Kitaaba Daani’eel – Tokko Dhibba Afurtamii Lama

Qormaanni Waaqayyoo kan isaan chaapphaffamuu isaanii dura darbuu qaban isa guddaa taʼe, bifa bineensaa sana uumamuudha. Uumamni sun Fulbaana 11, 2001 irraa jalqabee hamma seera Dilbataa Ameerikaa keessatti baʼutti ni raawwatama. Yeroon raajii sun yeroo chaapphaffamuu kumni dhibba tokkoo fi afurtamii afur sanaa agarsiisa; akkasumas yeroo mulʼanni macaafa qulqulluu hundi guutummaa isaa mudaa hin qabneen itti raawwatamuudha. Yeroo sana keessa gaanfi Pirootestaantii dhugaan ni qulqulleeffama; bara baraafis bifa Kiristoos ni calaqqisiisa; sababiin isaa Kiristoos Pirootestaantii dha.

Yeroo chaappaan kaaʼamutti, gaanfiin Pirootestaantii qulqulleeffamee irraa xurii ni baafama. Yeroo sanuma keessatti, gaanfiin Riphaabilikaanii gantummaa keessa seene Pirootestaantota gantoota taʼan waliin hidhata godhata; akkasiinis gaanfa aangoo kan walitti dhufeenya waldaa fi mootummaa irraa walmakaaʼe tokko uuma. Sana booda gaanfota lamaan bineensa lafaa sanaa fakkii bineensichaa fi fakkii Kiristoos ni taʼu. Gaanfiin gantummaa hariiroo dachaa waldaa mancaate tokko mootummaa mancaate tokko wajjin qabu dha; gaanfiin qajeelinaa immoo hariiroo dachaa Waaqummaa fi namummaa gidduu jiru dha.

Bifa bineensichaa sanaa beeladaa sana addunyaa keessatti boodas ijaarama; innis beelada dachaa lama ta’eedha; mootummaa tokkoon, jechuun Tokkummaa Mootummoota Addunyaatiin, bakka buufama; mootummaa sunis pirootestaantizimii gantuu kan beelada lafa irraa ta’e mataa isaa dursaa, mataawwan kudhan keessaa tokkootti fudhateera. Beelada sana irratti dubartiin sun, isheen haadha sagaagaltotaa taate, beelada mootota kudhani irratti mootummaa ni gooti. Beeladni isheen yaabbattee jirtu sun walmakaa Waldaa fi Mootummaa ti; kunis akkuma sagaagalummaa hafuuraa wal-sanyummaa seeraan alaa Herodis intala Herodiyaas, Salomee, wajjin qabuun bakka buufametti. Akkasumas hariiroon dubartittiin beelada sana irratti mootummaa gootu sunis walmakaa Waldaa fi Mootummaa ti; sagaagaltuun Roomaa hariiroo ishee seeraan alaa mootota beelada addunyaa guutuu ijaaran wajjin qabduun, Tokkummaa Mootummoota Addunyaa bakka bu’a. Suuraa beeladaa isa guutummaa addunyaatti dirqamaan fe’amuu keessatti sabni hundinuu ni hirmaata; humnoonni manca’an hundinuu walitti ni makamu.

Malli addunyaa maraan bineensaa wajjin walqabatu “waliigala” taʼuun isaa, akkasumas “humnoota xuraaʼoo hundumaa seera Yihowaaaf amanamummaa irraa gantummaa keessa seenan hunda” bakka buʼuun isaa, fakkii bineensaa keessatti Ameerikaa Gamtoomanii keessa ijaaramuun isaa walitti dhufeenya humnoota xuraaʼoo hundumaa gantummaa keessa seenanii agarsiisa. Pirootestaantonni Ameerikaa Gamtoomanii ergaa ergamaa jalqabaa bara 1844 keessa yeroo didan gantummaa keessa seenan; Adveentizimiin Laaʼodiiqeyaa immoo bara 1863 keessa gantummaa keessa seene. Pirootestaantizimiin gantuu fi Adveentizimiin Laaʼodiiqeyaa “hidhaa gamtaa” tokko ni ijaaru; gareewwan siyaasaa keessaa gaafa gaanfa Riphaabilikaanizimii keessatti argaman, raajicha sobaatiin gowwoomfaman, walakkaa mootummaa isaanii dhiisanii kennuuf.

