Boqonnaa kudhani, Daani'el yeroo sadii tuqame; tuqaan sunis yeroo sadii Daani'el dhuunfaatti “mareh,” mul’ata, mudate waliin wal simata. Mul’achuun jalqabaa fi isa dhumaa kan Gebri’eel, ergamaa Mul’ata Yesus Kiristoos, ture. Gebri’eel inni ergaa Kiristoos irraa, isa Abbaan Isaaf kenne, fudhatee raajicha biraan ga’u; raajichis immoo waldoota kiristaanaatti akka erguuf ta’a.

Garuu ani waan macaafa dhugaa keessatti barreeffame si argisiisa; wantoota kana keessatti kan na wajjin jabaatee dhaabbatu tokko illee hin jiru, Maikaa’el bulchaa keessan malee. Daani’el 10:21.

Gabriʼel uumama uumame taʼuu isaa ni beeka; kanaafis inni kitaaba Mulʼataa keessatti Yohannis akka isa hin waaqeffanne ifatti itti hime.

Anis miilla isaa irratti kufee isa waaqeffachuuf yaale. Innis naan jedhe, “Akkas hin godhin; ani akka kee garbicha walfakkaataa ti; aniis obboloota kee kanneen dhugaa baʼumsa Yesuus qaban keessaa tokko. Waaqayyoon waaqeffadhu; jechuunis dhugaa baʼumsi Yesuus hafuura raajii ti.” Mul’ata 19:10.

ܬܠܡܝܕܐ ܕܢܒܝܘܬܐ ܡܛܠ ܗܢܐ ܙܕܩ ܠܗ ܕܢܣܬܟܠ ܕܣܒܒܐ ܕܓܒܪܐܝܠ ܡܚܘܐ ܕܠܝܬ ܐܢܫ ܕܠܥܠ ܡܢܗ ܒܙܒܢܐ ܕܡܬܩܫܪ ܒܗ ܡܐ ܕܟܬܝܒ «ܒܟܬܒܐ ܕܫܪܪܐ»، ܐܝܬ ܠܗ ܡܛܠܬܐ ܢܒܝܘܬܝܬܐ ܕܝܠܢܝܬܐ. ܟܕ ܗܘ ܡܚܘܐ ܠܗ̇ ܠܫܪܪܐ ܕܐܢܫ ܠܒܪ ܡܢ ܡܫܝܚܐ ܠܐ ܝܕܥ ܠܟܬܒ̈ܐ ܛܒ ܡܢܗ، ܗܘ ܡܚܘܐ ܠܡܫܝܚܐ ܐܝܟ «ܡܝܟܐܝܠ ܪܒܟܘܢ». ܐܠܐ ܡܝܟܐܝܠ ܠܐ ܗܘܐ ܒܠܚܘܕ ܪܒܐ، ܐܠܐ ܗܘ ܪܝܫ ܡܠܐܟ̈ܐ.

Garuu Mikaa’el ergamaan guddaan, yeroo Seexanaan wajjin falmaa qaama Musee irratti wal mormaa turetti, isa irratti himata arrabsoo dhiheessuuf ija hin jabaatin; garuu, “Gooftaan si haa ifatu,” jedhe. Yihudaa 7.

Kanaaf, tuqaawwan sadan hundinuu tuqaawwan ergamootaa dha; yeroo sadii Daaniʼel “mareh,” mulʼata sana mudatu hundattis inni ergamoota irraa taʼe. Yeroo sadaffaaf Daaniʼel yommuu tuqamu akka jabaatuufiidha; yeroo duraanii, tuqaawwan lammaffaatti humna isaa dhabeera ture.

Ⲧⲟⲧⲉ ⲁϥⲓ ⲟⲛ ⲛϭⲓ ⲟⲩⲁ ⲉϥⲟ ⲙⲡⲉⲥⲙⲟⲧ ⲛⲟⲩⲣⲱⲙⲉ, ⲁϥϭⲓⲛⲉⲙⲧⲟⲧ ⲉⲣⲟⲓ, ⲁϥⲧⲁϫⲣⲟⲓ. Ⲁϥϫⲟⲥ ⲇⲉ: Ⲱ ⲡⲣⲱⲙⲉ ⲉⲧⲙⲉⲛⲣⲓⲧ ϣⲁϩⲣⲁⲓ, ⲙⲡⲣⲣϩⲟⲧⲉ: ⲧⲉϩⲓⲣⲏⲛⲏ ⲛⲁⲕ, ϫⲉⲙⲡⲁϩⲧ ⲙⲙⲟⲕ, ϫⲉⲙⲡⲁϩⲧ ⲙⲙⲟⲕ. Ⲉⲧⲁϥϫⲟⲟⲩ ⲇⲉ ⲛⲁⲓ ⲛⲏⲓ, ⲁⲓϫⲉⲙⲡⲁϩⲧ, ⲁⲓϫⲟⲥ: Ⲙⲁⲣⲉ ⲡⲁϭⲟⲓⲥ ϣⲁϫⲉ, ϫⲉ ⲁⲕⲧⲁϫⲣⲟⲓ. Ⲁϥϫⲟⲥ ⲇⲉ: Ⲁⲣⲁ ⲕⲥⲟⲟⲩⲛ ⲉⲑⲃⲉ ⲟⲩ ⲁⲓⲓ ϣⲁⲣⲟⲕ? Ϯⲛⲁⲕⲟⲧⲧ ⲟⲛ ϯⲛⲁⲣⲱϣⲉ ⲉϩⲣⲁⲓ ⲉⲣⲟⲓ ϩⲓⲧⲛ ⲡⲁⲣⲭⲱⲛ ⲛⲧⲉ Ⲡⲉⲣⲥⲓⲁ: ⲟⲧⲁⲛ ⲇⲉ ⲁⲓⲃⲱⲕ ⲉⲃⲟⲗ, ⲓⲥ ⲡⲁⲣⲭⲱⲛ ⲛⲧⲉ ⲧⲈⲗⲗⲁⲥ ϥⲛⲏⲩ. Daniel 10:18–20.

