Amantiin woke-izimii (Sodoom) fi siyaasa Koomunizimii (Gibxi) yeroo pirezidaantiin sooressa hundumaa ta’e tokko bara 2015 pirezidaantummaaf dorgomuuf kaayyoo isaa yeroo labse ka’anii mul’atan; erga inni dhugaa-ba’umsa siyaasaa isaa kennees booddee, bara 2020 keessatti ajjeefame. Phaaphaasiinis akka raajii keessatti bara 1798 ajjeefame, erga inni guyyoota raajii sadii fi walakkaaf dhugaa-ba’umsa isaa kan seexanaa kennees booddee. Haa ta’u malee, Dubbiin raajii Waaqayyoo akka phaaphaasiin waraana isaa isa bineensicha wajjin godhu keessatti moo’u ifatti adda baasa.
Yaa ilma namaa, fuula kee Fara’oon mootii Gibxii irratti garagali, isasii fi Gibxii hundumaa irratti raaji. Dubbadhu, akkanas jedhi, Gooftaan Waaqayyo akkana jedha; Kunoo, ani si irratti nan ka’a, Fara’oon mootii Gibxii, bineensa guddaa laga-lagoota isaa gidduu ciisu sana, isa, “Lagni koo kanuma koo ti; anis ofii kootiif isa hojjedheera” jedhe sana. Hisqi’el 29:2, 3.
Misriin jawwee guddicha dha; amantii-dhabuun Fara’oonis amantii-dhabuu Kacaasa Faransaayii fi addunyaa-mmaa jaarraa digdamaafi tokkoffaa fakkeenyaan agarsiise. Addunyaa-mmaan sun daangaa bineensa lafaa jaarraa digdamaafi tokkoffaa keessa jiru Paartii Dimokraatawaa tiin bakka bu’a. Hisqi’eel Waaqayyo Misr irratti akka morme ibsa; akkasumas gara boodaa boqonnaa sana keessatti, Waaqayyo Misr mooticha kaabaa, isa kutaa sana keessatti Nebukadnezaar jedhamuun waamamuuf, isa mootii kaabaa sobaa bara dhumaa bakka bu’uuf, akka kennu Hisqi’eel ibsa. Mootiin kaabaa sobaanis papaasii dha; Waaqayyo, karaa Hisqi’eel, Nebukadnezaar ulee adabbii Isaa ta’ee tajaajila kenneef, Misr mooticha kaabaatiif akka kennu ibsa. Innis yeroo roobni boodaa dhufu Misr abbaa qeesummaa Roomaatiif akka kennu ibsa.
Inni waggaa digdamii fi torbeessaffaa keessa, jiʼa jalqabaa, guyyaa jalqabaa jiʼichaa, dubbiin Waaqayyoo akkana jedhee gara koo dhufe; Yaa ilma namaa, Nebukadnezar mootiin Baabilon loltoota isaa Tiiroos irratti hojii guddaa hojjechiise; mataan hundinuu rifeensa irraa qullaaʼe, gateettiin hundinuus irraa gogaa baafame; taʼus hojii Tiiroos irratti hojjetameef inni yookaan loltoonni isaa mindaa hin arganne; kanaaf, akkana jedha Gooftaan Waaqayyo; Kunoo, ani biyya Gibxiin Nebukadnezar mootii Baabiloniif nan kenna; innis baayʼina ishee ni fudhata, boojuu ishee ni fudhata, saamicha ishee ni fudhata; kunis loltoota isaatiif mindaa taʼa. Isaan anaaf hojjetaniiru; kanaaf hojii inni ishee irratti hojjetee sanaaf biyya Gibxii isaaf kenneera, jedha Gooftaan Waaqayyo. Guyyaa sanatti ani gaanfa mootummaa mana Israaʼel akka biqilu nan godha, siʼifis gidduu isaanii afaan banamuu nan kenna; isaanis ani Waaqayyo akka taʼe ni beeku. Hisqiʼeel 29:17–21.
