Kitaaba Daani’el - Dhibba Tokko fi Soddoma Sagalffaa

Nuti wal-simannaa boqonnaa kudha tokkoffaa Daniel lakkoofsa afurtamaa, lakkoofsota tokkoo fi lama boqonnaa sanaa wajjin walqabsiifnee ilaalaa jirra. Lakkoofsi tokko yeroo dhumaa akka bara 1989 taʼe ni mulʼisa; lakkoofsi afurtamaas akkasuma yeroo dhumaa bara 1989tti ni akeeka, kufaatii Gamtaa Sooviyeetii, isa Sadaasa 9, 1989tti Diinni Berliin diigamuu isaatiin bakka buʼamee.

Lakkoofsi lammaffaan bara 1989 booddee pirezidaantii ja’affaa Ameerikaa isa hundumaa caalaa badhaadhaa ta’e adda baasa; kanaanis ifatti Donald Trump irratti akeeka. Akkas gochuudhaanis, Trump “Grecia guutuu ni kakaasa” jedhu adda baasa; kunis Grecia mootummaa Giriikii Aleeksaandar Guddichaatii, kan lakkoofsa sadaffaa keessatti ibsame dha. Mootummaan Giriikii kan lakkoofsota sadaffaa fi afraffaa keessaa jiru, boqonnaa kudha tokkoffaa Daniel keessatti mootummaa addunyaa guutuu agarsiisuudha.

ୱିଲିୟମ୍ ମିଲର୍ “ଇତିହାସ ଓ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ ସମ୍ମତି ପ୍ରକାଶ କରେ” ବୋଲି ଏହି ପ୍ରସଙ୍ଗବାକ୍ୟ ଗଢ଼ିଥିଲେ; ଏବଂ ଡୋନାଲ୍ଡ ଟ୍ରମ୍ପଙ୍କ ଇତିହାସ ଏହାର ଅଖଣ୍ଡନୀୟ ପ୍ରମାଣ ପ୍ରଦାନ କରେ ଯେ, ସେ କେବଳ ଯୁକ୍ତରାଷ୍ଟ୍ରର ଶେଷ ଆଠଜଣ ରାଷ୍ଟ୍ରପତିମାନଙ୍କ ମଧ୍ୟରୁ ସର୍ବାଧିକ ଧନୀ ଥିଲେ ନୁହେଁ, ବରଂ ଯୁକ୍ତରାଷ୍ଟ୍ରର ଗ୍ଲୋବାଲିଷ୍ଟମାନେ ଏବଂ ସମଗ୍ର ପୃଥିବୀ ମଧ୍ୟ ଡୋନାଲ୍ଡ ଟ୍ରମ୍ପଙ୍କୁ ଏମିତି ଘୃଣା କରନ୍ତି, ଯାହା ଏତେ ଅତାର୍କିକ ଯେ ଅନେକେ ତାହାକୁ ଉନ୍ମାଦ ବୋଲି ପରିଭାଷିତ କରନ୍ତି।

୧୯୮୯ ଠାରୁ ଆରମ୍ଭ ହୋଇଥିବା ଶେଷ ଆଠଜଣ ରାଷ୍ଟ୍ରପତିଙ୍କ ମଧ୍ୟରୁ ପ୍ରଥମଜଣ ବିଭିନ୍ନ ପ୍ରକାରରେ ସ୍ପଷ୍ଟଭାବେ ଟ୍ରମ୍ପଙ୍କର ପ୍ରତୀକ ହୋଇଥିଲେ; ଏହିପରି ଭାବେ ଏହା ଏହି କଥାକୁ ସମର୍ଥନ କରେ ଯେ, ଦ୍ୱିତୀୟ ପଦ୍ୟରେ ଉଲ୍ଲେଖିତ ଷଷ୍ଠ ରାଷ୍ଟ୍ରପତି ଶେଷ ପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ ଅଷ୍ଟମ ଏବଂ ଶେଷ ରାଷ୍ଟ୍ରପତି ହେବେ। ଆଠଜଣଙ୍କ ଏକ ଶ୍ରେଣୀରେ ପ୍ରଥମ ଥିବାରୁ ରେଗାନ୍ ଅଷ୍ଟମ ଏବଂ ଶେଷଜଣଙ୍କର ପ୍ରତିରୂପ ହେଇଥାନ୍ତେ, କାରଣ ଯୀଶୁ ସଦା ଗୋଟିଏ ବସ୍ତୁର ଶେଷକୁ ସେହି ବସ୍ତୁର ଆରମ୍ଭଦ୍ୱାରା ଦୃଷ୍ଟାନ୍ତ କରନ୍ତି।

