Kitaaba Daaniʼel — Lakkoofsa Soddoma

Dooniin Tarshiish siif gabaa kee keessatti sirban; atis guutamte, galaana gidduuttis ulfina guddaa argatte. Warri siif oofan bishaanota guguddoo keessa si galchan; qilleensi bahaa galaana gidduutti si caccabe. Qabeenyi kee, gabaan kee, daldalli kee, doonii yaabdoonni kee, hooggantoonni doonii kee, warri si tolchan, warri daldala kee irratti hojjetan, loltoonni kee hundinuu kan si keessa jiran, akkasumas waldaan kee hundi kan si gidduu jirtu, guyyaa badiisa keetii galaana gidduutti ni kufu. Sagaleen iyya hooggantoota doonii keetii naannolee magaalattii ni raasa. Warri bidiruu qabatan hundinuu, doonii yaabdoonni, hooggantoonni galaanaa hundinuu doonii isaanii irraa ni bu’u; lafa irrattis ni dhaabbatu. Isaanis sagalee isaanii sitti ni dhageessisu, hadhaa’inaanis ni iyyu; mataa isaanii irrattis biyyee ni facaasu, daaraa keessattis of ni gangalchisu. Siif jedhaniis mataa isaanii guutummaatti ni haaddatu, uffata gaddaas ni hidhatu; hadhaa’ina garaa fi wawwaannaa hadhaa’aa ta’eenis siif ni boo’u. Boo’icha isaanii keessattis siif weedduu gaddaa ni kaasu, siifis akkana jedhanii ni boo’u: “Magaalaan Tiiroos fakkaattu eenyu? Ishee galaana gidduutti barbadoofte kana fakkaattu eenyu?” Yommuu meeshaaleen daldalaa kee galaanota keessaa ba’an, saboota baay’ee ni guutte; baay’ina qabeenya keetii fi daldala keetiitiinis mootota lafaa ni badhaaste. Yeroo ati galaanotaan bishaanota gadi fagoo keessatti caccabdu, daldalli kee fi waldaan kee hundi kan si gidduu jiru ni kufa. Jiraattonni odoola hundinuu sitti ni dinqisiifatu; mootonni isaaniis guddaa ni sodaatu, fuulli isaaniis ni jeeqama. Daldaltoonni saboota gidduu jiran si irratti ni qishna’u; ati sodaachisaa ni taata, deebiitees bara baraan hin jiraattu. Hisqi’eel 27:25–36.

Kanaaf balaan ishee guyyaa tokkotti ni dhufu; du’a, gadda, beelaas; ibiddaanis guutummaatti ni gubatti; gooftaan Waaqayyo ishee irratti murteessu jabaa dhaatii. Mootonni lafaas, warri ishee wajjin ejja raawwatan, qananiidhaan jiraatanis, yeroo aara gubamuu ishee argan, ishee irratti ni boo’u, ishee ni wawwaatu; dhiphina ishee sodaachifamaa kanaaf fagaatanii dhaabatanii, “Wayyoo, wayyoo, magaalaa guddoo Baabilon, magaalaa jabduu sana! murtiin kee sa’aatii tokko keessatti si ga’eeraatii” jedhu. Daldaltoonni lafaas ishee irratti ni boo’u, ni gaddu; sababni isaas, namni tokko iyyuu mi’a isaanii kana booda hin bituuti: mi’a warqee, meetii, dhagaa gatii guddaa qabu, luluu, quncee talbaa haphii, halluu diimaa cuquliisaa, harrii, halluu diimaa bifa ibiddaa, muka urgooftuu hundumaa, mi’a gaattiraa irraa hojjetame hundumaa, mi’a muka gatii guddaa qabu hunda irraa, naasaa, sibiila, marmarii irraa hojjetame hundumaa, qorichawwan mi’eessitootaa, urgooftuuwwan, dibatawwan, ixaana, wayinii, zayita, daakuu filatamaa, qamadii, horii, hoolota, fardeen, gaariiwwan, garboota, lubbuu namootaas. Iddoowwan ija lubbuun kee hawwite sirraa fagaataniiru; wantoonni mi’oonnii fi miidhagoon hundinuus sirraa badaniru; ati immoo kana booda guutummaatti isaan hin argattu. Daldaltoonni wantoota kanaa, warri isheetiin badhaadhan, dhiphina ishee sodaachifamaa kanaaf fagaatanii dhaabatanii, iyyaa boo’aa wawwaachaa, “Wayyoo, wayyoo, magaalaa guddoo, tan quncee talbaa haphii, halluu diimaa cuquliisaa, halluu diimaa bifa ibiddaa uffattee, warqee, dhagaa gatii guddaa qabu, luluudhaanis miidhagfamte sana! sababni isaas, badhaadhinni guddaan akkanaa sa’aatii tokko keessatti gara homaatti dhufeeraatii” jedhu. Abbootiin doonii hundinuu, warri doonii irra deeman hundi, doonii ooftonni, warri galaana irratti daldalan hundinuus fagaatanii dhaabatan; yeroo aara gubamuu ishee argan immoo, “Magaalaan guddoon tun fakkaattu eenyu?” jedhanii iyyan. Biyyoo mataa isaanii irratti facaafatan; boo’anii wawwaachaa iyyaa, “Wayyoo, wayyoo, magaalaa guddoo, tan warri galaana irratti doonii qaban hundi qaala’ina isheetiin badhaadhan sana! sababni isaas, sa’aatii tokko keessatti ona taateerti” jedhanii dubbatan. Mul’ata Yohaannis 18:8–19.