ⵙ ⵓⵎⴰⵍⴰⵍ ⴰⵏ ⵓⵣⵡⴰⵍ ⵏ ⵓⵣⴷⴷⵓⵎ, ⴷ ⴰⵏⵏⴰⴱⵉ ⴰⵣⴳⴳⵯⴰⵔ ⴰⵢ ⵉⵙⵙⴽⵔⵎ ⴰⴽⴰⵍ. ⴷⴻⴳ ⵓⵎⴰⵍⴰⵍ ⵏ ⵓⵣⴷⴷⵓⵎ ⵙⴳ ⴷⴰⵅⵍ ⵏ ⵎⵉⵔⵉⴽⴰ, ⴰⵏⵏⴰⴱⵉ ⴰⵣⴳⴳⵯⴰⵔ ⴰⵢ ⵉⵙⴽⵔⵏ ⵜⴰⵎⵓⵏⵜ ⵜⴰⵔ ⵜⴰⵎⴰⵣⵣⵓⵣⵜ, ⵎⴰⵛⴰ ⵜⴰⵎⵓⵏⵜ ⵉⵎⵢⴰⵏⵜ ⵏ “ⵜⴰⵣⴷⵓⵢⵜ ⵏ ⵢⵉⴼⵓⵙ ⵏ ⵛⵛⵉⵟⴰⵏ” ⵉⵍⵍⴰ ⴰⴷ ⵉⵍⵉ ⴷⴰⵖ “ⴰⵏⵏⴰⴱⵉ ⴰⵣⴳⴳⵯⴰⵔ”. ⵓⵎⴰⵍⴰⵍ ⴰⵎⴰⴹⵍⴰⵏ ⵏ ⵓⵣⴷⴷⵓⵎ ⵉⴳⴰ ⵙ ⵙⵏⴰⵜ, ⵎⴰⵛⴰ ⵉⴳⴰ ⴷⴰⵖ ⵙ ⴽⵕⴰⴹ. ⵜⴰⵎⵓⵏⵜ ⵏ ⴽⵕⴰⴹ-ⴰⴷ, ⵏ ⵓⴷⵔⴰⴳⵯⵏ, ⵏ ⵓⵣⴷⴷⵓⵎ, ⴷ ⵏ ⵓⵏⵏⴰⴱⵉ ⴰⵣⴳⴳⵯⴰⵔ, ⵜⵙⵙⴰⵡⴰⴹ ⴰⵎⴰⴹⴰⵍ ⴰⴽⴽⵯ ⵙ ⴰⵔⵎⴰⴳⴻⴷⴷⵓⵏ. ⴷⴻⴳ ⵓⵎⴰⵍⴰⵍ ⵏ ⵓⵣⴷⴷⵓⵎ ⴰⵢ ⵉⵜⵜⵡⴰⵙⴽⴰⵔⵏ ⴷ ⵜⵉⵣⵡⴰⵔⵉⵏ ⵙⴳ ⴷⴰⵅⵍ ⵏ ⵎⵉⵔⵉⴽⴰ, ⵉⵍⵍⴰ ⴰⴷ ⵜⵉⵍⵉ ⵜⴰⵎⵓⵏⵜ ⵏ ⴽⵕⴰⴹ, ⵏⵏⵉ ⴷⴰⵖ ⵉⴳⴰⵏ ⴰⵣⴷⴷⵓⵎ ⵙ ⵙⵏⴰⵜ. ⴷⴻⴳ ⵙⵉⵏ ⵉⵎⴰⵍⴰⵍⵏ ⵏ ⵓⵣⴷⴷⵓⵎ, ⵜⴰⴳⴰⵡⴰⵏⵜ ⵏ ⵙⵏⴰⵜ ⴷ ⵜⴰⵎⵙⴰⵙⴰ ⴳⵔ ⵜⵙⴳⴰ ⴷ ⵜⴰⴷⴰⴱⴰⵜ, ⵎⴰⵙⴷ ⵜⴰⵙⴳⴰ ⴰⵢ ⵉⵟⵟⴼⵏ ⴰⵙⴻⵏⴽⵔ ⵏ ⵓⵣⵣⵔⴰⵢ-ⴰⴷ.

