Kitaaba Daani’eel - Lakkoofsa Afurtamii Torba

Yeroo gaanfa xinnaan Roomee Daani’el boqonnaa saddeet keessaa lakkoofsota sagal irraa kaasee hanga kudha lamaatti keessatti bakka buufamu, mallattoo badaa dha; sababiin isaas inni mallattoo saala-jijjiirraa, nama uffata saala biraa uffatu, dhiiraa fi dubartii gidduutti raafamanii deemu dha. Kun hubannaa Miilerootaa wajjin walii gala; innis Roomeen sadarkaa lamaaniin bakka buufamte jechuun, sadarkaan jalqabaa mootummaa Roomee, sadarkaan lammaffaan immoo mootummaa amantii waldaa Roomee taʼuu isaa dha; garuu raafama saalaa lakkoofsota sana keessatti mulʼatuun, gaanfi xinnaan sun tartiiba seenaa fi raajii keessaa baʼee jira (badaa dha). Taʼus lakkoofsi afran keessaa tokkoon tokkoon isaanii seenaa kallattiidhaan mootummaa Roomee yookaan mootummaa amantii waldaa Roomee keessaa isa tokko wajjin wal qabatu bakka buʼa. Roomeen waaqeffannaa ormaa kan taate aangoo mootummaa ishii didan hunda ariʼatte; garuu ariʼatni Roomee paappaasii (dubartummaa) lakkoofsa kudhan keessatti ibsamu addatti samii irratti xiyyeeffata.

Hubannoo Miilariit keessatti, Roomaan mootummaa afraffaa fi mootummaa dhumaa taʼuu ishee irratti, mootummaa irraa gara waldaaatti, waldaa irraa gara mootummaa, achii irra deebiʼanii gara waldaaatti ceʼuun dhimma isaan yaaddessu hin turre. Isaan Daniel boqonnaa lammaffaa keessatti miila keessaa walmakaa sibiilaa fi suphee arganii turan; kana immoo salphaatti akka sadarkaa lamaa Roomaa hubatanii, tartiiba seenaa addaa mootummaa afraffaa fi shanaffaa ibsuuf yaaddoo tokko illee hin qaban turan. Akkasuma boqonnaa torbaffaa ilaalchisees ni hubatan turan; achitti gaanfi Waaqayyo Isa Hundumaa Ol Jiru irratti waan guddaa dubbate, gaanfota kurnan jalqabaa bineensicha Roomaa keessaa gaanfota sadii buqqisee ture. Miilar yoo lakkoofsa sagal irraa hanga kudha lammaffaatti jijjiirama koorniyaa kana beekellee, hubannoo isaa keessatti mootummaa afraffaa Roomaa taʼuu isaatiif sun waan barbaachisu hin turre. Hubannoo Miilariit keessatti mootummaa afraffaan bara 1798 keessatti xumurame; taatee raajii itti aanu immoo Dhufaatii Lammaffaa Kiristoos ture.

Gaanfi dubartii gaanfa dhiiraa wajjin ejja hafuuraa raawwattu adda baasa; isheenis lakkoofsa kudhanii fi kudha lamaan keessatti bakka buufamteetti.

Ari’atamniin humna paappaasummaa Kiristaanummaa (maccaa waaqaa) irratti qajeelfame; akkasumas lakkoofsa kudha lamaan keessatti Roomaan paappaasummaa (dhalaa), hojii ishee ajjeechaa sana raawwachuuf humna ni argatti, kunis badii mootota Awurooppaa wajjin sagaagalummaa raawwachuudhaan ta’a.

“Inni” jedhu lakkoofsa kana keessatti humna waraanaa isa paaphaasiif “aarsaa yeroo hundaa” irratti kenname bakka bu’a. Jechi “irratti” jedhu hiika “irraa” jedhu qaba. Mootota Waaqeffataa Awurooppaa irraa (Roomaa Waaqeffataa), kan “aarsaa yeroo hundaa”tiin bakka buufame irraa, deeggarsi waraanaa (inni) “yakki irra daddarbaa” sababeeffachuun paaphaasiif kenname. Walitti makamni mootummaa fi waldaa kiristaanaa, keessatti waldaan kiristaanaa hariiroo sana to’atu, “yakki irra daddarbaa”dha. Daadhiin yakka irra daddarbaa sanaa dhiiga Kiristaanaati. Yeroo paaphaasiin waraana Roomaa Waaqeffataa to’achuu qabate, Roomaan paaphaasummaa (“inni”) “dhugaa gara lafaatti darbite; innis hojii isaa hojjete, milkaa’es.”