“Guyyaan” Waaqayyo “gaanfa mana Israa’el akka biqilu” godhu jechuun Fulbaana 11, 2001 yeroo roobni boodaa facaafamuu jalqabetti. Yeroo sanatti Gooftaan eegdotas kaasee, “sagalee malakataa” wayyoo isa sadaffaa “dhaga’aa” jedhe; inni, Waaqayyo “gidduu isaanii keessatti afaan banuu siif akka kennu” adda baaseera. “Gidduu” jechuun yeroo roobni boodaa, kan Fulbaana 11, 2001 jalqabee, hamma seera Dilbataa, yeroo Hafuurri Qulqulluun safara malee dhangalaafamutti, gidduu jiru agarsiisa. Gidduu mallattoolee yeroo lamaanii sanaa keessatti, dhuga-baatonni lama, yookaan gaanfota lama, hamma isaanii lachanuu bara 2020 keessa karaa irratti ajjeefamanitti dhugaa-baatummaa isaanii ni kennu turan.
Isaan ajjeefamin dura, dhugaa ba’uumsa isaanii kennaniiru; ajjeefamanii booddee immoo akka saddeettaffaatti, jechuunis warra torban keessaa ta’anii jiraachifaman. Isaan humna jawwee kan waaqayyolessummaa (Gibxii) fi hammeenya amalaa (Sodoom) ta’een ajjeefaman. Tajaajila isaan Waaqayyoof raawwatan sanaaf, Inni akka badhaasa isaanii ta’uuf Gibxii isaaniif kennuuf waadaa gale. Mootiin kaabaa yeroo lakkoofsa afurtama tokko keessatti Daniel boqonnaa kudha tokko keessatti biyya ulfina qabeessa, jechuunis Ameerikaa Tokkummaa qabatu, sana booddee Gibxii ni fudhata; kun hojii qopheessummaa Waaqayyoo keessatti tajaajila raawwatameef kaffaltii isaati.
Yaa Asoor, uleenna dheekkamsa koo ti; uleen harka isaanii keessa jirus aarii koo ti. Ani isa saba fakkeessaa irratti nan erga; saba dheekkamsa koo taʼe irrattis ajaja isaaf nan kenna, saamicha akka fudhatu, boojuus akka butatu, akkasumas akkuma dhoqqee daandii isaanii jalatti akka dhidhiitu. Isaayaas 10:5, 6.
Asoorichi mootichi kaabaa ti; inni bara dhumaa keessatti paphaasummaa, mootii kaabaa sobaa sana ni bakka bu’a. Asooriyaa fi Baabilon Israa’el irratti murtii fiduuf itti fayyadaman; kunis sababii fincila isaanii itti fufiinsa qabu irraa kan ka’e, mootummaa kaabaa fi mootummaa kibbaa lamaan isaanii irratti ture.
“‘Kanaaf Israa’el biyya isaanii keessaa gara Asooritti booji’amanii geeffaman,’ ‘sababni isaas isaan sagalee Waaqayyo Waaqa isaanii hin dhageenyeef, garuu kakuu Isaa cabsan, akkasumas waan Museen tajaajilaan Waaqayyoo isaan ajaje hundumaa.’ 2 Mootota 17:7, 11, 14–16, 20, 23; 18:12.
“Murtii suukanneessaan inni gosa kudhanan irratti fide keessatti, Gooftaan kaayyoo ogeessaa fi araara-qabeessa qaba ture. Waan inni isaanii karaa biyya abbootii isaanii keessatti kana booda gochuu hin dandeenye, isaan saba waaqeffattoota ormaa gidduutti bittimsuudhaan raawwachuuf in barbaada ture. Karoorri isaa fayyina warra hundumaa, warra Fayyisaa sanyii namaa keessaa dhiifama fayyadamuuf filatanitti dhihaatu, amma iyyuu guutamuu qaba ture; dhiphina Israa’el irratti fide keessattis, inni ulfinni isaa saboota lafaa irratti mul’ifamuuf karaa qopheessaa ture. Warri booji’amanii geeffaman hundinuu qalbii hin jijjiirratan hin turre. Isaan gidduutti mootummaa Waaqayyoof amanamoo ta’anii hafan ni turan; akkasumas warri isa duratti of gad qabanii turan ni turan. Isaan kanaan, ‘ilmaan Waaqayyoo jiraataa’ (Hosea 1:10), inni baay’ina guddaa mootummaa Asoor keessatti amaloota eenyummaa isaa fi gaarummaa seera isaa beekumsa irratti ni geessa ture.” Prophets and Kings, 292.