Gebri’eel yeroo inni Daani’eeliin, “akka ati waan guyyoota dhumaa keessa saba kee irra ga’u hubattuuf dhufeera” jedhee isa yaadachiisutti, “ani maaliif gara kee dhufe akka beektuu ree?” jedhee gaafateera. Waan inni Daani’eeliin guyyoota dhumaa irratti barsiise sanaa wajjin waliigaluudhaanis, Gebri’eel yeroo sana “deebi’ee bulchaa Faares wajjin loluuf nan dhaqa; anis yeroo ani ba’e, kunoo, bulchaan Giriik ni dhufa” jedha. Achiis inni seenaa raajii boqonnaa kudha tokkoo jalqaba; innis waan guyyoota dhumaa keessa kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur irra ga’u ibsa. Seenaa raajii sanaas haala lola “bulchaa Faares” fi “bulchaa Giriik” wajjin qabuu keessatti kaa’ameera.

Seenaa dhugaan yeroo Qiiros Guddichaa fi Aleeksaandar Guddichaa gidduu ture waggoota dhibba lamaa ol ture. Garuu sochii lafaa guddaa Mul’ata boqonnaa kudha tokkoffaa keessatti, sochiileen dhumaa saffisoo dha; mootummaa ja’affaan mooticha sobaa kaabaa sanaan akkuma mo’ametti, mootummaa torbaffaan, mootota kudhan, warra Girikiiin bakka buufaman, battalumatti mootummaa isaanii bineensichaaf kennuuf walii galan.

Sadarkaa tokkoon “mareh” mul’ata jedhu kitaaba Daani’el boqonnaa kudhan keessatti yeroo torba hojii irra ooleera. Yeroo torban sana keessaa yeroo afur ilaalleerra; yeroo jalqabaa keessatti, waggaa sadaffaa Qiiroos dura Daani’el mul’aticha hubatee akka ture Daani’el ofii isaatiin adda baafanneerra. Itti aansuudhaan wabiiwwan sadii keessatti, tuqaawwan sadii mul’ata hunda keessatti jiran muuxannoo Daani’el yeroo inni gadda guyyoota digdamii tokkoo keessaa dammaqu adda baasu. Dammaqiinsi isaa kan haaromsaatiis adeemsa tarkaanfii sadii kan wangeela bara baraa irratti ijaarameera; tarkaanfiileen sadan sunis ergamootaan bakka bu’aniiru; haa ta’u malee tarkaanfiin lammaffaan Miikaa’el, angafa ergamootaa dha; Inni Musee du’a keessaa kaasee gara samii geesse dha.

Yeroo sadii kaan jechi “mul’ata” boqonnaa kudhan keessatti argamu, “mareh” miti; “marah” dha. “Marah” jechuun dubartummaa “mareh” ti. Innis mul’ata jechuudha; akkasumas akka waan namaaf agarsiisuutti “daawwitii” yookaan “glassii ittiin of ilaalu” jechuus ni danda’a. Hiikni isaa furtuun isaa “akka waan taasisu” taʼuu isaati. Inni mul’ata “mul’ataa” ti; garuu koorniyaa isaa keessatti garaagarummaa qaba, kanaafis ergaa raajii adda taʼe tokko adda baasa. Akka hiika isaatti “daawwitii” jechuun, warri mul’ata sana argan, gosa tokkoo calaqqee akka argan ni agarsiisa. Kunis qaama jecha sanaa isa “akka waan taasisu” taʼe dha. Hiikni jecha akka waan taasisu tokkoo, haala “marah” jedhu keessatti, gadi fageenya guddaa qaba.

Jechi “causative” jedhu yaada ka’umsa ykn gocha waan tokko akka ta’u taasisuu wajjin wal qabata. Saayinsii afaanii keessatti, addatti immoo morfooloojii gochima keessatti, bifa causative jechuun ijaarsa giraamaa kan agarsiisu, mata-dureen gochimaa nama biraa yookaan wanta biraa gocha gochimichaan ibsame akka raawwatu taasisuu isaa agarsiisudha. Fakkeenyaaf, afaan Ingiliffaa keessatti, gochimni “to read” jedhu yeroo “to make someone read” jennu bifa causative ta’a. As keessatti, mata-dureen nama biraa gocha dubbisuu akka raawwatu taasisaa jira.

Bifa gochaan raawwachiisaa jedhu, kan jechootaan ibsame sana akka raawwatamuuf dhimma ba’uuf mata-dureen itti gaafatamummaa qabaachuu agarsiisa. “Raawwachiisaa” jechuun akkaataa gochi yookaan taateen tokko akka uumamu taasifamu agarsiisa. Yeroo sadii Daani’el jecha Ibrootaa “marah” fayyadamutti, mul’anni ilaalamu inni ilaalu sana bifa inni ilaalaa jiru sanaatti akka jijjiiramu taasisa.