Bara 1989, yeroo dhumaa sanatti pirezidaantii ture kan Roonaald Reegaan, karaa raajii pirezidaantii isa dhumaa keessaa isa saddeettaffaa ta’uuf ture bakka bu’a. Reegaan booda pirezidaantonni torba ni jiraatu turan; mootummaa Ameerikaa seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti dhufu sanatti mootummaa jahaffaa raajii Macaafa Qulqulluu ta’ee dhaabata; akkasumas gara seera Dilbataa sanaatti utuu geeffamaa jiruu, Ameerikaan fakkii bineensichaa ni uuma, bineensichi immoo bineensota torba keessaa isa saddeettaffaa dha. Reegaan bara 1989 yeroo dhumaa sanatti pirezidaantii jalqabaa ture; inni dhumaas isa saddeettaffaa, jechuun torban keessaa kan ta’e, ni ta’a.

Reagan Waxabajjii 12, 1987, yeroo Jarmanii Lixaa, Beerlinii keessatti, Dallaa Beerlinii bira jiru Karra Brandenburg irratti haasawaa godhaa turetti, Yeroo Kottaa Jeneraalichaa Paartii Koministii Gamtaa Sooviyeetii, Mikhail Gorbachev, irratti dubbatutti akkana jedhe: “Yeroo Kottaa Jeneraal Gorbachev, yoo nagaa barbaaddan, yoo Gamtaa Sooviyeetii fi Awurooppaa Bahaa keessatti badhaadhina barbaaddan, yoo bilisa taʼuu barbaaddan: Gara karra kanaa kottaa! Obbo Gorbachev, karra kana bani! Obbo Gorbachev, dallaa kana diigi!” Jechi jalqabaa keessaa isa mootummaa pirezidaantotaa saddeet dhumaa keessaa caalaatti beekamu sun waggaa lama booddee, Sadaasa 9, 1989, yeroo dallaan sun diigame raawwatamuu isaa agarsiise.

Akkuma kana gochuun, xiyyeeffannaan Reagan dallaa diiguutti godhe, pirezidaantii saddeettaffaatti dubbate; inni yeroo pirezidaantii jahaffaffaa ta’uuf fiigaa turetti, duula isaa abdii “dallaa ijaaruu” jedhu irratti hundeesse. Pirezidaantota saddeet dhumaa keessaa inni jalqabaa dallaan akka diigamu waamicha dhiheesse; Dallaan Berliinis bara 1989, yeroo dhumaatti, diigame. Seera Dilbataa dhihoo keessatti “dallaan” addaan ba’iinsa Waldaa fi Mootummaa ni diigama; kunis jalqaba bara 1989tiin bakka buufameera. Gidduu yeroo sanaatti pirezidaantiin jahaffaaffaan, kan warra addunyaawaa sochoosu, dallaa isaan hin barbaanne ijaaruuf yaala; yeroo inni deebi’ee ammas pirezidaantii saddeettaffaa kan torban keessaa ta’utti, “dallaan” biraanis ni kufa.