Gooftaan mootota kaabaa akka meeshaa murtii Isaa taʼutti fayyadame; seerri inni Macaafa Qulqulluu keessatti mootota kaabaa sana irratti hordofe immoo tajaajila isaan raawwataniif gatii isaanii argachuu qabu jedhu ture.
Mana sana sana keessa turaa; waan isaan isiniif kennan nyaadhaa, dhugaas dhugaa; hojjetaan mindaa isaatiif ni mala. Mana irraa gara manaatti hin demina. Luqaas 10:7.
Yihowaan yeroo qorumsaa isaanii guutanii seera Dilbataa isa dhihaataa dhufu irratti yeroo gaʼan, Ameerikaa adabuuf paaphaasummaa ni fayyadama; kaffaltiin Inni kennaas, tajaajila raawwatameef Gibxii paaphaasummaadhaaf kennuu isaati. Dubbii raajii Waaqayyoo Gibxiin paaphaasummaadhaaf akka kennamu ifa godha; lakkoofsota afurtamii lamaa fi afurtamii sadii keessaa boqonnaa kudha tokkoffaa Daaniʼel keessatti dhugaa kana ni mirkaneessu. Kaffaltiin paaphaaf tajaajila raawwatameef kennamu, inni mataa mootota kudhan ol ol kaasaniitti taʼuu isaati; akkasumas inni fakkeenya bineensaa addunyaa guutuu irratti bulchu irratti ni mootummaa qaba.
ትራምፕ በአሜሪካ ውስጥ በአውሬው ምስል ዘመን ከሰባቱ የሆነ ስምንተኛው ራስ ስለሆነ፣ በድራጎኑ ኃይሎች ላይ ይረታል። ትራምፕን በ2020 የገደለው የድራጎኑ ኃይል የሆነው የዲሞክራቲክ ፓርቲ ውድቀት አሁን እየተከናወነ ነው። የእግዚአብሔር ቃል ፈጽሞ አይወድቅም። የዲሞክራቲክ ፓርቲ “የግመሉን ጀርባ የሚሰብረው ጭድ” የእስልምና ሐሰተኛ ነቢይ ነው። የ2023 ጥቅምት 7 ጥቃት፣ እስልምና አሕዛብን በማስቈጣትና በማስጨነቅ የሚጫወተው ሚና ብቻ ሊመደብለት የሚችል በድጋፉ መሠረት ውስጥ ስንጥቅ አስገባ። ይህም ከዚህ በላይ በሚከተሉ ጥቃቶች ይታጀባል፤ እነዚህም የበለጠ መከፋፈልን ያመጣሉ፣ በተመሳሳይ ጊዜም በድራጎኑ ኃይሎች የተለቀቀውን የሕገ-ወጥ ስደት ጎርፍ ሞኝነት የሚያውቁ የምድር አውሬ ዜጎችን አንድ ያደርጋሉ። ይህም ደግሞ የኢኮኖሚ ቀውስ ያመጣል፤ ምንም እንኳን ያ ቀውስ አስቀድሞ እዚህ ቢሆንም።
“Ergasii sana gowwaan sobduu guddaan namoota akka warri Waaqayyoon tajaajilan hamaa kanaaf sababa ta’anitti amansiisa. Gareen dheekkamsa mootummaa waaqaa kakaase hundi rakkina isaanii guutuu warra abboommiilee Waaqayyootiif ajajamuun isaanii yeroo hundumaa warra seera cabsan ifatti ifattu irratti fe’ata. Namoonni Sanbata Dilbataa cabsuudhaan Waaqayyoon akka mufachiisan ni labsama; cubbuun kunis balaawwan hamma eegumsi Dilbataa cimsee dirqama ta’utti hin dhaabbanne fideera jedhamee ni himama; akkasumas warri gaaffii mootummaa abboomicha afraffaa dhiheessan, kanaan kabaja Dilbataatiif qabu balleessuudhaan, sabni akka jeeqamu godhan, gara jaalala waaqaa fi badhaadhina yeroo kanaatti deebi’uufis akka gufatan ni himamu. Akkasitti himanni durii irratti garbicha Waaqayyoo irratti dhihaate irra deebi’amee, sababoota walqixa irratti hundaa’een ni kaafama: ‘Yommuu Ahaab Eliyaasin argu, Ahaab, Ati nama Israa’el jeequu sanaa ree? jedheen. Innis deebisee, Ani Israa’el hin jeeqne; garuu ati fi mana abbaa keetii, isin abboommiiwwan Waaqayyoo waan dhiiftanii fi ati Ba’alota duukaa buuteef, isin jeeqdaniirtu’ jedhe.” 1 Mootota 18:17, 18. Akkuma dheekkamsi uummataa himata sobaan kaafamuun kaka’u, isaan gara ergamoota Waaqayyootti tarkaanfii Israa’el duubatti deebi’e Eliyaas irratti fudhate baay’ee fakkaatu fudhatu.” The Great Controversy, 590.
