Kitaaba Daaniʼel – Lakkoofsa Shan

Yehooyaaqiim mootota Yihudaa sadan dhumaa keessaa isa jalqabaa ture; yeroo inni Baabilonotaan mo’atettis waggoonni torbaatama garbummaa mootummaa kibbaa jalqabaniiru. Waggoonni torbaatamni sun yeroo Baabilon—mootummaa jalqabaa raajii Macaafa Qulqulluu—itti mootummaa isaa geggeessu adda baasu. Isaayyaas boqonnaa digdamii sadi keessatti, sagaagaltuun Xiiros waggoota fakkeenya ta’an torbaatamaaf ni dagatamti; waggoonni sunis karaa raajiitiin akka bara mootii tokkootti ibsaman. Raajii Macaafa Qulqulluu keessatti mootichi mootummaa dha; akkasumas barri mootummaa isa tokkichaa kan raajii Macaafa Qulqulluu keessatti waggoota torbaatama guute sun Baabilon ture.

Yeroo seenaa sanaa keessatti, sagaagaltuun Xiiroos, isheen papasummaa bakka buutu, ni irraanfatamti. Dhuma waggoota torbaatamaa fakkeenyaawaa sanaatti immoo, ni yaadatamti; achiis baatee mootummoota lafaa hundumaa wajjin sagaagalummaa ni raawwatti. Sagaagalummaan hafuuraa walitti dhufeenya seeraan alaa walmakaa mootummaa fi waldaa kiristaanaa ti. Dhuma waggoota torbaatamaa fakkeenyaawaa sanaatti, papasummaan Tokkummaa Mootummoota Addunyaa wajjin walitti dhufeenya keessa ni seenti; kunis mootota hundumaa, warra sagaagaltuun Xiiroos dhuma waggoota torbaatamaa fakkeenyaawaa sanaatti wajjin sagaagalummaa raawwattu, bakka bu’a. Mootummaan waggoota torbaatamaa fakkeenyaawaa sana keessatti mootummaa godhu Ameerikaa dha; bineensa lafaa gaanfa lama qabu sana.

Boqonnaa Daani’el boqonnaawwan tokko irraa hamma shaniitti seenaa waggoota torbaatama Baabilon ibsu; kanaafis, boqonnaawwan sun seenaa gaanfota bineensa lafaa lameenii bakka bu’u. Boqonnaawwan afurii fi shan mootummaa Baabilon keessatti mootota jalqabaa fi dhumaa adda baasu; akkasumas, boqonnaawwan lamaan sun waliin ta’anii seenaa bineensa lafaa fi gaanfota isaa lamaan ibsu. Murtiin gaanfota lamaan, akkasumas kan bineensa lafaa ofii isaa, murtii mooticha jalqabaa fi mooticha dhumaa irratti raawwatameen bakka bu’ameera. Murtiin Nebukadnezaar “yeroo torba”f ari’atamuu ture; yeroo sana keessatti akka bineensa bosonaatti guyyoota kuma lama dhibba shan fi digdamii marga fi fixeensa irratti jiraate. Murtiin Beelshaazaar immoo dallaa irratti barreeffame; innis lakkoofsa kuma lama dhibba shan fi digdamiitti wal qixxee ta’ee, murtiin bineensa lafaa fi gaanfota isaa lamaan “yeroo torba” keessaa keessaa Lewwoota digdamii jaha keessatti ibsameen bakka bu’amu akka ta’e adda baasa. Kunis mootummaa lamaan akka ragaa ta’aniin irratti hundaa’a; ragoonni lamaanis jalqabaa fi dhumaa bakka bu’u.