⠠⠮⠀⠋⠂⠌⠞⠀⠐⠣⠶⠑⠀⠏⠗⠑⠎⠊⠙⠢⠞⠎⠀⠊⠎⠀⠍⠜⠅⠫⠀⠃⠽⠀⠮⠀⠃⠗⠊⠝⠛⠊⠝⠛⠀⠙⠪⠝⠀⠷⠀⠺⠁⠇⠇⠀⠱⠀⠍⠜⠅⠫⠀⠮⠀⠞⠊⠍⠑⠀⠷⠀⠮⠀⠢⠙⠂⠀⠵⠀⠗⠑⠏⠗⠑⠎⠢⠞⠫⠀⠔⠀⠠⠙⠁⠝⠊⠑⠇⠀⠂⠁⠇⠑⠧⠢⠀⠧⠑⠗⠎⠑⠀⠙⠂⠚⠂⠀⠯⠀⠮⠀⠇⠁⠎⠞⠀⠷⠀⠮⠀⠐⠣⠶⠑⠀⠏⠗⠑⠎⠊⠙⠢⠞⠎⠀⠊⠎⠀⠍⠜⠅⠫⠀⠃⠽⠀⠮⠀⠃⠗⠊⠝⠛⠊⠝⠛⠀⠙⠪⠝⠀⠷⠀⠁⠀⠦⠺⠁⠇⠇⠴⠀⠱⠀⠍⠜⠅⠎⠀⠮⠀⠢⠙⠀⠷⠀⠮⠀⠎⠑⠁⠇⠊⠝⠛⠀⠞⠊⠍⠑⠀⠷⠀⠮⠀⠼⠁⠙⠙⠀⠹⠥⠎⠯⠀⠹⠥⠎⠯⠤⠋⠕⠥⠗⠀⠹⠳⠎⠯⠙⠂⠀⠵⠀⠗⠑⠏⠗⠑⠎⠢⠞⠫⠀⠔⠀⠠⠙⠁⠝⠊⠑⠇⠀⠉⠓⠁⠏⠞⠻⠀⠂⠁⠇⠑⠧⠢⠀⠧⠑⠗⠎⠑⠀⠙⠂⠁⠂

Pireezidaanti Reegan duraanii kan duraanii paartii Demokraataatii gara Rippabilikaaniitti jijjiirame, xurree miidiyaa irratti beekamaa kan ture, namicha haasaa ifaa fi qulqullinaan dubbatu, nama qoosaa gadi fageenya qabu, dhimma maallaqa mootummaa keessatti yaada qusannoo deeggaru, kan yeroo filannoo isaa keessatti mootummaa hundeeffamaa Washington, DC keessatti jabaatee dhaabate irratti mormee duule ture. Haa taʼu malee, utuu Reegan duula filannoo isaa isa jalqabaa keessatti hundeeffama mootummaa (swamp) magaalaa guddoo biyyattii keessatti hundeeffamee ture irratti dubbii cimaa dubbatus, inni dhuma irratti sadarkaa pirezidaantota ammayyaa isa dura turan kam iyyuu caalaa, siyaasotota gloobaalistii raggaafamoo taʼan keessaa dhibbeentaa ol aanaa taʼe gara aangoo ministiroota isaa keessatti muudee ture. Inni hanga Joorj Bush isa jalqabaa, nama maatiin isaa hundeen isaanii seenaa gloobaalistii keessatti fagoo duubatti deebiʼan, akka Itti Aanaa Pireezidaantii isaatti filachuutti illee deemee ture.

Tiraampiin mootummaa dhaabame keessaa inni “dhodhaa” jedhee waamu qulqulleessuuf sagalee barbaadaa ture; garuu seenaa namoota hojii isaa keessatti itti dhiyeenyaan wajjin hojjetan filateen, dadhabina isaa isa guddaa mul’isa. Namoonni sun jechuun isaanii keessaa jechuun jechuun jechuun hunda isaanii jechuun jechuun “dhodhaa” Tiraampiin hammina guddaadhaan morme sana bakka bu’ota turan. Tiraampiin, akkuma Reeganitti, Dimookraata duraanii irraa gara Ripabilikaanaatti jijjiirame, duraan beekkamaa miidiyaa kan ture, nama dubbii haasa’uun beekamu, nama qoosaa gadi fagoo qabu, akkasumas dhimma maallaqaatiin qusannoo deeggaru ture.

