Macaafa Daaniʼel — Tokkoffaa Dhibba Tokko fi Shantamii Torba jedhu

Keeyyata kudhan boqonnaa kudhaffaa keessatti, kun waggaa sadaffaa Qiiroos taʼuu isaa nutti himama; garuu boqonnaa tokkoffaa keessatti immoo Daaniʼel waggaa jalqabaa Qiiroositti qofa akka jiraate, yookaan itti fufe, nutti himama.

Waggoota lamaaf, Qiiroos bu’uuraan Daariyus nama Meedii wajjin mootummaa waloon bulchaa ture; kanaaf waggaa isaa sadaffaa ture, garuu akkasumas waggaa isaa jalqabaa illee ture.

Akka raajii tiin, Kooros mul’ata Daani’el isa jalqabaa fi isa dhumaa keessatti dhihaata. Boqonnaan tokkoffaan Daani’el, akkuma barruulee duraanii keessatti dursee ibsame, ergamaa jalqabaa Mul’ata boqonnaa kudha afurii bakka bu’a. Yommuu ergamaan jalqabaa raajii keessatti adda baafamu, inni amala raajii ergamoota sadan Mul’ata kudha afurii hunda of keessaa qabaata. Tarkaanfiileen sadii warra wangeela bara baraa, kanneen ergamaa jalqabaa keessatti bakka bu’an, “Waaqayyoon sodadhaa,” “isaaf ulfina kennaa,” sababiin isaas “sa’aan firdii isaa dhufeera.”

Sababni Daaniʼelii fi namoonni sadan kabajamoon sun “Waaqayyoon waan sodaataniif,” nyaata Baabilon dhiphisuuf filatanii, kuduraafi muduraa qofa nyaachaa turan. Qormaata mulʼataa sanaan booddee, Daaniʼelii fi namoonni sadan kabajamoon sun bifa isaanii fayyaa qabeessa taʼeen, warra nyaata Baabilon nyaatan irraa adda taʼanii, “Waaqayyoon ulfeessan.” Waggoota sadii booda, yeroo mootummaa murtii sun gaʼe; yeroo sanatti Nebukadnezaar isaan qoree, ogeessota Baabilon hunda irra dachaa kudhan caalaa ogeessa taʼuu isaanii argate.

Sadarkaan wangeela bara baraa sadan kunis boqonnaa dhumaa Daaniyael keessatti, adeemsa itti dabalinsi beekumsaa warra ifa yeroo dhumaa keessatti hiikameef itti gaafatamoo ta’an qulqulleessu, addeessu, fi qoramuun isaanii akka ta’etti bakka bu’aniiru. Akkuma boqonnaa jalqabaa Daaniyael keessatti, akkasumas boqonnaa dhumaa keessatti, sadarkaan sadan ergamaa isa jalqabaa, kan ergamoota sadan hundumaa of keessatti hammatu, adda baafameera. Sababni isaas boqonnaan tokko wangeela bara baraa ergamaa isa jalqabaa waan ta’eef, boqonnaan lammaffaa Daaniyael ergamaa lammaffaa Mul’ata boqonnaa kudha afur keessatti argamu bakka bu’a; achitti qorichi fakkeenya bineensichaa yookaan fakkeenya Kiristoos bakka bu’ameera, akkuma qoricha lammaffaa sadarkaa sadan boqonnaa tokko keessatti turetti.

Sababni boqonnaan tokkoo fi lamaa kan Daani’el ergamoota jalqabaa fi lammaffaa Mul’ata boqonnaa kudha afur bakka bu’u; kanaaf boqonnaan sadii fi qorichi dirree Duuraa irratti taasifame, ergamaa sadaffaa, akeekkachiisa mallattoo bineensichaa akka hin fudhanne of keessaa qabuu wajjin bakka bu’a. Boqonnaa tokko keessatti waggaan jalqabaa Qiiros ni eerama; boqonnaa kudhattama keessatti immoo—kan mul’ata Daani’el keessaa isa dhumaa dha—Qiiros waggaa isa sadaffaatiin bakka bu’een ni dhihaata; garuu nuti waggaan sadaffaan sun waggaa isaa isa jalqabaa akka ta’e ni beekna; sababiin isaas Daani’el hamma waggaa jalqabaa Qiiros qofaatti itti fufe.

