Kitaaba Daani’eel — Lakkoofsa Kudha Jaha

Utuu boqonnaa sadaffaa Daaniʼel ilaaluutti seennuu keenya dura, mallattoolee raajii tokko tokko kanneen nu dandeessisan akka boqonnaa sana caalaatti guutummaatti hubannu ni ilaalla. Daaniʼel, Hanaaniyaa, Mishaʼeel fi Azaariyaan akka haala isaanii keessatti itti fayyadaman irratti hundaaʼuun mallattoolee raajii addaa bakka buʼuuf Hafuura Qulqulluudhaan itti fayyadaman. Boqonnaa jalqabaa keessatti, hanga xumura boqonnaa sanaatti garaagarummaan tokko malee akka namoota guguddoo afuritti bakka buʼaniiru; achitti immoo Daaniʼel kennaa “mulʼata hundumaa fi abjuu hunda hubachuu” qabu akka taʼe adda baafamee ibsameera.

Boqonnaa tokko keessatti, akka mallattoo “afuritti” isaan guutummaa biyya lafaa keessatti saba Waaqayyoo kan guyyoota dhumaa ni bakka bu’u. “Afur” mallattoo addunyaa guutuu agarsiisudha, raajonni hundinuus waaʼee guyyoota dhumaa dubbachaa jiru. Boqonnaa tokko keessatti namoonni ulfina qaban afran sun saba Waaqayyoo kan guyyoota dhumaa ni bakka bu’u; lakkoofsa kudha torbaffaa keessattis garaagarummaan yeroo jalqabaatiif Daaniʼelii fi namoota ulfina qaban sadan gidduutti godhama; kunis mallattoo “walitti makama sadii-fi-tokkoo” bakka bu’a.

Mallattoo “sadii-fi-tokko” jedhamu Dubbi Hafuuraatiin geggeeffamte keessatti irra deddeebi’amee ni mul’ata. Inni akka haala dubbichaa irratti hundaa’een dhugaa hedduu bakka bu’a. Inni seenaa ergaa ergamoota sadii kan “yeroo dhumaatti” bara 1798tti jalqabe, kan yeroo balballi araaraa cufamutti xumuramu bakka bu’a. Ergaawwan sadanuu sochii ergamaa isa jalqabaatiin bakka buufamanii turan; sochiin sunis ergamaa afraffaa Mul’ata boqonnaa kudha saddeet keessatti ibsameen ni hordofama; kanaafuu mallattoo sadii-fi-tokko ta’a.

Haala tokko tokko keessatti, inni lakkoofsa tokkoon sochii ergaa ergamaa isa jalqabaa seenaa Millerite, akkasumas lakkoofsa sadiin walitti dhufeenya sochii ergaa ergamaa isa sadaffaa agarsiisuu danda’a. Kanaafuu, “walitti-makamuun sadii-fi-tokko” jedhu akka “walitti-makamuun tokko-fi-sadii” tti illee bakka buufamuu danda’a. “Walitti-makamuun sadii-tokko” mallattoo fakkeenyaa ta’ee ni hojjeta; kunis tokkoon—sadii dura bu’uun yookaan sadiin—tokko dura bu’uun ta’uu danda’a. Boqonnaa sadii kan Daani’el keessatti ibidda Nebukadnezaar keessatti, jalqaba namoota gurguddoo sadan ni argina; sana booddee immoo isa afraffaan Ilma Waaqayyoo fakkaatu ni mul’ata.

Daaniʼel fakkii warqee boqonnaa sadaffaa keessatti waaqeffatamu sana irratti akka hin mulʼanne nu beeksisuuf, shakkii tokko malee, sababni guutummaatti waaqayyoo irraa taʼe fi dhugaan seenaa sirriin ni jira; garuu sababni raajii tokko immoo, utuu Daaniʼel achi argamee jiraatee, mallattoo raajii walitti dhufeenya sadii-fi-tokko sana iddoo ibidda bobaʼaa keessatti balleesseera ture. Gidʼoon wajjin, Gidʼoonii fi gareewwan isaa sadii, tokkoon tokkoon isaanii namoota dhibba tokko of keessaa qaban, turan. Kiristoosis yeroo baayʼee bartoota sadii wajjin ture.