Pirezidaantiin mootummaa Ameerikaa inni dhumaa yeroo fakkeenyi abbootii papaasotaa (fakkeenyi bineensichaa) Ameerikaa keessatti ijaaramutti pirezidaantii taʼa. Kanaafuu pirezidaantiin saddeettaffaa fi inni dhumaa bara 1989 irraa eegalee humna jawwee tokko irratti waraana keessatti hirmaata; mootummaa abbootii papaasotaa humna jawwee tokkoon yeroo jalqabaaf bara 538 keessa waraana dheeraa fi dheeraa taʼe keessatti teessoo irra kaaʼameera; ergasii humna jawwee isuma sanaan bara 1798 keessa teessoo irraa buufameera; ammas humna jawwee mootota kudhan warra mootummaa isaanii isa torbaffaa mootummaa abbootii papaasotaatiif kennuuf walii galan keessaa bakka buʼameen irra deebiʼamee teessoo irra kaaʼama; isaanis achii booddee yeroo isheen dhuma ishee keessatti gargaarsi tokkollee hin jirretti ibiddaan ishee gubanii foon ishee nyaatanii bineensa papaasichaa teessoo irraa buusu.

Pirezidaantiin inni saddeettaffaa ta’u, jechuun isa torban keessaa ta’e, akkasumas pirezidaantii humna bineensa guddaa wajjin waraana keessatti hirmaatu ni ta’a. Waraanni sun yeroo pirezidaantiin ja’affaa fi qabeenyaan caalu humnoota bineensa guddaa addunyaa guutuu hirmaatan hundumaa kakaasu keessatti ifa ta’a. Pirezidaantota mootummaa dhumaa saddeet keessaa, kan bara 1989 irraa jalqabee jiran keessaa, lama du’aniiru; kanaaf pirezidaantota jaha humna bineensa guddaa wajjin waraana keessatti hirmaachuu danda’an hafaniiru.

Carraa ja’a keessaa afur ifatti warra addunyaa guutuu to’achuu barbaadan, humna bineensa guddaa sanaan deggeramanii dha. Ja’an keessaa tokko, akkuma abbaa isaa, miseensa Paartii Ripabilikaanaa ta’uu ni himata; garuu inni maqaa qofaan Ripabilikaanaadha, akkasumas akkuma abbaa isaa bakka bu’aa humna bineensa guddaa isa addunyaa guutuu to’achuu barbaaduuti. Pirezidaantota lubbuudhaan jiran ja’an keessaa tokko qofa ifatti nama addunyaa guutuu to’achuu barbaadu miti; innis pirezidaantii warra addunyaa guutuu to’achuu barbaadan kakaasudha. Inni qofti pirezidaantota saddeet dhumaa keessaa, gama humna bineensa guddaatti lolaa tokko keessatti hirmaachuu isaatiin, qaama fakkeenya papaasummaa sanaa raawwachuu danda’a.

Pirezidaantiin Riippabilikaanaa inni jalqabaa dhuguma waaʼee waraana mootummaa Gamtoomanii Ameerikaa ilaalchisee caqasaa Macaafa Qulqulluu kan dhugaa kanauma ilaallatu beekamatti dubbate.

Waraanni jawwee bineensichaatiin pirezidaantii sooressaa mootummaa Giriikii kakaase sana irratti geggeeffamu, Donald Trump fi warra addunyaa-hundeeffatootaa gidduutti qofa taʼuu dandaʼa; sababiin isaas pirezidaantonni jiraatan kanneen hafan shanan hundinuu addunyaa-hundeeffatoota Ameerikaa irratti kaʼanidha. Yommuu Lincoln lakkoofsa keessaa lakkoofsa duraanii caqasee qoodamuu saba sana garee lamaan, warra garbummaa deeggaranii fi warra garbummaa mormanitti ilaaluudhaan dubbate, inni Dimokraatota garbummaa deeggaran, fi Rippabilikaanota garbummaa morman dubbisaa ture; akkas gochuudhaanis waraana guyyoota dhumaa giddu-galeessa taʼe Dimokraatota addunyaa-hundeeffatootaa fi pirezidaantii Rippabilikaanii isa dhumaa, inni sochii isaa MAGA-ism jedhuun kakaasu, isa inni bakka buʼee hogganu sana dubbisaa ture.