Daani’el boqonnaa kudha tokko, lakkoofsa soddomii tokko keessatti, humnoonni Roomaa paaphaasaaf kennamuun akkasumas bakka buufamee mul’ata:

Lakkoofsi kun ceʼumsa seenaa Roomii waaqeffannaa waaqolii irraa gara Roomii paaphaasummaatti taʼe agarsiisaa jira. Lakkoofsa kana keessatti “harki” jechuun mootota Awurooppaa warra bara 496 keessa Clovis mooticha Frankii (Faransaay) irraa jalqabanii paaphaasummaa deggeruuf kaʼan dha. “Harki” sunis lola itti fufiinsa qabu jaarraa afraffaa irraa eegalee hanga bara 538tti geggeeffameen “iddoo qulqulluu jabinaa” (magaalaa Roomii) xureesseera. “Harki” sunis mormii waaqeffannaa waaqolii kan paaphaasummaan ol-kaʼuu isaa dura dhaabbate irraa balleesse; akkasumas hanga bara 508tti mormiin waaqeffannaa waaqolii sun xumurameera.

Jechi “take away” jedhamee hiikame kun jecha Ibrootaa “sur” jedhu yoo ta’u, hiikni isaas “kaasuu” jechuudha. “Irreen” sun bara 538 keessatti “fokkina badiisa fidu” (paaphaasummaa) teessoo mootummaa lafaa irra kaa’e. Daani’el boqonnaa saddeet, lakkoofsa kudha lama keessatti “raayyaan” tokko gaanfa xinnaa dubartii ta’etti kenname jedhee yeroo ibsu, inni dhugaa lakkoofsa soddomii tokkoo boqonnaa kudha tokko keessaa mul’atu wajjin walii gala. Kitaabni Mul’ataa immoo boqonnaa kudha sadii keessatti dhugaa isuma sanaaf ragaa kenna.

Obboleettiin Wiitii bineensa lakkoofsa lamaa keessa jirutti kallattiidhaan paaphaasummaa akka taʼe, akkasumas akka jawwi sun lakkoofsa sana keessatti Roomaa waaqeffannaa ormaa taʼe adda baasti. Roomaan waaqeffannaa ormaa paaphaasummaadhaaf waan sadii kenne; “humna isaa, fi teessoo isaa, fi aangoo guddaa.”

Humni waraanaa Roomee heethaatiin waaqeffamu irraa, bara 496 keessa irraa eegalee, Kiloovisitti kenname. “Taa’umsi” itti irraa mootummaa bulchan, bara 330 keessa abbaa taayitaa pappaasotaatiif kenname; yeroo sana mootichi Qonistaantinoos magaalaa mootummaa isaa Qonistaantinoophiyaaatti yeroo geeddarutti, magaalaa mootummaa isaa duraanii taate Roomaa to’annoo waldaa pappaasotaatti dhiisee deeme. Bara 533 keessa mootichi Yuustiniyaan, pheenphaan mataa waldaa ta’uu fi sirreessaa warra amantii irraa maqaniis ta’uu labsuun, “aangoo isaa guddaa” Phaaphaasii Roomaatti dabarse. Lakkoofsi kudha lammaffaan boqonnaa saddeetffaa Daani’el keessatti yeroo “tuuti” tokko kenname adda baasa; dhugaan raajii sunis dhuga-baatota hedduudhaan mirkaneeffameera. Yeroo sana irraa eegalee (bara 496 keessa irraa jalqabee), abbaa taayitaa pappaasotaa “milkaa’e.”

Inni “hojjechuu” fi “milkaaʼuu” isaa itti fufa, hamma dheekkamsi mootummaa kaabaa Israaʼel irratti dhufe bara 1798tti xumuramutti, yeroo paaphaasummaan madee duʼaa isaa fudhatetti.

