“ଶେଷ କାଳ”ରେ, ଅର୍ଥାତ୍ 1798 ମସିହାରେ, ଦାନିଏଲଙ୍କ ପୁସ୍ତକ, ଏବଂ ବିଶେଷତଃ ଉଲାଇ ନଦୀ ପାଖରେ ପ୍ରତିନିଧିତ ହୋଇଥିବା ଦର୍ଶନ, ଖୋଲା ହେଲା। ସେହି ଦର୍ଶନ 1844 ମସିହାର ଅକ୍ଟୋବର 22 ତାରିଖରେ ଅନୁସନ୍ଧାନାତ୍ମକ ବିଚାରର ଆରମ୍ଭକୁ ଘୋଷଣା କଲା। ସେହି ସତ୍ୟର ଭିତ୍ତି ହୋଇଥିବା ପଦ ହେଉଛି ଦାନିଏଲ ଅଧ୍ୟାୟ ଆଠ, ପଦ ଚୌଦ। ଏହି ସନ୍ଦେଶର ଖୋଲାହେବାକୁ ଚିହ୍ନଟ କରିବା ପାଇଁ ଚୟନିତ ଦୂତ ୱିଲିଅମ୍ ମିଲର୍, ଏହି ଦର୍ଶନ ସହ ସମ୍ବନ୍ଧିତ ସମସ୍ତ ସତ୍ୟକୁ କେବେ ପୂର୍ଣ୍ଣରୂପେ ବୁଝିପାରିଲେ ନାହିଁ, କିନ୍ତୁ ତାଙ୍କୁ ଯେ କାର୍ଯ୍ୟ ଦିଆଯାଇଥିଲା, ସେ ତାହା ପୂରଣ କରିଥିଲେ।
Akkuma Miller qorannoo isaa dubbii raajii yeroo jalqabu, seerota hiika raajiitiif ta’an tokko tokko kanneen keessatti Macaafni Qulqulluun adda baasee hundeesse hubachuu jalqabe. Seeronni sun ergasii “Seerota Hiikaa William Miller” jedhanii galmeeffamanii beekaman. Seeronni sun hafuura kaka’umsaatiin ni deeggaramu; akkasumas, isaan warra seera Dilbataa irratti jalqaba murtii hojii raawwachiisaa labsan itti fayyadaman akka ta’an ni adda baafamu. Miller, qorannoo Macaafa Qulqulluu isaa jalqaba Macaafa Qulqulluutii irraa akka eegale, waan yeroo sana ilaalaa ture immoo hamma hubatutti qofa gara fuulduraatti akka deeme ragaa ba’e. Karaa kanaan ilaaluun, raajiin yeroo inni dura Miller hubate, kan ergaa inni akka bara 1844 keessatti raawwatamaa jiru adda baasuuf ture irratti hiika qabu, “yeroo torba” Seera Lewwotaa boqonnaa digdamii jaha keessaa ta’uu isaa salphaatti arguun ni danda’ama.
Waaqayyoon nutti mul’isa akka ergamaan Gabriʼeel, ergamoota qulqulloota biroo wajjin taʼee, sammuu Miller qajeelche; akkuma Gabriʼeel sammuu Daaniʼel, Yohannis Mulʼataa fi raajota Macaafa Qulqulluu hunda qajeelchetti; sababiin isaas hojii Seexanni irraa kufee dhiise Gabriʼeelitti kennamee ture. Hojiin Gabriʼeel maqaa jalqabaa Seexanaa, Luusifer, isa “baataa ifaa” jedhu keessatti fakkeeffamee ture. Gabriʼeel ifa raajii Milleritti fide; innis ifichaaf abboomamuudhaan ergaa banama murtii qorannoo Onkoloolessa 22, 1844tti labsu dhiheesse.
Hubannoon duraa warri hojii William Miller hubachuu barbaadan, inni dubbii raajii irratti hubannoowwan tokko tokko akka fudhate kanneen hojii isaa keessatti ergaa firdii dhihaachaa jiru walitti qindeessuu isaatiif furtuuwwan taʼan ni beekuu dandeessisa. Furtuuwwan sana keessaa tokko, guyyaan tokko hojii raajii keessatti waggaa tokko akka bakka buʼu inni hubachuu isaati. Kan biraan immoo, caasaa raajii inni sararoota raajii inni argate kaaʼuu fi wal-qixxeessuu keessatti itti fayyadame ture. Caasaan sun humnoota mootummaa Seexanaa lama kan saba Waaqayyoo fi mana qulqullummaa Waaqayyoo irratti badiisa fide irratti hundaaʼee ture. Argannoowwan Miller hunda isaanii caasaa raajii irratti kaaʼaman; caasaan sun seenaa waaqeffannaa tolfamaa kan papasummaa itti aansee dhufu agarsiisa, isa duraan dursee mana qulqullummaa Waaqayyoo fi saba Waaqayyoo yeroo walitti aansuun miidhaa jalaa kaasee, bara Israaʼel durii irraa hamma dhufaatii lammaffaa Kiristoositti.
