Mootummaan raajii raajii macaafa qulqulluu keessatti duraa Baabilon ture; ragaa raajii Baabilon keessatti mootota jalqabaa fi dhumaa addatti fi kaayyoo irraa kan ka’e mallattoolee raajii ta’anii itti fayyadaman. Mootummaa lammaffaa jechuun Meedoo-Pheersiyaa keessatti, mootota jalqabaa lamaan—kan keessaa tokko mootii ajaja keessaa isa jalqabaa, kan sadan keessaa isa Israa’el durii gara Yerusaalem deebi’uuf eeyyame kenne ture—akkasumas mootota itti aanan lamaan kanneen ajajoota lammaffaa fi sadaffaa dhiheessan addatti ibsaman. Akkuma kanaan, mootii jabaa Aleeksaander Guddichaatiin bakka buufame, akkasumas jeneraallonnii fi mootonni seenaa mootummaa sadaffaa Giriikii keessatti isa booda dhufan dubbii raajii keessatti ibsaman. Mootummaan afraffaa Roomaa heeddummaa addatti bulchitootaa fi mootota olaantotaa mootummaa sanaa irratti dubbata.

Mootonni Israa’el hundinuu—warri mootummaa kaabaa fi mootummaa kibbaa lamaan iyyuu—beekamoo ta’aniiru; hundinuunis Akkuma mootota Asoorii fi Fara’oonota Gibxii ta’anitti, keessaa mallattoowwan Dubbiin Waaqayyoo raajii keessatti qabudha. Yaadni jedhu Dubbiin raajii Waaqayyoo pirezidaantota Ameerikaa Yunaayitidii dhugumaan ni dubbata jedhu, warra ija qabanii garuu hubachuu hin dandeenye, gurra qabanii garuu beekuu hin dandeenyetti fagoo fakkaachuu danda’a. Garuu, yommuu inni raajii guyyoota dhumaa keessatti iddoo wabii isa ijoo ta’e, Waaqayyo pirezidaantota bineensa lafa irraa, Mul’ata boqonnaa kudha sadii, hin dubbatu jechuun yaaduun isa caalaa dhuguma waan hin malle dha.

Pirezidaantiin mootummaa walta’iinsa Ameerikaa inni dhumaa dirqama raajii tiin pirezidaantii mootummaa walta’iinsa Ameerikaa isa jalqabaatiin fakkeenyaan ibsamuu qaba ture. Akkuma inni pirezidaantii Rippabiliikaanii isa dhumaa ta’e, dirqama raajii tiinis pirezidaantii Rippabiliikaanii isa jalqabaatiin fakkeenyaan ibsamuu qaba ture. Akkuma inni pirezidaantii sochii haaromsa isa dhumaa keessatti seenaa isaa keessatti isa dhumaa ta’e, yeroo raajii sanaa keessaa pirezidaantii isa jalqabaatiin illee fakkeenyaan ibsameera. Akkuma inni pirezidaantii waraana addunyaa isa dhumaa fi isa sadaffaa keessatti mootummaa gaggeessaa ture ta’e, pirezidaantota yeroo waraana addunyaa isa jalqabaa fi isa lammaffaa mootummaa gaggeessaa turaniin illee fakkeenyaan ibsameera.

Loloota addunyaa sadan hundinuu seenaa Ameerikaa keessatti raawwataman hojii raawwii raajii marsaa sadii agarsiisu. Loloon addunyaa sadaffaan, isa Joe Biden yeroo ammaa kana lafaa guutuu itti qajeelchaa jiru, Loloota Addunyaa Tokkoffaa fi Lammaffaatiin fakkeeffamee ture. Yeroo walfakkaataa sanatti, Biden Yunaayitid Isteets gara Lolaa Siviilii lammaffaatti qajeelchaa jira. Ji’oota itti aanan keessatti, sochiileen raajii Lolaa Siviilii lammaffaa fi Lolaa Addunyaa sadaffaa wajjin walqabatan akka dubartii ciniinsuu keessa jirtuutti caalaatti jabaachaa qofa deemu.

ማርቲን ኒሞለር የተባለው ጀርመናዊ ቴዎሎጂያን እና ሉተራን ፓስተር በዓለም ጦርነት 2 የቀውሱ መባባስ ወቅት የተናገረው ዝነኛ ንግግር እንዲህ ይላል፤ “መጀመሪያ ሶሻሊስቶችን ለመውሰድ መጡ፤ እኔም አልተናገርሁም—ምክንያቱም ሶሻሊስት አልነበርሁም። ከዚያም ለሠራተኛ ማኅበራት አባላት መጡ፤ እኔም አልተናገርሁም—ምክንያቱም የሠራተኛ ማኅበር አባል አልነበርሁም። ከዚያም ለአይሁድ መጡ፤ እኔም አልተናገርሁም—ምክንያቱም አይሁዳዊ አልነበርሁም። ከዚያም ለእኔ መጡ—እናም ስለ እኔ የሚናገር አንድም ሰው አልቀረም።” ጊዜ መራመዱን ሲቀጥል፣ ወደዚህ የአሁኑ ታሪክ ወደ ኋላ እንመለከታለን፤ አሁን እየተፈጸሙ ያሉትም እርምጃዎች በእርግጥ የትንቢታዊ ታሪክ የመጨረሻ ጦርነቶች የመጀመሪያ እርምጃዎች እንደነበሩ እናውቃለን።