“torba yeroo” jechuun Adventizimiif dhagaa gufuu dha; kanaafuu, waan ifatti achi jiruus beekamtii argachuu hin danda’u—warra arguuf fedha qaban irraa kan hafe. Inni mallattoo murtii saba sanaa (Baabilon) kan waggoota torbaatamaaf mootummaa gaggeesseedha; akkasumas mootummaa waggoota torbaatama fakkeenya ta’aniif mootummaa godhatuuf mallattoo murtiidha. Yeroo William Miller hubannaa isaa waa’ee “torba yeroo” keessaa Lewwoota boqonnaa digdamii jaha dhiheesse, Nebukadnezaar guyyoota kuma lama dhibba shan fi digdamii jechuunis guyyaa 2520 keessatti akka bineensaatti jiraachaa ture, kan Daani’el boqonnaa afur keessatti ibsame, akka dhugaa baatota raajii keessaa tokkootti fayyadamee “torba yeroo” Lewwoota boqonnaa digdamii jaha deeggaruuf itti gargaarame. “Torba yeroo” jechuunis keessatti bu’uura dhagaa ijaarsaatii fi dhagaa mataa ijaarsaas, akka Zakaariyaas boqonnaa afur keessatti ibsametti. Yesus, Obboleettii White, Isaayaas fi Pheexiros, akka inni dhagaa mataa golee ta’u, isa jechuun ni ibsu. Inni barsiisa mootummaa raajii Macaafa Qulqulluu keessaa isa gonfoo ta’eedha; ta’us, warra ergamtoota ergamaa sadaffaa of jedhu biratti bu’uuraan jechuun ni dhokata.

Akkuma boqonnaawwan jaha jalqabaa kitaaba Daaniʼel ilaaluun jalqabnu, jalqaba irraa kaasee “yeroon torba” akka adda baafamee jiru hubachuun barbaachisaa dha. Yommuu Yehooyaaqiim mootummaa Baabiloniin darbame, boojiʼamni waggoota torbaatamaa jalqabe. Kitaabni Seenaa Baraa maaliif waggoota torbaatamaaf boojiʼamanii fudhataman akka taʼe ni ibsa.

Gabrummaan waggoota torbaatamaa keessatti turan sun akka dubbii Ermiyaas raawwatamuuf ture; jechuunis, “hamma lafti sanbata ishee itti gammaddutti; yeroo dheeraa duwwaa ciifte hundatti sanbata eeggateetti.” Caqasa Kronikoota keessaa isa nuti caqaasaa jirru irraa kan hafe, keessatti lafti sanbata isheetiin “gammaduu” ishee jedhu, Kutaa Dubbii Waaqayyoo keessaa tokko qofa jira. Kutaan sun Lewwoota boqonnaawwan digdamii shan fi digdamii jaha keessatti argama. Boqonnaan digdamii shan akkamitti lafti boqonnaa sanbata isheetti akka gammadu eyyamuu akka qabu qajeelfama kenna; boqonnaan digdamii jaha immoo yoo qajeelfamoonni kakuu sun hin eegamne abaarsa “yeroo torba” jedhu ibsa.

Hireen Yehooyaaqiim jalqaba boojiʼamuu sanaa agarsiise; innis kutaa waan Daaniʼel boqonnaa sagal keessatti Musee “abaarsa” fi “kakuu” jedhee waame keessaa tokko dha. Daaniʼel abaarsa “yeroo torbaa” sana ni hubate; boqonnaa sagal keessattis ragaa ni kenna, waggoota sabatama raajii Ermiyaas qorachuun isaa irraa kan kaʼe, baayʼina waggoota sabni Waaqayyoo Baabilon keessatti garboomfamee turu akka jiru hubate.

Daaniʼel waggoota torbanatama sana “kitaabota irraa” hubate; kitaaba Ermiyaas qofa irraa miti. Kitaabni inni biraa irraa hubate barreeffamoota Musee ture; kadhannaa isaa keessatti “abaarsni” garbummaa waggoota torbanatamaa sanaa “kakuu” Musee taʼuu isaa ni ibsa. Jechi Daaniʼel boqonnaa sagal keessatti “kakuu” jedhamee hiikame, isauma seera Lewwootaa digdama jaha keessatti “yeroo torba” jedhamee hiikame sana dha. Yihuudaan waggoota torbanatamaaf Baabilon keessatti boojiʼamtee turuun, wanta barataan amantii yeroo ammaa kam iyyuu mormu taanaan illee, raawwii abaarsa “yeroo torbaa” ture. Kun ifaa guyyaa akkuma ifaatti mulʼata; garuu yoo arguuf fedhii qabaattan qofa.