Anis ilaale, ergasii ergamaa tokko samii gidduu keessa balali’aa, sagalee guddaadhaan akkana jedhuun dhaga’eera: “Badii, badii, badii, sababii sagaleewwan biroo malakata ergamoota sadii warra amma iyyuu afuufuuf jiranii irraa kan ka’e, jiraattota lafaatiif!” Mul’ata Yohaannis 8:13.

Macaafni Xiiroos irratti baʼe. Yaa dooniiwwan Tarshiish, iyyaa; isheen ni barbadoofte, mana tokko illee hin qabdu, seenuunis hin jiru; kunis biyya Kiitiim irraa isaanii irratti mulʼifameera. Yaa jiraattota odoola, calluma qabadhaa; atis kan daldaltoonni Siidoon warri galaana qaxxaamuranii deeman si guutan sana. Bishaanota guddaa irraas sanyiin Siihor, midhaan laga sanaa, galii ishee ture; isheenis gabaa sabootaa turte. Yaa Siidoon, qaanfadhu; galaanni, jechuunis humni galaanaa, dubbateera akkana jedhee: Ani hin ciniinsifadhu, ijoollees hin deessu; dargaggootas hin guddifadhhu, durbootas hin guddisu. Akkuma oduun Gibxi irratti dhagaʼameetti, isaanis oduu Xiiroositti ni dhukkubsatu. Gara Tarshiish qaxxaamuraa; yaa jiraattota odoola, iyyaa. Kun magaalaa keessan gammachiiftuu, tan bara durii irraa jalqabee durii durii qabduu sanaa? Miilli ishee mataan isaa fagoo deemee akka biyya ormaa keessa turu ishii ni baata. Eenyutu Xiiroos magaalaa gonfituu irratti, daldaltoonni ishee mootummaa taʼan, warri bitii-gurgurtaa ishee hojjetan kabajamtoota lafaa taʼan irratti, kana murteesse? Waaqayyo Gooftaan maccaa humnawwanii kana kaayyeffate, akka of-tuulummaa ulfina hundumaa xureessuuf, kabajamtoota lafaa hundumaas akka tuffii keessa galchuuf. Yaa intala Tarshiish, akka lagaatti biyya kee keessa darba; humni si deeggaru siʼachi hin jiru. Inni harka isaa galaana irra diriirse, mootummaawwan ni raase; Waaqayyo magaalaa daldalaa irratti ajaja kenneera, daʼoowwan jaboo ishee akka barbadeessan. Innis akkana jedhe: Yaa durba hacuucamte, intala Siidoon, siʼachi hin gammadditu; kaʼi, gara Kiitiim qaxxaamuri; achittis boqonnaa hin argattu. Kunoo biyya Kaldootaa; sabni kun hin turre, hamma Asoor namoota lafa ona keessa jiraatan sanaaf ishee hundeesseetti; isaanis masaraawwan ishee ni dhaaban, manneen mootummaa ishee ni ijaaran; inni garuu ishee diigumsaatti fide. Yaa dooniiwwan Tarshiish, iyyaa; humni keessan ni barbadaaʼeera. Guyyaa sana keessa Xiiroos akka bara mootii tokkootti waggaa torbaatama ni dagatamti; dhuma waggoota torbaatamaatti immoo Xiiroos akka sagaagaltuu tokkootti ni faarfatti. Yaa sagaagaltuu dagatamte, kiraara fudhadhu, magaalattii keessa naannaʼi; akka si yaadatamanitti sirba miʼaawaa taphadhu, faarfannaa baayʼee faarfadhu. Dhuma waggoota torbaatamaatti immoo Waaqayyo Xiiroos ni ilaala; isheenis gara mindaa isheetti deebiti, mootummoota addunyaa hundumaa warra fuula lafaa irratti argaman hundumaa wajjin sagaagalummaa ni raawwatti. Daldalli ishee fi mindaan ishee garuu qulqullummaa Waaqayyootiif taʼa; hin kuufamu yookaan hin kuusamu; daldalli ishee warra Waaqayyo dura jiraataniif akka quufanii nyaatanitti fi akka uffata turu qabaataniif taʼa. Isaayaas 23:1–18.