དུས་རབས་སྔོན་བསྟན་གྱི་དུས་ཡུན་1776 ནས་1798 བར་དུ་མཚོན་པ་དེའི་ནང་། རང་བཙན་གསལ་བསྒྲགས། རྒྱལ་ཁབ་ཀྱི་རྩ་ཁྲིམས། དེ་བཞིན་ Alien and Sedition Acts རྣམས་ནི་མཚམས་རྟགས་ཡིན་པ་ལྟར། 2001 ལོའི་ཟླ་9 ཚེས་11 ནས་ཨ་མེ་རི་ཀ་གཅིག་སྡེབ་ཀྱིས་འབྲུག་ལྟར་གསུངས་པའི་བར་གྱི་ལོ་རྒྱུས་ཀྱང་མཚོན་པ་ཡིན། 2001 ལོའི་ཟླ་9 ཚེས་11 ནི་འགྱུར་མཚམས་ཤིག་ཡིན་པ་དང་། རང་བཙན་གསལ་བསྒྲགས་ནི་ཚེས་གྲངས་དེ་དང་མཐུན་པ་ཡིན། རང་བཙན་གསལ་བསྒྲགས་དེས་གསར་བརྗེ་དམག་འཁྲུག་ཀྱང་མཚོན་པ་དང་། 2001 ལོའི་ Patriot Act ནི་དམག་འཁྲུག་དེའི་ཕྱི་ཡི་དོན་མིན་པར་ཆོས་ཕྱོགས་ཀྱི་བསྐྱར་ཟློས་ཤིག་འགོ་འཛུགས་པར་ངོས་འཛིན་བྱེད། “revolution” ཞེས་པའི་ཚིག་གི་དོན་ནི་འཁོར་ལོ་ཆ་ཚང་ཞིག་བསྐོར་བ་ཡིན།

Bara waggaa 1776 irraa kaasee hamma 1798tti ture keessatti, waraanni Kacaalaa aangoo mootummaa Ingilizii, akkasumas mootota hunda waliigalaatti ni didde. Heerri mootummaa sun aangoo mootummaa qofa irratti utuu hin taʼin, akkuma murteessummaadhaan aangoo paaphaasummaa irrattis daangeffama kaaʼe. Bara 1798tti, seerotni pirezidaantiif aangoo mootummaa kennan yommuu tumamanitti, geengoon sun (kacaalli sun) ni xumurame.

Seerri Paatiriyootii kun warraaqsa (geengoo) hamma bineensa lafaatti, isa akka bineensa ajjeechaa dubbatuutti gaʼu mallatteessa; achittis humni paappaasummaa deebiʼee ni dhaabbata. Geengoon inni jalqabaa bara 1776 irraa hamma 1798 tti warraaqsa raajii isa humna mootummaa moototaa deebisee dhaabuutti geessu adda baasa; warraaqsi inni fakkeenya taʼes warraaqsa humna paappaasummaa deebisee dhaabuutti geessu adda baasa. Waraanni Warraaqsaa lammaffaan erga Fulbaana 11, 2001 jalqabee deemaa jira. Yoo akkas hin taane, maaliif Seera Paatiriyootii jedhamee waamama ree?

Waraana isa seenaa pirezidaantii isa dhumaa keessatti uumaman irratti osoo hin ilaaliin dura, amala raajii fakkeenya bineensichaa ilaaluuf itti fufna. Yeroo pirezidaantii isa dhumaa keessatti fakkeenyi bineensichaa hundaa’u, haala naannoo keessatti jiru hubachuun barbaachisaa dha. Pirezidaantiin sun pirezidaantii Riippaabilikaanotaa ta’ee, humnoota aangoo jawwee wajjin walqabatan waliin falmaa keessa jiraachuu qaba. Inni isa dhumaa ta’uu qaba; kanaafuu yeroo pirezidaantota saddeetii keessatti pirezidaantii saddeettaffaa ta’uu qaba. Yeroo jalqabaa lamaa Ameerikaa keessatti, Kongirasoota Kontineentaalaa lama, yeroo lamaanuu pirezidaantota saddeetiin bakka bu’anii turan, yeroo lamaanuu keessaa pirezidaantota saddeet keessaa tokko “kan torban keessaa” ta’uu isaa adda baasan. Kanaafuu, dhugaa-baatota lamaan jalqabaa irratti hundaa’uun, pirezidaantiin isa dhumaa pirezidaantii saddeettaffaa, jechuunis “kan torban keessaa” ta’uu qaba.

Donald Trump qofatu qofa tuutota raajii kana guutuu dha. Haala raajii Donald Trump dhaaluuf jedhu guutummaatti hubachuuf, akka ilaalcha raajiitti Waraanni Addunyaa Tokkoffaafi Lammaffaan Waraana Addunyaa Sadaffaa keessatti bakka bu’anii jiru, akkasumas amaloonni raajii waraana sanaas haala Trump dhaaluuf jedhu irratti dubbatu hubachuun barbaachisaa dha. Kana jechuun garuu, hojii irra oolmaa dachaa-sadii waraana Addunyaa sadii sanaa amma iyyuu irratti hin jirru.

Waraanni guddachaa Islaamaan fidee fi rakkoowwan maallaqaa isa irraa bu’an, karaa isaatiin Islaamni balaa sadaffaa keessa jiru keessatti fakkeenya bineensaa Ameerikaa keessatti uumamuu isaa keessatti gahee raajii sobaa ni guuta. “Harreen” kun, jechuunis raajiin sobaa Islaamaa, akkuma harreen Kiristoosin Yerusaalemitti baate, raajii sobaa Ameerikaa gara “Yerusaalem”itti ni baata. Imala sana keessatti haalli raajii, guutamuu raajiiwwan duraan dubbataman dhalchu, ni uumama. Bara 1798 keessatti Seerotni Alien and Sedition Acts seenaa bineensa lafaa isa akka hoolaa jalqabee booddee akka ajajaatti dubbatuu isaatiin xumuramu sanaa jalqaba isaatti “dubbifaman”. Alien and Sedition Acts keessatti seerota afur turan.

Seerri Uumamaa Taasifamuuf Bahe: Seerri kun ulaagaalee yeroo jiraatummaa lammummaa Ameerikaa argachuuf barbaachisu dheeresse.