Warriin Sanbataa eegan “eebbifamni Waaqayyoo fi badhaadhinni yeroo ammaa” akka irraa kaafamanitti sababaa taʼanii ni adda baafamu. Yeroo kana, isa fuuldura keenya jiru kana ibsu keessatti, isheen Eliyaasii fi walitti dhufeenya isaa Ahaab wajjin ture ni eeriti. Wal himannaan isaanii walii isaanii irratti dhihaatan Tulluu Qarmeloos dura keessatti raawwatame. Badhaadhinni yeroo ammaa fi eebbifamni Waaqayyoo murtiiwwan dabalaa deemaniin irraa kaafamu; kunis seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti dhufu sana dura taʼa. Kutaan amma caqasame kun tarree taateewwanii yeroo qormaata seera Dilbataa keessatti raawwataman agarsiisa; garuu yeroo qormaataa lama jiru. Qormaanni fakkii bineensichaa kan daangaa Ameerikaa keessaa keessatti raawwatamu, achii booddee guutummaa addunyaatti irra deebiʼamee raawwatama. Taateewwan kutaa kana keessatti ibsaman hundinuu seenaa gara seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti dhufu sanaatti geessu keessatti fi seenaa balaa seera Dilbataa addunyaa kan isa booddee dhufu keessatti raawwii raajii qabu.
Kutaan jalqabaa *Testimonies* jildii saglaffaa irraa, kan fuula kudha tokko irratti jalqabu, akkana jechuun NINE-ELEVEN adda baasa: “Yeroo dhumaatti jiraachaa jirra. Mallattooleen yeroo saffisaan raawwatamaa jiran dhufaatiin Kiristoos dhihoo akka ta’e labsu. Guyyoonni keessa jiraannu ulfaatoo fi barbaachisoo dha. Hafuuri Waaqayyoo suuta suuta garuu dhugumaan lafa irraa fudhatamaa jira. Dha’ichootii fi murtiin warra ayyaana Waaqayyoo tuffatan irratti amma iyyuu bu’aa jiru. Balaa lafa irratti fi galaana irratti, haalli hawaasaa tasgabbaa’aa hin taane, sodaan waraanaa, hundinuu mallattoo sodaachisaa dha. Isaan kun wantoota dhihoo keessatti dhufan kan guddaa ta’an duraan agarsiisu.” Akkuma seenaa sana itti fufnu, fuula kudha afur irratti akkana jedhu argina: “Hedduun hin jiran, barsiisotaafi mootummaa geggeessitoota gidduutti illee, sababoota bu’uuraa haala hawaasaa yeroo ammaa kana jala jiran hubatan. Warri mootummaa to’atan rakkoo mancaatii naamusaa, hiyyummaa, deeggarsa irratti jiraachuu, fi hammeenya dabalaa jiru furuuf hin danda’an. Sochii daldalaa bu’uura caalaatti amansiisaa irratti dhaabuuf akkasumaan tattaaffii irraa jiran. Namoonni barsiisa dubbii Waaqayyootiif caalaatti xiyyeeffannaa kennan taanaan, rakkoolee isaan dhiphisan furmaata isaanii ni argatu.”