Caasaan raajii sanaa ijaarsi inni qabu, Onkoloolessa 22, 1844 akka jalqaba murtii taʼetti dhugaa hundumaa isa barbaachisu sirriitti adda baafatee dhaabuuf isa dandeessise. Garuu dhugaan sun daangeffamaa ture; jechuunis inni humna ariʼannaa sadaffaa kan seenaa raajii keessatti waaqeffannaa waaqota sobaa fi humna paaphaasummaa booda dhufu argu hin dandeenye. Dhugaa sana arguuf isaaf barbaachisaa hin turre; hojii isaa Onkoloolessa 22, 1844 labsuu ture, ifni humna ariʼannaa sadaffaa immoo guyyaa sana booda hiikamee mulʼata.
ᠲᠡᠭᠦᠨ ᠤ ᠵᠥᠭᠠᠴᠠᠯ ᠤᠨ ᠤᠯᠠᠭᠠᠯᠠᠯ ᠢ ᠪᠥᠭᠡ ᠪᠠᠷ ᠪᠠᠶᠢᠭᠠᠯᠠᠯ, ᠨᠢᠭᠡᠨ ᠳᠤ ᠬᠣᠶᠠᠷ ᠰᠦᠶᠢᠷᠡᠯ ᠤᠢᠯᠡᠳᠬᠦ ᠬᠦᠴᠦ ᠪᠤᠶᠤ ᠡᠬᠢᠨ ᠳᠦ ᠬᠠᠷᠢ ᠰᠢᠲᠦᠲᠦᠯ ᠷᠣᠮ, ᠲᠡᠭᠡᠳ ᠲᠡᠷ ᠤ ᠠᠷᠠᠰᠢᠶᠠᠨ ᠫᠠᠫ ᠤᠨ ᠷᠣᠮ ᠭᠡᠰᠡᠨ ᠪᠦᠲᠦᠴᠡ ᠳᠦ ᠲᠠᠭᠠᠷᠠᠯᠳᠤᠯᠠᠨ ᠵᠣᠬᠢᠴᠠᠭᠰᠠᠨ ᠲᠡᠷ ᠤ ᠣᠶᠢᠯᠭᠠᠯᠲᠠ, ᠳᠠᠨᠢᠶᠠᠯ ᠤ ᠨᠣᠮ ᠳᠤ “ᠦᠷᠭᠦᠯᠵᠢᠯᠡᠭᠰᠡᠨ” ᠭᠡᠵᠦ ᠣᠷᠴᠢᠭᠤᠯᠠᠭᠳᠠᠭ ᠦᠭᠡ ᠨᠢ ᠬᠠᠷᠢ ᠰᠢᠲᠦᠲᠦᠯ ᠢᠶᠡᠷ, ᠡᠰᠡᠬᠦᠯᠡ ᠬᠠᠷᠢ ᠰᠢᠲᠦᠲᠦᠯ ᠷᠣᠮ ᠢᠶᠡᠷ ᠲᠡᠮᠳᠡᠭᠯᠡᠭᠳᠡᠭ ᠪᠡᠯᠭᠡᠳᠡᠯ ᠮᠥᠨ ᠭᠡᠵᠦ ᠣᠶᠢᠯᠭᠠᠵᠠᠢ ᠪᠠᠢᠯᠠ. “ᠦᠷᠭᠦᠯᠵᠢᠯᠡᠭᠰᠡᠨ” ᠭᠡᠵᠦ ᠣᠷᠴᠢᠭᠤᠯᠠᠭᠳᠠᠭ “tamid” ᠭᠡᠰᠡᠨ ᠦᠭᠡ ᠶᠢ ᠳᠠᠨᠢᠶᠠᠯ ᠲᠠᠪᠠᠨ ᠤᠳᠠᠭᠠ ᠬᠡᠷᠢᠭᠯᠡᠵᠡᠢ. ᠲᠡᠷ ᠨᠢ ᠶᠠᠮᠠᠷᠪᠠ ᠴᠠᠭᠲᠤ ᠪᠠᠢᠩᠭᠠ ᠮᠢᠯᠯᠧᠷ ᠤᠨ ᠵᠥᠪ ᠪᠡᠷ ᠫᠠᠫᠲᠠᠨ ᠲᠥᠷᠥᠭ ᠢ ᠲᠡᠮᠳᠡᠭᠯᠡᠨ ᠭᠡᠵᠦ ᠣᠶᠢᠯᠭᠠᠰᠠᠨ ᠨᠢᠭᠡ ᠪᠡᠯᠭᠡᠳᠡᠯ ᠲᠡᠶ ᠬᠠᠮᠲᠤ ᠬᠡᠷᠢᠭᠯᠡᠭᠳᠡᠵᠡᠢ. “ᠦᠷᠭᠦᠯᠵᠢᠯᠡᠭᠰᠡᠨ” ᠲᠡᠶ ᠪᠠᠢᠩᠭᠠ ᠬᠠᠮᠲᠤ ᠲᠣᠬᠢᠣᠯᠳᠤᠭ ᠫᠠᠫᠲᠠᠨ ᠲᠥᠷᠥᠭ ᠤᠨ ᠪᠡᠯᠭᠡᠳᠡᠯ ᠨᠢ ᠬᠣᠶᠠᠷ ᠪᠡᠯᠭᠡᠳᠡᠯ ᠢᠶᠡᠷ ᠢᠯᠡᠷᠬᠡᠶᠢᠯᠡᠭᠳᠡᠵᠡᠢ. ᠶᠠᠮᠠᠷᠪᠠ ᠪᠠᠢᠳᠠᠯᠠᠷ, ᠫᠠᠫᠲᠠᠨ ᠬᠦᠴᠦᠨ ᠤ ᠲᠤ ᠬᠣᠶᠠᠷ ᠪᠡᠯᠭᠡᠳᠡᠯ ᠬᠣᠶᠤᠯᠠᠩ ᠫᠠᠫᠲᠠᠨ ᠲᠥᠷᠥᠭ ᠢ ᠢᠯᠡᠷᠬᠡᠶᠢᠯᠳᠡᠭ ᠴᠢ ᠭᠡᠰᠡᠨ ᠦ ᠲᠡᠮᠳᠡᠭᠯᠡᠯ, ᠳᠠᠨᠢᠶᠠᠯ “tamid” ᠭᠡᠰᠡᠨ ᠦᠭᠡ ᠶᠢ, “ᠦᠷᠭᠦᠯᠵᠢᠯᠡᠭᠰᠡᠨ” ᠭᠡᠵᠦ ᠣᠷᠴᠢᠭᠤᠯᠠᠭᠳᠠᠭ ᠲᠡᠷ ᠦᠭᠡ ᠶᠢ ᠬᠡᠷᠢᠭᠯᠡᠬᠦ ᠪᠥᠷᠢᠳᠡ ᠪᠠᠢᠩᠭᠠ ᠫᠠᠫᠲᠠᠨ ᠲᠥᠷᠥᠭ ᠤᠨ ᠪᠡᠯᠭᠡᠳᠡᠯ ᠲᠡᠶ ᠬᠠᠮᠲᠤ, ᠲᠡᠭᠡᠳ ᠲᠡᠷ ᠡᠬᠢᠨᠡᠶᠢᠨ ᠣᠮᠠᠨᠠ ᠬᠡᠷᠢᠭᠯᠡᠵᠡᠢ. ᠳᠠᠨᠢᠶᠠᠯ ᠤ ᠨᠣᠮ ᠳᠤ “ᠦᠷᠭᠦᠯᠵᠢᠯᠡᠭᠰᠡᠨ” ᠢ ᠬᠠᠷᠢ ᠰᠢᠲᠦᠲᠦᠯ ᠭᠡᠵᠦ ᠮᠢᠯᠯᠧᠷ ᠤᠨ ᠣᠶᠢᠯᠭᠠᠰᠠᠨ ᠣᠶᠢᠯᠭᠠᠯᠲᠠ ᠨᠢ, ᠬᠠᠷᠢ ᠰᠢᠲᠦᠲᠦᠯ ᠢᠶᠡᠷ ᠡᠬᠢᠯᠡᠵᠡᠳ ᠫᠠᠫᠲᠠᠨ ᠶᠣᠰᠣᠨ ᠢᠶᠠᠷ ᠳᠠᠭᠠᠯᠳᠠᠭ ᠬᠣᠶᠠᠷ ᠰᠦᠶᠢᠷᠡᠯ ᠤᠢᠯᠡᠳᠬᠦ ᠬᠦᠴᠦ ᠳᠦ ᠦᠨᠳᠦᠰᠦᠯᠡᠭᠰᠡᠨ ᠪᠠᠢᠭᠤᠯᠠᠯᠲᠠ ᠶᠢ ᠲᠡᠷ ᠦ ᠬᠠᠷᠰᠠᠨ ᠪᠦᠲᠦᠴᠡ ᠶᠢᠨ ᠰᠠᠨᠭᠢᠨ ᠦᠨᠳᠦᠰᠦ ᠪᠣᠯᠵᠠᠢ. ᠳᠠᠨᠢᠶᠠᠯ ᠤ ᠨᠣᠮ ᠳᠤ “ᠦᠷᠭᠦᠯᠵᠢᠯᠡᠭᠰᠡᠨ” ᠢ ᠬᠠᠷᠢ ᠰᠢᠲᠦᠲᠦᠯ ᠭᠡᠵᠦ ᠮᠢᠯᠯᠧᠷ ᠤᠨ ᠲᠣᠳᠣᠷᠬᠠᠶᠢᠯᠠᠯᠲᠠ ᠨᠢ 1888 ᠣᠨ ᠤ ᠡᠬᠢᠯᠡᠯ ᠲᠡᠶ ᠠᠳᠪᠧᠨᠲᠢᠵᠮ ᠤᠨ ᠬᠣᠶᠠᠳᠤᠭᠠᠷ ᠦᠶᠡ ᠡᠴᠡ ᠡᠬᠢᠯᠡᠨ, ᠠᠳᠪᠧᠨᠲᠢᠵᠮ ᠳᠤ ᠠᠰᠤᠷᠠ ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠠᠷᠭᠠᠨ ᠤ ᠰᠡᠳᠦᠪ ᠪᠣᠯᠬᠤ ᠵᠠᠶᠠᠲᠠᠢ ᠪᠠᠢᠵᠠᠢ᠃
Dhugaan raajii inni jalqabaa Miller argate, kan hubannaa Onkoloolessa 22, 1844 keessaa kutaa tokko ture, “yeroo torba” jedhu, kan Seera Lewwota boqonnaa digdamii ja’a keessaa ture; innis dhugaa Miller mirkanaa’ee keessaa isa jalqabaa kan bara 1863 keessatti fudhatama dhabe ture. Fudhatama dhabuun sun dhaloota jalqabaa Adventizimii jalqabe, yeroo isaan gammoojjii Laa’odiiqeyaa keessa jooruu jalqabanitti. Dhaloonni lammaffaan walga’ii waliigalaa Minneapolis bara 1888 irratti jalqabe; mootummaa fincilaa achitti uumameen booda, hojii seexanaa kan Miller “kan yeroo hundumaa” jedhu waaqeffannaa mootummaa akka ta’e ifatti adda baase sana diduu jalqabe bara 1901tti. Hubannaan sirriin “kan yeroo hundumaa” jedhu guutummaatti gara cinaatti hin kaa’amne hanga booddee du’a raajittii sanaatti; isheen ilaalchi yaada Miller sirrii ta’e kan “kan yeroo hundumaa” jedhu irratti mormiidhaan babal’ifamaa ture sun, “ergamoota mootummaa keessaa ari’amanii” biraa akka kenname adda baafte turte. Diddaan guutuun sun dhaloota sadaffaa keessatti naannoo bara 1931tti raawwatame. Dhaloonni sadaffaan maxxansa kitaaba W. W. Prescott jedhu, mata-duree The Doctrine of Christ qabuun, walga’ii Macaafa Qulqulluu bara 1919 booda battalumatti jalqabe. Bara 1919tti dhaloonni sadaffaan jalqabee hanga bara 1957tti, yeroo kitaabni Questions on Doctrine maxxanfametti itti fufe.
