Lakkoobsi kudha keessaa, boqonnaa kudha tokkoffaa Daani’el keessatti, ergaa keessaa fi ergaa alaa jecha “masaraa jabeessaa” jedhuun walitti qaba. Walitti hidhamiinsi inni raajii waggaa jaatamii shantamaa Isaayyaas wajjin godhu, “masaraa jabeessaa” raajii alaa akka Raashiyaa ta’e adda baasa; akkasumas “masaraa jabeessaa” keessaa isa mana qulqullummaa ta’e, kan Kiristoos seenaa sana keessatti kaasu, ni ibsa. Masaraan jabeessaan alaa, inni lakkoobsa soddomii tokko keessatti jiru, “qulqulluummaa humnaa” jedhamuun adda baafame, mootii yookaan mootummaa lafaa bakka bu’a. Masaraan jabeessaan keessaa, yookaan qulqulluummaan humnaa keessaa, mana qulqullummaa kan Ergamaan Kakuu waggaa afurtamii jaha keessatti kaasu dha.

Iddoo Isaan manaa qulqullummaa sanaa keessatti (masaraa jabaa sana keessatti), Waaqayyo iddoo samii irra taaʼee jira.

Macaafa Daaniʼel keessatti jechoonni Ibrootaa lamaanuu “mana qulqullummaa” jedhanii hiikamu. Tokkoon “miqdash” dha, kan biraan immoo “qodesh” dha. “Miqdash” jechuun mana qulqullummaa warra waaqeffannaa sobaa agarsiisuu dandaʼa, yookaan mana qulqullummaa Waaqayyoo, yookaan illee daʼannoo jabaataa agarsiisuu dandaʼa. “Qodesh” garuu, Macaafa Qulqulluu keessatti mana qulqullummaa Waaqayyoo qofa agarsiisuuf hojii irra oola. Daaniʼel boqonnaa kudha tokko, lakkoofsa soddomii tokko keessatti “mana qulqullummaa” (miqdash) humnaa (daʼannoo) jedhamee hiikame, “mana qulqullummaa humnaa” jedhamee hiikama; jechi Ibruu achitti mana qulqullummaa jedhamee hiikame “miqdash” dha; kunis Magaalaa Roomaa agarsiisa, isheenis seenaa Roomaa waaqeffannaa sobaa fi Roomaa paaphaasii lamaan keessatti mallattoo humna Roomaa ti. Daaniʼel jechoota Ibrootaa lameen sana of eeggannoo guddaadhaan fayyadame. Lakkoofsota buʼuura wiirtuu Adveentizimii taʼan keessatti, jechi “mana qulqullummaa” jedhu argina.

Achiis utuun tokko dubbatu nan dhagaʼe; qulqulluun biraas qulqulluu dubbachaa ture sanaan, “Mulʼanni kun waaʼee aarsaa guyyaa guyyaadhaan dhiʼeeffamuu fi cubbuu onleessee, iddoo qulqulluu fi loltoota illee miilla jalatti dhidhiitamaniif kennu sanaa hamma yoomiitti turuu?” jedhe. Inni immoo natti, “Hamma guyyaa kuma lamaa fi dhibba sadii gaʼutti; achiis iddoo qulqulluun ni qulqulleeffama” jedhe. Daaniʼel 8:13, 14.

Jechi Ibroota “mana qulqullummaa” jedhamee hiikame lakkoofsota lamaan keessatti “qodesh” dha; kunis mana qulqullummaa Waaqayyoo qofa bakka bu’uuf hojii irra oola. Lakkoofsa kudha tokko keessatti, mootummaa Roomaa waaqeffannaa butataa, akkasumas addatti mana qulqullummaa Pantheon Magaalaa Roomaa keessa jiru ibsuudhaan, jechi “mana qulqullummaa” jedhu ni argama; garuu lakkoofsa sana keessatti inni jecha Ibrootaa “miqdash” dha.

Eeyyee, inni hamma bulchitoota sanaa duraa angafaatti of guddises; isaatiinis aarsaan guyyaa guyyaatti dhiyaatu irraa fudhatame, iddoon mana qulqullummaa isaatiis gad buufame. Daani’el 8:11.

“Iddoo humnaa” inni aayata soddomaa-tokkoffaa keessatti Daani'el boqonnaa kudha-tokko keessatti argamu jechi Ibrootaa “miqdash” dha; innis jecha Ibrootaa kan aayata torbaa fi kudhan keessatti boqonnaa kudha-tokko keessatti “dallaa jabaataa” jedhamee hiikamu wajjin walqabatee mul’ata. Aayata torba keessatti mootichi kibbaa gara magaalaa Roomeetti qajeeloo seenee mooticha kaabaa booji’ee fudhate; sababiin isaas inni gara dallaa isaa jabaataatti seene. Garuu aayata kudhan keessatti mootichi kaabaa “gara” “dallaa jabaataa” qofatti ol ba’a; mootummaa isaa fi Gibxi gidduutti daangaa irratti dhaabateeraatii. Aayanni itti aanu daangaa Raafiyaa irratti akka dubbatu ture. “Iddoo humnaa” aayata soddomaa-tokkoffaa keessatti argamu “miqdash” isa “dallaa jabaataa” ti.

Warri daangaa Raphia keessatti taʼe warra daangaa Yukireen keessatti taʼuuf fakkeenya dha. Seenaa raajii sana hubachuun “mataa” jechuun mootummaa yookaan mooticha, innis daʼannoo humna isaa taʼuu isaa beekuun ni dandaʼama; garuu raajiin sun dhugaa keessaa fi dhugaa alaa lamaan ni dubbata. Sararri alaa irratti “qulqullina humnaa” mana qulqullummaa “miqdash”iin bakka buʼa; sararri keessaa irratti immoo qulqullinni humnaa mana qulqullummaa “qodesh”iin bakka buʼa.

Bara 1844 irraa kaasee hamma 1863tti seenaa raajii isa mallattoo kaa’amuu warra dhibba afurtamaa fi afur kuma afurtamaa agarsiisu keessaa dha. Waggaa kuma lama dhibba shan fi digdamii diigamuu mootummaa kaabaa irratti murtaa’e bara 1798tti xumurame; akkasumas sararri waggaa kuma lama dhibba shan fi digdamii mootummaa kibbaa irratti murtaa’e sunis bara 1844tti xumurame. Sararoonni lamaan kun uumama gad-aanaa namaa fi uumama ol-aanaa namaa bakka bu’u. Uumamni gad-aanaan, inni mootummaa kaabaatiin bakka buufame, qaama; uumamni ol-aanaan immoo mataa dha. Mataan mootummaa sanaa magaalaa mootummaa isaati; inni mootichaas dha. Fakkeenya kanaafis Kiristoos maqaa Isaa kaa’uuf mootummaa kibbaa, jechuun Yihudaa, filate; magaalchi mootummaa isaas Yerusaalem dha. Yerusaalem iddoo mana qulqullummaa dhugaa humnaa itti argamu dha; mana qulqullummaa sana keessattis kutaan teessoo mootummaa mootichaaf qophaa’e jira; mootichi sunis mataa dha.

“Yeroon torban” Leewwota digdamii ja’a keessa jiru dhugaa xumuraa bara 1856 keessatti chaappaa ta’e ture; kunis hojii xumuruuf mallattoo tokko humneessuuf yaadamee ture. Bara 1844 irraa jalqabee hamma 1863tti, Kiristoos Waaqummaa Isaa namummaa wajjin bara baraaf walitti makuuf yaade ture; garuu namummaan fincile.

Inni sana sanaa yeroo sanatti amala namaa isa gad aanaa sana geeddaruu hin dandeenye, jechuunis kun dhufaatii Isaa isa lammaffaa irratti taʼa. Innis yeroo sana amala namaa isa ol aanaa gara fakkii Isaatti in geeddara; mataa mootummaa namaa mataa Waaqummaa wajjin walitti makuudhaan. Mataan magaalaa mootummaa ture. Mataan mootummaa mootii ture; yeroo Kiristoos geeddarama kana, jechuunis Waaqummaa namaaummaa wajjin tokkummaa uumu raawwatu, Inni iddoo qulqulluu Yerusaalem keessa, iddoo Qulqulluu Qulqulloota keessatti, bakka Kiristoos Abbaa Isaa wajjin taaʼe sanatti, mataa namaaummaa fi Waaqummaa lamaanuu walitti makaa.