“Caaffanni Qulqulluun haala addunyaa yeroo dhufaatii lammaffaa Kiristoositti dhiyaatu ni ibsa. Waaʼee namoota saamichaafi hacuuccaadhaan qabeenya guddaa kuusaa jiranis akkana jechuun barreeffameera: ‘Isin guyyoota dhumaa keessatti qabeenya kuuftaniirtu. Kunoo, mindaan hojjettoota lafa qotiisaa keessan irraa midhaan haammatan, inni isin gowwoomsaan dhowwattan, iyyaa jira; iyya warra haammatanis gurra Gooftaa Sabaaʼoot seeneera. Isin lafa irratti gammachuudhaan jiraattanii of laaffiftaniirtu; guyyaa qalmaatti akka taʼeetti garaa keessan soortaniirtu. Isa qajeelaa irratti murteessitanii isa ajjeeftaniirtu; innis isin hin mormu.’ Yaaqoob 5:3–6.”
Bara dhuma baraa keessa namoonni “daldalaa isaanii bu’uura caalaatti nageenya qabu irratti dhaabuuf akkasumaan falmaa jiru.” Demokraatonni, maashinii isaanii piroopaagaandaa, fi baankeroonni addunyaa-hundeeffamoo akkasumaan falmaa jiru; mootummaa Biden ittiin milkaa’e jedhanii himan sana keessatti dhugaa tasgabbii maallaqaa jiru irratti immoo soba jiru. Mallattoolee “addunyaa deebi’uu lammaffaa Kiristoos dura jiru” keessaa tokko, “namoota saamichaa fi hacuuccaan” “qabeenya guddaa walitti kuufatan” dha. Lakkoofsonni sadii kutaa macaafa Yaaqoob keessaa Sister White wabeeffatte sana dura turan kunooti:
Amma immoo, isin namoota badhaadhotaa, sababii rakkina isin irra gaʼuuf booʼaa, iyyadhaa. Qabeenyi keessan mancaʼeera; uffanni keessanis xillaachaan nyaatameera. Warqeenii fi meetiin keessan illee xuraaʼeera; xurii isaaniis isin irratti dhugaa baatuu taʼee, foon keessan akka ibiddaa ni nyaata. Guyyoota dhumaatiif qabeenya walitti kuufattaniirtu. Yaaqoob 5:1–3.
“guyyoota dhumaatii” keessaa amaloonni raajii keessaa tokko yeroo namoonni qabeenya isaanii dinqisiisaa ta’een beekamanidha; qabeenyi sunis gowwoomsaan oomishame. Namoonni sun guyyaa guyyaan oduu keessatti argamu. Yeroon sun amma ga’eera. Yeroo sana keessatti qabeenyi baankattoota addunyaa sanaa fi biiliyaneerota sanaa warqee fi meetiidhaan bakka buufama; innis daakuu ta’a. Meetiinii fi warqeen hin daakan; kanaafuu Caaffanni Qulqullaa’oon wanta guutummaatti hin eegamne tokko qabeenya namoota badhaadhotaa irratti guyyoota dhumaatti raawwatamu adda baasa; sababiin isaas warqeen isaanii fi meetiin isaanii daakuu ta’uuf jiru. Mallattoon dursaa kufaatii diinagdee sanaa dhufaatii badiisa sadaffaatiin, Fulbaana 11, 2001tti, mul’ate. Islaamni badiisa sadaffaa keessaa qilleensa bahaa raajii Macaafa Qulqulluu ti; akkasumas guyyoota dhumaatti qilleensi bahaa sun dinagdee ni liqimsa; kunis dooniiwwan Tarshiishiin bakka buufama.
Kunoo, mootummoonni walitti qabamanii turan; isaan walumaan achi darbanii deeman. Isaan kana argan, kanaafis ni dinqisiifatan; ni jeeqaman, ariitiidhaanis baqatan. Sodaan achumatti isaan qabate, dhukkubbii immoo akka dubartii ulfaa ciniinsuun deessu tokkootti isaan irra gaʼe. Ati qilleensa bahaa tiin dooniiwwan Tarshish ni caccabsa. Faarfannaa 48:4–7.