ሦስት-እጥፍ ኅብረቱ በሁለቱም የአራዊት ምስሎች ውስጥ ሊወከል ይገባል፤ ነገር ግን በራእይ መጽሐፍ ውስጥ የዘንዶው፣ የአውሬውና የሐሰተኛው ነቢይ ሁለት መገለጫዎች አሉ። የዓለም አቀፉ የአውሬው ምስል ሦስት-እጥፍ አወቃቀሩ በመናፍስታዊነት (ዘንዶው)፣ በካቶሊክነት (አውሬው) እና በከሐዲ ፕሮቴስታንትነት (ሐሰተኛው ነቢይ) ይወከላል። እያንዳንዳቸው ከእነዚህ ሦስቱ የሃይማኖታዊ አካል (መናፍስታዊነት፣ ካቶሊክነት እና ከሐዲ ፕሮቴስታንትነት) ብቻ ሳይሆን፣ የፖለቲካ አካልም አላቸው። ዘንዶው (ሶሻሊዝም በተለያዩ ቅርጾቹ)፣ አውሬው (ንጉሣዊ ሥርዓት) እና ሐሰተኛው ነቢይ (በሪፐብሊክ ይጀምራል፣ በዴሞክራሲ ይጨርሳል)።

Walitti dhugaa sobaan walitti qabuun Ameerikaa keessatti walga’u sun, akkuma fakkeenyi bineensaa addunyaa maraa sobaan walitti qabamu sanaa, raajicha sobduudhaan dirqamaan walitti qabama (gowwoomfama). Kitaaba Mul’ataa keessatti walitti dhufeenya sadii kan biraas jira; innis humnoota gantuu sadii boolla gad fagoo keessaa ka’aniin adda baafama. Kaatoolikummaan boqonnaa kudha torbaffaa keessatti boolla gad fagoo keessaa ka’a; innis walitti dhufeenya sadii sana keessaa bineensa boolla gad fagoo keessaa ta’eedha.

Humni waaqa waaqeffannaa-dhabuu kan bineensa guddaa sanaa boqonnaa kudha tokko keessatti boolla gad fagoo irraa ni kaʼa.

Raajiin sobaa Islaamaa boqonnaa saglaffa keessatti boolla gad fageenya hin qabne keessaa ni ka’a.

Urjiin samii keessaa kufee boolla gad fagoo banee sun raajicha sobaa Mohammed dha; yeroo inni boolla sana bane immoo seenaa raajii guyyoota dhumaa keessatti loltoota Islaamaa, warra “hawwaannisa” jedhamee bakka bu’an, galche. Tokkummaan dachaa sadii kan boolla gad fagoo keessaa ba’u sun bineensa guddaa (atheism), bineensa tokko (Catholicism), fi raajii sobaa tokko (Islam) qaba. Fakkeenya bineensichaa isa addunyaa mara keessatti mul’atutti, raajichi sobaan Pirootestaantummaa gantuu dha. Raajichi sobaan sun shubbisa gowwoomsaa Saalomee, yookaan shubbisa raajota Ba’aal Tulluu Qarmeloos irratti raawwatan sanaan addunyaa guutuu ni gowwoomsa. Mul’ata Yohaannis boqonnaa kudha sadi keessatti, dinqiiwwan inni bineensicha duratti hojjetuun addunyaa ni gowwoomsa. Fakkeenyoonni mallattoo ta’an kan gowwoomsaa sun humna saamicha diinagdee fi jabina humna waraanaa bakka bu’u.