Seerri Michoota Alagaa: Seerri kun yeroo nagaa pirezidaantiin namoota lammii hin taane kanneen “nagaa fi nageenya Ameerikaa walitti fufsiisuuf balaa taʼan” jedhaman biyya keessaa ariʼuuf aangoo isaaf kenne. Innis mootummaa adeemsa seeraa sirrii malee lammii biyya alaa qabuu fi biyya keessaa baasuu akka dandaʼu eeyyame.

Seerri Diinota Alagaa: Seerri kun yeroo waraanaa keessatti lammiilee dhiiraa biyya diina ta’an kamiyyuu pirezidaantichi akka hidhuu fi biyya keessaa baasuu danda’u aangoo isaaf kenne.

Seerri Yakkichaa: Seerota afran keessaa isa caalaatti falmisiisaa kan taʼe Seerri Yakkichaa, mootummaa Ameerikaa yookaan aangawoota isaa irratti barreessitoota sobaa, maqaa xureessitoota, yookaan hammeenyaa kakaasan maxxansuun yakka akka taʼu taasise. Inni, buʼuuraan, mootummaa qeequu yakka taasise.

Ololli filannoo Donald Trump inni geggeessaa ture baay’inaan waadaa inni yeroo aangoo pirezidaantummaa isaa duraanii keessatti jalqabe, jechuunis “dallaa ijaaruu xumuruuf” gale irratti hundaa’a. Inni bara 2024 keessatti yoo filatame, ari’amni namoota biyya alaa seenaa ilmaan namaa keessatti isa hundarra guddaan akka raawwatamu ibseera. Trump amala dhuunfaa kan siyaasa Ameerikaa keessatti hayyama siyaasaa irratti mul’atan keessaa siyaasaa nama biraa hunda irraa adda ta’e qaba. Inni waadaa filannoo isaa ni eega, yookaan xiqqaate iyyuu eeguuf ni yaala. Seeronni Alien and Sedition Acts jedhaman waadaa isaa kan ari’amoota raawwachuuf gale wajjin guutummaatti walsimu.

Manni siyaasaa DC keessatti hundee gadi fageeffate, innis “swamp” jedhee moggaasee, siyaasota xuraa’oo, naamusa hin qabne fi walii galtee badaan hidhataman, birookraatota ogummaa irratti hunda’an, ejensiiwwan qubee-qabanii fi maallaqtoota biliyoonaeraa of keessaa qabu waliin walqabatee, himannaan guddaan keessaa tokko Trump irraa ka’u “oduu sobaa” dha; inni kunis bifa yeroo ammaa tajaajila Hitler Reich Ministry of Public Enlightenment and Propaganda jedhamuun mul’atu irraa oomishama, yeroo ammaa immoo MSM, Mainstream Media jedhamee waamama. Alien and Sedition Acts seerota jibba inni “oduu sobaa” irratti qabu wajjin guutummaatti wal siman bakka bu’u. Yesus yeroo hunda xumura wantootaa jalqaba wantootaa wajjin ibsa.

Pirezidaantiin jalqabaa paartii Ripabilikaanii lola keessaa kan mootummaa tokko keessatti uumame, kan Buukaanaan dimokraata ta’ee fi Liinkoln dura ture fide, itti gaafatamaa taʼee ilaaluuf dirqame. Kana gochuudhaanis, Liinkoln mirga *habeas corpus* jedhamu addaan kute. *Habeas corpus* jechuun qajeelfama seeraa nama tokko mirga hidhamuu yookaan mana hidhaatti tursiifamuu isaa mana murtiitti mormuu dandaʼu eeguudha. Inni mirga buʼuuraa seeraa kan nama tokko sababii seera qabeessa hin qabneef tooʼannaa jala oolchuudhaan qabamuu akka hin dandeenye mirkaneessu dha. Yommuu ajajni *habeas corpus* bakka nama hidhame tokkoof dhiyaatu, mootummaan hidhamuu isaa irratti mana murtii duratti sababa ittiin qajeelchu dhiheessu akka qabu dirqisiisa.

Yeroo Lolaa Siviilii Ameerikaa keessatti, Liincoln akka tarkaanfii yeroo waraanaatti naannoolee muraasa Ameerikaa keessatti mirga *habeas corpus* jedhamu hojii irraa uggure. Inni jalqaba Ebla 1861 keessa Maryland keessatti *habeas corpus* dhaabe; achii booddees dhaabbii sana gara kutaa Midwestiitti babal’ise. Tarkaanfiin kun tartiiba eeguu fi naannoolee keessatti addaan-bahiinsa deeggaran yookaan Konfedereetotaaf mararfannoo cimaa qaban (Demokraatota) keessatti mormii ukkaamsuuf, akkasumas hojii waraanaa Gamtaa gufachiisu irraa ittisuuf fudhatame.

Lincolniin mirga habeas corpus dhaabuu isaa falmisiisaa ture; mirga bu’uuraa lammummaa Heera Mootummoota Gamtoomanii Ameerikaa keessatti wabii argate yeroo muraasaaf dhaabuu waan of keessaa qabuuf, gaaffilee heeraa gurguddoo kaasuun isaa ni beekama. Heerichi xalayaa habeas corpus “yommuu haalota fincilaa yookaan weerara keessatti nageenyi uummataa kana barbaachisu” dhaabuuf ni hayyama (Kutaa I, Keewwata 9).

Liinkoln yeroo waraanaa keessatti Waldaa biyyattii eeguufii fi nageenya biyyaa tiksuuf akka barbaachisaa taʼetti hojiiwwan isaa ni falme. Kongireesni bara 1863tti Seera Uggura Habeas Corpus jedhamu raggaasisee, uggura habeas corpus Liinkoln raawwate bifa duubatti deebiʼee aangoomsee, akkasumas hidhamtoota waraanaa irratti tarkaanfiiwwan adeemsa murtaaʼaa tokko tokko ni tume. Yeroo walitti buʼinsi sun gara xumura isaatti deemee biyyi gara haala nagaa deebiʼetti, habeas corpus waggoota Waraana Siviilii boodaa keessatti suuta suutaan deebiʼee ni dhaabate.