Tokkoo-fi-sadii, yookaan sadii-fi-tokkoo; kun mallattoo walfakkaataadha, isaan hundinuu guyyoota dhumaa keessatti qaama raajii tokko tokko bakka bu’u; guyyoonni dhumaas guyyoota murtiiti. Guyyoonni murtii bara 1798 keessatti jalqaban; yeroo sanatti murtiin qorannoo Onkoloolessa 22, 1844 jalqabu akka ta’u labsame. Guyyoonni murtiis seera Dilbataa yeroo dhiyootti dhufu keessatti yeroo qorannaan namaa cufamuu jalqabutti itti fufu; akkuma murtiin raawwachiisummaa Waaqayyoo jalqabee suuta suuta dabalaa deemuudhaan qorannaan guutummaatti cufamutti fi dha’ichoonni torban dhumaa raawwatamanitti ga’u. Iddoo ibidda Nebukadnezaar keessatti, namoonni sadan amanamoon, kanneen boodarra Kiristoosiin itti dabalaman, alaabaa bakka bu’u. Yeroo bifa warqee sanaa eebbifamu, saboonni mootummaa Nebukadnezaar ijaaranii turan hundinuu achi argamu turan.

Waggootni torban Daniel keessa turuu waggoota torbaatamni mallattoo murteessaa biraa beekamuu qabu keessaa tokko dha; innis dubbii hafuuraan kenname keessatti irra deddeebiʼamee argama. Yeroo Yehooyaqiim irraa jalqabee hamma Qiirositti jiru waggoota torbaatama dhugaa torban Daniel keessa turuu isaa bakka buʼa. Seenaa Baraa Lammaffaa keessatti waggoonni torbaatamni sun yeroo biyyattiin boqottee Sanbata ishee itti gammadditu bakka buʼu. Isaayaas boqonnaa digdamii sadii keessatti waggoonni torbaatamni seenaa Ameerikaa Gamtoomanii bara 1798 irraa jalqabee hamma seera Dilbataatti jiru bakka buʼu; akkasumas kana gochuudhaan seenaalee wal cinaa deeman gaanfa Republicanismii fi gaanfa Protestantismii dhugaa bakka buʼu. Obboleettii White waggoota torbaataman sana waggoota kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jahaatama Bara Dukkanaa Papacy wajjin walqabsiisti.

Erga yeroo torbaatamni mallattoo akka taʼetti waggoota kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jahaatama Bara Dukkanaa illee kan bakka buʼan taʼuun hubatame, fakkeenyi “waggoota sadii fi walakkaa”, yookaan “jiʼoota afurtamii lama”, yookaan “yeroo, yeroo fi hirmaannaa yeroo” jedhaman, kan mallattoo ahaan Bara Dukkanaa bakka buʼan, hiika fi hojii irra oolmaa waggoota torbaatamii mallattoo taʼan balʼisu.

Kitaaba Daaniʼel keessatti waggoonni torbatamni ergaa jalqabaa humna argate irraa kaasee hamma murtiitti jiru akka yeroo sanaatti ibsamu. Yeroon sun sochii haaromsa qulqulluu hunda keessatti ni jira; akkasumas, taʼuu isaatiin, waggoonni torbatamni sarara dhugaa biroo yeroo irratti xiyyeeffannoo kennan miti, garuu kaayyoo yeroo sanaa kan ibsan taʼu. Fakkeenyaaf, yeroo waggoota torbatamaa jechuun ergaa kakuu taʼe ilmaan Leewwii qulqulleessuuf Malaaʼikiin bakka buufameera. Obboleettii White qulqulleessuu Leewwota Malaaʼikii wajjin qulqulleessuu mana qulqullummaa Kristos lamaan walqabsiifte. Yeroon isuma sanaa yeroo chaappaa namoota dhibba tokkoo fi afurtamii afur kumaatti kaaʼamuudha. Akkasumas yeroo roobni boodaa tartiibaan dhangalaʼuudha. Yeroon isuma sanaa immoo yeroo qorama fakkii bineensichaa, kan mallattoo bineensichaatti geessu, taʼa. Yeroon sunis “guyyaa qophii” raajii taʼeedha; kunis seera Dilbataatti geessa, innis akkasuma “guyyaa Sanbataa” dha. Yeroon sun yeroo bittinnaaʼinaa fi yeroo walitti qabamaa of keessaa qaba; isaan lachanuu qaamolee “yeroo torbaa” ti.