Gowwootaa fi dinqiiwwan raajicha sobaa wajjin walqabatan dhugumaan humna dinagdee irraa dhufu kan “namni tokko illee bituu yookiin gurguruu hin dandeenye” fi humna waraanaa kan “ajjeefamuu qabu” jedhu bakka buʼu. Raajiin sobaa Islaamaa Macaafa Qulqulluu keessatti hojii Islaamni saboota aarsuudhaanii fi dhiphisuudhaan hojjetu bakka buʼa. Isaan hojii isaanii kan aarsuu fi dhiphisuutiin raawwatan waraanaan; Macaafni Qulqulluunis waraanni isaanii immoo balaa dinagdee akka uumu ni ibsa. Waraanni Islaamaa fi kufaatiin dinagdee isa hordofu dhimma “humnoota mancaʼoo seera Yihowaaaf amanamummaa irraa gantummaa keessa seenan hundumaa” Ameerikaa keessatti walitti fidu dha.

Fannoo sana irratti, Saadduuqqoonni fi Fariisoonni, yeroo isaan walitti dhufanii gaanfa Pirootestaantii dhugaa fannisanitti, guutummaatti “abboomamuu seera Yihowaa irraa gantanii turan.” Isaan Kiristoosin diduu isaanii keessatti, Barbaasin filatan; innis Kiristoos sobaa bakka bu’a. “Bar” jechuun ilma, “Abbaa” jechuunis abbaa jechuudha. Barbaas jechuun “Ilma Abbaa” jechuudha. Kiristoos raajota hundumaa keessaa isa hundarra guddaa ture; Barbaasis mallattoo raajii sobaa ture.

Yeroo cufiinsa kuma dhibba afurtamaa afurii keessatti, gaanfiin lamaan bineensa lafaa gara mul’ina isaanii isa xumuraa raajii ta’etti ni gahu. Tokkoon isaanii fakkeenya Kiristoos bakka bu’a; inni kaan immoo fakkeenya bineensaa bakka bu’a. Seenaa keessatti gaanfiin lamaan kun of mul’isan keessatti, Pirootestaantizimii gantuun karaa isaa gara seera Dilbataa isa dhihoo dhufuutti deemu Bara 2001 keessatti Patriot Actiin jalqabe. Mallattoon daandii sun Declaration of Independence wajjin wal simata; inni kun jalqaba isaa keessatti akka hoolaatti dubbate, sababiin isaas mormii Pirootestaantizimiin aangoo mootummummaa fi bulchiinsa paaphaasummaa irratti dhiheesse ibseera. Mallattoon daandii inni xumura isaa irratti wal simatu immoo (Patriot Act) ukkaamsa Pirootestaantizimii ibsa.

Mallattoon lammaffaa adeemsa gaanfa lamaan yeroo chaappessuu keessa ture jalqabatti Heeraatiin bakka buufame; inni addaan baʼuu aangoo lamaanii seera keessatti tumee kaaʼe, kunis humna bineensa lafaati. Mallattoon karaa sunis xumura keessatti isa wal fakkaatu isaatti gaʼe; jechuunis “Mana Murtii Kaangaaruu” dhaggeeffannoo Amajjii 6, 2021 keessatti, iddoo mirgoonni buʼuuraa Heeraa mijata siyaasaa keessatti dhiifamanii turan.

Mallattoon dhumaa imala xumuraa gaanfota lamaan keessatti argamu seera Dilbataa dhihoo dhufu dha; kunis jalqaba isaatti Seerota Alagaa fi Fincilaatiin fakkeenya godhamee ture. Kanaafuu, mallattooleen daandii sadan seenaa jalqabaa sanaa walabummaa fi bilisummaa Hoolichaatiin bakka buufame irraa (1776), isa dhugumaan bilisa taʼuuf karaa tokkicha taʼe, gara garbummaa jawwee sanaatti (1798) ceʼumsa taʼuu isaanii adda baasu.

Mallattoon yeroo chaappaa sanaa sadan imala isa dhumaa bineensa lafaa, isa raajicha sobaa taʼe, adda baasu. Imalli sun yeroo mallattoon ol kaafamutti, Yerusaalemitti xumurama; yeroo sanattis baayʼeen, “Kottaa, gara tulluu Gooftaa, gara mana Waaqa Yaaqoob haa ol baanu; inni karaa isaa nu barsiisa, nus daandii isaa keessa ni deddeebina; seerri keessaa Xiyoonii ni baʼa, dubbiin Gooftaas Yerusaalem keessaa” jedhu.