Bara 1871tti, Pireezdaantiin Ulysses S. Grant (Riippabilikaanii) yeroo mootummaa sodaa Ku Klux Klan (Dimokraatota) keessa bara haaromsa biyyattii keessatti turetti, kaawuntiiwwan sagal South Carolina keessatti mirga habeas corpus jedhamu ni dhaabe. Dhaabbiin kun kaayyoo isaanii gochaa humnaa ittisuudhaan mirga sivilii Afrikaa Ameerikaawwan haaraa bilisa baafamanii turan eegsisuu ture.

Bara 1942tti, Prezidaantiin Fraankilin D. Ruuzvelt (paartii Dimookraatii), yeroo Lolaa Addunyaa Lammaffaatti, Ajaja Raawwachiisummaa 9066 mallatteesse; kunis Ameerikaanota Jaappaan kanneen Qarqara Dhihaa irratti jiraatan humnaan bakka irraa buqqisuu fi mana hidhaa keessatti kuusuu eeyyame. Kun akka seeraatti mirga habeas corpus guutummaatti kan hin addaan cinne taʼus, Ameerikaanota Jaappaan seera sirrii malee hidhamuu isaanii geesse; mirgoonni isaanii seeraa immoo akka malee miidhaman.

Achiis keessa, Bush inni isa dhumaa (Riipaabilikaana addunyaa-hammataa) weerara shororkeessummaa Fulbaana 11 booda, namoota loltoota diinota taʼuu shakkaman Guantanamo Bay fi bakka buufata biroo keessatti hidhuu ni eeyyame. Hidhamuun namoota kanaa fi haalli isaanii seeraa dhimma mormiiwwan seeraa habeas corpus wajjin walqabatan taʼan.

ᱛᱚᱸ ᱫᱚ 2021 ᱨᱮ, ᱯᱮᱞᱳᱥᱤ (ᱰᱮᱢᱳᱠᱨᱮᱴ) ᱡᱟᱱᱩᱣᱟᱨᱤ 6 ᱨᱮᱱ ᱵᱤᱪᱟᱨᱠᱚ, habeas corpus ᱠᱚ ᱛᱷᱟᱢᱠᱟᱹᱣ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱫᱷᱟᱨᱚᱱᱟ ᱞᱮ ᱪᱟᱞᱟᱣ ᱠᱮᱫᱟ, ᱟᱨ due process ᱠᱚ ᱚᱰᱚᱠ ᱠᱮᱫᱟ, ᱟᱨ ᱚᱵᱟᱹᱭᱫᱷᱟᱱᱤᱠ internment ᱠᱚ ᱞᱟᱜᱩ ᱠᱮᱫᱟ। 2021 ᱨᱮᱱ ᱯᱮᱞᱳᱥᱤ ᱵᱤᱪᱟᱨᱠᱚ ᱟᱭᱢᱟᱹ ᱵᱤᱥᱮᱥᱟᱛᱟ ᱢᱮᱱᱟᱜᱼᱟ ᱡᱮ, ᱟᱢᱮᱨᱤᱠᱟᱱ ᱱᱟᱜᱨᱤᱠᱠᱚᱣᱟᱜ ᱟᱭᱤᱱᱤ ᱚᱫᱷᱤᱠᱟᱨ ᱥᱩᱫᱽ ᱨᱟᱡᱱᱚᱭᱛᱤᱠ ᱩᱫᱽᱫᱮᱥᱭ ᱥᱟᱠᱟᱢᱛᱮ ᱮᱠᱟᱞ ᱨᱮ ᱯᱷᱮᱸᱰ ᱠᱮᱫᱟ ᱡᱮᱛᱟᱱ ᱯᱨᱚᱛᱷᱚᱢ ᱫᱷᱟᱣ। ᱤᱫᱤ ᱛᱟᱭᱚᱢ ᱥᱟᱱᱟᱢ ᱚᱠᱛᱚ ᱨᱮ ᱥᱟᱹᱨᱤ ᱡᱩᱫᱽ ᱪᱮᱫ ᱵᱤᱫᱽᱨᱚᱦ ᱛᱟᱦᱮᱸᱱᱟ, ᱡᱟᱦᱟᱸ ᱵᱤᱥᱮᱥ ᱥᱟᱹᱛᱨᱩ ᱯᱨᱚᱡᱟᱠᱚ ᱪᱤᱱᱦᱟᱹᱣ ᱠᱮᱫᱟ। ᱯᱮᱞᱳᱥᱤ ᱵᱤᱪᱟᱨᱠᱚ ᱨᱮ ᱥᱟᱹᱛᱨᱩᱠᱚ ᱥᱩᱫᱽ ᱫᱨᱟᱜᱚᱱ-ᱯᱨᱮᱨᱤᱛ ᱜᱞᱚᱵᱟᱞᱤᱥᱴᱠᱚᱣᱟᱜ ᱥᱟᱹᱛᱨᱩ ᱛᱟᱦᱮᱸᱱᱟ। ᱮᱱᱟ ᱯᱟᱦᱤᱞ ᱡᱟᱨᱩᱨᱤ ᱠᱟᱱᱟ ᱡᱮ, ᱥᱟᱹᱵᱤᱛ ᱵᱤᱫᱷᱟᱱ ᱚᱞᱴᱟᱹᱣ ᱥᱟᱶ ᱡᱩᱲᱟᱹᱣ ᱵᱤᱥᱚᱭᱠᱚᱣᱟᱜ ᱵᱷᱟᱵᱤᱥᱭᱚᱫᱽᱵᱟᱱᱤᱭᱟᱜ ᱫᱷᱟᱨᱟ ᱠᱚ ᱪᱤᱱᱦᱟᱹᱣ ᱠᱟᱛᱮᱭᱟ, ᱪᱮᱫᱟᱠ ᱮᱱᱟᱠᱚ ᱚᱱᱟ ᱜᱷᱚᱴᱚᱱᱟᱠᱚ ᱠᱟᱱᱟ ᱡᱟᱦᱟᱸ ᱥᱟᱛᱟᱣᱠᱚᱣᱟᱜ ᱪᱤᱛᱨᱚ ᱛᱮᱭᱟᱨ ᱦᱚᱪᱚᱣᱟᱜ ᱪᱤᱱᱦᱟᱹ ᱮᱢᱟᱜᱼᱟ, ᱟᱨ ᱚᱱᱟᱜᱤ ᱢᱟᱨᱟᱝ ᱯᱚᱨᱤᱠᱷᱟ ᱠᱟᱱᱟ ᱤᱥᱣᱚᱨᱟᱜ ᱞᱚᱠᱠᱚᱣᱟᱜ ᱞᱟᱹᱜᱤᱫ।