Inni moʼatuuf, akkuma aniis moʼadhee Tulluu Abbaa koo irratti taaʼe, akkasuma inni na wajjin tulluu koo irratti akka taaʼu nan kennaaf. Namni gurra qabu, Wanti Hafuurichi waldoota kiristaanaa ittiin jedhu haa dhagaʼu. Mulʼata Yohaannis 3:21, 22.

Kiristoos namoonni (Laa’odiiqeyaa) warri akkuma Inni mo’e mo’anii (Filadelfiyaa ta’anii) iddoo samii keessatti Isaa wajjin akka taa’an abdii kenna.

Isaas inni Kiristoos keessatti hojjete; yommuu isa warra duʼan keessaa kaasee, iddoowwan samii keessatti harka mirga ofii isaatiin isa teessise, … Nuyis isaa wajjin nu kaasee, Kiristoos Yesuus keessatti iddoowwan samii keessatti walumaan nu teessise. Efesoon 1:20, 2:6.

Walittiin ulee lamaan Hisqiʼeel (namummaa Waaqayyummaa wajjin) mana qulqullummaa jabinaa Waaqayyoo keessatti (qodesh) raawwatama; yeroo sanuma keessatti daʼoon jabinaa (miqdash) furtuu raajii taʼee kan sararoota keessaa fi alaa raajichaa lamaan wal qunnamsiisu akka taʼe adda baafama; sararoota kanneen Gabriʼel waaʼee waan yeroo chaappaʼamuu nama dhibba afurtamii afur kumaatti saba Waaqayyoo irratti dhufuuf ture irratti Daaniʼel akka hubatuuf dhufe. Kiristoos hojii kana seenaa Millerite keessatti raawwachuu ni barbaade; garuu hojii sun fincila 1863tiinan gufachiifame; taʼus seenaa 1844 irraa hanga 1863tti jiru amma iyyuu akka sarara hojii yaalame sana agarsiisuutti ni hafa.

ଦାନିଏଲ ଅଧ୍ୟାୟ ଏଗାରର ଦଶମ ପଦରେ, ଏଗାରରୁ ପନ୍ଦର ପଦ ପର୍ଯ୍ୟନ୍ତର ଆଭ୍ୟନ୍ତରୀଣ ଏବଂ ବାହ୍ୟ ବାର୍ତ୍ତାକୁ ବୁଝିବା ପାଇଁ ମୂଳ ଚାବି ରହିଛି; ଯାହା 2014 ମସିହାରେ ଆମର ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀମୂଳକ ଇତିହାସରେ ପ୍ରବେଶ କରିଥିଲା। ଦଶମ ପଦ 1989କୁ ଚିହ୍ନିତ କରେ, ଯାହା ଏକ ଲକ୍ଷ ଚୁଆଳିଶ ହଜାରଙ୍କ ସଂଶୋଧନ ଆନ୍ଦୋଳନରେ ଶେଷକାଳ; କିନ୍ତୁ ଏହାର ମଧ୍ୟରେ ସେହି ଚାବି ମଧ୍ୟ ଅଛି ଯାହା 2014କୁ ମୁଦ୍ରାଙ୍କନର ଇତିହାସରେ ଏକ ପଥଚିହ୍ନ ଭାବେ ଚିହ୍ନଟ କରିବାକୁ ସମ୍ଭବ କରାଏ।

Onkoloolessa 22, 1844, Ergamichi Kakuu achumaan inni ijaaretti tasa dhufe. Mallattoon karaa sanaa Fulbaana 11, 2001 yeroo ergamaan sadaffaan ammas dhufe, malakatichi torbaffaanis ammas sagalee dhageessisuu jalqabetti fakkeenya ta’a. Achiis seenaan bara 1840 irraa hamma 1844tti ture akka irra deebi’amee raawwatamu qaba ture; sababni isaas ergamaan Hagayya 11, 1840 irratti bu’e sun nama kami iyyuu osoo hin taane Yesus Kristos mataa Isaa ture; hojii Isaas ulfinni Isaa lafa ibsuudha ture.