Warrionni addunyaa, sooressa biliyoonaa fi baankeroonni, yeroo bubbeen bahaa inni hammaachaa deemu aarii sabootaa bakka buʼu—akka dubartii ciniinsuun deessutti—kan Islaama wayyaa sadaffaa irraa maddu, dooniiwwan Tarshiish yeroo liqimsu, sodaa fi dhukkubaan ni jeeqamu. Islaamni dinagdee naannoo fi addunyaa cabsuuf jedhu, akkasumas haala dinagdee fi mootummaa humna Trumpitti sirriitti tajaajilu, osoo hin taʼin kan Demookiraatotaa fi warra addunyaa bulchuu barbaadanii, uumuuf jira; mootummaa jawwee sanaaf humni mataa saddeettaffaatti, isa keessaa torban sana keessaa taʼetti, “tajaajila raawwatameef” ni kennama. Waaqayyo Trumpiin mootummaa Griikota guutuu kakaasuuf fayyadame; yeroo ammaatti Waaqayyo haalota itti addunyaan guutuun garee lama keessatti qoodamtu fiddaa jira.
Sirni dinagdee kan yeroo ammaa addunyaawwan-tokkoomsitootaan hojjetamaa jiru jalqaba mootummaa pirezidaantummaa Woodrow Wilson jalatti beeksifame; inni miseensa Paartii Dimokraatawaa ta’ee, Ameerikaan Yunaayitid Isteetis gara Lolaa Addunyaa Tokkoffaa dhufu keessaa akka fagaattu jechuun waadaa galeen filatame, garuu dhuma irratti pirezidaantii Lolaa Addunyaa Tokkoffaa irratti bulche taʼe. Wilson waan hundumaa caalaa kan beekamu Liigii Biyyootaa, isa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomaniif dura-bu’aa ta’e, jabeessee dhiibuu isaatiin. Yeroo pirezidaantummaa isaa keessa, caasaan maallaqaa Yunaayitid Isteetis harka addunyaawwan-tokkoomsitootaa keessa kenname; kunis bara 1913 keessatti Wilson kallattii dinagdee sabichaa jalatti eegumsa Sirna Federal Reserve kennuudhaan raawwatame.
Pirezidaantiin Addunyaa Tokkoffaa yeroo waraanaa kan taʼe amala raajii isaa keessaa tokko, waadaa inni waraana keessa hin seenne jedhu ture; kun immoo soba ture. Inni mootummaa mootummaa addunyaa tokkichaa jechuun Liigii Sabootaa guddisuuf seenaa keessatti nama duraa ture; akkasumas inni maallaqa mootummaa Ameerikaa Baankota addunyaa harkatti dabarfamuurratti bulchaa ture. Bara 1913 irraa jalqabee hanga 1921tti mootummaa gaggeesse. Bara 1919 keessa, dhaloonni sadaffaan Adventizimii, kan addunyaatti waliigaluu agarsiisuun fakkeeffame, waliigaltee Wilson addunyaa wajjin godheen wal cina dhaabbate; sababiin isaas gaanfi lamaan wal faana deemu. Dhaloota sadaffaa Adventizimii Laaʼodiiqeyaa keessatti, toʼannaa sirna yaalaa fi sirna barnootaa isaanii warra mootummaa isaanii hafuuraa alaa jiranitti kennan. Yeroo wal fakkaataatti, Wilson abbaa biyyummaa maallaqaa Ameerikaa baankota addunyaa harka globalistootaatti dabarsee kenne; akkasumas abbaa biyyummaa siyaasaa Ameerikaa globalistootatti dabarsuuf utuu hin boqotin hojjetee illee milkaaʼuu dadhabe.