Lakkoofsi sagalffaa boqonnaa saddeet keessa jiru, Roomaa dhiiraa (Roomaa waaqeffannaa mootummaa durii) ibsa; akkasumas adeemsa injifannoo tarkaanfii sadiin Roomaan waaqeffannaa mootummaa durii raawwatte agarsiisa; kunis naannolee lafaa sadii kan Roomaan paaphaasummaa teessoo lafaa irratti hundeeffamuuf dura dirqamaan injifachuun irra ture fakkeenyaan bakka bu’a; akkuma gaangolii sadii boqonnaa torba keessatti buqqaatanitti. Injifannoowwan tarkaanfii sadiin lamaanii kan Roomaa waaqeffannaa mootummaa durii fi Roomaa paaphaasummaa, gufuuwwan lafa-qabeessa sadii kan Roomaa ammayyaa, Daani'el boqonnaa kudha tokko lakkoofsota afurtamaa hanga afurtama-sadiitti bakka bu’an. Ergasii boqonnaa saddeet, lakkoofsa kudha tokko keessatti, gaanfichi xixiqqaan dhiiraa (Roomaa waaqeffannaa mootummaa durii) irra deebi’ee bakka buufama. Lakkoofsa sana keessatti, loojikiin qulqulluun baay’ee jabaataa waan ta’eef, namoonni tuffatamoo Yerusaalem bulchan hundee isaanii sobaa ijaaruuf kijiboota ti’oolojii hedduu galchuu dirqaman.

ᱟᱵᱚ 1863 ᱥᱟᱞ ᱥᱮᱫᱟᱭ ᱟᱫᱮᱱᱛᱤᱡᱟᱢ ᱨᱮ ᱟᱹᱪᱩᱨ ᱟᱠᱟᱱ ᱠᱩᱥᱤ ᱥᱤᱠᱠᱟ ᱟᱨ ᱨᱟᱱᱟᱜ ᱡᱮᱣᱮᱞ ᱠᱚ ᱵᱟᱵᱚᱛ ᱠᱟᱛᱮ ᱟᱞᱮ ᱮᱦᱚᱵ ᱠᱟᱱ ᱨᱮ, ᱱᱚᱣᱟ ᱠᱟᱛᱮ ᱧᱮᱞ ᱧᱟᱢᱚᱜ ᱡᱮ ᱫᱩᱭ ᱯᱨᱟᱭᱢᱟᱨᱤ ᱠᱷᱮᱛᱨᱚ ᱟᱠᱟᱱᱟ, ᱡᱟᱦᱟᱸ ᱨᱮ ᱟᱫᱮᱱᱛᱤᱡᱟᱢ ᱟᱯᱱᱟᱹᱨ ᱫᱟᱣᱟᱹ ᱨᱟᱠᱟᱵ ᱪᱟᱞᱟᱜᱼᱟ ᱡᱮ ᱩᱱᱠᱩ ᱠᱚᱣᱟᱜ ᱛᱮᱚᱞᱚᱡᱤᱠᱟᱞ ᱫᱟᱠᱷᱚᱞᱛᱟ ᱨᱮ ᱵᱮᱥ ᱵᱮᱞ ᱟᱠᱟᱱᱟ; ᱟᱨ ᱚᱱᱟ ᱮᱱᱟᱜ ᱯᱟᱭᱟ ᱛᱮ ᱩᱱᱠᱩ ᱵᱷᱨᱚᱥᱴ ᱯᱨᱚᱴᱮᱥᱴᱟᱱᱴᱤᱡᱢ ᱟᱨ ᱠᱮᱛᱷᱚᱞᱤᱠᱤᱡᱢ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱥᱤᱠᱷᱟᱹᱣᱱᱟ ᱠᱚ ᱛᱷᱟᱹᱨᱟᱣ ᱨᱮ ᱫᱷᱚᱨᱚᱱ ᱫᱚᱦᱚᱭᱟ। ᱟᱫᱮᱱᱛᱤᱡᱟᱢ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱟᱫᱷᱩᱱᱤᱠ ᱛᱮᱚᱞᱚᱡᱤᱭᱟᱹᱱ ᱠᱚ ᱡᱮ ᱫᱟᱣᱟᱹ ᱠᱟᱱᱟ, ᱚᱱᱟ ᱦᱚᱪᱚ ᱩᱱᱠᱩ ᱵᱟᱝᱠᱷᱟᱱ ᱵᱟᱭᱵᱮᱞ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱤᱛᱤᱦᱟᱥ ᱨᱮ ᱫᱟᱠᱷᱚᱞᱢᱟᱱᱮ, ᱟᱨᱵᱟᱝᱠᱷᱟᱱ ᱵᱟᱭᱵᱮᱞ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱯᱟᱹᱨᱥᱤ ᱠᱚ ᱨᱮ ᱫᱟᱠᱷᱚᱞᱢᱟᱱᱮ। ᱩᱱᱠᱩ ᱚᱱᱟ ᱯᱚᱫ ᱨᱮ ᱡᱮᱞ ᱯᱨᱚᱭᱚᱜ ᱮᱢᱚᱜᱼᱟ, ᱚᱱᱟ ᱯᱨᱠᱟᱥ ᱮᱢᱟᱭ ᱡᱮ ᱯᱨᱚᱯᱷᱮᱴᱤᱠ ᱥᱟᱵᱽᱫ ᱩᱱᱠᱩ ᱠᱚᱨᱮ ᱢᱚᱦᱚᱨ ᱢᱟᱨᱟᱭ ᱯᱚᱛᱷᱤ ᱞᱮᱠᱟ ᱦᱚᱭ ᱟᱠᱟᱱᱟ, ᱟᱨ ᱱᱚᱣᱟ ᱦᱚᱸ ᱯᱨᱠᱟᱥ ᱮᱢᱟᱭ ᱡᱮ ᱩᱱᱠᱩ ᱵᱟᱭᱵᱮᱞ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱯᱟᱹᱨᱥᱤ ᱠᱚ ᱨᱮ ᱫᱟᱠᱷᱚᱞ ᱢᱮᱱᱟᱜᱼᱟ ᱵᱚᱞᱚ ᱫᱟᱣᱟᱹ, ᱚᱱᱟ ᱫᱚ ᱥᱩᱢᱩᱝ ᱟᱫᱷᱩᱱᱤᱠ ᱯᱨᱠᱟᱥ ᱢᱟᱛᱨᱚ ᱯᱷᱟᱨᱤᱥᱤᱭᱟᱭᱤᱡᱢ ᱨᱮᱭᱟᱜ।