Akka qajeelfamoota lafti boqochiifamu ilaalchisee, marsaawwan torba kan waggoota ja’a lafa hojjechuu fi waggaa tokko lafa boqochiisuun itti fufanii hanga waggaa afurtama sagalaffaatti gaʼan, yeroo sanatti immoo Iyyoobeeleen guutamuu marsaawwan torba kan waggoota torbaa adda baasu akka taʼe arguuf baayʼee barbaachisaa dha. Qabxiin murteessaan hubatamuu qabu immoo, afuufamni malakata Iyyoobeelee Guyyaa Araaraatti raawwatamuu qaba ture; kanaanis yeroo Guyyaan Araaraa fakkeenya-dhugaatti guutamu Onkoloolessa 22, 1844 jalqabe, malakanni Iyyoobeelee marsaa “yeroo torbaa” bakka buʼu yeroo sana afuufamuu akka qabu adda baasa. “Yeroo torban” kan bara 677 Dh.K.D.tti yeroo Minaasee gara Baabilonitti boojiʼamee geeffametti jalqabe, waggoota kuma lama dhibba shan fi digdama kan Guyyaa Araaraa fakkeenya-dhugaatti guutamutti xumuraman bakka buʼe. Walitti dhufeenyi kun warra arguuf fedhii hin qabneen qofa irraa ni darba. Marsaan “yeroo torbaa,” waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii wajjin walitti hidhata qaba.

Akkasumas, qajeelfamoota kakuu keessaa keeyyattoota sagal jalqabaa keessaa Lewwoota digdamii shan keessatti, fakkeenyi caalaatti gadi fagoo taʼe kan seera guyyaa tokkoo waggaa tokkootti lakkaaʼuu jedhu keessatti Dubbii Waaqayyoo keessa jiru akka argamu hubachuunis barbaachisaa dha. Oobdii durii barsiisonni amantii tuulan, karra-busaa isaanii wayinii Baabilonii tiin macheessuuf itti gad dhiisan, murtiin “yeroo torba” jedhu boqonnaa digdamii jaha keessatti hiika jecha Ibrootaatiin “yeroo torba” jedhamee hiikame dogoggoraan hubatamuu isaa jedhu dha. Mormiin sun dhugaa miti. Hiikni jecha sanaa afaan Ibrootaan guutummaatti hiika isaa keessatti sababa itti lakkoofsaan hojii irra oolchuun ni dabalata; garuu mormiin isaanii dogoggoraa taʼe, isa isaan yaada jalqabaa dogoggoraa irratti hundaaʼe—beekumsa isaanii seerluga afaan Ibrootaa ofiin labsatan irratti hirkateen deggeran—salphaatti mormii nama irraa yaada jallisu qofa dha.

Murtiin boqonnaa digdamii jaha keessatti “yeroo torba” jedhamee ibsame, akka hiika kutaa sanaa irraa beekamutti hubatama; kunis akka warra amantii ammayyaa tokko tokko afaan Ibrootaa humnaan micciiranii hiikanitti miti. William Miller afaan Ibrootaatti wabii tokko illee utuu hin godhin xumura isaa ijaare; waxyiis hubannaa isaa sirrii taʼuu isaa mirkaneesse. Ergamoonni hubannaa isaa afaan Ibrootaa irratti utuu hin hundaaʼin, hiika boqonnaa murtiin “yeroo torba” itti argamu sana irratti hundaaʼanii isa qajeelchan.