Kanaaf, Qiiros waggaa jalqabaa waggoota sadii of keessaa qabu kan agarsiisu fakkeenya dha. Inni ergamaa jalqabaa ergaa isaa kan agarsiisu fakkeenya dha. Waggaan jalqabaa Qiiros mul’ata jalqabaa Daani’el keessatti lakkoofsa isa dhumaa irratti eerama; achiis deebisee lakkoofsa jalqabaa mul’ata isa dhumaa Daani’el keessatti ni eerama. Fakkeenya raajii kan Qiiros ta’e beekuun barbaachisaa dha; nutis yeroo jalqabaatti inni ergamaa jalqabaa ergaa isaa akka bakka bu’u adda baafachaa jirra. Kunis karaa raajiitiin mirkanaa’uu kan danda’u sababiin isaas Daani’el waggaa isaa isa sadaffaa akka waggaa isaa isa jalqabaa ta’etti adda baasa; garuu caalaatti immoo ajaja jalqabaa inni labsen kanaan adda baafama.

Lola Gabrʼeel boqotoota Faares wajjin boqonnaa kudhan keessatti qabaa ture, Kiiros gara sadarkaa inni labsiiwwan sadii keessaa isa jalqabaa hojiitti hiikuudhaan labsuuf itti fufu geessuu irratti ture; labsii sunis Yihudoonni deebiʼanii Yerusaalemii fi mana qulqullummaa ijaarratan akka dandaʼan ni eyyama ture. Labsichi sadaffaan jalqaba raajii waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii agarsiisa ture; raajiin sunis yeroo ergamaan sadaffaan Onkoloolessa 22, 1844tti dhufe xumurame. Labsichi sadaffaan ergamaa sadaffaa bakka buʼe; kanaafuu, labsiin jalqabaa Kiirosis dhufaatii ergamaa jalqabaa bara 1798tti bakka buʼe. Kiiros ergamaa jalqabaa bakka buʼa; sababii kanaafis, macaafa Daaniʼel keessatti waggaan isaa inni jalqabaa waggoota sadii bakka buʼe.

Kanaaf, Qiiroos “yeroo dhumaa” bakka bu’a; yeroo ergamaan inni jalqabaa (Qiiroos) bara 1798tti dhufe, “yeroon dhumaa” sun ni gaʼe, kitaabni Daani’el immoo ni baname. Maqaan Qiiroos jedhu jecha Farsi durii “Kūruš” jedhamurraa kan argame akka ta’e ni amanama; hiikni isaas “aduu” dha; kunis jecha Elaamii “kursh” jechuun “teessoo mootummaa” jedhu wajjin walitti makamee, aangoo mootummaa yookaan mootummaa mootummaa wajjin walitti dhufeenya akka agarsiisu mul’isa. Isaayaas amaloota Qiiroos kanaas ni dubbata.

Qiiroos Kiristoosiin fakkaata; inni “dibamaa” Gooftaa ture, akkasumas “hoolessa tiksee” Waaqayyoo jedhamee waamame; inni Yerusaalemiin ijaara, hundee mana qulqullummaa kaa’a. Inni isa karrawwan cufaman banuu wajjin walqabatu dha; akkuma Kiristoos Inni banaa namni tokko illee cufuu hin dandeenye, cufaas namni tokko illee banuu hin dandeenye ta’e. Qiiroosiifis “qabeenyi dukkanaa, fi badhaadhinni dhokataan iddoo iccitii” ni kennama. Qiiroos sarara sochii haaromsaa irratti mallattoolee karaa hedduu ni guuta.