Inni jalqabaa saalaa lakkoofsa sagal irraa hamma kudha lamaatti waaʼee gaanfa xinnaa ilaalchisee jijjiirama koorniyaa saalaa tuffachuun isa jalqabaati. Utuu isaan dhugumaan ogeeyyii afaan Ibrootaa taʼanii, Daaniʼel aayata sana keessatti kaayyoodhaan jijjiirama koorniyaa saalaa fayyadame jedhamu hin morman, yookaan hin laaffisan turan. Gaanfi xinnaan koorniyaa lamaan keessatti bakka buʼaa; koorniyaaleen sunis aayatota keessatti achi fi achi deddeebiʼu. Teoloojistonni dhugaa kana xurii fi saantima sobaatiin haguuguu yaalu; kun ifatti aayatiin kudha tokko Roomaa paaganummaa, Roomaa paappaasummaa miti, akka addaan baasu waan taʼeef. Isaan immoo, akka beekamu, gaanfi xinnaan aayata kudha tokko keessa jiru paappaasii dha jedhanii cimanii dubbatu; yeroo inni dhugumaan Roomaa paaganummaa taʼe.

Yoo erga yeroo aayatawwan gaanfa xiqqaa afran keessaa lama dhiira taʼuu fi lama dubartii taʼuun isaanii fudhatama argate, dhugaan macaafa qulqulluu keessatti dubartiin raajii macaafa qulqulluu keessatti waldaa kan bakka buutu, dhiirris mootummaa kan bakka buutu taʼuu isaa hammachiisuun salphaadha. Kana beekuun, warri arguuf fedhan hundi akka hubatan ni taasisa; gaanfi xiqqaan kan aayata kudha tokkoo keessatti ibsame mootummaa Roomaa dhiiraa (Roomaa waaqeffannaa mootummaa, pagan Rome) malee Roomaa dubartii (Roomaa paappasummaa, papal Rome) miti.