Achiis, ogeeyyonni moototaa mootichaa hundi galan; garuu isaan barreeffamicha dubbisuu hin dandeenye, hiikkaa isaatiis mootichatti ibsuu hin dandeenye. Kana irratti mootichi Beelshaazaar baayʼee rifate; fuulli isaas jijjiirame, gurguddoonni isaatis ni naʼan. Ergasii mootittiin dubbii mootichaa fi gurguddoota isaa dhageessisteef gara mana cidhaatti seente; mootittiinis dubbatte jechuun, Yaa mootii, bara baraan jiraadhu; yaadni kee si hin dhiphisini, fuulli kees hin jijjiiramin. Mootummaa kee keessatti nama tokko jira; hafuuri waaqolii qulqullootaa isa keessa jira; bara abbaa keetii keessatti ifni, hubannoonii fi ogummaan, akka ogummaa waaqolii, isa keessatti argaman; innis Nebukadnezaar mootichi, abbaan kee, jechuun ani, abbaan kee, isa abbootii falfalaa, warra urjii ilaallatanii hiikan, Kaldoota, fi warra raajii dubbatan irratti dura taaʼaa godhe; sababni isaas hafuuri caalu, beekumsi, hubannoon, abjuu hiikuu, dubbii rakkisaa ibsuu, fi shakkii hiikuu Daaniʼel isa mootichi Beetelshaazaar jedhee waame sana keessatti argamaniiru; amma egaa Daaniʼel haa waamamu, innis hiikkaa sana in ibsa. Ergasii Daaniʼel fuula mootichaa duratti galfame. Mootichiis Daaniʼeliin dubbatee, Ati Daaniʼel san, warra boojuudhaan Yihudaa keessaa fudhataman keessaa tokko, isa mootichi abbaan koo biyya Yihudaa keessaa fide, mitii? Ani waaʼee kee dhagaʼeera; hafuuri waaqolii si keessa jira, ifnii fi hubannoonii fi ogummaan caaluus si keessatti argameera. Amma immoo ogeeyyonnii fi warri urjii ilaallatan fuula koo duratti galfamaniiru, akka isaan barreeffamicha dubbisanii hiikkaa isaa natti himaniif; garuu isaan hiikkaa dubbichaa ibsuu hin dandeenye. Anis waaʼee kee dhagaʼeera, akka ati hiikkaa kennuu fi shakkii hiikuu dandeessu; amma yoo ati barreeffamicha dubbisuu fi hiikkaa isaa natti himuu dandeesse, uffata diimaa in uffatta, morma keerrattis sansalata warqee qabaatta, mootummaa keessattis bulchaa sadaffaa in taata. Daaniʼel 5:8–16.

“Masaraa keessatti dubartiin tokko jirtu turte; isheen hunduma isaanii caalaa ogeettii turte,—mootittiin akaakayyuu Belshaazaar turte. Yeroo ariifachiisaa kana keessatti isheen afaan dukkana sana keessa ifa xiqqoo ergeetiin mooticha dubbifte. ‘Yaa mootii, bara baraan jiraadhu,’ jette, ‘yaadni kee si hin jeeqin, fuulli kees hin geeddaramin. Mootummaa kee keessatti namni tokko jira; isa keessa hafuuri waaqolii qulqullootaa jira; bara abbaa keetii keessa immoo ifni, hubannoonii fi ogummaan, akkuma ogummaa waaqolii, isa keessatti argamaniiru; isa mootichi Nebukadnezaar, abbaan kee, mootichi, jechuunis abbaan kee, bulchaa falfaltootaa, urjii ilaaltootaa, Kaldootaatii fi raagdootaa godhe; …amma immoo Daani’el haa waamamu, inni hiikkaa isaa ni mul’isa.”