Akka pirezidaantii Rippaabilikaanaa jalqabaa taʼeen, Liinkoolni pirezidaantii Rippaabilikaanaa isa dhumaa fakkeenya taʼa. Pirezidaantiin inni dhumaa kunis pirezidaantii Rippaabilikaanaa yeroo dhumaatti bara 1989 tureen akkasuma ni bakka buʼa. Dhugaa-baatonni lamaan kun pirezidaantii isaan fakkeenya itti taʼan akka Rippaabilikaanaa taʼe ni adda baasu. Pirezidaantiin Rippaabilikaanaa yeroo dhumaatti bara 1989 ture sun Rippaabilikaanaa qofa hin turre; inni pirezidaantota saddeet dhumaa keessaa isa jalqabaa ture. Pirezidaantiin inni dhumaa kunis Joorjii Waashiingtaniin, pirezidaantii jalqabaa fi Ajajaa-Waliigalaa jalqabaatiin, akkasuma fakkeenya itti taʼee ture.

Washington immoo bara baraa duraatiin bara 1776’n bakka buʼameen fakkeeffamee ture; pirezidaantiin inni jalqabaa sunis (Peyton Randolph) namoota torban keessaa tokko ture; namoonni torban sun yeroo saddeetii namoota torbaniin bakka buʼaman keessatti tajaajilan. Randolph saddeet keessaa isa jalqabaa ture; kanaafuu inni Reagan bakka buʼe; Reaganis saddeet keessaa isa jalqabaa ture; innis isa saddeettaffaa, isa torban keessaa taʼe sana ture. Kanaaf Randolph Washington (pirezidaantii jalqabaa), Lincoln (pirezidaantii Republikaanii jalqabaa), Reagan (pirezidaantii saddeet dhumaa keessaa isa jalqabaa) fi pirezidaantii bara 1989 booddee isa saddeettaffaa taʼe bakka buʼe; inni kun dirqama raajii irraa kan kaʼe isa saddeettaffaa, isa torban keessaa taʼe, taʼuu qaba ture.

Waashingiṭoonis Yohannis Haankookiinis fakkeeffamee ni mul’ata; inni seenaa 1789tiin bakka buufame keessatti prezidaantii ture, akkasumas akka Raandoolfiitti, isa saddeettaffaa kan torban keessaa ta’e ture. Raandoolf Waashingiṭooniin fakkeessee ture; kanaaf yeroo Haankook Raandoolfiin wajjin akka isa saddeettaffaa kan torban keessaa ta’eetti wal qindeeffatu, Haankook prezidaantii saddeettaffaa 1989 boodaa bakka bu’a; inni dirqama raajiiatiin isa saddeettaffaa, kan torban keessaa ture, ta’a.

Raandoolf, Haankook, Waashingten, Liinkoolnii fi Reegan hundinuu pirezidaantii isa dhumaa fakkeenyaan agarsiisu. Ragaa keessaa lama pirezidaantiin inni dhumaa Riphablikaanii akka ta’u mirkaneessu. Lamaan immoo pirezidaantiin inni dhumaa saddeettaffaa, jechuunis warra torban keessaa akka ta’u ni mirkaneessu. Bara dhumaatti yeroo 1989 booddee pirezidaantota saddeet keessaa pirezidaantonni shanan yeroo ammaa jiran, Trump qofa akka ideoloojii siyaasaa humna jawwee wajjin waraana keessatti hirmaachuuf qabu ni agarsiisu.