Aayatichi hi barreeffamni kana barsiisu akka ta’e hubatama: Roomiin waaqeffannaa ormaa (inni) of guddisuun hanga bulchaa raayyaa sanaatti ol ka’e; akkuma Roomiin waaqeffannaa ormaa yeroo bulchaa raayyaa sanaa irratti fannoo Qalaaqaariyyaa kaa’etti godhe sana. Roomiin waaqeffannaa ormaa fannoo irratti Kiristoosiin mormee of guddisuu qofa osoo hin ta’in, aayanni sun itti fufee akka jedhu, isaatiin (Roomii waaqeffannaa ormaa) “aarsaan yeroo hunda dhihaatu keessaa fudhatame.”

Kitaaba Daani’eel keessatti jechoonni Ibrootaa lama kan lamaan isaanii “kaasuu” jedhamee hiikaman jiru. Jechoonni kunis “sur” fi “rum” dha. Jechoonni lamaan isaanii tajaajila mootummaa qulqullummaa keessatti ni fayyadamu. “Sur” jechuun kaasuu yookaan irraa fuudhuu jechuu dha; yeroo daaraa iddoo aarsaa mootummaa qulqullummaa keessaa irraa fuudhan, jechi daaraa sana irraa fuudhamuu ibsuuf itti fayyadaman “sur” dha. Jechi “rum” immoo ol fuudhuu fi ol kaasu jechuu dha; yeroo lubni mootummaa qulqullummaa keessatti aarsaa sochooftuu ol kaasuu qabu, aarsaa sana “rum” (ol fuudhuu) qaba ture. Lakkoofsa kudha tokko keessatti, Roomaan Waaqeffannaa ormaa (“kan guyyaa guyyaa”) waaqeffannaa ormaa ol fuudhuu fi ol kaasuudhaan “rum” (kaasuu) ni godha ture.

Roomiin waaqeffannaa ormaa ol fuudhee ol guddisuu ture. Theologoonni Adventistii warri afaanota macaafa qulqulluu irratti ogummaa qabu jechuun of labsan, kitaaba Daani’el keessatti yeroo hunda jechi “take away” itti mul’atu akka “remove” jechuun hiiku filatu. Isaan barreessuu addaa fi sirrii Daani’el beekuuf hin fudhatan; kanaanis of isaanii raajicha Daani’el irra kaa’u.

Dinqiqoonni afaanota Macaafa Qulqulluu hubachuudhaaf of dhiheessan, yeroo Daani’el jechoota garaagaraa lama fayyadameetti inni waanuma tokko jechuu akka yaade sababeessuuf falmiiwwan dhiyeessu. Itti aansuudhaanis himannaa isaanii sobaa deggeruuf qorannoowwan jechootaa dheeraa fi nuffisiisaa dhiyeessu. Dinqiqoonni seenaa Macaafa Qulqulluu hubachuudhaaf of dhiheessan immoo, hiikni sobaan itti fayyadaman kana irratti hundaa’a jechuun falmu; jechuunis, yeroo garaagaraa keessatti jechi tokko hiika adda addaa qabaachuu danda’a, kanaafuu yeroo Daani’el jechoota garaagaraa lama fayyadameetti, ogeessi seenaa qofa jechuun Daani’el dhugumaan maal jechuu isaa adda baafachuu danda’a. Maloota sobaa lamaan kana adda baasuudhaan beekuun baay’ee barbaachisaa dha; sababiin isaas, isaan yeroo baay’ee dinqiqoota mala “line upon line” jedhamu irraa of dhoksuuf yaalan biratti itti fayyadamanidha.

