Waxyiin argisiisaan raajii ifaadha in boqonnaan sadii kitaaba Daani’el seera Dilbataa Ameerikaa keessatti bakka buʼu. Isaayyaas boqonnaa digdamii sadii keessatti, sagaagaltuun Xiiroos, mootota lafa irraa wajjin sagaagalummaa raawwattu, sagaagaltuu Mul’ata keessatti mootota lafa irraa wajjin sagaagalummaa raawwattudha. Mul’ata boqonnaa kudha torba keessatti, sagaagaltuun sun “Baabilon Guddittii” jedhamee adda ishee irratti barreeffamee qaba.

Dubartiin sun uffata diimaa bifa mootummaa fakkaatuu fi diima gaggaduu uffattee turte; akkasumas warqee, dhagaa gatii guddaa qabuu fi luulawwan ittiin miidhagfamtee turte; harka ishee keessattis xoofoo warqee qabu turte; xoofoon sun immoo wantoota jibbisiisoo fi xuraa’ummaa sagaagalummaa ishee keessaa guutame ture. Adda ishee irrattis maqaan tokko barreeffamee ture, jechuunis: DHOKSAA, BAABILON GUDDOO, HAADHA SAGALTOOTAA FI WANTOOTA JIBBISIISOO LAFICHAA. Mul’ata 17:4, 5.

Bara 1950 dura, galmeewwan Ingiliffaa dubartii lakkoobsoota lamaan kana keessatti bakka buufamte, akka waldaa Kaatolikii Roomaatti sirriitti adda baasu turan. Addunyaan guutuun erga bara Dukkanaa booddee ari’atamoota Kaatolikii waggoota 538 irraa hamma 1798tti raawwataman beekee ture; jechuunis, waldaan Roomaa sagaagaltuu mootota lafaa wajjin halalummaa raawwattu taʼuu ishee. Labsii Walabummaa bulchiinsa Kaatolikiizimii fi akkasumas bulchiinsa mootota lafaa sagaagaltittii sana wajjin hariiroo xuraaʼaa hundeessanii turan diduu irratti kan hundaaʼe ture. Isaayyaas boqonnaa digdamii sadii keessatti sagaagaltittiin ni dagatamti jedhee ibsa. Jecha Waaqayyoo gonkumaa hin kufu; Jechi Waaqayyoo isheen ni dagatamti jedhee dubbata; kanaaf, hiika sagaagaltittii Mul’ata Yohannis boqonnaa kudha torba keessaa akka waldaa Kaatolikii taʼe matoorota barbaacha ammayyaa kamiyyuu keessatti gonkumaa hin argitan.

Guyyaan sana keessatti, Xiiroon akka bara torbaatamaaf dagatamtu ni ta’a; akkuma guyyoota mootii tokkootti. Dhuma bara torbaatamaattis Xiiroon akka sagaagaltittii faarfatti. “Baganaa qabadhuutii magaalaa keessa naanna’i, yaa sagaagaltittii dagatamte; sirba mi’aawaa baasi, weedduu baay’ee faarfadhu, akka yaadatamtuuf.” Dhuma bara torbaatamaa booddee immoo, Waaqayyo Xiiroo ni daawwata; isheenis gara mindaa isheetti ni deebi’a, mootummoota lafaa hundumaa warra fuula lafa irra jiran hundumaa wajjin sagaagalummaa ni raawwatti. Daldalli ishee fi mindaan ishee immoo qulqullummaa Waaqayyoof ni ta’a; hin kuufamu, hin kuufatamus; daldalli ishee garuu warra fuula Waaqayyoo dura jiraataniif, akka quufanii nyaataniifii uffata yeroo dheeraa turu qabaataniif ni ta’a. Isaayaas 23:15–18.

Dubbiin Waaqayyoo yoom iyyuu hin kufu; bara 1798 irraa jalqabee sagaagaltuun sun dagatamtee turte, garuu guyyoota dhumaa keessatti ni yaadatamti. Isheen yeroo Sanbanni guyyaa torbaffaa Waaqayyoo irratti weeraramu ni yaadatamti; innis abboommii Kurnan keessaa abboommii tokko isa yeroo hundumaa yaadatamuu qabu ture. Isheen yeroo baganaa ishee fuudhattee, magaalaa keessa naannaatee, faarfannaa mi’aawaa fi sirboota baay’ee sirbitu ni yaadatamti. Isheen dhuma waggoota torbaatamii irratti sirboota ishee ni sirbiti; kunis guyyoota mootii tokkoo dha. Akka Daani’el boqonnaa lamaatti, mootiin mootummaa dha.