Yoo Pelosi gootaankee siif taatus, yookaan Trump goota siif taatus, kun dhimma miti; dhimma qabu jechuun inqisiisa dhihaachaa jiru akka hubattuu fi qophii sirrii akka gootuudha. Warri inqisiisa dhufu keessatti mo’atan mootummaa Yerusaalem samii keessaa lammiidha; humnoonni hundinuu seera Waaqayyoo irraa gantummaa keessatti kufan immoo, akkuma yeroo fakkeenyi bineensichaa ijaaramutti Saaduuqonni (Democrats) fi Fariisonni (Republicans) ijoollee Waaqayyoo amanamoo irratti tokko ta’an sana, tokkummaa keessatti walitti dhufuu jiru.

Hojiin gowwoomsaa Ameerikaa keessatti argamu yookaan Pirootestaantizimii gantummaa addunyaa keessa jiru kam iyyuu raawwatu, isa walitti hidhamiinsa Mana Kiristaanaa fi Mootummaa fidee dha. Obboleettiin White akka beeksiftetti, lolli siviilii biraa ni ta’a; innis baankiiwwan addunyaa guutuu fi biliyaneerota, jechuunis daldaltoota Baabilon ammayyaa, warra raajii keessatti humnoota jawwee bakka bu’oota isaanii keessaa walakkaa ta’an, isaaniin ni dhufa. Walakkaan kaan immoo siyaasota ogummaa qaban, abbootii seeraa, mootota, fi bulchitoota dha.

“In India, Chaayinaa, Raashiyaa, fi magaalaawwan Ameerikaa keessatti, kumaatamni dhiiraa fi dubartootaa beelaan duʼaa jiru. Namoonni maallaqa qaban, humna waan qabaniif, gabaa toʼatu. Waan argachuu dandaʼan hunda gatii gad-aanaatiin bitu; achiis gatii baayʼee ol-kaafameen gurguru. Kun immoo garee hiyyeeyyii irratti beela fida; dhuma irrattis waraana mootummaa keessaa ni fida.” Manuscript Releases, volume 5, 305.

Warri Bilisummaa Ameerikaa waraana dhugaa ture; garuu inni waraana siyaasaa Fulbaana 11, 2001 irratti jalqabame bakka bu’a ture. Amma Yunaayitid Isteets biyya paartiiwwan siyaasaa lama gidduutti qoodamte dha; garuu Dubbii Waaqayyoo yoom iyyuu hin kufu, Dubbiin Isaas filannoo 2024 keessatti Trump irra deebi’ee akka filatamu ni agarsiisa. Waraanni Hawaasaa—kan akka ta’eetti ilaalamnaan duraanuu jalqabame—akka Lincoln, pirezidaantii Riphaabilikaanaa isa jalqabaa, filatamuu isaa booda yeroo gabaabaa keessatti haala guutuu ta’een ni jalqaba. Sababni bu’uuraa waraana hawaasaa inni dhaalu baankota addunyaa fi daldaltoota abbootii qabeenyaa biliyooneerotaatiin ni uumama; isaanis, wantoota biro keessaa, bu’aa maallaqaa isaanii dabalataa argachuuf, fi caalaatti immoo garee giddu-galeessaa dhabamsiisuuf, godaansa baay’inaan to’annoo hin qabne addunyaa maratti banuuf hojii hin dhaabne hojjetaniiru. Daldaltoonni Baabilon sirna garee lamaa, jechuun super-rich fi super-poor, ijaaruuf barbaadu.

Trump mootummaa bineensichaa fakkii hundeeffamu irratti aangoo ol'aanaa qabaatee bulchu ta'a; raajichi sobaa Islaamaa immoo fakkiin sun akka dhaabatu dirqisiisa; warra ija qaban, arguu danda'an, fi warra gurra qaban, hubachuu danda'an hundumaaf, weerarri Islaamaa inni balaa sadaffaa ta'e, kan Onkoloolessa 7, 2023 irratti Israa'el isa dhugaa, Biyya Ulfina qabeettii durii irratti raawwatame, hojii eeggannoo waaqayyoo keessatti raajicha sobaa Islaamaa irraa dhufu guutamuu ifa ta'ee dha.