Abraan Liinkoln duraan miseensi kan ture Jeems Buukanaan, paartii Diimookiraatii keessaa ta’eedha; seenaa barreessitoonni amanamoon seenaa Ameerikaa yeroo jalqabaa sana keessatti pirezidaantii hojii irraa bu’aa hamaa qabu isa xiqqaa akka ta’e ibsu; hoggansi isaa dadhabaanis waraana siviilii Yunaayitid Isteetis uumamuu isaa bu’uuraan fide. Osoo Liinkoln kakuu hojii seenuu hin raawwatiniin dura, mootummaa naannolee kibbaa duraanuu tokkummaa keessaa fottoquu jalqabanii turan; eebbifama hojii Liinkoln irraa ji’a tokko qofa booda dhukaasni jalqabaa dhaga’ame. Buukanaan sochiiwwan waraana sana dhalchan sochii irra oolchuun, waraana Liinkoln furuu dirqame sanaaf karaa bane.

Reagan seenaa yeroo ammayyaa keessatti pirezidaantii hunda caalaa hojii hin qabne tokkoon dura dhufe. Carter, miseensa Paartii Demookraatii taʼe, Islaama hamaa Iiraan keessatti argamu sirriitti ittisuuf dadhabuu isaatiin Ameerikaa qaaneesse.

Tiraampiin dura Obamaan, miseensa Paartii Deemokraatii taʼe, ture; inni jechuunis qooda irraa kaasee addaan qoodinsa aadaa, siyaasaa fi dinagdee yeroo sana irraa kaasee hamma kanaan ol dabalaa dhufe ta’e kaayyoodhaan jalqabsiise. Hoggansi isaa bu’aa hin qabne kan Buchanan fi Carter lamaanin fakkeeffame ture; garuu seenaa inni keessatti mootummaa geggeesse keessatti, Miidiyaan Guddaan duraanuu Ministeera Reichii Adolph Hitler isa Ifa Beeksisa Ummataa fi Piroopagaandaa wajjin wal-cinaa of mul’isu jalqabee ture. Weerarri Obamaan dhaabbilee hawaasummaa, siyaasaa, maallaqaa fi amantii Ameerikaa irratti raawwate, warra arguuf filachuu didaniif dhokfamee ture; akkasumas dadhabinni isaa akka nama Heera mootummaa eeguuf kakate tokkootti ture sirriitti haguugamee ture. Obamaan Islaama raadiikaalaa, kan Iraan keessatti argamu, sirriitti ilaaluun deebii kennuu dadhabuudhaan Ameerikaa qaanesse.

Yommuu Trump bara 2024 keessa irra deebi’amee filatamu, akkuma pirezidaantii saddeettaffaa Reagan booda bara 1989 irraa jalqabee ta’etti, inni ammas durfamee Dimookraata addunyaa-giddugaleessaa humna bineensa guddaadhaan deggaramuun ni dhufa; inni kun yeroo ammaa kana seenaa keessatti pirezidaantii hunda caalaa hojii hin qabne jedhamuun gonfoo fudhateera; akkasumas, Islaama hamaa, Iraan keessatti argamu, furuuf yaalii godhe keessatti Yunaayitid Isteetis irra deddeebiin salphiseera; garuu yeroo kanattis Miidiyaan Gurguddaan ammayyaa (akkuma Reich Ministry of Public Enlightenment and Propaganda’n fakkeeffametti) dhugaa ifa ta’e sana awwaaluuf hojjeta.

Yommuu Reagan aangoo hojii mootummaa jalqabu, mootummaa Dimokraatawaa dura tureen rakkoon hin furamin kan Islaama jajjabaa wajjin, kan Iiraan keessatti argamu, akkuma jirutti dhiifame ture. Reagan battalumatti tarkaanfiiwwan fudhate, kallattii walitti bu’iinsa Ameerikaa fi Islaama jajjabaa gidduu ture, kan Iiraaniin bakka bu’ame, deebisee jijjiiruuf. Yommuu Trump aangoo fudhate, rakkoon hin furamin kan Islaama jajjabaa wajjin, ammas Iiraan keessatti argamu, mootummaa Dimokraatawaa sanaan furamuu dhabuu qofa utuu hin ta’in, maallaqaan deggaramuu illee ture. Trump battalumatti tarkaanfiiwwan fudhate, kallattii walitti bu’iinsa Ameerikaa fi Islaama jajjabaa gidduu ture, kan Iiraaniin bakka bu’ame, deebisee jijjiiruuf. Pirezidaantiin Dimokraatawaa amma jiru guddina hojii Trumpiin galmaa’e hunda deebisee balleesseera; amma addunyaan guutuun hooggansa Biden isa bu’a qabeessa hin taaneen waraana addunyaa sadaffaatti harkifamaa jira.