Kitaaba Daaniʼel keessatti Yehooyaaqiim humneeffamuu ergaa isa jalqabaatiin fakkeenya taʼa. Mootota lamaan isa boodaan dhufan wajjin walqabatee, inni salphaatti ergamoota sadan keessaa isa jalqabaa, kan murtiitti geessu fi achumaan xumuramu, taʼa. Qiiros seera Dilbataa qofa miti kan ittiin fakkeeffamu, garuu inni “mallattoo” fayyinaatis taʼa. Daaniʼel qaama walitti makama sadii-fi-tokko taʼe keessaa tokko dha; akkasumas bakka buʼummaa addunyaa maraa afran keessaa saba Waaqayyoo kan agarsiisu keessaa tokko dha. Daaniʼel akkasumas ergamaa Eliyaas kan fakkeessu dha; akkasumas macaafa Mulʼata keessatti Yohaannis kan agarsiisu taʼa. Inni dabalataan warra chaappaa Waaqayyoo fudhatanis fakkeenya taʼa. Maqaan “Daaniʼel” jedhu “abbaa murtii Waaqayyoo” yookaan “Waaqayyo kan murtii” jechuudha; kanaafuu inni fakkeenya murtiiti, akkasumas Laaʼodiiqeeyaa ti; jechuunis Laaʼodiiqeeyaan “saba irratti murtiin darbe” yookaan “saba murtii jala jiru” jechuudha. Murtichi Laaʼodiiqeeyaa dhuma irratti beekumsa kitaaba Daaniʼel keessatti hiikame sana diduu isaanii irratti hundaaʼa.

Nebukadnezaariin mallatni mootummaa Yunaayitid Isteetis keessaa gaanfa Ripablikaanaas ta’e gaanfa Pirootestaantii dhugaatiin lamaanuu argisiisa; akkasumas inni jalqabaa isaa irraa hamma dhuma isaatti Yunaayitid Isteetis ofii isaatiifis mallattoo dha. Yommuu gara boqonnaawwan afraffaa fi shanaffaa Daani’el geenyu, Nebukadnezaar “yeroo dhumaa” bara 1798 ni bakka bu’a; Belshaazaar immoo seera Dilbataa ni bakka bu’a. Nebukadnezaar dhuma “yeroo torbaa” adabbii sanatti bulchaa akka hoolaa ta’e, jijjiirame tokko ta’e; garuu ilmi isaa immoo, akkuma baduu isaa dura, akka jawwee dubbachuutti xumurama.

Daanyeel boqonnaa tokko seenaa sochii Miileri irraa eegalee Hagayya 11, 1840 hamma Onkoloolessa 22, 1844 tti agarsiisa. Akkasumas Fulbaana 11, 2001 irraa eegalee hamma seera Dilbataa tti ni agarsiisa. Akkasumas ergaa maleekota sadan keessaa isa jalqabaa ni agarsiisa; kunis mallattoo raajii lammaffaa seenaa Ameerikaa Tokkummaa qabdu bara 1798 irraa eegalee hamma seera Dilbataa tti agarsiisuudha.

Tarii ibsii isa caalaa barbaachisaa taʼe keessaa inni tokko, boqonnaan jalqabaa kitaaba Daani’el bakka bu’uudha; inni waan jalqaba irratti keessatti dubbatame dha, kitaaba raajii isa kitaaba Daani’elii fi kitaaba Mul’ata Yohannis walitti qabame irraa ijaarame keessatti. Kun qorumsota raajii sadii keessaa isa jalqabaa barataan raajii to’achuu qabu dha. Inni qorumsota itti aanan darbuu danda’uuf “nyaatamuu” qabu dha.