ᱵᱟᱨᱛᱟ ᱯᱟᱸᱪᱤᱥ ᱚᱱᱚᱞ ᱨᱮ ᱡᱮ ᱮᱱᱟᱜ ᱮᱱᱟᱜ ᱪᱩᱠᱛᱤ ᱫᱤᱥᱟᱹᱭ ᱩᱫᱩᱜ ᱦᱳᱭᱟᱱᱟ, ᱟᱨ ᱯᱟᱨᱚᱢ ᱟᱠᱟᱱ ᱚᱱᱚᱞ ᱪᱟᱵᱤᱥ ᱨᱮ ᱚᱱᱟ ᱪᱩᱠᱛᱤ ᱱᱤᱨᱫᱮᱥ ᱢᱟᱱᱮ ᱨᱮᱱ ᱞᱟᱹᱭ ᱥᱮᱫᱟᱭ ᱟᱥᱤᱨᱵᱟᱫ ᱮᱢ ᱮᱱᱟ, ᱟᱨ ᱛᱟᱭᱚᱢ ᱨᱮ ᱚᱱᱟ ᱱᱤᱨᱫᱮᱥ ᱟᱞᱟᱝ ᱟᱱᱟᱜ ᱞᱟᱹᱭ ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ ᱚᱠᱚᱭ “ᱢᱳᱥᱤᱥ ᱨᱮᱱ ᱥᱟᱯ” ᱢᱮᱱᱛᱮ ᱠᱟᱹᱛᱤᱡ ᱠᱟᱱᱟ ᱚᱱᱟᱠᱮ ᱪᱤᱱᱦᱟᱹ ᱮᱢᱟᱱᱟ।

Qabiyyeen kun mata duree qajeelfama guyyaan tokko waggaa tokko bakka buʼu jedhuun raajii Macaafa Qulqulluu keessatti wal qabata. Keeyyattoonni jalqabaa Leewwota digdamii shanii sun raajii Macaafa Qulqulluu keessatti guyyaan tokko waggaa tokko bakka buʼuu isaa ifatti agarsiisu. Kitaaba Baʼuu keessatti Museen boqonnaa Sanbata guyyaa torbaffaa namaa fi bineensotaaf taʼu, akkasumas boqonnaa Sanbata waggaa torbaffaa lafaaf taʼu gidduu hariiroo jiru ifatti ibsa.

Keessattii keewwata sadii sana keessatti, guyyaan boqonnaa namootaa fi bineensotaaf ta’u waggaa boqonnaa biyyaaf ta’uun isaa hubatamuu ni danda’ama. Seera Lewwootaa boqonnaa digdamii shan keessatti, keewwata shanan jalqabaa keessatti, caasaa naahwii isa qajeelfama Sanbataa Ba’uu boqonnaa digdamii, keewwata saddeet irraa hamma kudha tokkootti jiruun wal fakkaatu ni argina.

Ajajni sanbata lamaanuu walitti dhufanii haala Seera Lewwotaa digdama shanii fi digdama jaha adda baasu. Sararaa irratti sararaan walitti qabamanii, “guyyaa ja’a hojjadhu, hojii kee hundas raawwadhu” jedhaniiru; akkasumas “waggaa ja’a lafa kee facaafadhu, waggaa ja’as iddoo wayinii kee muradhu, ija isaas walitti qabdu.” “Guyyaan torbaffaan garuu Sanbata Waaqayyo Waaqa keetiiti,” akkasumas “waggaan torbaffaan biyyaaf sanbata boqonnaa, Sanbata Waaqayyoof ta’a.”