“‘Akkasumas, Daaniʼel mootichatti mootii duratti fidamame.’ Ofjabeeffachuufii aangoo isaa agarsiisuuf yaalii godhee, Belshaazar akkana jedhe; ‘Ati Daaniʼel isa sanyii boojuu Yihudaa keessaa taate sanaa, isa mootichi, abbaan koo, biyya Yihudaa keessaa fide mitii? Ani illee waaʼee kee dhagaʼeera; hafuuri waaqolii si keessa akka jiru, ifni fi hubannaan akkasumas ogummaan caalaan si keessatti akka argamu…. Egaa amma ati barreeffama kana dubbisuu fi hiika isaa natti beeksisuu yoo dandeesse, uffata diimaa ni uffatta, morma keesitti sansalata warqee ni qabaatta, mootummaa keessattis bulchaa sadaffaa ni taata.’”

“Daaniʼel mootichaa mootii irraa hin sodaane, jechuunis dubbii isaatiin hin burjaajofne yookaan hin rifanne. Innis deebisee, ‘Kennaan kee siif haa taʼu, badhaasni kees nama biraatiif kennamu; taʼus ani barreeffama kana mootichatti nan dubbisa, hiika isaas isatti nan beeksisa. Yaa mootii, Waaqni Isa Hundaa Oliin Nebukadneezar abbaa keetiif mootummaa, ulfina guddaa, mootummaa irraa kabajaa fi ulfina kenneef…. Garuu yeroo garaan isaa ol kaafamee, yaadni isaas of tuuluudhaan jabaate, teessoo mootummaa isaa irraa buufame, ulfinni isaas isa irraa fudhatame…. Ati immoo ilma isaa, yaa Belshaazaar, waan kana hundumaa beektee utuu jirtuu garaa kee hin gad of qabne, garuu Waaqa samiitti of ol kaafte; miʼa mana Isaa fuuldura keetti fidan, atis, gurguddoonni kee, niitonni kee, saajjatoonni kees isaan keessaa dhugdan; waaqolii meetii fi warqee, sibiila diimaa, sibiila, muka fi dhagaa, warra hin argine, hin dhageenye, hin beekne sana galateeffatte; Waaqa hafuurni kee harka Isaa keessa jiru, karaawwan kee hundumaas kan Isaa taʼe immoo hin ulfessine.’

“‘ଏହାହିଁ ଲିଖାଯାଇଥିବା ଲେଖା: ମେନେ, ମେନେ, ତେକେଲ, ଉଫର୍ସିନ। ଏହାହିଁ ଏହାର ଅର୍ଥବ୍ୟାଖ୍ୟା: ମେନେ: ପରମେଶ୍ୱର ତୁମର ରାଜ୍ୟକୁ ଗଣନା କରି ଏହାର ଶେଷ କରିଦେଇଛନ୍ତି। ତେକେଲ: ତୁମେ ତରାଜୁରେ ଓଜନ କରାଯାଇଛ, ଏବଂ ଅପୂର୍ଣ୍ଣ ବୋଲି ପାଇଯାଇଛ। ପେରେସ: ତୁମର ରାଜ୍ୟ ବିଭକ୍ତ କରାଯାଇ ମାଦୀୟ ଓ ପାରସୀମାନଙ୍କୁ ଦିଆଯାଇଛି।’”

“Daaniʼel hojii isaa irraa hin gorre. Inni cubbuu mootichaa isa dura kaaʼee, barumsa inni irraa barachuu dandaʼee garuu hin baranne isaaf agarsiise. Beelshaazaar taʼeewwan isaaf baayʼee hiika qaban sanaaf xiyyeeffannaa hin kennine. Seenaa akaakayyuusaa sirriitti hin dubbisne. Itti gaafatamummaan dhugaa beekuu isa irra kaaʼamee ture; garuu barumsi hojii irra oolchuu dandaʼee irraa barachuu dandaʼu garaa isaatti hin fudhatamne; adeemsi hojii isaatis buʼaa mirkanaaʼaa fide.”

