu kana qofa: afaan koo dubbisi: gibirri haaraan hin jiru.”

Soba sanaa ifa taʼe malee, isa soba ifa durfataa humna bineensaa agarsiisu sanaan alatti, jechi isaa baayʼee beekamaan jechuunis, Fulbaana 11, 1990 keessa yeroo walgaʼii gamtaa Kongiresii irratti dubbate sana ture; achittis akkana jedhe: “Amma, addunyaa haaraa mulʼachaa dhufu argu dandeenya. Addunyaa keessatti tartiiba addunyaa haaraa jedhuun abdii dhugaan jiru tokko keessa. Jecha Winston Churchilliin, ‘tartiiba addunyaa’ tokko, keessatti ‘qajeelfamoonni haqaa fi walqixxummaa taphaa … laafota cimsitoota irraa eegu …’ Addunyaa tokko keessatti Dhaabbanni Mootummoota Gamtoomanii, gufuu waraana qabbanaaʼaa irraa bilisa taʼee, mulʼata seenaa hundeessitoota isaa guutuuf qophaaʼeera.” Bush inni angafni, ofii isaa akka Republicanitti yoo ibsates, nama addunyaawaa ture.

Bill Clinton pirezidaantii jalqabaa sirna kakuu seensaa isaa Lincoln Memorial irratti geggeesse ture; kunis inni dugda isaa Lincolniif garagalchee, obeliskii Washington’s monument fuuldura dhaabate jechuudha; obeliskichi keessa isaatti mallattoolee Freemasonry tiin guutameera. Obeliskichi fi mallattooleen Freemasonry inni fuulduratti ilaalu filate, yeroo inni sobaan amanamummaa isaa Heera mootummaa irratti kakate sana, inni mallattoo anti-slavery ta’e Lincoln Memorial irratti dugda deebisee ture qofa utuu hin ta’in, dhaabbanni seenaa Clinton filate sunis haasaa isaa yeroo fudhatama irratti godhe wajjin walii gala; achittis inni pirofeesaricha Yuunivarsiitii Jesuit inni keessatti barate keessatti jala barate tokko jajeeffate.

Sa profesara san, Carroll Quigley, kitaabicha barreesse: *Tragedy and Hope: A History of the World in Our Time*, kan bara 1966 maxxanfame, innis sirriitti fi bal’inaan “kitaaba qulqulluu yaada addunyaa-tokkummaa” bakka bu’u jechuun hubatama. Akkuma Qur’aanni Islaamaaf ta’e, fi akkuma *Morals and Dogma of the Ancient and Accepted Scottish Rite of Freemasonry*, kan Albert Pike barreesse, kan bara 1871 maxxanfame, ibsa guutuu barsiisa iccitii Freemasonry jedhamuun ilaalamu; yookaan akkuma *The Book of Mormon* Qulqulloota Guyyaa Dhumaa biratti ta’e, kitaabni Quigley kitaaba qulqulluu falasama addunyaa-tokkummaa ti. Namoonni baay’een utuu Clinton Mohammed isa Qur’aanaa faarses, yookaan Joseph Smith isa *The Book of Mormon* faarses ni beekan turan; gariin immoo Albert Pike eenyu akka ture ni beekan turan; garuu namoonni muraasni qofa faarsaan Clinton Quigleyf kenne karoora isaa addunyaa-tokkummaa wajjin kan wal simu, akkasumas qajeeltoota Abraham Lincoln bakka bu’an diduu isaa wajjin kan wal qabatu akka ta’e hubatanii turan.

Haasaa keessatti, Clinton akkana jedhe: “Yeroo dargaggeessummaa koo keessatti, waamicha lammummaaf John Kennedy dhiheesse nan dhaga’e. Ergasii immoo, yeroo ani barataa Georgetown turetti, waamichi sun professara maqaan isaa Carroll Quigley jedhamu tokkoon ifa naaf taasifame; innis akkana nuun jedhe: Ameerikaan sababa uummanni keenya yeroo hunda waan lama irratti amaneef, seenaa keessatti saba hundumaa caalaa guddaa taate: boruun har’a caalaa wayya ta’uu akka danda’u, akkasumas tokkoon tokkoon keenya akka inni akkas ta’u gochuuf itti gaafatamummaa naamusaa dhuunfaa qabaachuu.” Yaadni Carroll Quigley waa’ee akkamitti “Ameerikaa ammas guddoo gochuu” jedhu, mootummaa United States bittaa mootummaa biyyaalessaa isaa Tokkummaa Mootummootatti dabarsuu ture. Clinton Dimokraata, addunyaawaa, bakka bu’aa jawwee ture.