Guyyaa jalqabaa keessaa guyyaa afurtamaa fi afraffaa irratti, utuun ani qarqara laga guddaa kan Hiddeqel jedhamu bira jiruu; ani iji koo ol nan kaase, nan ilaale; kunoo, nama tokko uffata quncee irraa hojjetame uffate tokko, mudhiin isaa warqee qulqulluu Uphaz irraa ta’een hidhamee ture: Qaamni isaa immoo akka beryl fakkaata ture, fuulli isaas akka mul’ata (mareh) ibsaa balaqqeessaa ture, iji isaas akka ibsaa ibiddaa, harki isaa fi miilli isaa halluu naasii qalamaa akka fakkaatan ture, sagaleen dubbii isaatis akka sagalee baay’ina uummataa ture. Ani Daani’el qofa mul’ata (marah) sana nan arge; namoonni na wajjin turan garuu mul’ata (marah) sana hin argine; hollannaan guddaan garuu isaan irra bu’e, akka isaan of dhoksuuf baqatanitti. Kanaafuu ani kophaa koo hafee, mul’ata (marah) guddaa kana nan arge; humni tokko illee natti hin hafne; miidhaginni koos keessa kootti gara manca’iinsaatti geeddarame, humna illee hin qabne. Ta’us ani sagalee dubbii isaa nan dhaga’e; yeroo ani sagalee dubbii isaa dhaga’ettis, fuula kootiin gadi kufee hirriba gad fagoo keessa nan seene, fuulli koos gara lafaatti ture. Daani’el 10:4–9.

Guyyaa guyyaa digdamii tokkoo isa boo’ichaa sanaa booddee, isa guyyoota dhumaa keessatti guyyoota sadii fi walakkaa yeroo dhugaa-baatonni lamaan karaa irratti du’anii jiran wajjin wal simatu, Daaniʼel akka bifa Kiristoos argu tasaan godhame; bifni Isaas “akka bifa (mareh) balaqqeessaa” ti. Taateen sun, dhuma guyyoota sadii fi walakkaa Mulʼata boqonnaa kudha tokkoffaa irratti, addaan-baafannaa fida; jechuunis “namoonni Daaniʼel wajjin turan” akka “[mulʼata (marah)] sana hin argine” godhaman; “raafamni guddaan garuu isaan irra buʼe, kanaafis isaan of dhoksuuf baqatani. Kanaafuu” Daaniʼel “kophaa isaa hafe,” garuu “namoonni ana wajjin turan [mulʼata (marah)] sana akka hin argine godhaman; raafamni guddaan garuu isaan irra buʼe, kanaafis of dhoksuuf baqatani.”

ᚦᛖ ᚹᛁᛋᛁᚩᚾ ᚦᚨᛏ ᛞᚨᚾᛁᛖᛚ ᛋᚨᚹ ᚹᚺᛁᛚᛖ ᚺᛖ ᚹᚨᛋ ᚨᛚᚩᚾᛖ ᚹᚨᛋ ᚦᛖ ᚠᛖᛗᛁᚾᛁᚾᛖ, ᚳᚨᚢᛋᚨᛏᛁᚢᛖ ᚹᛁᛋᛁᚩᚾ ᚦᚨᛏ ᛏᚱᚨᚾᛋᚠᚩᚱᛗᛖᛞ ᛞᚨᚾᛁᛖᛚ ᛁᚾᛏᚩ ᚦᛖ ᛁᛗᚨᚷᛖ ᚩᚠ ᚦᛖ ᚹᛁᛋᛁᚩᚾ. ᚦᛖ ᛏᚱᚨᚾᛋᚠᚩᚱᛗᚨᛏᛁᚩᚾ ᚹᚨᛋ ᚨᚳᚳᚩᛗᛈᛚᛁᛋᚺᛖᛞ ᛒᚣ ᛞᚨᚾᛁᛖᛚ’ᛋ ᚺᚢᛗᚨᚾ ᛋᛏᚱᛖᛝᚦ ᛒᛖᛁᛝ ᚱᛖᛗᚩᚢᛖᛞ, ᚨᚾᛞ ᚺᛁᛋ ᚳᚩᛗᛖᛚᛁᚾᛖᛋᛋ ᛒᛖᛁᛝ ᛏᚢᚱᚾᛖᛞ ᛁᚾᛏᚩ ᚳᚩᚱᚱᚢᛈᛏᛁᚩᚾ.

“Foonumauma mataan isaa keessatti lubbuun qubatuu fi isa keessatti hojjettus kan Gooftaa ti. Nuti qaama maashinii jiraataa keessaa kutaa tokko illee dagachuuuf mirga hin qabnu. Kutaan hundinuu uumama jiraataa kan Gooftaa ti. Beekumsi waaʼee qaama keenya uumamaa nu barsiisuu qaba akka qaamni hundinuu tajaajila Waaqayyoo raawwatu, akka meeshaa qajeelinaa.”

“Namni namaa garaa namaa gad qabuu kan danda’u Waaqa qofa dha. Nuti ofiin of oolchuu hin dandeenyu. Nuti ofiin of haaromsuu hin dandeenyu. Mana murtiiwwan samii keessatti faarfannaan, Ana isa of jaalladhe, of dhiqadhe, of fure, anaaf ulfinaa fi kabajni, eebbi fi galanni haa ta’u, jedhu hin faarfatamu. Garuu kun sagalee ijoo faarfannaa namoota baay’ee addunyaa kana keessatti faarfatan keessaa isa tokko dha. Isaan jechuun garaa salphaa fi gad of qabuu maal akka ta’e hin beekan; yoo irraa of qusachuu danda’anis kana beekuu hin barbaadan. Wangeelli guutuun Kiristoos irraa barachuu, jechuunis gad of qabuu fi salphina Isaa barachuu keessatti qabameera.”