Bara 1840 hanga 1844is akkasuma, akkuma 1844 hanga 1863tti taʼetti, Seebtembar 11, 2001 irraa kaasee gara seera Dilbataa dhihoo dhufuuttis ni bakka buʼa. Obboleettiin White seenaa 1844 seenaa fannootiif walqixxeessiti; fannoonis seenaa lama kan waggaa sadii fi walakkaa taʼan gidduutti qoodinsa agarsiisa, isaanis lameenuu walii wajjin wal simatu. Fannoon kun seenaa duraa 1840 irraa jalqabee 1844tti xumuramu fi seenaa itti aanu hamma 1863tti deemtu seenaa lama wal cinaa deeman taʼuu isaanii hundeessa; isaanis lameenuu yeroo chaappaa kaaʼamuu bakka buʼu.

Sararri jalqabaa bara 1840 irraa kaasee hamma 1844 tti mo’icha Adventistoota Filadelfiyaa agarsiisa; sararri inni biraan immoo bara 1844 irraa kaasee hamma 1863 tti kufaatii Adventistoota Laa’odiiqeyaa agarsiisa. Gareewwan lamaan iyyuu boqonnaa kudhanaffaa Daniel keessatti bakka bu’anii jiru; sababiin isaas Daniel, yeroo chaappaan namoota dhibba afurtamii afur kuma irratti kaa’amaa turetti, durboota ogeeyyii mo’atoo bakka bu’uun, mul’ata sana arge; warri isa wajjin turan garuu mul’ata sana irraa baqatan.

Guyyaa jalqabaa keessa guyyaa afurtamaa fi afuraffaatti, utuun laga guddaa isa Hiddeqel jedhamu bira jiruu; anis ija koo ol nan kaasa, nan ilaala; kunoo, namichi tokko uffata quncee irraa hojjetame uffatee, mudhiin isaas warqee qulqulluu Ufaaz irraa taʼeen hidhamee ture. Qaamni isaa akkuma berilii fakkaata ture; fuulli isaas akka mulʼata ibsaa balaqqeessaa, iji isaas akka ibsaa ibiddaa, irreenii fi miilli isaas halluu sibiila diimaa qulqullifamee fakkaatu qabu turan; sagaleen dubbii isaatis akka sagalee tuuta guddaa ture. Mulʼata sana kan arge anuma Daaniʼel qofa ture; namoonni ana wajjin turan mulʼata sana hin argine; garuu hollannaan guddaan isaan irratti buʼe, kanaaf of dhoksuuf baqatan. Daaniʼel 10:4–7.

Daaniʼel boqonnaa torba keessatti, Daaniʼel mulʼata bineensota bosonaa erga argee booddee, Gibriʼeel mulʼaticha hiikuuf dhufe.

Ani Daani’el hafuura koo keessatti baayʼee gaddaan guutame; mulʼanni mataa koo keessa natti mulʼates na dhiphise. Kanaaf ani gara tokko isaanii achi dhaabatee ture sanaa dhiʼaadhee, waaʼee kana hundumaa dhugaa isaa isa gaafadhe. Innis naaf himee, hiika wantoota sanaa akkan beekus na godhe. Daani’el 7:15, 16.

Daani'el boqonnaa saddeet keessatti, Daani'el mul'ata bineensota mana qulqullummaa erga argee booddee, Gabri'el mul'aticha hiikuuf dhufe.

Yommuu ani, jechuunis ani Daani’el, mul’ata sana argee hiika isaa barbaadetti, kunoo, namni fakkaatu tokko fuuldura koo dhaabatee ture. Anis gidduu qarqara Uulaay keessaa sagalee namaa tokko nan dhaga’e; innis waamee akkana jedhe: “Gabri’eel, namni kun mul’ata kana akka hubatu godhi.” Daani’el 8:15, 16.

Boqonnaa Daaniʼel boqonnaa sagalaffaa keessatti, Daaniʼel lakkoofsa waggoota Ermiyaas ifaan ibsee fi barreeffamoota Musee keessatti akkuma abaarsaa fi kakuu Waaqayyoo taʼee bakka buʼame hubannoo erga argatee booddee, Gabriʼel mulʼata sana ibsuuf dhufe.