Jechi caqasa keessatti “fudhatame” jedhamee hiikame hiikni isaa “ol kaasuu fi ulfeessuu” dha. Hiikni isaa irraa buusuu miti. Dhugaan kun ogeessota amantii Adventistootaaf burjaajii fi wal-faallessaa uuma; sababni isaas, yaad-rimeewwan isaanii yeroo hiika sirrii jecha Daani’el itti fayyadame kana caqasa sanatti hojii irra oolchan, qormaata salphaa caqasa sana irratti godhamu jalaa hin dhaabbatan. Isaan xurree xiqqaan caqasa sana keessa jiru Roomaa paaphaasummaa akka ta’e falmu; kanaafuu caqasni sun akkana jedhee dubbifama: “isaatiin” (Roomaa paaphaasummaa) “waanti guyyaa guyyaa irraa fudhatame.”

Isaaniin dabalamachuun, akka obboleettii White ifatti ibsiteetti, jechi dabalame sun ogummaa namaatiin akka itti dabalfameefi barruu sana irratti akka hin hojjenne ta’us, rakkoon isaanii homaa miti.

Isaan “guyyoo hundumaa” tajaajila qulqullummaa Kiristoositti jechuun ibsu; kanaafuu “aarsaan guyyoo hundumaa” yaad-rimee “guyyoo hundumaa” hojii aarsaa Kiristoos iddoo qulqulluu samii keessatti taʼe akka deeggaru godha. Garuu kakuu Waaqayyoon kennameen, jechi “aarsaa” “barreeffama sana keessa hin jiru” jedhamuun adda baafameera.

Yommuu machaanonni Efreem “kan guyyaa guyyaa” akka hojii mana qulqullummaa Kiristoositti hiikan, lakkoofsi sun akkana jedhee dubbata: “isaatiin” (Roomaa papaa) “kan guyyaa guyyaa irraa fudhatame,” yookaan immoo, “humna papaaatiin, tajaajilli mana qulqullummaa Kiristoos irraa fudhatame” jedhee dubbata. Isaan dhugumaan soba kana barsiisu. Isaan jabinaan cimsanii akka barsiisanitti, dukkana mootummaa papaa sanaatiin hubannoon dhugaan tajaajila mana qulqullummaa Kiristoos yaada namootaa keessaa irraa haqame.

Garuu jechi “take away” jedhamee hiikamu hiikni isaa baasuu miti; ol fuudhuu fi ol ol guddisuu jechuudha. Ogeeyyiin afaanota Macaafa Qulqulluu jedhamanii of himan hiika jecha Ibrootaa “rum” kutaa sana irratti sirriitti yoo hojii irra oolchan, hiikni isaanii, “humna paaphaasiitiin tajaajilli iddoo qulqulluu Kiristoos ol fuudhamee ol ol guddifame” jechuu qaba ture. Paaphaasummaan yoom Kiristoosin ol fuudhee ol ol guddise ree?

Isaan hiika jecha Ibrootaa “sur” jecha Ibrootaa “rum” irratti dirqisiisuuf yaalu. Daani’eel walitti dhufeenya “guyyuu-guyyuu” wajjin lakkoofsota biro lamaan keessatti jecha “sur,” jechuun kaasu ykn irraa fuudhu, fayyadameera; garuu lakkoofsa kudha tokko keessatti Daani’eel jecha “rum,” jechuun ol kaasuu fi ulfeessuu, filate. Hiikni sobaa waa’ee lakkoofsa kanaa qopheeffame kun, hiika jecha “take away” jedhamee hiikame micciiruun waan ta’eef, gowwummaadha qofa utuu hin ta’in, yeroo tokko illee tajaajilli iddoo qulqullummaa Kiristoos namoota irraa karaa kamiinuu irraa fuudhamee hin beekne.

Akkuma hayyoonni amantii Adventistii, hojii isaanii sobaa lakkoofsa kana irratti raawwatan deeggaruuf yaalanitti, yeroo tokko keessatti paaphaasonni mootummaa humna tokko tokko qabuun kadhannaa araarsaa Mana Qulqullummaa Kiristoos balleessuuf hojjete jedhaniin dubbachuun waan hin yaadamne dha!