Erga hojii Miilerii gabateewwan lama Habquuq irratti (chaartota qajeelchitoota 1843 fi 1850) hundeeffamee ifa ta’ee booddee, Gooftaan dhugaa kana saaquu jalqabe; innis akka humni balleessaan biraa, sadaffaan, kan waaqeffannaa tolfamaa fi paaphaasummaa boodaan dhufu, akkasumas saba Waaqayyoo ariʼatu jiru.
“karaa waaqeffannaa sobaatiin, achiis papaasummaadhaan, seexanni dhugaa‑baatota Waaqayyoo amanamoo ta’an lafa irraa haqee balleessuuf yaalii godhuudhaan humna isaa jaarraa hedduudhaaf hojii irra oolche. Waaqeffattoonni sobaa fi papaasotni hafuura bineensichaa isa jawweetiin oofan turan. Garaagarummaan isaanii keessaa tokko qofa ture; papaasummaan, akka Waaqayyo tajaajilu fakkeessuudhaan, diina caalaa balaa qabu fi gara jabeessa ture. Karaa hojii Romanizimiitiin seexanni addunyaa booji’e. Waldaan Waaqayyoo jedhamtu gowwoomsaa kana keessaa butamtee hiriira isaa keessatti makamte; sabni Waaqayyoos dheekkamsa bineensichaa jalatti waggoota kuma tokkoo olif dhiphate. Yommuu papaasummaan humna isaa irraa saame, ari’atama dhaabuu akka dirqamutti geeffametti, Yohannis humna haaraa tokko ol ka’aa, sagalee bineensichaa irra deebi’ee dubbatuu fi hojii hamaa fi arrabsoo Waaqayyoo irratti ta’e sanauma itti fufu arge. Humni kun, isa isa dhumaa kan waldaa fi seera Waaqayyoo irratti waraana banuuf jiru, bineensa gaanfa hoolaa fakkaatan qabuun fakkeeffame. Bineensonni isa dura turan galaana keessaa ka’an; inni garuu lafa keessaa ol ba’e; kunis sabni isa fakkeenyaan agarsiifame karaa nagaa ol guddachuu isaa ni mul’isa. ‘Gaanfonni lamaan hoolaa fakkaatan’ amala mootummaa Yunaayitid Isteetis, akka inni qajeelfamoota bu’uuraa isaa lamaan jechuun Ripaabilikaanizimii fi Pirootestaantizimiin ibsametti, sirriitti bakka bu’u. Qajeelfamoonni kun humnaa fi badhaadhina keenya akka sabaatti jiruuf iccitii dha. Warri jalqaba qarqara Ameerikaa irratti iddoo baqannaa argatan, gaaffii of tuulummaa papaasummaa fi cunqursaa mootummaa moototaatiin bilisa ta’e biyya tokko ga’uu isaanii irratti gammadan. Isaan mootummaa bilisummaa sivilii fi amantii irratti hundaa’e bu’uura bal’aa sana irra dhaabuuf murteessan.” Signs of the Times, November 1, 1899.
Miller humna sadaffaa ariifachiisaa isa sadaffaa arguu hin dandeenye; kanaaf ijaarsi isaa guutuu hin turre, garuu hojii isaa raawwachuuf guutummaatti kan mijataa ture. Obboleettiin White Miller ergamaa Waaqayyoo filatamaa akka ture ifatti adda baasti; hojii isaatiinis Eliyaasii fi Yohaannis Cuuphaadhaan akka fakkeeffame, waamicha hojii isaatiinis Eliishaadhaan akka fakkeeffame, du’a isaatiinis immoo Museedhaan akka fakkeeffame ni ibsiti. Seenaa qulqulluu keessatti namoonni xiqqoon qofa ibsa akkasii kakaasan jiru; jechuunis, ergamoonni isaanii du’aa kaasuuf awwaala isaanii bira eeggachaa jiru jedhu. Garuu ibsi kun kan Milleriiti. Hojiin isaa seenaa keessatti inni keessatti kaafameen daangeffamee ture jechuun, Miller irratti jecha xiqqeessu miti; garuu hojii isaa ifa dhugaa Dubbii raajii Waaqayyoo keessatti ilaaluuf dirqama beekamuu qabu qofa dha.