“Maqaa qajeelummaan amantiidhaan jechuun maal jechuudha? Inni hojii Waaqayyoo ti; ulfina namaa biyyootti gadi buusuudhaan, namaafis waan inni ofii isaatiif gochuu humna isaa keessa hin jirre raawwachuudha.” Testimonies to Ministers, 456.

Muuxannoon qajeelina amantiidhaan argachuun hojii Waaqayyoo ti; ulfinni namaa biyyootti gad buufamee akka ciisu gochuu isaati. Mul’anni namoonni Daani’eel wajjin turan irraa dheessifaman sun mul’ata dubartummaa “sababa taasisuu” qabu, jechuunis mul’ata mul’achuu Kiristoos ture; akkuma qajeelummaan ofii Daani’eel biyyootti gad buufamee ciifameen boodas, tuqaawwan ergamootaa sadan ergaan sana baachuu isa dandeessisan isa irratti hojii irra oolan.

Bara 1888tti, ergamaan jabaan inni amantii qofaan qajeelummaa taʼuu qabatee buʼe; akkuma Jaarsolii Jonesii fi Waggoneriin dhihaate sanatti. Ergamaan inniuma sunis ergaa qajeelummaan amantii qofaan taʼu sanauma qabatee Onkololeessa 11, 2001 irra deebiʼee buʼe. Kunis jalqaba chaappaa namoota dhibba tokkoo fi afurtamii afur kuma sanaa taʼe. Xumura chaappaa namoota dhibba tokkoo fi afurtamii afur kuma sanaatti, ergaan jalqaba irratti ture ni deebiʼama; sababiin isaas Yesuus yeroo hundumaa dhuma wanta tokkoo, jalqaba wanta sanaatiin ni ibsa.

Hagayya 11, 1840 irratti maleekaan sunuma san gadi buʼee tarkaanfiiwwan sadan kan bara 1840 irraa jalqabee hanga 1844tti raawwataman jalqabe. Tarkaanfiiwwan sadan sun humnoomfamuun maleekaa isa jalqabaa Hagayya 11, 1840 irratti, dhufaatii maleekaa isa lammaffaa Ebla 19, 1844 irratti, fi dhufaatii maleekaa isa sadaffaa Onkololeessa 22, 1844 irratti jalqaban. Seenaa sanaan gadi bu’uun maleekaa isa jalqabaa keessaa maleekota sadan keessaa isa jalqabaa Fulbaana 11, 2001 irratti duraan mul’ifame; kana booddee mufannaa Adoolessa 18, 2020 irratti maleekaan isa lammaffaan itti fufe; kunis dhufaatii maleekaa isa sadaffaa yeroo dhihoo keessatti seera Dilbataa dhufu irratti xumurama.

Seenaa sanaa dhuma irratti, yeroo Miikaaʼel Musee fi Eliyaasin guyyoota sadii fi walakkaa duʼaa daandiiwwan irratti turan sana booda duʼaa kaasuuf gad buʼu, akka Mulʼata boqonnaa kudha tokko keessatti agarsiifametti, akkasumas akka guyyoota booʼichaa Daaniyael digdamii tokkootti fakkeeffameetti, Kiristoos ammas ni gad buʼa. Inni dura mulʼata ulfina Isaa, mulʼata ulfinni namaa gara biyyootti gad buusu fi addaan baʼuu uumu sana, ni dhiheessa. Yeroo Daaniyael biyyootti kufee jirutti, akkasumas Daaniyael mulʼata dubartii “causative” sana ilaaluudhaan erga jijjiiramee booda, yeroo jalqabaatiif Gabriʼeeliin ni tuqama; miilla isaa hollachaa jiran irrattis ni dhaabame.

Achiis ergamaan Miikaa’el “Musee du’aa kaasuuf” gad bu’ee, yeroo lammaffaaf Daani’el tuqee, dhugumaan Gooftaa isaa wajjin dubbachaa akka ture ilaalcha sanaan guutummaatti mo’amuun humna dhabuutti isa dhiisa. Achiis Gabri’eel dhufee yeroo sadaffaaf isa tuqee, hojii seera Dilbataa dhihoo dhufu keessatti alaabaa ta’uuf isa jabeessa. Tuqaawwan sadan kun, jechuunis guyyaa tokko keessatti kan raawwataman ta’us, ergamoota sadii Mul’ata boqonnaa kudha afur keessaa fakkeenyan agarsiisu.

Muuxannoon ergamaa isa jalqabaa mul’achuu Kiristoos akka ibiddaa, mul’ata “sababa taasisuu” kan adda baasu, fi tuqaalee jalqabaa kan Daanyeliin biyyee ulfina namummaa isaa keessaa kaasu of keessatti qabata. Ergamaan inni jalqabaa tarkaanfiiwwan sadan hundumaa isa jalqabaa keessatti hammamaman qaba, sababiin isaas inni ergaa isa jalqabaa bakka bu’a. Tuqaan inni jalqabaa lakkoofsa NINE hanga ELEVEN keessatti galmeeffame tasumaa tasaa miti.

Haa taʼu illee sagalee dubbii isaa nan dhagaʼe; yeroo anis sagalee dubbii isaa dhagaʼettis, ani fuula kootiin gara lafaa kufee hirriba gadi fagoo keessa seene. Kunoo, harki tokko na tuqe; innis na jilba kootii fi calaqqee harka koo irra na dhaabe. Innis akkana naan jedhe: Yaa Daaniʼel, nama baayʼee jaallatamaa, dubbii ani sitti dubbadhu hubadhu; ol qajeelii dhaabadhu; ani amma gara keetti ergameeraatii. Inni dubbii kana natti dubbatee erga xumuree booddee, ani hollachaa dhaabadhe. Daaniʼel 10:9–11.