Inni yeroo dhumaa mallatteessa; yeroo ergamaan inni duraa dhufu, yeroo macaafni Daaniʼel hiikamu, achiis beekumsi “qabeenya dukkanaa keessaa, fi badhaadhina dhokataa iddoo iccitii keessaa” dhufu itti dabalu. “Qabeenyi dukkanaa keessaa, fi badhaadhinni dhokataan iddoo iccitii keessaa” kun, “buʼuura” “ijaaramu,” fi “mana qulqullummaa” “kaayamu” taʼu ni ijaaru. Kiristoos, inni Qiirosiin fakkeenyaaf agarsiifame, “dibamaa” Gooftaa ti; akkuma Kiristoos cuuphaa Isaa irratti dibame sana. Kanaaf Qiiros dhufaatii ergamaa isa duraa qofa miti; innis yeroo inni buʼu ergamaa isa duraa humneessuuf ergamaa isa lammaffaa dha; akkuma Hafuurri Qulqulluun yeroo Kiristoos dibame buʼe sana. Onkoloolessa 22, 1844 keessa Kiristoos gara Iddoo Hundumaa Caaluutti balbala yookaan “karra” banee; kunis karra duraan cufamee ture. Qiirosis dhufaatii ergamaa isa sadaffaa ni mallatteessa.

Koresh ergamaa jalqabaa dha, ergamaan jalqabaas wantoota ergamoota sadan hunda of keessaa qaba. Koresh yeroo dhumaa kan bara 1798, yeroo ergamaan jalqabaa dhufe sana dha. Inni Hagayya 11, 1840 bakka bu’a; yeroo ergaan ergamaa jalqabaa humna itti argate (dibame) sana. Inni hojii hundee kaa’uu bakka bu’a; kunis akka oomisha kaartii 1843 kan Caamsaa bara 1842 keessatti qophaa’een mul’ifametti. Inni ijaarsa mootummaa waaqaa bakka bu’a; akkuma gareewwan lamaan gufuu jalqabaa keessatti Eebla 19, 1844 irratti adda baafamanitti; akkasumas inni addaan-bahiinsa lammaffaa gufuu guddaa Onkololeessa 22, 1844 irratti ta’e bakka bu’a.

Mallattoolee haaromsa sochii haaromsaa Milariitotaa hundinuu Qorosiin fakkeenyaan ibsaman; kanaafuu mallattooleen haaromsaa sunis akkasuma sochii dhibba keessaa afurtamii afur kuma sanaa fakkeenyaan ibsu. Sochiin Milariitotaa mallattoolee Kiristoos seenaa Milariitotaa dura akka dhufan adda baaseen durfame.

Mallattoowwan Dhufaatii Lammaffaa beeksisan bara 1798 dura xinnoo, jechuunis bara 1755 keessatti jalqaban. Bara 1798 xumura booji’amuu Israa’el hafuuraa Baabilon hafuuraa keessatti ture; kunis, akka Obboleettii White barsiistutti, booji’amuu Israa’el dhugaa Baabilon dhugaa keessatti ta’eetiin fakkeenya kenname, kan waggoota torbaatama booji’amaa sanaa dhuma irratti xumurame, yeroo Qiiros karrawwan banaa keessa seenee Baabilon qabatee, Belshaazaaris ajjeese sana.

Xumuri waggaa torbaatama Baabilon keessatti hiikni fakkeenyaa 1798 ture; akkasumas mallattooleen 1798 dura turan, kanneen deebiʼuun Kiristoos dhihoo taʼuu isaa labsan, jiru turan.

Qiiroosis mallattoo dursee warra 1798 dura turan ibsaniis agarsiisa ture. Seena-qorri waa’ee mootummaa Daariyosii fi Qiiroosis baay’ee ifa hin ta’an; garuu Dubbiin Waaqayyoo ifaadha. Impaayeriin Meedoo-Faarsi mootummaa Baabilon duukaa bu’e, mootichi jalqabaa Meedoo-Faarsiis Daariyos ture; haa ta’u malee, nama walii-galaa Baabilon qabate, halkan cidha isa dhumaa Belshaazaaritti, obboleessa isaatii ilma Qiiroosis ture. Qiiroosisii fi Daariyos lamaan isaanii yeroo xumura booji’amuu waggaa torbaatamaa agarsiisu; kunis yeroo dhumaa bara 1798 bakka bu’a; akkasumas yeroo dhumaa bara 1989 illee agarsiisa.