Garuu, warri teoolojii barsiisan akka lakkoofsi kun tajaajila iddoo qulqulluu Kiristoos kan ol kaasee fi ulfina kenne paaphaasummaa agarsiisu hin barsiisan. Isaan hiika dubbii Daani’elii fi gorsa hafuuraan geggeeffame kan Ellen White irraa kenname irraa maqanii, ragaa dubbii Daani’elii mormuudhaan waan ofii isaanii barsiisuu filatan barsiisu.

Wanbarriin amantii barsiisan, lakkoofsi kun hiikni isaa, “humna paaphaasaatiin tajaajilli iddoo qulqullummaa Kiristoos irraa kaafame” jedhuudha; tajaajilli iddoo qulqullummaa Kiristoos yaada namootaa keessaa kaafamuun isaas, dhugaa kanaan ni deeggarama; jechuunis, kaafamuu sanaa wajjin walqabatee iddoon “qulqullummaa isaa” gad buufameera. Dubbii Waaqayyoo keessaa lakkoofsi tokko illee iddoo qulqullummaa samii, iddoo Kiristoos araara isaa itti raawwatu, yeroo kam iyyuu gad buufameera jedhee hin ibsu. Akkasumas kutaan Macaafa Qulqulluu tokko illee samiin ofii isaa, kan “iddoo qulqullummaa isaa” ta’e, yeroo kam iyyuu gad buufameera jedhee hin agarsiisu. Ammas, wanbarriin amantii ofii isaanii raajicha Daani’el ol kaasu; sababiin isaas, isaan lakkoofsa sana keessatti “iddoo qulqullummaa isaa” jedhu iddoo qulqullummaa Waaqayyoo agarsiisa jechuun cimsanii dubbatu; kunis, Daani’el yaada sana irraa kallattiidhaan faallaa barsiisu illee ta’eera.

Warriin afaan Ibrootaa ofiin jedhu keessaa ogeeyyii jechuun of dhiyeessan, keessaa jechi Ibrootaa “rum” jedhu hiika jechaa Ibrootaa “sur” jedhuun hubatamuu akka qabu cimsanii dubbatu. Akkasumas jechi Ibrootaa “miqdash” jedhu akka jechaa Ibrootaa “qodesh” taʼetti hubatamuu akka qabu cimsanii dubbatu. “Miqdash” fi “qodash” lamaan isaanii keessatti kitaaba Daaniʼel keessatti salphaatti “iddoo qulqulluu” jedhanii hiikamu; taʼus hiikni isaanii garaagara dha. “Miqdash” jechuun iddoo qulqulluu kamiyyuu bakka buʼa, jechuunis yoo mana qulqullummaa Waaqayyoo taʼe yookaan mana qulqullummaa waaqeffannaa ormootaa taʼe. Inni jecha waliigalaa iddoo qulqulluuf ooludha; garuu “qodesh” Macaafa Qulqulluu keessatti mana qulqullummaa Waaqayyoo qofa bakka buusuuf qofa tajaajilama.

Daaniʼel iddoo waaqeffannaa warra waaqa tolfamaa fi iddoo qulqullinaa Waaqayyoo gidduu garaagarummaa ni beeka ture. Yoo Daaniʼel iddoo waaqeffannaa warra waaqa tolfamaa ibsuuf jedhu taʼe, jecha “miqdash” jedhu ni fayyadama ture. Warri afaan Ibrootaa irratti ogeeyyii of fakkeessan sun, Daaniʼel aayata walitti aanan afur keessatti jechoota lamaan isaanii yeroo sadii fayyadamuu isaa matumaa akka hin ilaalle, na dinqisiisa. Fayyadama Daaniʼel jechoota afaan Ibrootaa lamaan kanaa—lamaan isaanii iyyuu “iddoo qulqullinaa” jedhamee hiikaman—hiika Daaniʼel akka hubatamu barbaade ni ibsa.