Paartiin Diimookraatawaa, kan of ol qoodu akka paartii “Garaagarummaa, Walqixxummaa fi Hammatamuu”tti, amma ija falaasama seexanaawaa isaan guddisan sanaa haammachaa jirti. Erga Onkoloolessa 7, 2023 jalqabee, falmiin Isiraa’el mormuu fi Isiraa’el deeggaruu gidduu jiru akkuma isaan filannoo 2024tti dhihaatanitti jabina siyaasaa paartii isaanii addaan caccabaa jira. Qoodamuun sun hordoftoota isaanii gidduutti wal loluu keessaa walitti bu’iinsa uumeera; hamma maashinoonni isaanii filannoo elektiroonikaa baduumsaan xuraa’an sagalee gahaa shakkisiisuudhaan sagalee dhugaa Trumpiif kennamu mo’achuuf dandeettii qabaachuu dhiisuu danda’anitti. Waraanni raajii sobaa Islaamaa haala Trump akka pirezidaantii saddeettaffaa, isa torban keessaa ta’e, yeroo dhumaa bara 1989 irraa jalqabee filatamu uumaa jira; akkuma bineensi lafaa fakkii bineensa galaanaa ijaarutti.

فلسفەی شەیتانی «جیاوازی، دادپەروەری و تێکەڵبوون»، یەکێکە لە سەکۆکانی دووبارەکردنەوەی یاخیبوونی سەدۆم و عەمۆرە، لەگەڵ هەوڵدانەکەی بۆ ئەجێندای LGBTQ+.

Akkasumas yeroo Loxiitti taʼe keessatti illee akkasuma ture; isaan ni nyaatu turan, ni dhugu turan, ni bitu turan, ni gurguru turan, ni dhaabu turan, ni ijaaru turan; garuu guyyuma Loxi Sodoom keessaa ba’e sanatti ibiddaa fi diinummaan samii irraa roobe, hunduma isaanii ni balleesse. Akkasuma illee ta’a guyyaa Ilmi namaa mul’ifamutti. Luqaas 17:28–30.

Ajandaan LGBTQ+, kan Gay Pride jedhamees ni bakka bu’a; kanaafis, kufaatii dhumaa kan naamusaa bineensa lafaa, achiis immoo addunyaa guutuu ni mallatteessa.

Karaan qajeelotaa hamaa irraa fagaatuu dha; namni karaa isaa eegu lubbuu isaa in eeggata. Badii dura of-tuulummaan in adeema, kufaatii dura immoo hafuura boonaa. Warra boonaa wajjin boojuu qooddachuu irra, warra gad of qabanii wajjin hafuura gad of qabuu qabaachuun wayya. Fakkeenya 16:17–19.

Of tuulummaan kufaatii dura deema; of tuulummaas badiisa dura deema. Gantummaan biyyaalessaa badiisa biyyaalessaa fida; mallattoon of tuulummaa addunyaa-hundaawaa immoo mallattoo fincila Sodoomii fi Gomoraa dha. Mul’inni waaqayyoon kenname seera Dilbataa yeroo dhihoo dhufu sana, yeroo Loox badiisa Sodoomii, Gomoraa fi magaalota dirree sanaa irraa rakkinaan baqate wajjin walitti hidhata; jechuunis sanyiin Loox (Amoonii fi Mo’aab) warra yeroo seera Dilbataatti harka abbaa-pheexiroos irraa miliqan kan bakka bu’an dha.

Inni biyya ulfina qabeessa keessa illee ni seena; biyyoonni baayʼeenis ni kufu; garuu warri kun harka isaa jalaa ni baʼu; isaanis Edoom, Mooʼaab, fi aangawoonni ijoollee Amoon. Daaniʼel 11:41.

Paartiin Dimokraatawaa amma harka ofiitiin diigamaa jira. Ani siyaasaaf dhimma hin qabu; ani seenaa yeroo ammaa qofa seenaa raajii wajjin walbira qabeessa. Paartiin Dimokraatawaa daangaawwan addunyaa maraa banuuf hojii hin dadhabneen hojjete; kanaanis lolaan namootaa yeroo kam iyyuu hin mul’annee fi to’annaa hin qabne akka seenu eeyyameera. Karrawwan lolaa guutummaa lafaa irratti warra addunyaawaa hafuura jawwee irraa kakaafamaniin banamanii jiru.

Bofaas, akka isheen lolaan fudhatamtuuf, bisha akka lolaa afaan isaa keessaa dubartitti darbate. Laftis dubartittiin gargaartte; laftis afaan ishee bane, lolaa bofa guddaan afaan isaa keessaa darbate liqimsite. Bofni guddaanis dubartittii irratti ni aare; warra sanyii ishee keessaa hafan, warra abboommii Waaqayyoo eeganii fi dhugaa baʼumsaa Yesuus Kiristoos qaban, isaanitti waraana gochuufis ni deeme. Mul’ata 12:15–17.

“ᱨᱮᱢᱱᱟᱱᱛ” ᱫᱚ ᱢᱤᱛ ᱥᱚ ᱪᱟᱹᱞᱤᱥ ᱟᱨ ᱡᱷᱤ ᱦᱟᱡᱟᱨ, ᱟᱨ ᱢᱤᱛ ᱥᱚ ᱪᱟᱹᱞᱤᱥ ᱟᱨ ᱡᱷᱤ ᱦᱟᱡᱟᱨ ᱨᱮᱱ ᱤᱛᱤᱦᱟᱥ ᱫᱚ ᱚᱱᱟ ᱤᱛᱤᱦᱟᱥ ᱠᱟᱱᱟ ᱡᱟᱦᱟᱸ ᱑᱑ ᱥᱮᱯᱴᱮᱢᱵᱚᱨ, 2001 ᱨᱮ ᱮᱦᱚᱵ ᱮᱱᱟ। ᱚᱱᱟ ᱥᱟᱹᱦᱟᱨ ᱠᱷᱚᱱ, ᱰᱨᱟᱜᱚᱱ ᱥᱟᱹᱠᱛᱤ “ᱟᱡ ᱢᱩᱪᱷᱟᱹᱛ ᱠᱷᱚᱱ, ᱫᱟᱜ ᱠᱚ ᱵᱟᱱ ᱞᱮᱠᱟᱛᱮ” ᱥᱟᱱᱟᱢ ᱫᱤᱥᱟᱹ ᱨᱮ ᱚᱰᱚᱜ ᱮᱫᱟᱭ। ᱫᱟᱜ ᱫᱚ ᱦᱚᱲ ᱠᱚᱣᱟᱜ ᱪᱤᱱᱦᱟᱹ ᱠᱟᱱᱟ।

Innis naafitti, Bishaanota ati argite, bakka sagaagaltuun teesse, saboota, tuuta namootaa, qomoo hedduu, fi afaanota. Mul’ata Yohannis 17:15.