Ani ani dubbachaa, kadhachaa, cubbuu koo fi cubbuu saba koo Israa’el himachaa, gaara qulqulluu Waaqa koo irratti kadhannaa koo fuula Gooftaa Waaqa koo duratti dhiʼeessachaa utuu jiruu; eeyyee, ani kadhannaa keessatti dubbachaa utuu jiruu, namichi Gabri’el inni ani jalqabatti mul’ata keessatti arge sun ariifatee balali’uudhaan yeroo aarsaan galgalaa dhiʼaachaa turetti na tuqe. Innis na barsiise, na wajjin dubbatees, “Yaa Daani’el, amma ani hubannaa fi qalbeeffannaa siif kennuudhaaf baʼeera” jedhe. Daani’el 9:20–22.

Kanaaf, ragaa sadii irratti hundaa’uun, hundinuus kitaaba Daani’eel keessaa yoo ta’an, yeroo Gaabri’eel boqonnaa kudhan keessatti Daani’eeliin, akka inni guyyoota dhumaa keessatti waan saba Waaqayyoo irra ga’u Daani’eel hubachiisuuf dhufe jedhetti, Gaabri’eel mul’ata sababa-taasisuu “marah” kan dubartii-saala jedhu, isa Daani’eel argee fi gareen kan biraa isa irraa baqatan hiikaa jira.

Amma ani namoota kee irratti bara dhumaa keessatti wanti dhufu maal akka ta’e si hubachiisuuf dhufeera; mul’anni kun amma iyyuu guyyoota hedduudhaaf waan ta’eef. Daani’el 10:14.

Mul’anni Daani’el arge, isa amantoota gidduutti adda-baa’iinsa uume, mul’ata mul’achuu Kiristoosii, mul’ata waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii sana ture; garuu inni ibsa dubartummaa mul’ata sanaa ture. Hubannaan mul’ata mul’achuu hatattamaa Kiristoosii akka Ergamicha Kakuu sanaatti, Daani’el (fi warra Daani’eliin bakka bu’aman) gara bifa Kiristoosiitti kan jijjiire ture. Wanti “guyyoota dhumaa keessatti saba Waaqayyoo irra ga’u” seenaa Millerota bara 1840 irraa hamma 1844tti jiruun bakka bu’ama; akkasumas Millerota bara 1844 irraa hamma 1863tti jiraniinis bakka bu’ama. Gareen tokko fincilaan mul’ata sana irraa baqata; gareen kaan immoo iddoo Qulqulluu keessaa Qulqullootatti amantiidhaan Kiristoosin duukaa bu’a, isa wajjinis iddoowwan samii keessatti taa’uuf.

Haa taʼu malee yommuu Gaabriʼel mulʼata keessatti ummanni Waaqayyoo kan guyyoota dhumaa gara bifa Kiristoosiitti jijjiiraman hiiku, inni seenaa alaa addunyaa ibsa. Mulʼanni Daaniʼel waaʼee Kiristoos, hiika Gaabriʼeliin, akka seenaa alaa yeroo mallattoo kaaʼuu warra dhibba tokkoo fi afurtamii afurii taʼee ibsame. Yommuu seenaa Fulbaana 11, 2001, hiika Gaabriʼeli keessatti, gaʼamu, seenaa akka isa seera Dilbataa lakkoofsa kudha jaha keessatti dursee jiruuf xiyyeeffannaan kennamu, furtuu hubannaa lakkoofsa kudhan keessatti “dallaa jabaa” jedhamee bakka buʼame qofaan beekama. Fulbaana 11, 2001 irratti buʼaan mulʼata hundumaa akka geengoo keessa geengoo taʼeen mulʼachuu jalqabe.