Muuxannoon tuqa lammaffaa, isa Kiristoos Mataa Isaa kennetti, Daaniʼel dubbachuu hin dandeenye irraa gara Gooftaa isaa wajjin dubbachuu dandaʼuutti isa geeddara. Tuqa lammaffaatti, Daaniʼel hafuura hin qabu; kanaaf asitti inni bakka ergaa jalqabaa Hisqiʼeel boqonnaa soddoma torba keessatti ibsame irratti bakka buʼee dhiyaata.

Yommuu inni dubbii akkasii natti dubbate, ani fuula koo gara lafaatti gad qabee, dubbachuu dadhabe. Kunoo, inni fakkeenya ilmaan namootaa fakkaatu tokko hidhii koo tuqe; achiis afaan koo banee dubbadhe, isa fuuldura koo dhaabatee tureenis, “Yaa gooftaa koo, mul’ataan kun dhiphina koo natti deebiseera; humni tokko illee natti hin hafne. Tajaajilaan gooftaa koo kanaa akkamitti gooftaa koo kana wajjin dubbachuu danda’a ree? Ani immoo achuma sanatti humni na keessatti hin hafne, hafuurnis na keessatti hin hafu” jedheen. Daniel 10:15–17.

Ergaa lammaffaa Hisqiʼeel keessatti, ergaan qilleensota afur irraa dhufes akka isaan jiraatanii waraana guddaa taʼanii kaʼaniif lafee sana irratti afuufamuu qaba. Humneessuun waraana sanaas tuqaalee sadaffaatiin bakka buufameera.

Akkasumas namatti fakkaatu tokko, inni nama fakkaatu, deebiʼee na tuqe; innis na jabeesse. Innis, “Yaa nama baayʼee jaallatamte, hin sodaatin; nagaan siif haa taʼu; jabaadhu, eeyyee, jabaadhu” naan jedhe. Yommuu inni na dubbise, ani jabaadheen, “Gooftaan koo haa dubbatu; atis na jabeessiteetta” jedheen. Innis akkana jedhe: “Ani maaliif gara keetti akka dhufe ni beektaa? Amma immoo ani bulchaa Faaresii wajjin loluu dhaaf nan deebiʼa; yommuu ani baʼe immoo, kunoo, bulchaan Giriikii ni dhufa. Garuu ani waan macaafa dhugaa keessatti barreeffame si argisiisa; wantoota kana keessatti Miikaaʼel bulchaa keessan malee, ana wajjin kan cimu tokko illee hin jiru. Akkasumas ani waggaa jalqabaa Daariyos nama Meedii keessa, isa jabeessuu fi cimsee dhaabuudhaaf dhaabadeen ture. Amma immoo ani dhugaa si argisiisa. Kunoo, mootota sadii dabalataan Faares keessatti ni kaʼu; inni afraffaan immoo isaanii hundumaa irra baayʼee sooroma qabaata; inni humna isaa sooroma isaatiin argateen mootummaa Giriikii irratti hunduma isaanii ni kakaasa.” Daaniʼel 10:18–11:2.

ⵉⵣⵏⵉ ⵉⵙⵙⵏⵓⵍⴼⴰⵏ ⵙⵉⵏ ⵉⵏⵎⴰⵍⴰⵏ ⴰⴷ ⵙ ⵜⵓⴷⴷⵔⵜ ⴳ ⵢⵉⵣⴽⵉⵢⵍ ⵉⵙⵓⵔⴰⴼ ⴽⵕⴰⴹ ⴷ ⵙⴰ, ⴷ ⵉⵣⵏⵉ ⵏ ⵍⵉⵙⵍⴰⵎ ⵏ ⵜⵉⵜ ⵜⵉⵙ ⴽⵕⴰⴹⵜ; ⵎⴰⵛⴰ, ⴰⵙⵔⵙ ⵙ ⵓⵙⵔⵙ, ⵉⵣⵏⵉ ⵙ ⵢⴰⴷ ⵉⵙⵙⵎⴰⵜⴰ ⴳⴰⴱⵔⵉⵢⵍ ⴳ ⵜⵎⴰⵢⵏⵓⵜ ⵏ ⵎⵉⴽⴰⵢⵍ ⵉⵙⵙⵏⴽⵔ ⵎⵓⵙⴰ ⴷ ⵜ ⵉⵙⵙⴰⵍⴰⵢ ⵙ ⵓⵙⴰⵎⵎⴰⵏ ⴰⴷ ⵢⵉⵍⵉ ⴷ ⴰⵎⴰⵜⴰⵢ, ⴷ ⵉⵣⵏⵉ ⵏ ⵓⵎⵏⵏⴰⵢ ⴰⵎⴳⴳⴰⵔⵓ ⵏ ⵎⵉⵔⵉⴽⴰ. ⴷ ⵉⵣⵏⵉ ⵏ ⵓⵎⵏⵏⴰⵢ ⵡⵉⵙ ⵙⴹⵉⵚ (ⴰⵛⵡⴰⴼ ⴰⵕⵉⴱⵓⴱⵍⵉⴽⴰⵏ) ⵉⵜⵜⵓⵏⵖⴰⵏ ⴳ 2020, ⴰⵎⵎ ⵎⴽ ⵉⵜⵜⵓⵏⵖⴰ ⵓⵛⵡⴰⴼ ⴰⴱⵕⵓⵜⵉⵙⵜⴰⵏⵜ ⴰⵏⵏⵓⵔⵥⵎ. ⴳ ⵓⵍⵍⵉⵙ ⵏ ⴷⴰⵏⵢⵉⵍ, ⵜⴰⵏⴽⵔⴰ ⵙⴳ ⵡⵓⵙⵙⴰⵏ ⵏ ⵓⵏⵥⴰⵕ ⵅⴼ ⵓⵛⵡⴰⴼ ⴰⴱⵕⵓⵜⵉⵙⵜⴰⵏⵜ ⴰⵏⵏⵓⵔⵥⵎ, ⵜⴻⵡⵉ ⵙ ⵓⵙⵎⴰⵜⴰ ⵏ ⵜⴰⵏⴽⵔⴰ ⵏ ⵓⵛⵡⴰⴼ ⴰⵕⵉⴱⵓⴱⵍⵉⴽⴰⵏ.