Jechootni lamaan keessaa “torbaffaa” jedhamee hiikaman, ajajawwan mootummaa Sanbataa keessaa kamiyyuu keessatti, jechuunis Sanbata namaaf taʼe yookaan Sanbata lafaaf taʼe, hundinuu jecha Ibrootaa isa tokkoo dha; innis boqonnaa digdamii jahaffaa Lewwota keessatti “yeroo torba” jedhamee hiikame sana. Haalli qabatamaa boqonnaawwan digdamii shanaffaa fi digdamii jahaffaa Lewwotaa, seera raajii keessatti guyyaan tokko waggaa tokko bakka buʼa jedhu keessatti hundeeffameera. Akkasumas, seerri raajii waamicha jalqabaa baayʼee barbaachisaa dha.

Wanti jalqabaa boqonnaawwan lamaan kana keessatti eerame seera guyyaa tokkoon waggaa tokko bakka buʼu dha. Wiliyaam Miiler “yeroo torba” jechuun Leewwoota keessatti ibsame mallattoo waggoota kuma lamaa fi dhibba shanii fi digdamaa taʼuu isaa akka beekuuf Gabriʼeelii fi ergamoota biroo tiin geggeeffame; kunis haala qabiyyee boqonnaawwan sanaa guutummaatti kan walii galu dha; innis seera guyyaa tokkoon waggaa tokko bakka buʼu, isa lakkoofsa shanan jalqabaa boqonnaa digdamii shan keessatti ibsame dha.

Yommuu barreessaan Seenaa Baraa sababa Baaʼeloon mootummaa kibbaa Yihuudaa boojiʼamuuf hayyamame ibsetti, biyyattiin boqonnaa Sanbata ishee akka argattuuf akka taʼe jedhe. Iddeen biraa Qalmaa Waaqayyoo keessatti biyyattiin boqonnaa argachuu ishee ifatti ibsu, boqonnaawwan Leewwota 25 fi 26 keessatti argama. Waggaa torbaatama Baaʼeloon akka mootummaa jalqabaa raajii Macaafa Qulqulluu taʼee mootummaa isaa geggeesse sun, waggoota fakkeenyaa bineensa lafaa mootummaa jaʼaffaa raajii Macaafa Qulqulluu taʼee itti mootummaa isaa geggeessu qofa utuu hin taane, waggoota torbaatamni sun “yeroo torba” abaarama Musee irratti tuqaa kallattiidha.

ତେଣୁ ଯେବେ ଆମେ ଦାନିଏଲ ପୁସ୍ତକର ପ୍ରଥମ ଛଅଟି ଅଧ୍ୟାୟରେ ପ୍ରତିନିଧିତ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀମାନଙ୍କୁ ଅଧ୍ୟୟନ କରିବାକୁ ଆରମ୍ଭ କରୁଛୁ, ସେବେ “ସାତ ଥର”ର ଶାପ ଏବଂ “ସାତ ଥର”ର ଆଶୀର୍ବାଦ—ଉଭୟେ—ସେହି ପ୍ରତ୍ୟେକ ଅଧ୍ୟାୟର ଏକ ଅବିଭାଜ୍ୟ ଉପାଦାନ ବୋଲି ଜାଣିବା ଅତ୍ୟାବଶ୍ୟକ।

Akkasumas ni yaadachuunis barbaachisaa dha; marsaan waggoota torbaa torbaa torbaa guyyaa kurnaffaa ji’a torbaffaatti, jechuunis Guyyaa Araaraatti, afuuffii malakata yubileetiin mallatteeffama. Dhugaan kun “yeroo torba” sana guyyoota kuma lamaa fi dhibba sadii Daniel boqonnaa saddeetii, lakkoofsa kudha afur keessatti ibsamanii wajjin walitti hidha. Akkasumas ni yaadatamuu qaba, waggaan raajii guyyoota dhibba sadii fi jahaatama ta’a; yoo guyyoota dhibba sadii fi jahaatama irra deddeebiin “yeroo torba”f walitti ida’te, guyyoota kuma lamaa fi dhibba shan irratti digdama ta’a.