Yeroo chaappaan nama kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afurii sanatti, bakka bu’oonni lafaa aangoo bineensichaatiin, jechuun warri addunyaawaa, lolaa godaansa seeraan alaa sana banan. “Lolaawwan” bineensichaa kanneen addunyaa maratti mul’atan kun, yeroo seera Dilbataa dhihoo dhufutti, Gooftaan mallattoo isaa ol kaasuuf jedhu akka ta’e agarsiisu. Lolaawwan bineensichaa warri Mul’ata boqonnaa kudha lamaan keessatti ibsaman, jalqaba Ameerikaa keessatti bineensa lafaa sanaan liqimfaman; amma garuu lolaawwan bineensichaa deebi’aniiru; kanaafuu rakkoon seera Dilbataa dhihaachaa jiru akeekkachiisa kennu, sababni isaas diinni akka lolaa ol seenu yeroo sanaatti Waaqayyo mallattoo isaa ol kaasa.

Waaqayyoon irratti yakkuu fi sobuu keessatti, Waaqa keenya irraa garagaluudhaan, hacuuccaa fi fincila dubbachuu keessatti, garaa keessaa jechoota sobaa yaaduu fi dubbachuu keessatti. Murtiinis duubatti deebi’eera, qajeelummaanis fagoo dhaabateera; dhugaan karra keessatti kufeera, qajeelinni illee seenuu hin danda’u. Eeyyee, dhugaan badeera; namni hammina irraa gorus of isaatii boojuu ta’a; Waaqayyos kana arge, murtiin akka hin jirre waan ta’eef isa hin gammachiifne. Innis nama akka hin jirre arge, namni gidduu seenu tokko illee akka hin jirre dinqisiifate; kanaaf harki isaa mataa isaatiif fayyina fide; qajeelummaan isaas isa utube. Innis qajeelummaa akka miʼa waraanaa qomaatti uffate, koofiyyaa fayyinaa immoo mataa isaa irratti kaa’ate; uffata haaloo baʼii uffataaf uffate, hinaaffaadhaanis akka wayyaa marame. Akka hojii isaanii ta’etti, akkasuma deebii isaanii deebisa; dheekkamsa diinota isaatti, gatii deebii diinota isaatti; odoolaawwanittis gatii deebii deebisa. Kanaafis isaan maqaa Waaqayyoo lixaa irraa sodaatu, ulfina isaas baha aduutii irraa. Yommuu diinni akka lolaa dhufu, Hafuurri Waaqayyoo irratti alaabaa ol kaasa. Furtuunis Xiyoonitti ni dhufa, Yaaqoob keessatti warra yakka irraa deebi’anittis, jedhu Waaqayyo. Ani garuu, kun kakuu koo isaanii wajjin dha, jedhu Waaqayyo; Hafuurri koo isa si irratti jiru, dubbiin koos ani afaan kee keessa kaa’e, si keessaa, afaan sanyii keetii keessaa, yookaan afaan sanyii sanyii keetii keessaa hin deebi’u, jedhu Waaqayyo, amma jalqabee hamma bara baraatti. Isaayaas 59:13–21.

Diinni yeroo diinni akka lolaa dhufu ol kaafamu mallattoo waraanaa ti; kunis Dubbii Waaqayyoo keessatti akkasuma diinni dha. Yeroo seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti dhufu sana dura jiru keessatti, lola godaansa seeraan alaa akka mallattoo yeroo qorumsaa xumuramuuf jedhuutti dha. Haalli Isaayyaas yeroo waa’ee diinni ol kaafamuu dubbatu keessatti ibsu yeroo seer-dhabbiiti; jechuun inni akkana jedha: “murtiin gara duubaatti deebifameera, qajeelummaanis fagoo dhaabateera; dhugaan karaa irratti kufteerti, haqni immoo seenuu hin danda’u. Eeyyee, dhugaan badeetti; inni hamaa irraa fagaatu immoo akka booji’amu of godha; Waaqayyos kana arge, murtiin hin jirre jechuun isa hin gammachiifne. Innis nama tokko iyyuu akka hin jirre arge, araarsituun tokko iyyuu akka hin jirretti dinqifate.” Fincilli akka namoota George Soros fakkaataniin maallaqaan deeggarame, fi siyaasota Dimookiraatawaatiin tuffatame, obboleettii White keessatti kutaa Isaayyaas irraa fudhatame wajjin walqabatee sirriitti ibsameera.

“Mana murtii haqaa ni manca’eera. Bulchitoonni fedhii bu’aa argachuu fi jaalala gammachuu foonii irraa kakaafamu. Of-eeggannoo dhabuun dandeettii sammuu namoota hedduu dukkaneessee jira; kanaaf Seexanni isaan irratti mootummaa guutuu jechuun ni danda’ama ta’e qaba. Abbootiin seeraa jal’ifamanii jiru, matta’anii jiru, gowwoomfamanii jiru. Machiin, bashannanni of-dhabuu, hawwiin foonii, hinaaffaan, amanamummaa dhabuun gosa hundaa, warra seerota bulchan keessaa ni mul’atu. ‘Haqni fagoo dhaabateera; dhugaanis karaa irratti kuftee jirti, qajeelinni immoo seenuu hin danda’u.’ Isaayaas 59:14.” The Great Controversy, 586.