Kun hojii Islaamaa wajjin wal qabatu, dadhabina Carteriin bakka buufamee fi Obamaan Islaamummaa guddisuun mul’ate qofa utuu hin ta’in, hojii Buchanan waraana jalqabuudhaan raawwate illee ni guuta; waraana sana pirezidaantiin Republikeenii ta’e furuu isa barbaachisu.

Akka pirezidaantii Ripabilikaanaa jalqabaa sanaa wajjin wal fakkaatutti, filannoo bara 2020 keessatti humnootni bineensa guddaa addunyaa qindeesan Trump siyaasaan ajjeesan. Inni daandii irratti du’eera jedhamee yeroo lakkaa’amu, akkuma Mul’ata boqonnaa kudha tokko keessatti duraan dubbatameetti, addunyaa-qindeessitoonni bineensa lafa keessaa fi addunyaa guutuu keessaa gammaduu jalqaban.

Amma 2024 irra geenyeerra; yeroo kanatti Trump miilla isaa irra dhaabatee jira; addunyaan jawwee kan Amajjii 6, 2021 irraa jalqabee gammadaa fi cidhaa ture immoo amma “sodaa guddaa”tiin fuulduratti dhaabachaa jira. Miidiyaan Guddaan (MSM) rifannaa keessa jira. Qabxiileen dubbii isaanii mata isaanii iyyuu akka yaaddoon isaanii mul’achaa jiru agarsiisuu jalqabaniiru; akkuma sirba rock and roll durii tokko jedhetti, “jaarsi dulloomee hadoodee isaan mootii godhatanii filatan sun,” lakkoofsa Trumpitti dhihoo gahuu danda’a jechuun, maashinoonni filannoo isaanii Biden akka ol kaasan dandeessisuuf gahaa miti. Miidiyaan Guddaan amma akkuma Ministeera Raayikii Beeksisa Ummataa fi Piroopaagaandaa bara Hitler keessa turetti, maashina piroopaagaandaa ta’ee jira.

Ashi satya bishwasta bhabare punarbar pradarshita heichi je, ganitika drushtiru anya prakarare heba sambhabana ku sampurna rupe atikrama kari. Pratyeka thara jetebele eka nua bishwa-badī kathabarta-bindu samagra samajare prabesha karajae, setebele punah punah etiki dastawejita heichi je, sehi bibhinna jogajoga-marga, jaha naga ra prachar-yantra dwara niyantrita, ehi ghatana kimba sehi bisaya ku barnana kariba samayare shabda-shabda ekai bakya-rupaku utpadana karanti.

Yoo isin keessaa namni kamiyyuu tapha ijoollummaa durii “telephone” jedhamee waamamu, yookaan yeroo tokko tokko “Chinese whispers” jedhamee beekamu, yoo beektan, namoonni geengoo keessatti taa’an, akkuma tapichi itti adeemu, namni jalqabaa waan tokko gurra nama isa itti aanuutti suuta jedhu, achiis wanti suuta jedhame sun geengoo sana naanna’uun irra deddeebi’amee darbu, wanti jalqaba suuta jedhamee geengoo sana naanna’u sun yeroo hundumaa waan isa jalqabaatti ibsame irraa gara waan biraatti jijjiirama. Ta’us, Mainstream Media hordoftoonni isaa gaazexeessitoonni biyya kana keessa jiran hundi fi addunyaa marattis karaa ta’e tokkoon dhimma tokko yookaan taatee tokko irratti ejjennoo bineensa guddaa sana ibsuuf jechootaa fi himoota wal fakkaatanuma filatu jedhanii akka amanan irraa eega. Gaazexeessitoonni jechuun of waaman dhibbaan lakkaa’aman taatee tokko sana qofa ilaalan; xumura tokko qofatti utuu hin taane, taatee sana ibsuuf jechootaa fi himoota guutummaatti walfakkaatanuma filatan.