Daaniʼel boqonnaa kudhan keessatti yeroo torba jechi “mul’ata” yookaan “argama” jedhu hojii irra ooleera. Wabiileen torban sun hundinuu jecha Ibrootaa isa tokkoon adda baafamu; garuu, isaan keessaa yeroo sadiitti jechi sun saala dubartii keessatti, yeroo afur hafanitti immoo saala dhiiraa keessatti argama. Lakkoofsi torba lakkoofsa guutummaati; walitti dhufeenyi sadii-fi-afur, inni torbatti wal gitu, amala bu’uuraa kitaaba Mul’ataa keessatti argamuudha; achittis waldoota torban keessaa sadan dhumaa, chaappaa torban keessaa sadan dhumaa, akkasumas malakata torban keessaa sadan dhumaa, afran jalqabaa irraa addatti adda baafamanii ibsamu.

ବହି ଦାନିଏଲ ଓ ପ୍ରକାଶିତ ବାକ୍ୟ ଏକେଇ ବହି, ଏବଂ ଏହି ଅର୍ଥରେ ଦାନିଏଲ ଓ ଯୋହନ ଅନ୍ତିମ ଦିନର ଏକେଇ ପ୍ରତୀକ। ଦଶମ ଅଧ୍ୟାୟରେ ଖ୍ରୀଷ୍ଟଙ୍କ ଦର୍ଶନ, ପ୍ରକାଶିତ ବାକ୍ୟର ପ୍ରଥମ ଅଧ୍ୟାୟରେ ଥିବା ଖ୍ରୀଷ୍ଟଙ୍କ ଦର୍ଶନ ହେଉଛି।

Macaafa Mul’ataa boqonnaa tokko keessatti, Yohannis sagalee duuba isaa irraa dhaga’ee, isa dubbachaa jiru arguuf garagale.

Ani Guyyaa Gooftaa hafuura keessa ture; sagalee guddaa akka malakataa duuba koo irraa dhaga’e; innis akkana jedhe; Ani Alfaa fi Oomeegaa, inni jalqabaa fi inni dhumaa dha; waan ati argitu kitaaba keessatti barreessi, waldoota torban warra Eeshiyaa keessa jiranittis ergi; Efesoonitti, Simirnaatti, Phergaamoonitti, Tiyaatiraatti, Saardiisitti, Filadelfiyaatti, Laa’odiiqeyaattis. Mul’ata Yohaannis 1:10, 11.

Daanyʼel boqonnaa kudhan keessa tuqama sadii taʼus, yookaan mulʼata walfakkaataa isa Mulʼata Yohaannis boqonnaa tokko keessa jiru taʼus, yookaan ergaawwan lama Hisqiʼel boqonnaa soddomii-torba keessa jiran taʼus, yookaan Isaayyaas dhagaa ibiddaa iddoo aarsaa irraa fudhatameen tuqamuu isaa taʼus, muuxannoon kun hundi humna kennuu ergaa akeekkachiisa dhumaa adda baasa; ergaan sunis duʼaa kaʼuu dhugaa baatota lamaanii jiʼa Adoolessa bara 2023 irraa jalqaba. Daanyʼel, Yohaannis, Hisqiʼel fi Isaayyaas hundinuu ergamaa “sagalee” karaa “daandiiwwan durii” irraa dugda isaa boodaan dhagaʼu kan, “eenyun erguu?” jedhuun gaafatamu bakka buʼu. Yommuu ergamaan sun, “kunoo ani as jira; na ergi,” jedhee deebisu, inni jabaatee sagalee isaa ol fuudha, akka nama lafa onaa keessatti iyyu tokkootti. “Kan gurra qabu haa dhagaʼu waan Hafuurri waldoota kiristaanaa jedhu.”

Barumsa kana itti aanu keessatti qorannaa kana itti fufna.