Wiilsoon, yeroo Pireezidaantii yeroo Lolaa Addunyaa Tokkoffaa turetti, amaloota raajii kan Lolaa Addunyaa Sadaffaa adda baasan ni bakka buʼa. Inni seenaa keessatti Fedaraal Rizarvii dinagdee addunyaa toʼachuuf kallattii ajandaa addunyaa-tokko barbaadduuf caalaatti mijatu keessatti hirmaatu bakka buʼa; mootummaa ofiin of bulchuu Ameerikaa miti. Inni pireezidaantii yeroo Sirni Addunyaa Haaraa dhuma irratti galma isaa mootummaa mootummaa torbaffaa raajii Macaafa Qulqulluu taʼuudhaan gaʼu achi jiru bakka buʼa, jechuunis mootummaa isaanii yeroo gabaabaa qofaaf turu iyyuu. Dhugaan kun dhugaa-baatota lama irratti hundaaʼeera; yeroo Lolaa Addunyaa Tokkoffaa booddee yaaliin Wiilsoon Liigii Biyyootaatti makamuuf godhe kan hin milkoofne, yeroo Lolaa Addunyaa Lammaffaa booddee battalumatti Ameerikaan Dhaabbata Mootummoota Gamtoomaniitti makamuus isa fakkeesse. Dhugaa-baatota lamaan kana irratti, seerri Dilbataa yeroo dhihoo dhufu, kan badiisa biyyaalessaa duuba isaa fida, Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii akka mootummaa addunyaa tokkichaatti hojiirra oolchuuf geessa; mootummaa kana immoo addunyaa-tokkummaa barbaadtonni mootummaa Wiidroo Wiilsoon irraa eegalee dhiibbaa itti gochaa turan.
Amalli raajii saddeettaffaa fi isa dhumaa, isa torban keessaa ta’e keessatti amaloonni raajii kun jiraachuu qabu. Wilsoniin booda Warren Harding, nama Paartii Rippabliikaanii ta’e, dhufe; inni yeroo “digdamoota iyyaa’an” jedhamuun beekamu galche; kunis kufaatii bara 1929tti geesse; kufaatiin sunis Gaddisa Guddaa fide; Gaddisi Guddaan sunis Gara Lammaffaa Addunyaatti geesse. Pirezidaantummaan jalqabaa Trump “digdamoota iyyaa’an” ture; Biden immoo seenaa bineensa lafaa keessatti gaddisa guddaa hundarra caalu fiduuf jedhuutti jira. Gaddisi sun kufaatii bara 1929n fakkeeffame; garuu akkasuma bara Ellen White keessatti “sodaa bara 1837” jedhamuunis fakkeeffameera.
በአሜሪካ ውስጥ የ1830ዎቹ የኢኮኖሚ ጭቆና በተለምዶ “የ1837 ፍርሃት” ተብሎ ይጠራል። ይህ ከ1837 ጀምሮ እስከ 1840ዎቹ አጋማሽ ድረስ የቆየ ከባድ የኢኮኖሚ ውድቀት ሲሆን፣ የ1830ዎቹን ዘመን ብዙውን ክፍል ያካተተ ነበር። የ1837 ፍርሃት በገንዘብ ቀውስ፣ በባንክ መውደቅ፣ በሰፊ የሥራ አጥነት፣ እና በረዥም የኢኮኖሚ መከራ ዘመን የተለየ ነበር።
Muddamsu bara 1837 kan ka’e “Bubbe Addaa Tilmaamaatiin” kaka’e ture; akkasuma kufaatiin bara 1929s sababa kanaan dhufe. Bara 1837 keessatti, yeroo bubbeen sun dho’u, kufaatiiwwan maallaqaa bal’aa fi kasaaraa faayinaansii guddaa fide. Walitti aansee kufaatiiwwan baankii hedduun bubbee addaa tilmaamaatiin sana booda mudatan; kunis sirna baankii irratti amantii dhabamsiisuu fi muddama faayinaansii bal’aa fide. Gadi bu’iinsi dinagdee addunyaa guutuu, kan daldala idil-addunyaa hir’achuu fi fedhiin al-ergii Ameerikaa irratti jiru xiqqachuu irraa daran hammaatee ture, rakkoolee dinagdee Ameerikaa keessatti mul’atanitti gumaache.