Yommuu Daani’eel lakkoofsa waggootaa Ermiyaas ibsee ture macaafa keessaa yommuu hubate, inni kadhannaa tokko jalqabe; kadhannaan sun yoo sabni Waaqayyoo guyyaa tokko akka isaan biyya diinaatti boojiʼamtoota taʼan dhugaa kana dammaqanii hubatan, deebii qalbii jijjiirrannaa barbaachisaa taʼee ibsame keessatti qaamota hundumaa ni hammata. Dhuma kadhannaa Daani’eel kan Leewwota digdama jaha irratti hundaaʼe sanaatti, Gabri’eel mulʼata inni “dhagaʼe,” jechuunis mulʼata guyyoota kuma lamaa fi dhibba sadii sana akka hubatuuf Daani’eelitti mulʼate. Gabri’eel jalqabuma irratti torbanoota torbaatamni saba Daani’eelii “murtaaʼaniiru” jedhee Daani’eelitti hime.

Jechi kun keessatti “murtaaʼe” jedhamee hiikame hiikni isaa “kutame” jechuu dha; kanaafis torbanoota torbaatamni sun guyyoota kuma lamaa fi dhibba sadii irraa akka kutaman argisiisa. Labsii sadaffaa bara Dhaloota Kiristoos dura 457 keessatti jalqabamee, ummanni Daaniʼel yeroo qorannoo raajii torbanoota torbaatama qabaachu turan. Torbanoonni raajii torbaatamni waggoota dhibba afurii fi sagaltama wal qixxaatu. Labsii sadaffaa sana irraa waggoota dhibba afurii fi sagaltama booddee, Israaʼel durii bara 34 keessa Istifaanos dhagaadhaan rukutanii ajjeesu turan; yeroo sanattis guutummaatti Waaqayyo irraa hiikamu turan.

dhabamsi bara waggoota dhibba afurtamaa fi sagaltama yeroo qormaataa ta’an san jalqaba isaanii adda baasan dura kan ture, waggoota torbaatama ture. Waggoonni torbaatamni sun lafti boqonnaa Sanbataa ishee akka argattuuf turan; boqonnaawwan Sanbataa warri Israa’el durii gonkumaa hin guunne sanaaf. Lafaaf waggoota torbaatama boqonnaa Sanbataa ta’an kunis, kakuu Musee irratti fincila waggoota dhibba afurtamaa fi sagaltama (yookiin torban torbaatama waggootaa) irraa kan ka’e dhufe.

Waggoota dhibba afurii fi sagalii, finciluu kakuu Leewwota 25 irratti taasifameen, lafti boqonnaa ishee akka argattuuf waggoota torbaatamaaf boojiʼamuun fide. Boojii waggoota torbaatamaa sun labsa sadii fide; isaanis Israaʼel durii irratti yeroo qorannoo dhibba afurii fi sagalii kan biraa mallatteessan. Kanaaf, yeroo qorannoo lama, tokkoon tokkoon isaanii waggoota dhibba afurii fi sagalii taʼan, argina. Labsoonni sadan ergaawwan ergamoota sadii fakkeessu; isaan keessaa inni jalqabaa bara 1798, dhuma dallansuu jalqabaa “yeroo torba” mootummaa kaabaa irratti dhufe. Ergamaan sadaffaan ammoo waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii booddee, erga labsa sadaffaa booda, Onkololeessa 22, 1844 irratti dhufe; yeroo sanattis “dhumni isa boodaa kan dallansuu” ni dhufe.

In the forty and six years between the end of the first indignation and the end of the last indignation Jesus laid the foundation of the Millerite temple, and the foundation stone was the “seven times.” That stone was to be either the foundation stone (or else the stumbling stone) for Adventism at the beginning, and either the headstone and capstone (or else the gravestone) for Adventism at the end. The three decrees that represent the arrival of the three angels’ messages in the history of 1798 through 1844, also represent the first three chapters of the book of Daniel.

Tdo cya mbere tuzatangira gusuzuma ibice bitandatu bya mbere mu ngingo ikurikira.