Milleriin qajeelfamni addaa, maleekotaa irraa dhufe, kennameef; innis isa humnoota lamaa badiisa geessisan—heera waaqeffannaa sobaa boodaan immoo paaphaasummaa—irratti hundaa’e keessatti raajii hiikuuf sirna ijaaru akka danda’u isa dandeessise. Kanaafuu, raajiiwwan seenaa badiisa humnoota lamaan sanaan raawwatame sanaa olitti jiru ifa godhan, Milleraan sirriitti hubatamuu hin dandeenye. Haa ta’u malee, hubannoon dogoggoraa sana keessaa tokko illee gabateewwan qulqulluu lama Habaquuq irra hin geenye; achittis hundeewwan hojii Milleraan dhaabaman haala fakkii ibsuun dhihaatanii turan. Sababiin kanaas, afuuriin kakaafame waa’ee chaartii 1843 jedhu irratti, inni harka Gooftaadhaan qajeelfame ture jedhee galmeessuu danda’e.
“Gooftaan akka gabatee 1843 harki isaa qajeelche natti agarsiise; kutaan isaa tokko illee akka hin jijjiiramne; lakkoofsonni sunis akkuma inni barbaadetti akka turan. Harki isaa lakkoofsa keessaa muraasa keessatti dogoggora tokko irra akka turee isa dhokse, akka namni tokko illee hamma harki isaa irraa kaafamutti isa argu hin dandeenye natti agarsiise.
“Sana ani ‘Guyyaa guyyaa’ wajjin wal qabatee nan arge, jechi ‘aarsaa’ jedhamu ogummaa namaatiin itti dabalamuu isaa, barruicha keessattis kan hin taane taʼuu isaa; akkasumas warra sagalee saʼaatii murtii labsan keessaa warra sanatti Gooftaan ilaalcha isaa sirrii taʼe kennuu isaa. Bara 1844 dura, yeroo tokkummaan turetti, jechuunis jechuun, namoonni baayʼeen isaanii hundi ilaalcha sirrii kan ‘Guyyaa guyyaa’ irratti walii galu turan; garuu erga 1844 booddee, burjaajii keessatti, ilaalchota biroon fudhatamaniiru, dukkanni fi burjaajiinis isaanii duukaa buʼeera.” Review and Herald, November 1, 1850.
Dhugoonni Miller ergamoonni geggeessaniin walitti qabaman Gooftaadhaan qajeelfaman; raggaasa chaartii bara 1843 keessattiis, hubannoon Miller “kan yeroo hundumaa” jedhu heendummaa akka agarsiisu sirrii akka ture, hafuura Waaqayyoon keessatti hammatameera. Jechi Ibrootaa “tamid” jedhee “kan yeroo hundumaa” jedhamee hiikamu macaafa Daani’el keessatti yeroo shan mul’ata; yeroo hunda immoo hariiroo humnoota lamaa badiisa fidanii keessaa, dura heendummaa, itti aansuunis paaphaasummaa gidduu jiru agarsiisa.
Hubannaa Miller ee “kan maalinlaha ah” inuu yahay astaanta heethennummaa, waxay si buuxda lama huraan ugu ahayd qaab-dhismeedka nebiyadeed ee uu adeegsaday; waayo, xidhiidhka isku xigxiga ah ee heethennummaa ay ka dambayso baabbanimadu wuxuu noqday barta tixraaca ee uu ku waafajiyo dhammaan waxsii sheegyadii loo hoggaamiyey inuu fahmo.
“Yeroo dhumaatti,” bara 1798 keessatti, macaafni Daani’el banamee ture; kutaan ijoo keessaa, isa Obboleettii Woyitii “utubaa giddugaleessaa” fi “hundee” sochii dhufaatii jedhanii adda baasan immoo, Daani’el boqonnaa saddeet, lakkoofsa kudha afur ture.
“Caaffanni keessaa caalaatti, barreeffamni qulqulluun amantii Adventii keessatti bu’uuraa fi utubaa giddugaleessaa ta’ee ture jechuun, ‘Hammi guyyaa kuma lamaa fi dhibba sadii erga ga’ee booddee, iddoo qulqulluun ni qulqulleeffama.’ [Daniel 8:14.]” The Great Controversy, 409.
Lakkoofsi kudha afuriin lakkoofsa kudha sadii irratti deebii dha; deebiin sunis haala gaaffii sanaa keessaa yoo baafame hiika hin qabu.
Sana an qulqulluun tokko dubbachaa jiru nan dhaga’e; qulqulluun biraas qulqulluu sana dubbachaa turetti akkana jedhe, Mul’anni waa’ee aarsaa guyyaa guyyaa, fi yakka diiggaa fidaa, iddoo qulqulluu fi loltoota illee miilla jala dhidhiitamuuf kennu sanaa hamma yoomitti turti? Innis naan jedhe, Hamma guyyaa kuma lamaa fi dhibba sadiitti; ergasii iddoon qulqulluun ni qulqulleeffama. Daani’el 8:13, 14.