Bara xumura seenaa Musee keessatti dhaloota Aaronii fi Museetiin, waggaa sadiin wal irraa fagaataniin, mallatteeffame. Seenaa sun seenaa Kiristoosiin haala baayʼee guutuu taʼeen fakkeesse; yeroo dhumaas seenaa sana keessatti dhaloota Yohannis, jiʼa jaha booddee immoo dhaloota Yesuus ilma obboleessa isaatiin mallatteeffame. Yeroon dhumaa mallattoolee lama qaba; Daariyoosii fi Qorees immoo boojiʼamummaa waggoota torbaatamaa dhuma isaa mallatteessu, boojiʼamummaa waggoota kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jahatamaa dhuma isaa fakkeesse sana. Madaan nama ajjeesu bineensa papaasummaa irratti bara 1798 keessa gaʼe, waggaa itti aanu keessatti duʼa isa bineensa sana yaabbatee irratti mootummaa isaa geggeessaa tureen hordofame. Bara 1989 keessa Reegaanii fi Bush inni jalqabaa, lamaan isaanii iyyuu pirezidaantota turan.

Qiiroosi yeroo dhumaa isa dhufu beeksisan mallattoolee ni agarsiisa; akkasumas yeroo dhumaa sana ni agarsiisa. Inni baay’ina beekumsaa ni agarsiisa; ergamaan tokko yeroo gad bu’utti humneeffamuu ergaa jalqabaa ni agarsiisa; hojii yeroo sana keessatti hundee kaa’uudhaan jalqabamu, hojii mana qulqullummaa ijaaruu, akkasumas yeroo Ergamaan Kakuu akka tasaa gara mana qulqullummaa Isaa dhufutti dhufaatii ergamaa sadaffaa ni agarsiisa.

Mallattoon Qiirosii fi Belteshaazaar guyyoota dhumaa keessatti seenaa raajii addaa tokko bakka bu’u. Mallattoon Belteshaazaar namoonni bakka buufaman sun kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur ta’uu isaanii nu beeksisa; isaan dhaloota isa dhumaa ummata kakuu ti. Isaan seenaa raajii Qiirosiin bakka buufamu keessatti kaa’amu; seenaa isa 1798 dura, fi 1989, fi Fulbaana 11, 2001 dura ture bakka bu’a; jechuunis Qiiros mallattoolee yeroo sanaa hundumaa bakka bu’a. Inni akkasumas abdii kutannaa Adoolessa 18, 2020 bakka bu’a; akkasumas seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti Ameerikaa keessatti dhufu illee bakka bu’a. Furtuun mul’ata isa dhumaa Daani’el raajii keessatti iddoo kamitti kaa’ame adda baasuuf gargaaru, waan Daani’el beeku irratti hundaa’uun adda baafama.

Aayaata tokko keessatti Daaniʼel (Belxexaazaar) “dhimma” sanaa fi akkasumas “mulʼata” sana lamaan isaanii hubannaa qaba. “Dhimmichi” jedhu jecha Ibrootaa “dabar” dha; hiikni isaas “jecha” jechuudha, innis mulʼata “chazon” waggoota kuma lama dhibba shan fi digdamii (yeroo torba) agarsiisuuf Gabriʼeelitti fayyadameera. “Mulʼatichi” aayaata tokko keessatti, isa Daaniʼel hubatu, mulʼata “mareh” waggoota kuma lama dhibba sadii ti. Saba kakuu Waaqayyoo kan guyyoota dhumaa “yeroo torba” bara dhumaa sana, jechuunis bara 1989, hin hubanne. Isaan “yeroo torba” hanga Fulbaana 11, 2001 booddeetti hin hubanne; kanaafuu Daaniʼel, inni sochii raajii isa dhumaa bakka buʼu, “dhimma” sanaa fi “mulʼata” sana lamaan isaanii waan hubatuuf, yeroo sochii haaromsa raajii kan Qiiroosiin bakka buʼame Fulbaana 11, 2001 booddaa keessa taʼuu qaba.