Akkasumas dubbii Waaqayyoo gara kootti dhufe, akkana jedhe; Yaa ilma namaa, mammaaksi isin biyya Israa’el keessatti qabdan sun maali, kan akkana jedhu, Guyyaan dheeraa ta’a, mul’annis hundinuu ni fashala?a? Kanaafuu itti himi, Akka Waaqayyo Gooftaan jedhuutti; Ani mammaaksa kana nan balleessa, isaanis si’achi akka mammaaksaatti Israa’el keessatti isa hin fayyadaman; garuu akkana isaaniin jedhi, Guyyaawwan dhihaataniiru, raawwatiinsi mul’ata hundumaas ni dhufa. Sababiin isaas, mana Israa’el keessatti si’achi mul’anni sobaa tokko illee hin jiraatu, yookiis faallii sobaan nama gammachiisu. Ani Waaqayyoodhaatii; ani nan dubbadha, dubbiin ani dubbadhus ni raawwatama; si’achi hin turu; guyyoota keessan keessatti, yaa mana fincilaa, ani dubbicha nan dubbadha, nan raawwadhus, jedha Waaqayyo Gooftaan. Ammas dubbiin Waaqayyoo gara kootti dhufe, akkana jedhe; Yaa ilma namaa, kunoo, warri mana Israa’el akkana jedhu, Mul’anni inni argu sun guyyoota hedduu boodadhaaf ta’a, inni immoo waa’ee yeroo fagoo raajii dubbata. Kanaafuu akkana isaaniin jedhi, Akka Waaqayyo Gooftaan jedhuutti; Dubbiin koo keessaa tokko illee si’achi hin turu; garuu dubbiin ani dubbadhe ni raawwatama, jedha Waaqayyo Gooftaan. Hisqi’el 12:21–28.

ସେହି ଇତିହାସରେ ଅନ୍ୟ ଭବିଷ୍ୟବାଣୀମୟ ଚକ୍ରମାନଙ୍କ ଭିତରେ ଘୂରୁଥିବା ସମସ୍ତ ଭବିଷ୍ୟବାଣୀମୟ ଚକ୍ରମାନଙ୍କ ମଧ୍ୟରୁ, ଗୋଟିଏ ଚକ୍ର ଅଛି, ଯାହା ବିଷୟରେ ପ୍ରେରିତ ବାକ୍ୟ ଶେଷ ଦିନର ଭବିଷ୍ୟବାଣୀର ଶିଷ୍ୟମାନଙ୍କୁ ଜଣାଇଛି ଯେ, ସେହି ଚକ୍ର ଦ୍ୱାରା ତାଙ୍କର ଅନନ୍ତ ଗତି ନିର୍ଣ୍ଣୟ କରାଯିବ। ପଙ୍କ୍ତି ପରେ ପଙ୍କ୍ତି, ସେହି ଚକ୍ର ଅବଶ୍ୟ ସେହି ଦର୍ଶନ ମଧ୍ୟ ହେବାକୁ ପଡ଼େ, ଯାହା ଦାନିଏଲ ଦେଖିଥିଲେ ଏବଂ ଯାହା ତାଙ୍କୁ ଖ୍ରୀଷ୍ଟଙ୍କ ଛବିରେ ପରିବର୍ତ୍ତିତ କରିଦେଇଥିଲା; କାରଣ ଶେଷ ଦିନରେ ଈଶ୍ୱରଙ୍କ ଲୋକମାନଙ୍କ ଉପରେ ଯାହା ଘଟେ, ସେଥିକୁ ଚିହ୍ନିତ କରୁଥିବା ଦର୍ଶନ ସେହିଠାରେ ଅଛି।

“Gooftaan fakkii bineensichaa yeroo qorannoon cufamuu dura akka ijaaramu ifatti na argisiiseera; sababiin isaas, inni qormaata guddaa saba Waaqayyoof taʼuuf jiru, isa ittiin mootummaa isaanii bara baraa murtaaʼu dha. Dhaabbanni kee walitti buʼiinsaafi wal faallessuu hedduudhaan kan wal makame waan taʼeef, namoonni muraasni qofti ni gowwoomfamu.”

“Mul’ata 13 keessatti dhimma kana ifatti dhihaateera; [Mul’ata 13:11–17, jechuun caqasame].”

“Kun qorannoon kun kan uummanni Waaqayyoo utuu hin mallattoofamin dura qabaachuu qabu dha. Warri seera Isaa eeguun, akkasumas Sanbata sobaa tokko fudhachuu diduun amanamummaa isaanii Waaqayyoof mirkaneessan hundinuu, jalatti alaabaa Gooftaa Waaqayyoo Yihowaa ni hiriiru; mallattoo Waaqayyoo jiraataa ni fudhatu. Warri garuu dhugaa madda isaanii samii irraa taʼe dhiisanii, Sanbata Dilbataa fudhatan, mallattoo bineensichaa ni fudhatu.” Manuscript Releases, volume 15, 15.