Imalli sadan xumura qabeessa lafaa, imala raajii sobaa Yerusaalemitti geessu dha. Yommuu Raajiin Dhugaan dhufee Yerusaalem seene, inni harree irra taa’ee seene. Bineensi lafaa immoo Yerusaalemitti “harree” irra taa’ee seena; sababiin isaas inni akka raajii sobaatti (bineensa lafaa) Balaamiin bakka buufama. Balaam, yeroo ulfinaa fi badhaadhummaa barbaadaa turetti, waamicha raajii dhugaa taʼuu irraa garagalee, “amanamummaa seera Yihowaadhaaf qabu irraa gantummaa raawwate.” Inni saba Waaqayyoo abaaru keessatti hirmaachuuf murteesse; akkuma sanatti Ameerikaanis seera Dilbata yeroo dhihoo keessatti dhufu irratti gochaa kana ni raawwatti.

Imalli Balaa’am harree irra taa’ee raawwatame; adeemsa isaa keessattis, yeroo sadii harreen Balaa’am Balaa’amitti gaddisiisuun ishee ifatti ibsame. Yeroo jalqabaatti harreen sun karaa irraa gore.

Fulbaana 11, 2001tti, Islaamni balaa sadaffaa, harreen Arabaa bosonaa raajii Macaafa Qulqulluu keessaa sun, Balaaʼaamiin karaa irraa garagalche; yeroo ijaarsaawwan gurguddoon Magaalaa Niiw Yoork jiganitti, inni seenaa sabootaa fi waldaa keessatti “bakka garagalchaa” ture. Ergamaan karaa irra dhaabate sun, ergamaa jabaa yeroo sanatti ulfina Isaa tiin lafa ibsuuf gad buʼe sana ture. Harreen sun amma illee Balaaʼaamiif gaddaa ni fida ture.

Booddee Fulbaana 11, 2001 booda sabni Waaqayyoo ergaa faarfannaa iddoo wayinii (Isaayaas boqonnaa digdamii torba), yeroo ammaa Balaam itti argamu sana, “dallaa” gama kanaan, “dallaa” immoo gama sanaan jiru, faarfachuu qaban turan. Dallaan daangaa kibbaa Ameerikaa keessatti argamu dhimma mallattoo karaa sadaffaa fi isa dhumaa irratti kufaatii “dallaa addaan ba’uu Waldaa fi Mootummaa” dura dursuudha. Dhimmi “dallaa” daangaa kibbaa iddoo “miilli” Balaam itti caccabu dha; akkuma lolli keessaa waa’ee godaansa namootaa irratti ka’u bineensa lafaa garee wal morman lamaatti qoodu jalqabutti, kunis irra-deebiin Lola Siviilii sanaa duraan dursa.

Seenaan gidduu dallaa lamaan kanaa seenaa mallattoo karaa Heera Mootummaa bara 1789 irraa hamma 1798tti agarsiifame dha; innis seenaa bara 2015 fakkeenya godhate, yeroo Trump “dallaa ijaaruu” irratti xiyyeeffachuun waamicha isaa aangoo pirezidaantummaa keessaa labsate irraa jalqabee, hamma seerri Dilbataa dhihoo dhufu sun dallaa adda baafannaa Waldaa fi Mootummaa gidduu jiru balleessutti.

Fulbaana Adoolessa 11, 2001 booddee, bineensi lafaa, kan Balaamtiin bakka buufame, qoodamuu jalqabe. Qoodamuun dallaa lamaanii Balaam, addaan baʼuu gosa lamaa gaanfa lamaan bineensa lafaa keessaa mulʼisa; kunis filannoo Trump bara 2016 keessatti, duʼa dhugaa-baatota lamaanii bara 2020 keessatti, qorannoota Pelosi Amajjii 6, 2021, keessatti, deebisanii jiraachifamuu dhugaa-baatota lamaanii bara 2023 keessatti, fi harreen Balaam naaffisuu ishee Onkoloolessa 7, 2023, irratti bakka buʼamee jira.