Lakkoofsi kun lamaan kuno lamaan kuni beekumsi bara Daani’el “yeroo dhumaa”tti, bara 1798 keessatti hiikamee banamee mul’ateen dhufe sanaa ti. Lakkoofsi kudha sadii humnoota lama badiisa fidan kan Miilar moodeela raajii isaa irratti ijaare ni ibsa. Miilar lakkoofsa kudha sadii keessatti “isa yeroo hundumaa” jedhu akka waaqeffannaa mootummaa ormootaa, akkasumas “cubbuu badiisaa fidu” akka paaphaasummaa ta’eetti adda baase. Moodeelli raajii ergamoonni Miilar akka hubatu isa qajeelchan, lakkoofsota lamaan beekumsa dabalataa bara 1798 keessatti seenaa keessatti dhufe bakka bu’an keessatti adda baafamee jiraachuun isaa hubatamuu qaba. Haa ta’u malee, Miilar humna itti aanu kan masaraa raajii irratti dhufee saba Waaqayyoo ari’atu arguuf hin kennameef.
“Ani bineensa gaanfa lama qabdu sun afaan ajajaa akka qabu, humni isaas mataa isaa keessa akka jiru, akkasumas labsiin afaan isaa keessaa akka ba’u nan arge. Ergasii Hadha Sagaagaltotaanii nan arge; hadhi sun intaloota miti, garuu isaan irraa adda taatee fi ifaan adda baafamte. Isheen yeroo ishee qabattee turte, amma garuu darbeera; intaloonni ishee, gareewwan Pirootestaantii, warra itti aananii masraxa irratti mul’achuudhaan yaada tokkoo fi sanauma hadhi sun yeroo qulqulloota ari’attetti qabdu hojjetanii mul’isan turan. Akkasumas akkuma hadhi sun humna keessatti gad bu’aa deemte, intaloonni ishee immoo guddachaa turuu isaanii nan arge; yeroo dhowwaattis humna yeroo tokko hadhi sun itti fayyadamte ni raawwatu.” Spalding and Magan, 1.
ንሚለር ሓይሊ ሳልሳይ ክርኢ ዘይክእልኡ፡ ብቐጥታ ጌጋ ዝነበሩ መደምደምታታት ክገብር ኣገደዶ። ሚለር ነቲ ኣብ ራእይ 13 ዘሎ ኣራዊት ባሕሪ ከም ጣኦታዊት ሮሜ፡ ነቲ ኣራዊት ምድሪ ድማ ከም ጳጳሳዊት ሮሜ ለለዮ። ኣተገባብራኡ ንራእይ 17 እውን፡ ካብቲ ካልኣይ ዘብዕል ሓይሊ ጳጳሳውነት ንላዕሊ ዝዘርጋሕ ታሪኽ ትንቢት ክርኢ ብዘይምኽኣሉ ጉድለት ነበሮ። በዚ ምኽንያት፡ ሚለር ነቲ ኣብ ትንቢት ዳንኤል ዘሎ ሮማዊ ሓይሊ ምስ ለለየ፡ ከም ሓደ ሓይሊ ኣብ ክልተ ዘመናት ዝመጸ ገይሩ ቆጸሮ። እዚ ትኽክለኛ ኣተገባብራ ነበረን ሕጂውን እዩ፣ ግና ነቶም መንግስታት ትንቢት መጽሓፍ ቅዱስ ከም ካብታ ብሮሜ ዝተወከለት ራብዐይቲ መንግስቲ ንላዕሊ ዝበጽሑ ነገራት ክርድኦም ኣይፈቐደሉን። ንሱ እታ ራብዐይቲ መንግስቲ ሮሜ ክልተ ዘመናት ከም ዘለዋ፡ ማለት ጣኦታዊት ሮሜን ጳጳሳዊት ሮሜን ተወኪለን ከም ዘለዋ ረኣየን ለለየን፤ ግና ጳጳሳዊት ሮሜ እውን እታ ሓምሸይቲ መንግስቲ ምዃና፣ እሞ ብድሕሪኣ ሳድሰይቲ መንግስቲ ክትስዕብ ምንባራ ክርኢ ኣይከኣለን።
Daniel boqonnaa lammaffaa keessatti, Miilleriitonni wantoota mootummaa shanaffaa raajii Macaafa Qulqulluu mootummaa afraffaa wajjin walitti fidani. Sadarkaa bu’uuraa irratti hojii irra oolmaan isaanii sirrii ture, garuu guutuu hin turre; sababni isaa, mootummaawwan raajii Macaafa Qulqulluu keessatti ibsi jalqabaa mootummaawwanii ibsa isaanii isa dhumaa wajjin walii galuu qaba; Yesuus akka Alfaa fi Oomeegaa taʼee yeroo hundumaa dhuma jalqabaatiin waan agarsiisuuf. Garaagarummaa mootummaawwan walitti aananii lama taʼanii jiru arguu dadhabuun, Mul’ata boqonnaa kudha lammaffaa keessatti waaqeffannaa mootummaa lafaa (ajjeechaa waaqeffannaa sobaa; bineensa guddaa) jechuun paaganizimii (jawweecha) akka ibsamu, bineensi galaanaa Mul’ata boqonnaa kudha sadii keessatti ammoo paapalizimii (bineensa) akka taʼe, akkasumas bineensi lafaa Mul’ata boqonnaa kudha sadii keessatti ammoo Pirootestaantizimii gantuu (raajicha sobaa) akka taʼe Miiler akka hubatu hin dandeessifne.