Namoonni ilmaan namootaa iddoo kam iyyuu keessa jiraatan hundumaa irratti, bineensonni bosonaa fi simbirroonni samii harka keetti kennamaniiru; isaan hundumaa irrattis si bulchaa godheera. Ati mataa warqee kana. Daani’el 2:38.

“Mataa,” yookaan “mootii,” lamaan isaanii iyyuu mootummaa kan agarsiisanidha. Mootummaan “bara mootummaa tokkoo” jedhuun bakka buufame, Ameerikaa Gamtoomaa dha. Ameerikaan Gamtoomaan, yeroo 1798 keessatti madaan du’aa ishee sagaagaltuu Baabilonitti geeffametti, akka bineensa lafaa taatee bulchiinsa raajii ishee jalqabde. Isheen akka mootummaa ja’aaffaa raajii Macaafa Qulqulluu taatee hamma seera Dilbataaatti itti fufa. Mootummaan jechuun mootummaa dhugaa, kan raajii Macaafa Qulqulluu keessatti waggaa torbaatamaaf mootummaa raawwate immoo Baabilon ture.

Kunoo, ani maatii warra kaabaa hundumaa nan erga, nan fidhadhas, jedha Waaqayyo; akkasumas Nebukadnezaar mootii Baabilon, tajaajilaa koo, nan fida; isaanis biyya kana irratti, jiraattota ishee irratti, saboota kana naannoo hundumaa irraattis nan kaasa; guutummaatti isaan nan balleessa; waan nama dinqisiisu, waan itti afaan qajeelchan, lafa bara baraan onaa taate isaan nan godha. Kana malees sagalee gammachuu, sagalee ililchaa, sagalee misirrichaa fi sagalee misirrittii, sagalee dhagaa daakuu, ifa ibsaas isaan irraa nan kaasa. Biyyi kun hundinuu ona taʼuu fi waan nama dinqisiisu taʼuu qabdi; saboonni kunis waggaa torbaatama mootii Baabilon ni tajaajilu. Ergasii waggoonni torbaatamni yommuu raawwataman, ani sababii jalʼina isaanii tiif mootii Baabilonii fi saba sana nan adaba, jedha Waaqayyo; biyya Kaldootaas lafa bara baraan onaa taatu nan godha. Ermiyaas 25:9–12.

Baabilon inni dhugumaan jiru waggoota torbaatamaaf mootummaa qabaatee bulche; kunis mootummaa bara dhumaa keessatti waggoota torbaatama mallattoo taʼaniif mootummaa qabaatee bulchu agarsiisa. Nebukadnezaar mootichi Baabilon Yihudaa yeroo sadii haleele. Haleellaan inni jalqabaa Yoyaaqiim irratti ture; yeroo sana immoo waggoota torbaatama raajii Ermiyaas ni jalqabame. Kunis duʼa Belshaazaaritti xumurame; yeroo sanattis Waaqayyo “mooticha Baabilon” adabe, akkuma jalqaba waggoota torbaatamaa keessatti mooticha Yoyaaqiim adabe sana. Mootummaan raajii keessatti “guyyoota mootii tokkoo” (mootummaa tokko) akka “waggoota torbaatamaatti” ibsame sun Baabilon ture; mootummaa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti yeroo sagaaleen Xiiros dagatamtu sanatti waggoota torbaatama mallattoo taʼaniif bulchu immoo bineensi lafaa kan Mulʼata boqonnaa kudha sadii keessatti ibsame dha. Ceʼumsi mootummaa shanaffaa irraa gara mootummaa jaʼaffaatti raajii Macaafa Qulqulluu keessatti bara 1798 taʼe, dhugaa Yohaannis Mulʼata boqonnaa kudha sadii keessatti ibsaa jiru keessaa isa tokko dha.

Ani qarqara galaanaa irra dhaabadhee, bineensi tokko galaana keessaa ol baʼaa arge; inni mataa torbaa fi gaanfa kudhan qaba ture; gaanfota isaa irrattis gonfoo kudhan turan; mataawwan isaa irrattis maqaan arrabsoo ture.... Bineensa biraas lafa keessaa ol baʼaa nan arge; inni akka hoolaa gaanfa lama qaba ture, akka bineensa guddaattis dubbata ture. Mulʼata Yohaannis 13:1, 11.