Badiin gabaa guddaan bara 1929, inni jalqaba Dhiphina Guddaa agarsiise, dura isaa keessatti gabaa aksiyoonaa keessatti bubbeen tilmaama irratti hundaa’e ture. Yeroo waggoota 1920mootaa keessatti Ameerikaa keessatti yeroo badhaadhina diinagdee ture, kan “Roaring Twenties” jedhamuun beekamu, guddina industirii saffisaa, kalaqa teeknooloojii, fi abdii bal’aa ummataaatiin kan mallatteeffame ture. Yeroo kana keessatti, tilmaamni gabaa aksiyoonaa keessatti baay’ee ol ka’e; inniis liqii salphaan argamu, daldala maarginii (maallaqa liqeeffameen aksiyoona bituu), fi gatiin isaanii gara fuulduraatti ni dabala jedhuun eegamu irratti hundaa’uun osoo hin ta’in gatii isaanii isa bu’uuraa irratti hundaa’e bituu tilmaamaatiin kakaafame. Gatiin aksiyoonaa sadarkaa itti fufiinsa hin qabneetti ol ba’e; kunis gatii dhugaa dhaabbilee isaan bakka bu’an irraa baay’ee ol ture.
Kutaa Bitootessaa, 2000 irraa hanga Onkololeessa 2002tti “dot-com bubble” ni dhoʼe. Fulbaana 11, 2001 kufaatii diinagdee sana keessatti hammatamee ture. Sana booda, bara 2008tti “housing bubble” ni dhoʼe; kunis Rakkoo Maallaqaa Addunyaa yookaan Deebii Guddaa jedhamee waamame.
Seera Dilbataatiif, badhaadhinni yeroo ammaa lammiilee Ameerikaa ni irraa fudhatama. Badhaadhinni yeroo ammaa irraa fudhatamuun kun yeroo mallattoo kaa’amuu kuma dhibba tokkoo fi afurtama afurii keessatti raawwatama. Mallattoo jalqabaa yeroo mallattoo kaa’amuu kufaatii diinagdee keessatti kuusamee ture. Fulbaana 11, 2001 humneeffamuu ergamaa sadaffaa ture; yeroo ergamaan sunuma bara 1844 dhufe immoo, seenaa sana kufaatii diinagdee keessatti kuusamee ture. Bara 1844 Seera Dilbataatii dhihoo keessatti dhufu fakkeessa; Fulbaana 11, 2001 immoo jalqaba yeroo mallattoo kaa’amuu ti. Yesuus yeroo hundumaa xumura wanta tokkoo jalqaba wanta tokkootiin agarsiisa. Kufaatiin bara 1929 Dhihaata Addunyaa Lammaffaa dura dhufe, isaattis geesse.
Nuyi qo’annoo itti aanu keessatti qo’annoo kana itti fufna.
“Akka saba keenya gidduutti dadhabina irraa kan kaʼe dagannaan hojii dhiifamuufi amantii dhabuu yakki jiru; kunis ifa keenya saboota biroof akka ibsinuudhaan hojii Waaqayyo nuuf dhiise hojjechuu irraa nu duubatti deebiseera. Hojii guddaa kana keessatti baanee tarkaanfachuufi balaa fudhachuuf sodaachuutu jira; maallaqni baasii godhamu bu’aa akka hin fidne sodaatama. Yoo qabeenyi itti fayyadame iyyuu, lubbuun isaa irraa fayyite arguu baannellee hoo? Yoo kutaan qabeenya keenyaa guutumaan guutuutti bade hoo? Hojjechuufi hojii sanatti cimuun wayya; homaa gochuu dhiisuu caalaa. Ati isa kamtu milkaa’a, kun moo sun, hin beektu. Namoonni mirga paatentii irratti maallaqa isaanii ni galchu; kasaaraa guddaa illee ni argatu; kunis akka waan idileetti fudhatama. Garuu hojii Waaqayyoo fi dhimma Isaa keessatti namoonni tarkaanfachuuf ni sodaatu. Maallaqni hojii lubbuu oolchuu keessatti yeroo galfamu deebii battalaa yoo hin fidne, akka qabeenya badu ta’eetti isaanitti mul’ata. Qabeenyi amma dhimma Waaqayyoo keessatti akkaan xiqqeessamee galfamaa jiru, kan ofittummaa irraa ka’een qabamee tures, yeroo gabaabaa keessatti waaqolii tolfamoo hundumaa wajjin bineensota lafa keessaa ba’anii fi halkaniin balali’anitti darbatama. Yeroo dhugaan haala bara baraa miira namaatti ifee banamutti, maallaqni hatattamaan gatiin isaa ni hir’ata.” The True Missionary, January 1, 1874.