Daaniʼel guyyoota gaddaa digdamii tokko keessa akka ture ni beekama. Daaniʼel “guyyoota sana” gaddaa keessatti “waan” sana hubate; akkasumas “mulʼata” sana irratti hubannaa qabaate. Dhugaan “waan” sanaan bakka buʼame guyyoota gaddaa keessatti Daaniʼeliif mulʼifame. Saba Waaqayyoo sararoota haaromsaa keessatti, iyya Halkan Walakkaa dura xiqqoo, akka “gaddan” bakka buʼamu. Gaddichi immoo, Maartaa fi Maariyaan Laazaaroosiif gaddaa turan, Seensa Injifannoo dura xiqqoo, bakka buʼameera. Seenaa Miilereet keessatti abdii kutannaa abdii-dhabuu isa jalqabaa booddee mulʼate, akkuma Ermiyaasiin ibsameen, inniis fakkeenyaan agarsiifameera.

Ermiyaan du’a dhugaa baatota lamaan du’aniif, akkuma jiraattonni Sodoomii fi Gibxii Mul’ata boqonnaa kudha tokko keessatti godhanitti, “hin gammadin.” “Hin gammadin” jechuun gadda keessa seenuu dha. Gaddi Belteshaazaar gadda du’a dhugaa baatota lamaan wajjin walqabatu ifa godha. Adoolessa 18, 2020 fi Sadaasa 3, 2020 irratti, dhugaa baatotni lamaan gaanfa Pirootestaantii dhugaa fi gaanfota Rippaabilikaanii bineensa lafaa keessaa ta’an daandiiwwan Sodoomii fi Gibxii keessatti ajjeefaman; achittis Gooftaan keenya fannifameera. Yommuu Gooftaan keenya fannifame, bartoonni Isaa gadda jalqaban. Dhugaa baatotni lamaan sun Mul’ata boqonnaa kudha tokko keessatti akka Musee fi Eliyaasitti bakka bu’anii turan.

Caaffata Qulqulluu keessatti Kiristoosiin Miikaa’el jedhamuun wabiiwwan shan jiru; sadii kitaaba Daani’eel keessatti, tokko kitaaba Yihuudaa keessatti, kan biraan immoo kitaaba Mul’ataa keessatti argamu. Boqonnaa kudhan keessatti, isa amma ilaalaa jirru kana keessatti, Miikaa’el yeroo lama caqasameera—lakkoofsa kudha sadii fi lakkoofsa digdamii tokko keessatti—ergasii immoo ammas boqonnaa kudha lama, lakkoofsa tokko keessatti ni mul’ata. Inni Mul’ata boqonnaa kudha lama, lakkoofsa torba keessatti beekameera. Yihuudaa keessatti, Miikaa’el Musee du’aa kaasuudhaan beekameera; Museen kun immoo Mul’ata boqonnaa kudha tokko keessatti dhugaa-baatota karaa irratti du’anii keessaa isa tokko dha.

Kitaaba Yihudaa keessatti, haala Sodoomii fi Gibxii lamaan keessatti, magaalaa guddoo Museenii fi Eliyaas Mul’ata boqonnaa kudha tokkoffaatti itti ajjeefaman kan agarsiistu sana keessatti; Kiristoos, Miikaa’elidhaan bakka buufamee, qaama Musee keessaa du’aa kaasa. Museenii fi Eliyaas Mul’ata boqonnaa kudha tokkoffaatti guyyoota mallattoo ta’an sadii fi walakkaaf du’anii turan; guyyoonni gaddaa Beltashaazaaris yeroo Miikaa’el samii keessaa gad bu’u dhumu. Sarara irratti sararaan, Daani’el boqonnaa kudhan lakkoofsa tokko irraa hamma afuriitti, yeroo gaddaa sana kan yeroo dhugaa-baatonni lamaan Miikaa’elidhaan du’aa kaafamanitti xumuramu adda baasa.

Barumsa kana maqaa itti aanu keessatti itti fufna.