Qarqara galaanaa Yohaannis Mul’ata boqonnaa kudha sadi keessatti irra dhaabate, bara 1798 ni bakka bu’a.

“Yeroo Paaphaasummaan humna isaa irraa mulqamtee ari’atama raawwachuu irraa dhaabachuuf dirqamte sanatti, Yohaannis humna haaraa sagalee bineensichaa deebisee dubbatuu fi hojii gara jabinaa fi maqaa Waaqa arrabsuu isauma sana itti fufu tokko ol ba’aa jiru arge. Humni kun, isa dhumaa kan waldaa fi seera Waaqayyoo irratti waraana banatu, gaanfa akka hoolaa qabuun bineensa tokkoon bakka buufameera. Bineensonni isa dura turan keessaa ba’anii ka’an; inni garuu lafa keessaa ba’e; kunis saba inni ittiin mallatteeffame sanaa, jechuunis Yunaayitid Isteets, karaa naga-qabeessa ta’een ka’uu isaa agarsiisa.” Signs of the Times, February 8, 1910.

Bineensi galaanaa keessaa bahu bineensi lafa irraa bahu irraa cirracha galaanaatiin qoodame. Mootummaan shanaffaan raajii Macaafa Qulqulluu keessatti bara 1798tti (qarqara galaanaa) kan argisiifame seenaa darbe bakka buʼe; mootummaa ja’affaan immoo seenaa fuulduraa ture. Warri Millerite dhugaa kana hin argine. William Miller humna jawwee waaqeffannaa ormaa fi walitti dhufeenya isaa mootummaa itti aanu, kan bineensa Kaatolikummaa jedhamuun bakka buʼetti argamuu isaa irratti hubannoo argate. Mulʼanni Yohaannis kudha sadii, seenaa raajicha sobaa banuu jalqaba; inni kun humnoota sadan addunyaa gara Armaageedoonitti geessan keessaa isa sadaffaadha. Seenaan kun qarqara galaanaa bara 1798 irraa jalqaba.

Ameerikaanonni Gamtoomman seenaa isaa mallattoo hoolaatiin jalqaba, garuu seenaa isaa akka bineensa guddaa dubbatuudhaan xumura. Seenaa waggoota torbaatama mallattoo ta’an kan mootummaa bineensa lafaa, kutaa tokko keessatti, jechuunis Mul’ata boqonnaa kudha sadii keessatti bakka bu’ee dhiyaata; jechuunis kutaan sun jalqabaa fi dhuma bineensa lafaa lamaan isaanii iyyuu hima tokko keessatti adda baasee ibsa.

Anis bineensa kan biraa tokko lafa keessaa ol baʼu nan arge; innis gaafa hoolaa fakkaatan lama qaba ture, akka bineensa guddaattis dubbata ture. Mulʼata Yohaannis 13:11.

Yommuu Ameerikaan akka ajjeesaa dubbattu, seera Dilbataa ni baasti. Sagantaa waaqeffannaa Dilbataa dirqamaan hojii irra oolchuu isaa dura, waldoonni gantuu Pirootestaantizimii walitti ni dhufu; fakkeenya bineensaa yeroo ijaaran, mootummaa gantuu irratti to’annoo siyaasaa ni fudhatu. Yeroo hafuuriin kakaafame tajaajila Nebukadnezaar fakkii warqee sanaa dhaabuuf godhe seera Dilbataa akka bakka bu’u ibsu (kana immoo irra deddeebi’ee ni godha), xumura waggoota torbaatama mallattoo bineensa lafaa sanaa ni mallatteessa. Boqonnaawwan Daani’el tokko hanga sadiitti, ergaawwan maleeykota sadii kan Mul’ata boqonnaa kudha afurii bakka bu’u. Maleeykaan sadaffaan yeroo seera Dilbataatti dhugaa jiraataa ta’a.

Akka raagaattiin, kitaaba Daani’eel boqonnaan tokko hanga sadii waggoota mallattoo torbaatama bineensa lafaa Mul’ata boqonnaa kudha sadii ni bakka bu’u. Qormaanni nyaataa boqonnaa tokko keessatti bakka bu’ame, akkasumas fakkeenyi Yehoo’yaaqiim, akka raagaatti boqonnaan tokko aangoo ergamaa isa jalqabaa irratti ni jalqaba jechuun adda baasa; jechuunis seenaa ergamaa isa sadaffaa keessatti, yookaan Hagayya 11, 1840tti, yookaan Fulbaana 11, 2001tti.