Seeraan seeraan seenaan seeraan seeraan akka Antifa (faashistii mormitoota), akkasumas sochiiwwan humnaan raawwataman akka Black Lives Matter, kan seenaa qoodamee xuraa’e akkuma Critical Race Theory irratti hundaa’an, bulchitoota siyaasaa jawwee sanaatiin deggaramanii fi jajjabeeffamaniiru; isaanis jaalala maallaqaatiin kaka’anii, mana murtiiwwan manca’oo fi ogeeyyiin seeraa dhugaa gara daandii sanaa, iddoo mul’ata boqonnaa kudha tokko keessatti dhuga-baatonni lamaan itti ajjeefamanitti darbaniiru. Daandiin sun magaalattii waaqeffannaa-dhabuu (Gibxii) fi xuraa’ummaa naamusaa (Sodom) keessatti ture; isheenis magaalaa jawwee sanaa fi bakka-bu’oota isaa ti. Haalli naannoo ija hojii paartii Democraticatiin agarsiifamu raajii keessatti lolaa fakkeeffamee mul’ata; yeroo Seexanni, akka diina Waaqayyoo ta’ee, karraawwan lolaa isaa banu, kunis mallattoo Waaqayyoo ol qabamuuf jedhuu isaa ragaa dha.

Nuti itti aanu keessatti qorannaa kana ni itti fufna.

“Haalli wantootni addunyaa keessatti yeroo rakkisaa guddaan akka nu irratti dhihaate mul’isa. Gaazexoonni guyyaa guyyaadhaan ba’an hundinuu yeroo dhihootti walitti bu’iinsa suukanneessaa ta’uu jiru agarsiisummaa guutaniiru. Saamichi jabaan yeroo baay’ee ni raawwatama. Hiriirri hojii dhaabuu iddoo hundatti ni jira. Hattummaa fi ajjeechaan bakkuma hundatti ni raawwatamu. Namoonni hafuurota hamootaan qabaman lubbuu dhiirrotaa, dubartootaa, fi daa’imman xixiqqoo ni galaafatu. Namoonni hammina irratti ni maraatu, gosni hamminaa hundinuus ni babal’ata. Diinni haqaa jallisuudhaan fi garaa namootaa hawwii bu’aa ofii qofaaf guutuudhaan milkaa’eera. ‘Haqni fagoo dhaabbateera; dhugaanis daandii irratti kufteerti, qajeelummaanis ol seenuu hin danda’u.’ Isaiah 59:14. Magaalota gurguddoo keessatti namoonni hedduun hiyyummaa fi gadadoon jiraatu; nyaata, mana jireenyaa, fi uffata illee jechuun ni danda’ama dhabanii jiru; yeroo sana magaaloṭauma sana keessatti warri garaan isaanii hawwu caalaa qabu ni jiru; isaan jireenya qananiidhaan jiraatu, maallaqa isaanii manneen miidhagina guddaadhaan guutaman irratti, of faayuu irratti, yookaan kan kana caalaa hamaa ta’e, fedhii foonii guutuu irratti, dhugaatii alkoolii, tamboo, fi wantoota biroos humna sammuu balleessan, yaada madaallii irraa baasan, lubbuu namaas gad buusan irratti ni baasuu. Iyyi dhala namaa beela’een rakkatu Waaqa duratti ol ba’aa jira; yeroo kana hundumaattis namoonni cunqursaa fi saamicha gosa hundumaan qabeenya gurguddaa baay’ee walitti kuusaa jiru.”

“An yeroo halkanii keessa gamoowwan darbii irraa gara darbii ol-kaʼanii hamma samii gaʼan akkan ilaalu nan waamame. Gamoowwan kun ibiddaan hin gubamne jedhamee isaanii mirkanaaʼee ture, isaanis abbootii isaanii fi ijaartota isaanii ulfinaaf ijaaraman. Gamoowwan kun ol-kaʼaa, caalmaa caalmaan ol-kaʼaa turan, keessa isaaniittis meeshaan gatii isaa qaalii taʼe hunda caalaa fayyadame. Warri gamoowwan kana qaban of keessaa hin gaafatan turan: ‘Waaqayyoon akkamitti caalmaa caalmaan ulfina kennuu dandeenya?’ Gooftaan yaada isaanii keessa hin ture.”

“Yommuu ijaarsaawwan gurguddoon kunniin ol kaafaman, abbootiin isaanii of tuulummaa hawwii guddaadhaan gammadan; maallaqa of gammachiisuufii fi olloota isaanii hinaaffaa kakaasuuf itti fayyadaman akka qabanitti. Maallaqni isaan akkasitti ittiin invast godhan keessaa baayʼeen cunqursaan, hiyyeeyyii gadi ukkaamsuudhaan argame. Isaan samii keessatti galmeen hojii daldalaa hundumaa akka qabamu ni dagatan; waliigalteen jalʼinaa hundi, gochi gowwoomsaa hundi, achi keessatti galmaaʼee jira. Yeroon tokko dhufaa jira; yeroo sana keessatti namoonni gowwoomsaa fi of tuulummaa isaanii keessatti sadarkaa Gooftaan akka isaan hin dabarre hin eeyyamne tokko ni gaʼu; kanaanis obsi Yihowaa daangaa akka qabu ni baratu.”

“Bakka ani ija koo natti mul’ate ibiddaa sodaachisaa ture. Namoonni gamoowwan dheeraa fi akka hin gubanneetti yaadaman sana ilaaluudhaan, ‘Isaan guutummaatti nageenya qabu’ jedhan. Garuu gamoowwan kun akkuma piichii irraa hojjetamaniitti ni gubatanii barbadaa’an. Meeshaaleen ibiddaa dhaamsan badiisa sana dhaabuuf homaa gochuu hin dandeenye. Namoonni ibiddaa dhaamsan immoo meeshaalee sana hojjechiisuu hin dandeenye.” Testimonies, volume 9, 12, 13.