Kutaa bu’uuraa Adventizimii of keessaa of keessatti hammatu sana keessatti, Daani’el jechoota Ibrootaa lama garaagaraa kan lamaan isaanii iyyuu “iddoo qulqullaa’aa” jedhamee hiikaman fayyadame. Lakkoofsa kudha sadii fi kudha afur keessatti Daani’el jecha Ibrootaa “iddoo qulqullaa’aa” jedhuuf, kan akka Macaafa Qulqulluutti iddoo qulqullaa’aa Waaqayyoo qofa adda baasuuf tajaajilu, filatee fayyadame; garuu lakkoofsa kudha tokko keessatti, jecha Ibrootaa waliigalaa yookaan gosa waliigalaa ta’e fayyadame; kunis iddoo qulqullaa’aa Waaqayyoo ta’uu ni danda’a, yookaan iddoo qulqullaa’aa waaqeffannaa mootummaa ormaa ta’uu ni danda’a.

Daaniʼel aayata kudha tokko keessatti “iddoo qulqulluu” sana iddoo qulqulluu Waaqayyoo taʼee adda baasuuf yaadee utuu taʼe, jecha Afaan Ibrootaa isa aayata sadii itti aanan keessatti yeroo lama fayyadame sanauma fayyada ture. Daaniʼel aayata kudha tokko keessatti iddoo qulqulluu waaqeffannaa sobaa tokkoo fi aayata kudha sadii fi kudha afur keessatti iddoo qulqulluu Waaqayyoo gidduutti garaagarummaa gochaa akka ture ifaadha! Garuu machoonni Efreem “bakka iddoo qulqullummaa isaa” kan “gatame” jedhamu, aayata kudha tokko keessatti, bakka iddoo qulqullummaa Waaqayyoo akka ture falmu; taʼus jecha “bakka” jedhu irraa of qusatu.

Isaan barsiisonni mootummaa paaphaasummaa tajaajila araarsummaa Kiristoos irraa balleessitee, dhugaa mana qulqullummaa samii immoo gad buufte akka taʼe barsiisu. Garuu Daaniʼel keessatti “mana qulqullummaa” jedhu lakkoofsa kudha tokko keessa jiru mana qulqullummaa Waaqayyoo osoo hin taʼin, mana qulqullummaa waaqeffannaa ormootaa akka taʼe ifatti ibsameera. Akkuma kana Daaniʼel, gad buufame “mana qulqullummaa” osoo hin taʼin, “iddoo” mana qulqullummaa isaa akka taʼe illee ifatti ibseera.

Kaayyoo koorniyaa aayata sagal irraa hamma kudha lamaatti jiru kan kaayyoo irratti hundaa’e beekamuu diduudhaan, tiyoolojiistoonni ammayyaa hiikkaa “kan guyyaa hundumaa” jedhamu isa keessaa Pirootestaantizimii gantummaa irraa madde fudhatanii, bu’uura yaada namaa, duudhaa fi aadaa irrattii cirracha irratti ijaaru jalqaban. Yommuu isaan aayata kudha tokko bira ga’an immoo, gorsa hafuuraan kenname kan Obboleettii White hubannaa Miller eegee “kan guyyaa hundumaa” waaqeffannaa mootummaa alagaa akka ta’e sirrii ta’uu isaa adda baase illee ni didu; akkasumas jaalala isaanii tiyooolojii Kaatolikii fi Pirootestaantii irratti qaban ittisuuf ogummaa kallattii dogoggorsuu fi yaada tilmaamaa fayyadamuu jalqabu.

Isaan keessatti Roomaa warraaqsaa gara Roomaa paaphaasummaaatti geeddaru; jecha hiikkaan isaa “ol kaasuudhaa fi ulfeessuu” taʼe irrattis hiika “buqqisuu” jedhu dirqisiisu. Mallattoo seexanaawaa “kan guyyaa guyyaa” taʼe akka mallattoo waaqeffannaatti ibsu; sana booda immoo, yeroo “bakka” qulqullina mana qulqullummaa jedhu ifatti eeruu irraa of qusatanitti, mana waaqeffannaa waaqota ormaa mana Waaqayyoo akka taʼe jabeessanii dubbatu. Warri “hin baranne” immoo (akkuma Isaayaas isaan adda baase), yoo warri “baratan” akkas jedhaniin malee kan hin hubanne, gabatee oduu sobaa sana badiisa ofii isaaniitiif fudhatu.

Mata-duree, barruu itti aanu keessatti, dabala beekumsaa abjuu Miller keessatti akka faayaatti fakkeeffamee ibsame yaadannoo keenya itti fufna.