Balaam imaltii karaa xumuraa isa dhumaa keessatti harreen sun “ni dubbatti”; kunis seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti dhufu sana irratti, yeroo Ameerikaan akka bineensa guddaa ni dubbattu, yeroo ergamaan Mul’ata boqonnaa kudha saddeet lammaffaa ni dubbatu, akkasumas yeroo mul’anni Habqquuq isa turte sun ni dubbattu dha. Mul’annii sun isa ture, mul’ata Islaamaa balaa sadaffaa ture; innis seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti dhufu sana irratti hojii isaa hamaa ta’een akka harree bosonaa ni dubbata.

Yunaayitid Isteetis raajii sobaa taʼee, addunyaan guutuun fakkeenya bineensaa kan addunyaa maraaf dhaabatu akka ijaarratu ni gowwoomsa. Yeroo Ameerikaa keessatti yeroo uumamuu fakkeenya bineensaa taʼe sana keessatti, Yunaayitid Isteetis raajii sobaatiin baatama; kunis harree Balaʼaamiin bakka buufama. Yeroo chaappessuu kuma dhibba afurtamaa fi afurii keessatti raajiin sobaa humnoota mancaʼoo Ameerikaa keessaa jiran hunda walitti qabuudhaan hariiroo mootummaa fi waldaa amantii keessa akka seenan dirqisiisu, Islaama wayyaa sadaffaati.

Inni hojii isaa waraanaan, akkasumas kufaatii dinagdee waraanni sun fideen raawwata. Amaloonni lamaan kun humnoota wal fakkaatan dha; raajichi sobaa Ameerikaa humna isaaniin addunyaa guutuu dirqisiisa yeroo inni hojii raajicha sobaa boolla gad fagoo irraa ka’eetiin Ameerikaa keessatti hojjetame irra deebi’ee raawwatu.

Yunaayitid Isteetis amma dhimma dallaa (godaanuu) gidduu jira; kunis seera Alien and Sedition Acts bara 1798 keessa turee isa garaa isaa turee fi dallaa addaan ba’iinsa waldaa fi mootummaa, isa dhihootti dhufu seera Dilbataatiin guutummaatti irraa kaafamu gidduudha. Yunaayitid Isteetis duraanuu maallaqaan laamsha’ee jira; jechuunis, liqaan biyyaalessaa isaa suphuun kan hin danda’amne ta’ee jira. Humni jawwee yeroo ammaa tilmaama maallaqaa sobaa tokko ol kaasee dhaabeera; garuu kun soba dha, qabeenyi maashinii maxxansaatiin akka oomishamu jedhu; ta’us, jawween raajii Macaafa Qulqulluu keessaa sobduu dha. Inni soba isaa karaa bakka bu’iinsa ammayyaa maashinii piroopaagaandaa beekamaa Hitleriin babal’isa; kanaanis seera Alien and Sedition Acts keessaa qaamni afraffaan irra deebi’amee akka raawwatamuuf sababii kenna; qaamni kunis pirezidaantiin miidiyaa yaada isaa mormu kamiyyuu cufsiisuuf aangoo akka qabaatu godha.

Yesus yeroo hundumaa dhuma waan tokkoo jalqaba waan tokkootiin ibsa. Fakkeenyi bineensichaa Ameerikaa keessatti argamu amaloota raajii fakkeenya bineensichaa kan addunyaa guutuu waliin wal fakkaatan qabaachuu qaba; innis qaba. Garuu gowwoomsaan walitti hidhamiinsa xuraaʼaa raajii sobaa bineensa lafaa keessatti uumu, raajii sobaa Islaamaati. Balaaʼaamii fi harreen isaa lamaan isaanii iyyuu mallattoo raajota sobaati. Seenaa chaappaa nama kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afurii seenaa humnoota boolla gad fagoo sadaniiti. Islaamni boolla gad fagoorraa dhufu mallattoo karaa isa jalqabaa Fulbaana 11, 2001 ti. Waaqeffannaa dhabuun boolla gad fagoorraa dhufu bara 2020 keessatti dhugaa-baatota lamaan ajjeesuuf kaʼa; Kaatolikummaan boolla gad fagoorraa dhufus duʼa isaatii kaʼee seera Dilbataa yeroo dhihoo dhufutti kaʼa.

Qo’annoo kana barruu itti aanu keessatti itti fufna.