Milaar ajaja, bineensichaa fi raajii sobaa akka boqonnaawwan Mul’ata kudha lammaffaa fi kudha sadaffaa keessatti mootummaawwan walitti aansuun dhufan sadiitti ilaalu hin dandeenye; kanaafis loojikii raajii isaa irraa ka’uun, boqonnaawwan lamaan sun fakkeenya walitti aansaa humnoota sadii addunyaa gara Armaagedoonitti geessan akka hin taane jechuun fudhachuuf dirqame. Ifni Milaar argate ifa guutuu dhaloota isaatiif ta’e ture, dhaloonni isaas ifa sanaan qoratame.
Ifnii humnoota balleessitoota sadan (bofa, bineensaa fi raajii sobaa) kan Future for America’f “yeroo dhumaa”tti, jechuunis bara 1989tti, kenname. Kutaan Daaniʼel keessaa, kufaatii Gamtaa Sooviyeetii raawwii Daaniʼel boqonnaa kudha tokkoo keeyyata afurtamaa keessatti hiikamee ifa taʼe, ifa ergamaa sadaffaatii; yeroo Miller garuu ifa ergamaa isa jalqabaa argatee ture. Keeyyatonni ja’an dhumaa Daaniʼel boqonnaa kudha tokkoo, buʼuuraa fi utubaa giddugaleessaa sochii Future for America akka taʼan mulʼataniiru; akkasumas keeyyanni afurtamaan Daaniʼel boqonnaa kudha tokkoo ifa sana ni gabaabsa; akkuma Daaniʼel boqonnaa saddeet keeyyatonni kudha sadii fi kudha afur ifa sochii Millerootaa keessatti hiikamee ifa taʼe gabaabsan.
Yeroo dhumaatti mootichi kibbaa isa irratti ni kaʼa; mootichi kaabaas gaarii bubbee fakkaatuun, gaariiwwanii fi abbootii fardaa hedduudhaan, dooniiwwan baayʼeedhaanis isa irratti ni dhufa; inni biyya-biyyoota keessa ni seena, ni lolaʼa, ni darbas. Daaniʼel 11:40.
Caaffanni kun waraana bara 1798tti “yeroo dhumaatti” mootii kibbaa fi mootii kaabaa gidduutti jalqabame ni ibsa. Mootiin kibbaa Faransaayiin warraaqsa Waaqayyummaa morme bakka bu’a; isheenis waggaa sanauma keessatti papasummaa irratti madaa du’aa geessise. Achitti papasummaan mootii kaabaa ta’ee bakka buufameera. Faransaay bara 1798tti, raajii keessatti, mootummaa kudhan keessaa kutaa kudhan keessaa tokko turte; kanneen immoo Daani’el boqonnaa torbaffaatti ibsamanidha. Mootummoonni kudhan sun Roomaa warraaqsa durii bakka bu’u; Roomaan warraaqsa duriimmoo bineensa guddaa bakka bu’a. Papasummaanis (mootiin kaabaa) bineensa sana bakka bu’a. Caaffanni kun mootii kaabaa (papasummaa), isa jalqaba caaffata kanaatti madaa du’aa argate, dhuma irratti mootii kibbaa (mootii warraaqsa Waaqayyummaa morme) irratti deebii ba’uuf akka ka’u ni ibsa. Yommuu papasummaan deebii ba’u kana raawwate, mootiin warraaqsa Waaqayyummaa morme saba Faransaay irraa gara waldaa mootummaa Sooviyeetii duriitti ce’e ture. Faransaay biyya tokko turte; haa ta’u malee, yeroo papasummaan caaffata kana keessatti mootii kibbaa irratti deebii ba’u, mootiin kibbaa “biyyoota” jedhamuun ibsame; akkuma duraan waldaan mootummaa Sooviyeetii ture sana.
Yommuu mootichi kaabaa (paaphaasummaan) deebisee haaloo ba’u, inni “gaariiwwan waraanaa,” “fardeen yaabbattoota,” fi “dooniiwwan baayʼee” wajjin dhufe. Gaariiwwan waraanaa fi yaabbattoonni fardeen humna waraanaa kan agarsiisan yoo taʼu, dooniiwwan immoo humna dinagdee kan agarsiisanidha. Humni Paaphaasummaa waliin kaayyoo Gamtaa Sooviyeetii kufsuuf waliigaltee xuraaʼaa hundeesse Ameerikaa ture; humnoonni Ameerikaan Mulʼata boqonnaa kudha sadii keessatti qabdu lamaanis, humna waraanaa fi dinagdeetiin addunyaan hundi mallattoo aangoo paaphaasummaa akka fudhatu dirqisiisuu isheetiin ibsamu. Namoonni mallattoo sana malee akka hin bitnee fi hin gurgurre ni dhowwamu; achiis dabalataan, mallattoo sana malee namoonni duʼatti ni kennamu.