Qormaanni inni akka qormaata fakkeenya bineensaa jedhamutti beekamu inni lam-lama dha. Inni qormaata barataa raajii fakkeenya bineensaa isa walitti dhufeenya mootummaa fi waldaa amantii Ameerikaa keessatti, seera Dilbataa dura, akka guddachaa dhufu hubatu gaafatu dha. Akkasumas inni qormaata warra Daaniʼeeliin bakka buʼaman yookaan warra baqatan keessatti fakkeenya bineensaa yookaan fakkeenya Kiristoos keessaa tokko kan uumu dha. Addaan baʼuun sun hundeedhaan durboota sana keessaa isaan akka Daaniʼeelitti “mulʼata guddaa kana ni argu” moo mulʼaticha irraa ni baqatu jedhu irratti hundaaʼa. Furtuun mulʼata guddaa sana arguuf jecha “masaraa” jedhuun bakka buufameera.

Barumsa kana barruu itti aanu keessatti qorannaa kana itti fufna.

“Malaa’ikaa jabaan inni Yohannisiin barsiise sun Yesus Kiristoos mataa Isaa irraa gad hin taane ture. Miila mirgaa Isaa galaana irra, miila bitaa Isaas lafa gogaa irra kaa’uun, qooda Inni xumura mootummaa wal’aansoo guddaa Seexanaa wajjin jiru keessatti hojjetaa jiru agarsiisa. Iddoon kun aangoo fi aboo Isaa isa ol’aanaa lafa guutuu irratti qabu mul’isa. Wal’aansoon sun bara irraa gara baraatti caalaatti jabaatee fi murtaa’aa dhufeera, akkasumas hanga hojii humnoota dukkanaa isa hunda caalaa ogummaa qabu gara fiixee isaatti ga’uutti, bifa xumuraa isaatti itti fufa. Seexanni, namoota hamoowwan wajjin tokko ta’ee, addunyaa guutuu fi waldoota amantii warra jaalala dhugaa hin fudhanne ni soba. Garuu malaa’ikaan jabaan sun xiyyeeffannaa gaafata. Sagalee guddaadhaan iyya. Inni humnaa fi aboo sagalee Isaa warra Seexana wajjin tokko ta’anii dhugaa mormuuf walitti makamanii jiranitti argisiisuuf jira.”

“Booda sana guguddoon torban kun sagalee isaanii erga dubbatan booddee, akkuma waa’ee macaafa xinnoo sana keessatti Daani’eeliif ajajni kenname, Yohaannisittis akkas jedhu: ‘Wanta guguddoon torban sun dubbatan sana chaapii cufi.’ Kunis taateewwan fuulduraa tartiiba isaanii keessatti mul’ifaman wajjin walqabata. Daani’el dhuma guyyootaatti qooda isaa keessatti ni dhaabbata. Yohaannis macaafa xinnoo sana chaappaan irraa banamee arga. Ergasii raajiiwwan Daani’el ergaawwan ergamoota isa duraa, isa lammaffaa, fi isa sadaffaa addunyaaf kennaman keessatti iddoo isaanii sirrii qabu. Chaappaan macaafa xinnoo sana irraa banamuun ergaa yeroo wajjin walqabatu ture.”

“Kitaabonni Daaniʼelii fi Mulʼata Yohaannis tokko dha. Tokkoon raajii dha, inni kaan immoo mulʼata; tokkoon kitaaba cufame dha, inni kaan immoo kitaaba baname. Yohaannis iccitoota qilleensota guguddoo dubbatan dhagaʼeera, garuu akka isaan hin barreessine ajajameera.

“Ifni addaa Yohaannisiif kenname, kan torban qilleensotaa keessatti ibsame, ibsa guutuu taʼe kan taate taʼe, taateewwan ergaawwan ergamoota jalqabaa fi lammaffaa jalatti raawwataman agarsiisa ture.” The Seventh-day Adventist Bible Commentary, volume 7, 971.