Wanti yeroo kana keessatti ilaallu kun irratti duula mashiinii piroopaagaandaa warra addunyaalee miti; qofa jechuun, amala raajii waraana hafuuraa amma lafa irratti adeemsifamaa jiru adda baasuu dha. Yeroo Kiristoos keessaatti, Yihudoonni dhuma irratti Masiihii isaanii didanii, Qeesaarin mootii isaanii akka ta’e ifatti filatan. Yeroo falmisiisaa sana keessatti, lubni ol aanaan Kiristoosin ajjeesuuf yaada mormisiisaa kan Seexana irraa madde, yaada dogoggora qabu irratti hundaa’e dhiheesse; ta’us yeroo walfakkaatutti sirrii ture.

Qayyaafaas Kiristoosin miidhuuf yaada mataa isaa tolchaa ture; akkas gochuudhaan immoo dhuguma raajii sirrii dubbachaa ture. Inni Kiristoos aarsaa ilmaan namaa taʼuun isa barbaachisa jedhee hin amanne; inni salphaatti Isa ajjeesuu qofa barbaada ture. Miidiyaan Guddaan humna bineensichaa yeroo ammaa waaʼee Tiraamp irratti waan walfakkaatu raawwachaa jira. Isaan sodaa ummata keessatti hidda qabsiisuuf yaalaa jiru; akka Tiraamp irra deebiʼee filatame, inni akkuma Adoolf Hitiiler abbaa irree taʼu jedhu. Diimookiraatonni paartii garbummaa deggeruudha; akkasumas amala paartii Naazii of keessaa qabu, mashiina odeeffannoo sobaa addunyaa guutuu hammatu, kan Jarmanii qofa utuu hin taʼin, qaba; garuu isaan Tiraamp filatame yoo taʼe dimokiraasiin diigamti, Tiraampis akkuma Adoolf Hitiiler abbaa irree taʼa jechuun dubbachaa jiru.

Kunis waan Sirni Waaqayyoo waa'ee pirezidaantii dhumaa Ameerikaa akkasitti ifatti beeksisu; haa taʼu malee, Miidiyaan Guddaan akka Qayyaafaa jawwee sanaan kakaafameetti, wanti isaan dubbatan raajii taʼuu isaa fi dhuguma akka raawwatamu hin hubatan.

Ani akka yeroo ani keessaa baay’ee manca’an Demokraatota Ameerikaa keessatti jiran, warra ofiin jedhan Riphablikaanota ta’anii garuu dhugumaan addunyaawitoota ta’an, akkasumas addunyaawitoota adeemsa-fooyya’aa addunyaa irraa jiran adda baasuutti jiru, dubbistaan tokko akka ani paartii Riphablikaanii yookaan Donald Trump wajjin gosa tokkoo garaagarummaa siyaasaa qaba jedhee amanuutti geeffamuu danda’u nan beeka. Kun dhugaa haala dhimmaa irraa baay’ee fagoodha; pirezidaantiin isa dhumaa akkuma Miidiyaan Guddaan tilmaamaa jirutti abbaa irree ta’uuf deema, ta’us isaan waa’ee waan dhugumaan tilmaamaa jiran sanaa Qayaafaas caalaa homaa hin beekan. Nuyi immoo sochiiwwan raajii wajjin wal qabatan kan “walitti dhufeenya walxaxaa ta’e taateewwan namootaa gidduu jiru,” jechuun kan ibsaman qofa adda baasaa jirra; isaanis mul’ata Hisqi’eel keessatti geengowwan geengoo keessaa jiranin bakka bu’aniiru.

Barnoota kana mata duree itti aanu keessatti ni itti fufna.