Baabilon waggaa torbaatama bulche sanaadha; waggoonni sunis seenaa Ameerikaa Yunaayitid bakka bu’u. Waggoonni torbaatamni Baabilon kan xumuraman, kennaa fakkii warqee sanaa Nebukadneezaritti raawwatamee erga yeroo dheeraa booda ture; garuu raajii keessatti waggoonni torbaatamni mallattoo ta’an kan Isaayyaas boqonnaa digdamii sadii keessatti fayyadamu, boqonnaa sadaffaa Daani’el keessatti ni dhumu. Yommuu sirbi walga’ii Nebukadneezar sirna kennaa sanaaf muuziqaa taphatu, mallattoon bineensichaa ni dirqisiifama; yeroo sanattis sagaagaltuun Xiiroosii fi Baabilon mootota lafaatiif sirboota ishee sirbu jalqabdi, yeroo Israa’el gantuun immoo sujuuddee ni sirbiti.

Nebukaadnezar mootiin fakkii warqee irraa hojjetame tokko tolche; dheerinni isaa dhundhuma jahaatama, bal’inni isaas dhundhuma jaha ture; innis dirree Duraa, bulchiinsa Baabilon keessatti, dhaabe. Ergasii Nebukaadnezar mootiin mootummaa keessaa bulchitoota, abbootii mootummaa, hooggantoota waraanaa, abbootii murtii, eegdota qabeenyaa, gorsitoota, bulchitoota mootummaa, fi bulchitoota bulchiinsotaa hundumaa, baga fakkii Nebukaadnezar mootiin dhaabe sanaatti akka dhufanitti walitti waame. Kana irratti bulchitoonni, abbootiin mootummaa, hooggantoonni waraanaa, abbootiin murtii, eegdoti qabeenyaa, gorsitoonni, bulchitoonni mootummaa, fi bulchitoonni bulchiinsotaa hundinuu baga fakkii Nebukaadnezar mootiin dhaabe sanaatti walitti qabaman; fuula fakkii Nebukaadnezar dhaabe sanaas dura dhaabbatan. Ergasii lallabaan tokko sagalee guddaadhaan, “Yaa saboota, mootummaawwan, fi afaanota garaagaraa, isinitti ajajameera; yeroo isin sagalee gaanfaa, ulullee, baganaa, saaqbuutii, farraasii, dulsiimeerii, fi muuziqaa gosa hundumaa dhageessanitti, gadi gombifamtanii fakkii warqee Nebukaadnezar mootiin dhaabe sana waaqeffadhaa; namni gadi gombifamee hin waaqeffanne kam iyyuu sa’aatii sanauma keessa boba’aa ibiddaa keessatti darbama” jedhee labse. Kanaaf yeroo sana, yeroo saboonni hundinuu sagalee gaanfaa, ulullee, baganaa, saaqbuutii, farraasii, fi muuziqaa gosa hundumaa dhaga’anitti, saboonni hundinuu, mootummaawwan, fi afaanonni garaagaraa gadi gombifamanii fakkii warqee Nebukaadnezar mootiin dhaabe sana waaqeffatan. Daani’el 3:1–7.

Yeroo sana keessatti,” yookaan “sa’aatii” walfakkaataa sana keessatti, isa jechuun seera Wiixataa Ameerikaa keessatti, namni kam iyyuu fakkii warqee sanaaf sagaduu didu “gidduu ibidda bobaʼaa ibiddaa keessa ni darbatama.” Kitaabni Kakuu Moofaa keessaa jecha “sa’aatii” jedhamee hiikame of keessaa qabu tokko qofa kitaaba Daaniʼel dha. Jechi “sa’aatii” jedhu boqonnaa sadaffaa keessatti dhufaatii mallattoo bineensaa agarsiisa. Jechi “sa’aatii” jedhu akkasumas ergaa ergamaa isa jalqabaa boqonnaa afraffaa keessatti bakka buʼa; achitti inni akeekkachiisa “sa’aatii” murtii Waaqayyoo dhufuuf Nebukadnezaaritti kenname fakkeenya godha.