“Kun ayyaanni of jajannaa inni mootichi Kaldootaa geggeesse inni dhumaa ture; mootummaa Waaqaas irraa kan hafe namaa wajjin obsaan tursu Inni murtii deebiin hin jirre dabarseeraatii. Belshaazaar Isa mootii akka ta’uuf isa ol kaasetti baay’ee salphise, yeroo qorannaa isaas irraa fudhatame. Mootichii fi gurguddoonni isaa yeroo gammachuu isaanii keessaa isa ol aanaa irra jiranitti, warri Faares laga Efraaxis karaa isaa keessaa garagalchanii, magaalaa eegumsa hin qabne keessa seenan. Akkuma Belshaazaarii fi gooftoonni isaa mi’a qulqulluu Yihowaa irraa dhugaa jiranii fi waaqota isaanii warqee fi meetii jajaa jiranii, Qiirosii fi loltoonni isaa jala dallaa mootummaa dhaabatanii turan. “Halkan sana keessa,” jechuun galmeen ni jedhu, “Belshaazaar mootichi Kaldootaa ni ajjeefame. Daariyos inni Meedoon mootummaa ni fudhate.” Bible Echo, May 2, 1898.

“‘Isin mana murtii, … eeyyee bulchitootaa fi mootota durattis anaaf jedhamtanii ni dhihaattu; kunis isaanii fi ormootaaf dhugaa ba’umsaa ta’a.’ Maatewos 10:17, 18, R. V. Ari’atamni ifa ni babal’isa. Tajaajiltoonni Kiristoos namoota gurguddoo addunyaa duratti ni dhihaatu; utuu kana hin ta’in ta’ee, isaan wangeela matumaa hin dhageenye ta’uu danda’u. Dhugaan namoota kanneeniif sirriitti hin ibsamne. Isaan waa’ee amantii bartoota Kiristoos irratti himata sobaa dhaggeeffataniiru. Yeroo baay’ee karaan isaanii amala isaa dhugaa ittiin baratan isa tokkicha, dhugaa ba’umsuma warra amantii isaanii irratti qorannoodhaaf dhihaatan irraa dhaga’uu dha. Yeroo qorannoo keessatti deebii kennuun isaan irraa barbaadama; abbootiin murtii isaanii immoo dhugaa ba’umsicha dhaggeeffachuuf dirqamu. Ayyaanni Waaqayyoo tajaajiltoota Isaatiif yeroo rakkinaa sanaaf gahumsa kennuudhaaf ni kennama. Yesuus akkana jedha, ‘Sa’aatii sana keessatti wanti isin dubbattan isiniif ni kennama. Isin dubbattan miti; Hafuura Abbaa keessanii isa isin keessatti dubbatu dha.’ Akkuma Hafuurri Waaqayyoo sammuu tajaajiltoota Isaa ibsu, dhugaan humna isaa isa waaqayyummaa qabuunii fi gatii isaa isa qaalii ta’een ni dhihaata. Warri dhugaa didan bartoota himachuu fi cunqursuuf ni ka’u. Garuu gidduu kasaaraa fi dhiphinaatti, du’a ga’uttis ilmaan Gooftaa garraamummaa Fakkeenya isaanii isa waaqayyummaa qabu mul’isuuf jiru. Akkasiin wal faallessuun gidduu ergamtoota Seexanaa fi bakka-bu’oota Kiristoos ni mul’ata. Fayyisaan bulchitootaa fi uummata duratti ol ni jedhu.” The Desire of Ages, 354.

“Warri hojii Waaqayyootiif amanamoo hin taane hundinuu naamusa bu’uuraa irraa hir’ina qabu; kaka’umsi isaanii haala kamiyyuu keessatti waan sirrii taʼe filachuuf isaan geessuuf amala gaʼaa hin qabu. Tajaajiltoonni Waaqayyoo yeroo hundumaa ija Gooftaa isaanii jalatti akka jiran itti dhagaʼamuu qabu. Inni cidha qulqullummaa cabsee Belshaazaar geggeesse ilaalaa ture sun, dhaabbilee keenya hundumaa keessatti, kutaa herregaa daldalaa keessatti, bakka hojii dhuunfaa keessattis ni argama; harki dhiiga hin qabnes akkuma murtii sodaachisaa mooticha Waaqayyoon arrabse sana galmeesse, akkasuma dagannoo keessan ni galmeessa. Balaaleffannaan Belshaazaar jechoota ibiddaatiin barreeffamee ture, ‘Ati madaallii keessatti madaalamteerta, hir’inaas keessatti argamteerta’; yoo dirqama Waaqayyo isiniif kenne raawwachuu dadhabdan, balaaleffannaan keessanis isuma sana taʼa.” Messages to Young People, 229.