“ᱡᱮ ᱚᱠᱟᱡᱮ ᱵᱟᱹᱨᱝ ᱵᱚᱨᱛᱚ ᱡᱟᱲᱤ ᱠᱟᱱᱟ, ᱚᱠᱟ ᱚᱵᱚᱥᱛᱟᱨᱮ ᱫᱩᱛ ᱜᱮᱵᱽᱨᱤᱭᱮᱞ ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞᱠᱚ ᱚᱱᱟ ᱥᱚᱵ ᱥᱤᱠᱷᱭᱟ ᱮᱢᱟᱭ ᱠᱮᱫᱟ ᱡᱟᱦᱟᱸ ᱚᱱᱟ ᱥᱚᱢᱚᱭᱨᱮ ᱚᱱᱤ ᱟᱬᱜᱚ ᱮ ᱦᱟᱛᱟᱣ ᱫᱟᱲᱮᱭᱟ। ᱛᱚᱵᱮ ᱛᱤᱱ ᱥᱟᱞ ᱛᱟᱭᱚᱢ ᱨᱮ, ᱚᱱᱟᱭ ᱵᱷᱵᱤᱥᱽᱭᱚᱫᱽᱵᱟᱠᱛᱟ ᱟᱨᱚ ᱵᱟᱹᱲᱛᱤ ᱮ ᱥᱮᱸᱫᱽᱨᱟ ᱠᱮᱫᱟ ᱚᱠᱟ ᱵᱤᱥᱚᱭᱠᱚ ᱵᱟᱝ ᱟᱹᱲᱤ ᱯᱩᱨᱟᱹ ᱛᱮ ᱵᱮᱠᱷᱭᱟ ᱦᱚᱭ ᱠᱟᱱᱟ, ᱟᱨ ᱟᱫᱚ ᱤᱥᱣᱚᱨ ᱴᱷᱮᱱ ᱟᱞᱚ ᱟᱨ ᱵᱩᱫᱽᱫᱷᱤ ᱧᱟᱢ ᱞᱟᱹᱜᱤᱫ ᱟᱯᱱᱟᱨ ᱠᱚ ᱟᱨᱢᱵᱟᱨ ᱩᱫᱩᱜ ᱠᱮᱫᱟ। ‘ᱚᱱᱟ ᱫᱤᱱᱠᱚᱨᱮ ᱤᱧ ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ ᱯᱮ ᱯᱩᱨᱟᱹ ᱦᱟᱯᱛᱟ ᱦᱤᱥ ᱟᱹᱫᱮᱨᱟ ᱢᱮᱱᱟᱹᱧ ᱛᱟᱦᱮᱸᱠᱟᱱᱟ। ᱤᱧ ᱥᱩᱣᱟᱹᱫ ᱫᱟᱠᱟ ᱵᱟᱹᱱᱩᱜ ᱡᱚᱢ ᱠᱮᱫᱟ, ᱤᱧ ᱢᱩᱠᱷ ᱨᱮ ᱵᱟᱝ ᱡᱤᱞᱤᱧ ᱟᱨ ᱫᱟᱨᱩ ᱦᱮᱡ ᱮᱱᱟ, ᱟᱨ ᱤᱧ ᱟᱯᱱᱟᱜ ᱠᱚ ᱢᱚᱴᱮ ᱛᱮ ᱵᱟᱝ ᱛᱮᱞ ᱞᱟᱜᱟᱣ ᱠᱮᱫᱟ…. ᱛᱚᱵᱮ ᱤᱧ ᱢᱤᱫᱽ ᱥᱮ ᱜᱮᱞ ᱞᱟᱛᱟᱨᱠᱮᱫᱟ, ᱟᱨ ᱧᱮᱞ ᱠᱮᱫᱟ, ᱟᱨ ᱫᱮᱠᱟ, ᱢᱤᱫ ᱵᱷᱮᱜᱮᱫ ᱢᱟᱱᱣᱟ ᱥᱟᱫᱷᱟ ᱠᱤᱪᱷᱨᱤ ᱞᱤᱱᱮᱱ ᱯᱤᱱᱫᱷᱚᱱ ᱠᱟᱱᱟ, ᱡᱟᱦᱟᱱ ᱠᱚᱢᱚᱨ ᱩᱯᱷᱟᱡᱽ ᱨᱮᱱᱟᱜ ᱪᱤᱠᱱᱟᱹ ᱥᱚᱱᱟ ᱛᱮ ᱛᱚᱞ ᱮᱱᱟ। ᱚᱱᱟᱭ ᱜᱟᱛᱮ ᱵᱮᱨᱤᱞ ᱞᱮᱠᱟ ᱛᱟᱦᱮᱸᱠᱟᱱᱟ, ᱟᱨ ᱚᱱᱟᱭ ᱢᱚᱜᱚᱜ ᱵᱤᱡᱞᱤ ᱞᱮᱠᱟ ᱧᱮᱞᱚᱜ ᱛᱟᱦᱮᱸᱠᱟᱱᱟ, ᱟᱨ ᱚᱱᱟᱭ ᱢᱮᱫᱠᱚ ᱡᱩᱞᱟᱹᱣᱟᱹ ᱞᱟᱢᱯ ᱞᱮᱠᱟ, ᱟᱨ ᱚᱱᱟᱭ ᱛᱤ ᱟᱨ ᱡᱟᱝᱜᱟᱠᱚ ᱯᱚᱞᱤᱥ ᱦᱚᱭ ᱮᱱ ᱯᱤᱛᱚᱞ ᱞᱮᱠᱟ ᱨᱚᱝ ᱛᱮ ᱧᱮᱞᱚᱜ ᱛᱟᱦᱮᱸᱠᱟᱱᱟ, ᱟᱨ ᱚᱱᱟᱭ ᱠᱟᱛᱷᱟᱠᱚ ᱟᱹᱭᱩᱵ ᱢᱤᱫ ᱦᱚᱨ ᱞᱚᱠᱠᱚᱨ ᱥᱟᱰᱮ ᱞᱮᱠᱟ ᱛᱟᱦᱮᱸᱠᱟᱱᱟ’ (Daniel 10:2–6)।”

“Haalli kun ibsi kun Yohaannis yeroo Kiristoos odoola Phaatmos irratti isaaf mul’ifametti kennamteen wal fakkaatti. Nama kanarra guddaa hin taane, jechuunis Ilmi Waaqayyoo, Daani’eeliif mul’ate. Gooftaan keenya ergaa samii biraa tokko wajjin dhufee, waan guyyoota dhumaa keessatti ta’u Daani’eeli barsiisuuf dhufe.