Achi Daniel, inni maqaan isaa Belteshaazaar ture, saʼaatii tokkoof baayʼee dinqisiifatee callise; yaadni isaas isa rakkise. Mootichis dubbatee, “Belteshaazaar, abjuun kun yookaan hiikni isaa si hin rakkisin” jedhe. Belteshaazaaris deebisee akkana jedhe: “Gooftaa koo, abjuun kun warra si jibban irra haa gaʼu; hiikni isaas diinota keetiif haa taʼu.” Daniel 4:19.

ଦାନିୟେଲ ନେବୁଖଦ୍ନେଜ୍ଜରଙ୍କୁ ପରମେଶ୍ୱରଙ୍କ ବିଚାରର ଆସନ୍ନ ସମୟ ବିଷୟରେ ସତର୍କବାଣୀ ପ୍ରସ୍ତୁତ କରିଥିଲେ, ଯାହାକୁ ପରେ ନେବୁଖଦ୍ନେଜ୍ଜର ଅସ୍ୱୀକାର କରିଥିଲେ। ଚତୁର୍ଥ ଅଧ୍ୟାୟର “ସମୟ” ଶବ୍ଦଟି, ଯେତେବେଳେ ସେହି ଅଧ୍ୟାୟରେ ପୁନର୍ବାର ବ୍ୟବହୃତ ହୁଏ, ତେବେ ଏହା ସେହି “ସମୟ”କୁ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରେ ଯେତେବେଳେ ବିଚାର ଆସିପହଞ୍ଚିଲା। ମିଲେରାଇଟ ଇତିହାସରେ, ଚତୁର୍ଥ ଅଧ୍ୟାୟର ପ୍ରଥମ “ସମୟ” 1798 ମସିହାରେ ପ୍ରଥମ ଦୂତଙ୍କ ଆଗମନକୁ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରିବ। ସେହି ସନ୍ଦେଶ 1844 ମସିହା ଅକ୍ଟୋବର 22 ତାରିଖରେ ଅନୁସନ୍ଧାନମୂଳକ ବିଚାର ଆରମ୍ଭ ହେବା ସମୟରେ ପୂରଣ ହେଲା। ଚତୁର୍ଥ ଅଧ୍ୟାୟର “ସମୟ” ପ୍ରଥମେ ଆସନ୍ନ ବିଚାରର ଏକ ସନ୍ଦେଶର ପ୍ରତୀକ, ଏବଂ ପରେ ଏହାକୁ ବିଚାର ଆସିପହଞ୍ଚିଥିବାର ପ୍ରତୀକ ଭାବରେ ବ୍ୟବହାର କରାଯାଇଛି। “ସମୟ” ଶବ୍ଦର ପ୍ରଥମ ବ୍ୟବହାର 1798 ମସିହାକୁ ଏବଂ ପ୍ରଥମ ଦୂତଙ୍କ ଆଗମନକୁ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରେ, ଏବଂ ଦ୍ୱିତୀୟ ବ୍ୟବହାର 1844 ମସିହା ଅକ୍ଟୋବର 22 ତାରିଖକୁ ଏବଂ ତୃତୀୟ ଦୂତଙ୍କ ଆଗମନକୁ ପ୍ରତିନିଧିତ୍ୱ କରେ।

Saʼaatii sanatti wanti sun Nabuukadnezaar irratti raawwatame; innis namoota keessaa ariʼame, akka loonii marga nyaate, hanga rifeensi isaa akka baallee ijoolee taʼutti, qubni isaa immoo akka qoosaa simbirrootaa taʼutti, qaamni isaas fixeensa samiitiin jiidhe. Daaniʼel 4:33.

Kanaafuu afur keessatti “saʼaatiin” mallattoo bara 1798 fi 1844 lamaaniti; isaanis xumura abaarsa lamaan “yeroo torbaa” ti; isaanis mootummaa Israa’el kaabaa irratti (kan jalqabe 723 Dh.K.D.) fi mootummaa kibbaa irratti (kan jalqabe 677 Dh.K.D.) dhufan. Abaarsi lamaan kun, waggaa kuma lama dhibba shantamaa fi digdama jechuunis 2520 keessaa bittinaaʼuu fi garbummaa bakka buʼan, dheekkamsa Waaqayyoo isa jalqabaa fi isa dhumaa irratti saba Isaa gantummaa keessa gale irratti raawwatame agarsiisu. Isaan lachuu murtii Waaqayyootiin jalqaban; xumuri isaanii garagaraas ergaa akeekkachiisaa murtii qorannoo Waaqayyoo isa dhihaachaa jiru, yookaan dhufaatii murtii qorannoo sanaa, bakka buʼa. Murtiiwwan lamaan, kanneen xumura murtiiwwan lamaan “yeroo torbaa” tiin bakka buufaman, Daani’el boqonnaa afur keessatti jecha “saʼaatii” jedhuun bakka buufamu.