Lakkoofsi afurtamni kallattiidhaan bineensicha (mootii kibbaa), bineensa sana (papasummaa) fi raajii sobaa (Ameerikaa) ifatti adda baasa. Lakkoofsi hundeeffamaan “yeroo dhumaatiif” bara 1989 keessatti, akkuma lakkoofsoonni hundeeffamaan sochii Milleroota humnoota diigumsaa lamaa—heerega waaqeffannaa waaqolii sobaa, itti aansee papasummaa—adda baasan, humnoota diigumsaa sadii warra addunyaa Armagedoniitti geessan adda baasa.
Lakkoofsi kun waraana mootii kibbaatii fi mootii kaabaa gidduutti adeemuun jalqaba. Jalqaba lakkoofsichaa keessatti (1798) mootichi kibbaa injifata; garuu lakkoofsicha keessatti mootichi kaabaa deebisee loluun mooticha kibbaa irratti injifata. Jalqabni lakkoofsichaa waraana mootii kaabaa fi mootii kibbaa gidduutti adeeme ni agarsiisa; akkasumas xumura ergaa lakkoofsicha keessa jiru keessatti waraanni inniuma mootota kaabaa fi kibbaa gidduu jiru ni ibsama, garuu bu’aan isaa faallaa ta’ee. Jalqabni sun bara 1798tti “yeroo dhumaa” mallatteesse; waraanni xumuraa immoo bara 1989tti “yeroo dhumaa” ni mallatteessa. Lakkoofsichi dhugaa ba’umsa barreeffamaa isaa keessatti mallattoo Alfaa fi Oomeegaa, jalqabaa fi xumuraa, of keessaa qaba.
Seenaa dhugaan keeyyata sanaa kufaatii Gamtaa Sooviyeetii bara 1989 booda itti fufa; hanga seera Dilbataa kan keeyyata afurtamii tokkootti ga’a. Yeroo seera Dilbataa sanatti, waldaan sadii-qixa Baabilon ammayyaa ta’e tartiiba taateewwan saffisaa ta’aniin ni hundeeffama. Kanaafuu keeyyanni afurtamii yeroo madaan du’aa geessifame bara 1798tti jalqaba; sagaaltuun Xiiroosis ni dagatamti. Seenaa guutummaan keeyyata sanaan bakka buufame seera Dilbataa keeyyata afurtamii tokkootti guutummaatti xumurama; achitti madaan du’aa ni fayya, sagaaltuun Xiiroosis ni yaadatamti. Mallattoon jalqabaa fi xumuraa barruu keeyyata keessatti argamu qofa irratti utuu hin taane, seenaa guutuu keeyyata sanaan bakka buufame irrattis ni barreeffame. Keeyyatichi bu’uura raajii kan paganizimii qofa (bofa guddaa) fi paappaasizimii (bineensa) irratti hundaa’e qofa osoo hin taane, caasaa humnoota badiisa fidan sadii kan addunyaa gara Armagedoonitti geessan adda baasa.
Akka raajii raajii Miller murtii qorannoo Waaqayyoo dhufuu isaa labses; akkasumas, akka raajii raajii Future for America immoo murtii raawwachiisummaa Waaqayyoo dhufuu isaa labsa. Bara 1989tti, “yeroo dhumaatti,” adeemsi qormaataa fi qulqulleessuu sadarkaa sadii qabu tokko jalqabe; kunis yeroo kufaatii Sooviyeet Yuuniyanii keessatti lakkoofsi ja’an inni dhumaa Daani’el boqonnaa kudha tokkoo irraa hiikni isaa banameetti ture. Garaagarummaan Miller amantii waaqeffannaa sobaa fi paapaasummaa qofa arguudhaan, Pirootestaantummaa gantuu ta’e garuu hin argine, mul’ata laga Uulaii isa bara 1798tti hiikni isaa baname sirriitti hubachuuf dirqama hubatamuu qaba.
ꯃꯍꯥꯛꯃꯁꯤ ꯃꯍꯥꯛ ꯃꯆꯥꯔꯤ ꯃꯍꯥꯛꯁꯤꯗ ꯍꯦꯟꯒꯠꯂꯒ ꯆꯥꯛꯆꯔꯤ ꯑꯗꯨ ꯂꯩꯔꯅꯤ꯫
“Yeroon ittiin badnu hin qabnu. Yeroon dhiphinaa nu dura jira. Addunyaan hafuura waraanaatiin raafamte jirti. Yeroo dhihoo keessatti wantoonni dhiphinaa raajii keessatti dubbataman ni raawwatamu. Raajiin Daani’el boqonnaa kudha tokkoffaa keessatti argamu guutummaa raawwatama isaa bira jechuun ni gaheera. Seenaa kana keessaa baayʼeen, raajii kana raawwachuudhaan kan taʼe, irra deebiʼamee ni taʼa.”
“Lakkoofsi soddomaffaa keessatti waaʼee humna tokkoo ni dubbatama; isa jechuun, ‘lakkoofsota 30 hanga soddoma jaʼatti caqasaman.’”
“Haalliwwan jechoota kana keessatti ibsaman fakkaatan ni raawwatamu.” Manuscript Releases, lakkoofsa 13, 394.