“Dhugaawwan gurguddoon Fayyisaa addunyaatiin mul’ifaman warra dhugaa akka qabeenya dhokataa barbaadaniif ta’u. Daani’el nama dulloome ture. Jireenyi isaa hawwata mana mootummaa warra waaqeffannaa sobaa gidduutti darbe; sammuun isaas dhimma mootummaa guddaa tokkootiin ulfaatee ture. Ta’us inni waan kana hunda irraa garagalee, lubbuu isaa Waaqa duratti gad deebisee, kaayyoo Isa Hundumaa Olii beekuu barbaade. Kadhaawwan isaa kanaaf deebii ta’eenis, warra bara dhumaa keessa jiraatanif ifni mana mootummaa samii irraa dabarfamee kenname. Egaa nuyi immoo, akka inni hubannaa keenya banee dhugaa samii irraa gara keenyatti dhufte hubachuu dandeenyuuf, hammam jabaannee Waaqa barbaaduu qabna!”

“‘Ani Daani’eel mul’ata sana kophaa koo arge; namoonni na wajjin turan garuu mul’ata sana hin argine; raafamni guddaan isaan irra bu’e, kanaafis of dhoksuuf baqatan…. Ani immoo humni na keessatti hin hafne; miidhaginni koos na keessatti gara mancaatti geeddarame, humna tokko illee hin qabne’ (lakkoofsota 7, 8). Warri dhugumaan qulqulleeffaman hundinuu muuxannoo kana fakkaatu ni qabaatu. Hamma ilaalchi isaanii ulfina, mootummaa, fi guutummaa Kiristoos irratti ifa ta’etti, dadhabina fi hir’ina ofii isaanii caalaatti ifatti ni argu. Isaan amala cubbuu hin qabne of irratti himachuuf fedhii tokko illee hin qabaatan; wanti of keessatti sirrii fi miidhagaa fakkaatee mul’ate sun, qulqullina fi ulfina Kiristoos wajjin wal bira qabamee yeroo ilaalamu, akka waan hin mallee fi mancaa qofaatti ni mul’ata. Yeroo namoonni Waaqayyoo irraa addaan ba’an, yeroo ilaalchi isaanii Kiristoos irratti baay’ee dukkanaa’e ta’etti, isaan, ‘Ani cubbuu hin qabu; ani qulqulleeffameera’ jedhu.”

“Gabriʼel yeroo kana raajicha duratti mulʼate; akkanas isaaniin jedhe: ‘Yaa Daaniʼel, nama baayʼee jaallatame, dubbii ani sitti dubbadhu hubadhu, qajeelii dhaabadhu; ani amma gara keetti ergameera. Inni dubbii kana natti dubbatee erga xumuree booddee, ani hollachaa dhaabade. Innis naan jedhe, Daaniʼel, hin sodaatin; sababni isaas, guyyaa jalqaba irraa kaastee garaa kee hubachuuf qopheessitee, Waaqa kee duratti of gad deebisuu fi of adabuu jalqabde irraa, dubbiin kee dhagaʼameera; anis sababii dubbii keetiif dhufeera’ (lakkoobsa 11, 12).”

“Ulfinni guddaan ulfina samii irraa Daaniʼeliif agarsiifame! Inni tajaajilaa Isaa hollataa jiru jajjabeessa, kadhannaan isaas samii keessatti akka dhagaʼame isa mirkaneessa. Kadhannaa cimaan sanaaf deebii kennuuf ergamaan Gabriʼel garaa mootii Faaresii tuquuf ergame. Mootichi torban sadii Daaniʼel soomaa fi kadhannaa keessa ture keessatti dhiibbaa Hafuura Waaqayyoo dura dhaabatee ture; garuu kadhannaa Daaniʼeliif deebii kennuuf tarkaanfii murteessaa tokko akka fudhatuuf garaan mooticha mataa-jabaa sanaa akka geeddaramu gochuuf Bulchaan samii, Mikaaʼel Ergamaa Guddaan, ergame.”

“‘Yommuu inni dubbii akkanaa natti dubbate, ani fuula koo gara lafaa gadi qabe; dubbiis taʼe hin dandeenye. Kunoo immoo, tokko fakkaattii ilmaan namootaa qabu hidhii koo tuqe…. Innis akkana naan jedhe, Yaa nama baayʼee jaallatamaa, hin sodaatin; nagaan siif haa taʼu; jabaadhu, eeyyee, jabaadhu. Yommuu inni natti dubbates ani jabaadhe; anis akkana jedhe, Gooftaan koo haa dubbatu; ati na jabeessiteertaatii’ (lakkoobsa 15–19). Ulfinni waaqayyummaa Daaniyaelitti mulʼifame guddaa akkasi tureef, inni arguu sana dandaʼee obsuu hin dandeenye. Ergamaan mootummaa samii sanaa ifa argama isaa haguugee, raajicha duratti akka ‘tokko fakkaattii ilmaan namootaa qabu’tti mulʼate (lakkoobsa 16). Inni humna isaa waaqayyummaatiin nama amanamummaa fi amantii qabu kana jabeesse, akka inni ergaa Waaqa irraa isaaf ergame dhagaʼuuf.”

“Daaniʼel inni Waaqa Waan Hundaa Oljabaatti of kenne ture. Jireenyi isaa dheeraan hojiiwwan kabajamoo tajaajilaa Gooftaa isaatiif oolaniin guutamee ture. Qulqullinni amala isaa fi amanamummaan isaa hin raafamne, gad of deebisuu garaa isaa fi cubbuu isaa Waaqayyo duratti qoommachuutiin qofa wal qixa. Ammas ni deebifna, Jireenyi Daaniʼel fakkeenya dhugaa qulqulleeffannaa hafuuraan kakaʼe dha.” Sanctified Life, 49–52.