“Akka abbaa, akkas ilma”, Joorj Buush inni isa dhumaa, addunyaawaa ture; akkuma abbaa isaa, addunyaawaa taʼee osoo paartii Riphaabilikaanaa akka deggertu himachaa ture. “Buʼaan muka irraa fagoo hin buʼu.” Macaafni Qulqulluun gaaffii deebii hin barbaachifne kana kaasa: “Lamaan walii hin gallee yoo taʼe, akkamitti waliin deemu?” Eenyuun akka Buush inni isa dhumaa walii gale hubachuuf, hojiiwwan hedduu inni Buush isa dhumaa Biil fi Hilaarii Kiliintoon wajjin waliin raawwate qofa hordofuun ni gaʼa.

Barack Hussein Obama yeroo filannoo Pirezidaantii ta’uuf filatamuuf jedhu keessatti, yeroo walga’ii olola filannoo tokkootti, Ameerikaa Yunaayitid Isteetis bu’uura irraa jijjiiruuf jedhu irratti ibsa kenne. Onkoloolessa 30, 2008, Columbia, Missouri keessatti, Obama akkana jedhe: “Nuti Ameerikaa Yunaayitid Isteetis bu’uura irraa jijjiiruuf guyyoota shan qofa irraa fagaanneerra.” Ibsi kun ergaa bal’aa Obamaa kan “abdiifi jijjiiramaa” keessaa ture; kunis mata-duree ijoo olola filannoo pirezidaantummaa isaa bara 2008 keessa ture, kutannoo isaa fooyya’iinsa imaammataa guddaa fi biyyaaf kallattii adda ta’e irratti xiyyeeffachuun ibsuudhaaf. Kallattiin inni biyyattii geesse garuu gara imaammata masiichaa kan guroomsaa addunyaa, adii mormaa, ulfa baasuu deeggaru, boba’aa kaarboonii mormu, Ameerikaa mormaa fi guroomsaa addunyaa deeggaru, Garaagarummaa, Haq-qixxummaa, Hammatummaa, seenaa sobaa kan Critical Race Theory, fi kanneen kana fakkaatan hedduu ture. Obama qindeessaa hawaasaa qofa hin turre; inni ajandaa guroomsaa addunyaa humna masiichaa bakka bu’uu isaa ture, ammas ni ta’a.

Haa taʼu malee, Trump inni siyaasaa ammayyaa idilee irraa adda taʼe, yeroo bara 1989 irraa eegalee keessatti pirezidaantota kaan torban hunda walitti qabamee caalaa abdiiwwan isaa baayʼee guute. Inni Ameerikaa deebisee guddittii gochuuf of kenne; akkas gochuuf yeroo yaalu immoo humnoota addunyaa-balleessaa aangoo qaban kakaase—Ameerikaa keessatti qofa utuu hin taʼin, addunyaa guutuu keessatti illee.

Joon Bayiden namni inni addunyaaleessa biraa malee waan biraa taʼe ragaas taʼe eenyummaa homaatuu hin qabu.

Bineensi Kaatolikiin humnoota bineensa guddaa wajjin waraana dheeraa geggeesse; yeroo Ameerikaan fakkii papasummaa dhaabdu, pirezidaantiin yeroo sana mootummaa irra jiru immoo, dirqama raajiiatiin, humnoota bineensa guddaa wajjin wal’aansoo keessa ni ta’a. Pirezidaantota amma jiran keessaa Donald Trump malee kan humnoota bineensa guddaa wajjin waraanu hin jiru; sababiin isaas Dimokraatonni ifatti warra addunyaa-tokko ta’an (bineensota guddoo) dha; Joorj Bush inni dhumaa immoo, akkuma abbaan isaa turetti, (maqaan Repubilikaana jechuun of hima, garuu dhugumaan bineensa guddaa addunyaa-tokko ta’e dha); sababiin isaas Yesus yeroo hundumaa isa dhumaa isa jalqabaatiin ni ibsa.

Nuti itti aanutti qorannaa kana itti fufna.