Seenaa Miilariit keessatti “saʼaatiin” jalqaba sochii yeroo dhumaa bara 1798, yeroo ergamaan inni jalqabaa dhufe, agarsiisa; akkasumas “saʼaatiin” inni lammaffaan boqonnaa afur keessatti xumura sochichaa, yeroo ergamaan inni sadaffaan Onkoloolessa 22, 1844 dhufe, agarsiisa. Sochiin Miilariit ergamaa isa jalqabaatiin ibsame sochii ergamaa isa sadaffaatiin irra deebiʼamee mulʼata; kanaafuu fayyadamni “saʼaatii” lamaan boqonnaa afur keessatti argaman yeroo dhumaa bara 1989, akkasumas seera Dilbataa dhihoo dhufu, ni mallattoo godhu. Sochiin Miilariit ergamaa isa jalqabaa banamuu firdii qorannoo ni labsa; sochiin ergamaa isa sadaffaammoo banamuu firdii raawwachiisummaa Waaqayyoo ni labsa; firdiin kun adeemsa itti fufaa qabuudha; seera Dilbataatti irraa eegalee hanga Dhufaatii Lammaffaa Kiristoositti itti fufee dabalaa ni cima.

Nuti qoʼannoo keenya Daniel boqonnaa sadii irratti itti fufna; jecha “sa’aatii” jedhu irratti xiyyeeffannaa keenya immoo barruu itti aanu keessatti xumurra.

Kunoo, ani akka hoolotaa gidduu yeeyyii keessatti isin erga; kanaafis akka bofaatti ogeeyyii, akka gugeettiis miidhaa hin qabne taʼaa. Garuu namoota irraa of eeggadhaa; isaan mana murtiiwwanitti dabarsee isin kennu, manneen sagadaa isaanii keessattis isin reebu. Sababa kootiif bulchitootaa fi mootota durattis ni dhiʼaattu; kunis isaanii fi ormoota irratti dhugaa baʼumsaaf. Yommuu garuu isaan dabarsee isin kennan, akkamitti yookaan maal akka dubbattanitti hin yaaddaʼinaa; waan dubbattan saʼaatii sanauma keessatti isiniif ni kennama. Isin dubbattan miti; Hafuuri Abbaa keessanii isa isin keessatti dubbatuudha malee. Obboleessi obboleessa isaa duʼaaf dabarsee ni kenna; abbaanis ilma isaa; ijoolleenis warra isaanii irratti ni kaʼu, akka ajjeefamaniifis ni godhu. Sababa maqaa kootiif namoota hundumaan ni jibbamtu; inni hamma dhumaatti obsu garuu ni fayya. Yommuu isaan magaalaa kana keessatti isin ariʼatan, gara kan biraatti baqadhaa; dhuguman isinitti nan jedhu, Ilmi Namaa utuu hin dhufin dura magaalaawwan Israaʼel hunda keessa hin xumurdan. Barataan barsiisaa isaa irra miti; tajaajilaanis gooftaa isaa irra miti. Barataan akka barsiisaa isaa taʼuun, tajaajilaanis akka gooftaa isaa taʼuun isaaf gaʼaadha. Isaan abbaa manaatiin Beelzebul jedhan yoo taʼe, warra mana isaa keessaa immoo hammam caalaa akkas jedhu! Kanaafuu isaanii hin sodaatinaa; waan haguugame mulʼifamuu dhabu hin jiru; waan dhokfames beekamuu dhabu hin jiru. Waan ani dukkana keessatti isinitti jedhu ifatti dubbadhaa; waan gurraatti dhageessan immoo bantii mana irraa lallabaa. Isaan qaama ajjeesan garuu lubbuu ajjeesuu hin dandeenye hin sodaatinaa; isa Gehennaa keessatti lubbuu fi qaama lamaanuu balleessuu dandaʼu garuu sodadhaa. Maatewos 10:16–28.