Barreeffama Duraa keessatti, akkuma duraan barruulee kana keessatti yeroo tokkoo ol caqasameetti, Obboleettiin Waayit adeemsa qoramuu sadarkaa sadii kan seenaa Kiristoos keeyyata tokko keessatti adda baasti; itti aansuudhaanis keeyyata itti aanu keessatti adeemsa qoramuu sadarkaa sadii kan seenaa Miilaraayitotaa adda baasti. Isheen namoota yeroo Kiristoos keessatti ergaa Yohaannis didan barsiisa Yesuusiin fayyadamuu akka hin dandeenye adda baasti. Keeyyatni itti aanu nama arguuf fedhii qabuuf, qoramni jalqabaa Miilaraayitotaaf kan ture Wiiliyaam Miiler akka ta’e ni mul’isa; innis, akka Obboleettiin Waayit adda baastetti, Yohaannis Cuuphaa fi Eliyaasiin lamaan isaanii wajjin fakkeeffamee ture. Dhugaa-baatonni lamaan kun kan qorama jalqabaa ta’an Daaniyael boqonnaan tokko ergaa Eliyaas akka ta’e ni hundeessu. Yoo boqonnaan tokko didame, boqonnaawwan lamaa fi sadii irraa faayidaan kamiyyuu jiraachuu hin danda’u.

Yesusii fi ergamaan lammaffaan seenaa isaanii keessatti Yohaannis Cuuphaa fi ergamaa jalqabaa duukaa bu’an. Yesus booda murtiin fannoo ture; murtiin qorannoo yeroo jalqabetti jalqabametti immoo ergamaan sadaffaan dhufe. Abdii kutuun bartootaa yeroo fannoo mudate abdii kutuu guddaa Onkoloolessa 22, 1844 keessaa fakkeenya ta’a. Boqonnaan tokkoo Daani’el keessatti Eliyaas dha; kunis akka Yohaannis Cuuphaa fi William Milleriin bakka buufametti mul’ata; garuu boqonnaawwan lamaa fi sadii irraa adda baafamuu hin danda’u. Boqonnaawwan sun walitti qabamanii wangeela bara baraa dha; innis yeroo hunda ergaa qorumsaa raajii sadarkaa sadii qabu, isa gareewwan waaqeffattootaa lama uumuudhaan achii immoo addaan baasu. Kanaafuu, yoo boqonnaawwan sadan sun addaan baafaman, wangeela kan biraa ta’a.

Daani’el boqonnaan tokkoon Ergamaan kakuu isaa mana qulqullummaa isaa keessatti tasa dhufuuf karaa qopheessa; akkasumas sagalee lafa onaa keessatti iyyu ni bakka bu’a. Lafti onaa yeroo bittinnaa’inaa akka ta’etti ni ibsama; yeroo sana keessatti mana qulqullummaa fi loltoonni miilla jalatti dhidhiitamaa jiru. Daani’el boqonnaa tokko keessatti, Daani’el lafa onaa keessa jira; bittinnaa’ee fi garboomfamee jira. Ergaan boqonnaa tokkoo, ergaa boqonnaa lamaaf karaa qopheessa; achitti Kiristoos ilmaan Leewwii qulqulleessee isaanii wajjin kakuu seena. Ilmaan Leewwii mallattoo saba Waaqayyoo filatamanii ta’anii ni beekamu; sababiin isaas, isaan yeroo rakkoo fakkii warqee Aarooniitti Musee wajjin amanamummaadhaan dhaabataniiru; boqonnaan sadii Daani’el immoo rakkoo fakkii warqee sanaa dha.

Shaadraak, Meeshaak fi Abednegoo warra Leewwotaa kanneen qormaata “fakkii bineensaa” waaqeffannaa taabota warqee sanaa dura qulqulleeffamanii qophaa’an fakkaatu. Sirna sana keessatti Nebukadnezaar orkeestiraa ni qopheessa, sagaagaltuun Xiiros faarfannaa ni faarfatti, Israa’el hafuuraa gantuu immoo fuula isaa lafa buusee sagada erga godhee booddee muuziqaa sana irratti naannoo taabota warqee sanaatti qullaa isaa ni sirba.

Kitaaboleen Daani’elii fi Mul’ataa kitaaba tokkicha; Kiristoosis akka Alfaa fi Oomeegaatti amma kitaaba Mul’ata Yesuus Kiristoos bakka bu’u sana hiikaa jira. Dhugaan inni dursee kitaaba sana keessa kaa’u ergaa ergamoota sadii ti. Boqonnaawwan sadan jalqabaa Daani’elii ergaa ergamoota sadii dha. Dhugaawwan ergaawwan ergamoota sadii sana wajjin walqabatan kan Mul’ata boqonnaa kudha afur keessatti argaman, yeroo isaan duraan dursee boqonnaawwan sadan jalqabaa Daani’el keessatti ibsaman ta’uun isaanii beekamutti guutummaatti raawwatamu. Mul’ata kudha afur keessatti isaan akka wangeela bara baraatti adda baafamu; akkasumas samii keessatti balali’aa jiru; kanaanis ergaa bara dhumaa keessatti addunyaa guutuutti dhihaatu adda baasu. Boqonnaawwan sadan jalqabaa Daani’el keessatti garuu, muuxannoon dhiiraa fi dubartoota ergaa sana addunyaatti baatan fakkeenyaan agarsiifama. Mul’ata kudha afur sarara alaa kan dhugaa ti; mallattooleedhaanis ergaa ergamoota sadanii bakka bu’a. Wangeelli bara baraa fi ergaan tokkoon tokkoon ergamoota sadan keessaa, sarara keessaa kan dhugaa boqonnaawwan sadan jalqabaa Daani’el keessatti bakka buufameen guutummaatti raawwatama.

Boqonnaan jalqabaa sadii dhugaa ajaa’ibsiisoo hedduu ni bakka bu’u; dhugaawwan keessaa inni tokko immoo ergaawwan sadan adeemsa qormaataa tarkaanfii sadii qabu ta’uu isaanii ti; kunis qormaata nyaataa irraa jalqabee, itti aansuun qormaata ijaa ta’ee, sana boodas qormaata litmus jedhamu hordofa. Qormaatawwan sadan sana maqaa itti kennuun karaa biraa ta’uu akka danda’u shakkii hin qabu; garuu maqaan sun boqonnaa jalqabaa keessatti salphaatti mul’achuu ni danda’a, akkasumas boqonnaawwan tokko irraa hamma sadiitti irra deebi’amee mul’achuu ni danda’a. Boqonnaawwan sadan kun walitti qabamanii akka mallattoo tokkootti beekamuu qabu.

Yoo gidduutti guyyaa tokko qofa, yookaan torban tokko, yookaan waggaa digdama taʼuun isaa dhimma hin qabu; isaan haala fakkeenyaatiin qormaatawwan sadii keessaa qormaatawwan sadii tartiiba isaanii keessatti adeeman ibsaa jiru. Nebukadnezaar akkaataan Waaqayyo raajicha Daaniʼeeliin abjuu isaa beekuu fi hiika abjuu sanaa sirrii fi jabaa akkasii kennuu dandaʼeef akka dhugaa qofaatti hubatamuu dandaʼutti baayʼee boojiʼamee fi dinqisiifate. Haa taʼu malee boqonnaa sadii keessatti, Nebukadnezaar qormaata lammaffaa boqonnaa lammaffaa keessaa kufe; mootummaa hiika waaqayyummaa abjuu iccitii sanaa adda baase humna Waaqayyoo mulʼata dinqisiisaa sanaa olitti fedhii namaa of-tuulummaan guutame isa ofii kaaʼuuf murteesseera.

Boqonnaa warqee keessaa fakkii warqee dhaabuu isaatiin, inni qoricha qorumsaa sadaffaa sana keessatti kufe. Shadraak, Meeshaak, fi Abednegoo qoricha qorumsaa sana keessa darbaniiru. Nebukadnezaar mallattoo bineensichaa fudhate; namoonni qulqulloonni sadii sun immoo chaappaa Waaqayyoo fudhatan. Boqonnaawwan duraa sadii kan Daani’el, ergamoota sadan Mul’ata boqonnaa kudha afurii wajjin walqabsiisanii hubatamuu qabu. Boqonnaawwan sadan sun hammam salphaa fakkaatan iyyuu—iftoomina isaanii irraa kan ka’e yeroo baay’ee akka seenaa ijoollee Kiristaanaatiif itti fayyadaman—dhugumatti garuu isaan, tarii, Dubbii Waaqayyoo keessatti boqonnaawwan sadan hundumaa caalaa gadi fagoofi hiika guddaa qaban keessaa ta’u.

Mata-duree itti aanu keessatti boqonnaa sadaffaa kitaaba Daaniʼel ni itti fufna.