Kitaaba Daaniʼel - Lakkoobsa Shantamii Shanii

Gaabreel erga Daaniʼelitti dhufe; inni waggoota torbaatama boojiʼamummaa raajii Ermiyaasii, kakuu fi abaarsa Musee hubatee booddee.

Jechi Daaniʼel keessatti fayyadame, kan “kakuu” jedhamee hiikamu, isauma Museen keessatti Leewwota digdamii jaha keessatti “yeroo torba” jedhamee hiikame dha. Obboleettiin White boqonnaa sagal keessatti, Daaniʼel walitti dhufeenya yeroo Ermiyaas waggoota torbaatamaa fi yeroo kuma lamaa fi dhibba sadii hubachuuf akka barbaadaa ture nutti himti. Gaabriʼel boqonnaa saddeet keessatti mulʼata guyyoota kuma lamaa fi dhibba sadii Daaniʼel akka hubatuuf ajajamee ture; yommuu boqonnaa sagal keessatti deebiʼee dhufu immoo hojii isaa xumuraa jira, achittis Daaniʼeliin mulʼata lamaan kanneen mata-duree boqonnaawwan torbaa, saddeetii fi akkasumas sagalii turan sammuu isaatiin adda akka baasu isa beeksisa. Mulʼatni lamaan sun mata-duree “dabalata beekumsaa” isa bara 1798 keessatti hiikameedha.

Torban waggoota torbaatamaa Ermiyaasii fi “abaarsa” Musee lamaan isaanii iyyuu mallattoowwan “yeroo torba” ti; akkuma “kakuu” Museetiin bakka buʼamee mulʼatu. Garuu Gabriʼeel diigama yeroon waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii taʼe ni dhiyeessa. Innis sirriitti qoodamuu kan dandaʼu yeroo hariiroon mulʼata (“chazon”) dhidhiitamaa sanaa, fi mulʼata (“mareh”) mulʼachuu sanaa sirriitti qoodametti qofa dha. Gabriʼeel jalqabatti Yihudootaaf yeroo qorumsaa waggoota dhibba afurii fi sagaltamaa kenname akka ture ibsuudhaan jalqabe. Yeroon sun immoo yeroo fincila waggoota dhibba afurii fi sagaltamaa kan waggoota torbaatamaa boojiʼamuu fidaa ture sanauma ture.

Jechi “murtaa’e” jedhu lakkoofsa afurii fi digdamii keessatti yeroo labsii sadaffaan bara 457 Dhaloota Kiristoos dura ba’e irraa jalqabee hamma Istifaanos bara 34 Dhaloota Kiristoos boodatti dhagaan rukutamee ajjeefamutti jiru agarsiisa; garuu jechi “murtaa’e” jedhu lakkoofsa jaha fi digdamii fi torba fi digdamii keessatti humnoota balleessitoota heethenummaa fi paapalummaa adda baasaa jira.

Gabriʼel Daaniʼeliin akka beeksisetti, “Masiihiin” “erga irraa muramee” booddee “ummanni bulchaa dhufuuf jiruu sun magaalaa fi mana qulqullummaa ni balleessu.” Roomaan waaqeffannaa tolfamaa “magaalaa fi mana qulqullummaa” sana goolabbiin waggaa sadii fi walakkaa guutuu bara 66 irraa hamma 70 A.D.tti tureen balleesse. Gabriʼel “dhumni waraanaa” “akka lolaan” akka taʼu, akkasumas waraanni sun “diigamoota” akka of keessaa qabu ni ibsa. Waraanni Yerusaalemii fi mana qulqullummaa irratti raawwatame sun dhidhiitamuu waaqeffannaa tolfamaatiin fi paaphaasummaatiin raawwatame ture. Humni waaqeffannaa tolfamaa isa jalqabatti Yerusaalem balleessuuf ture Baabilon ture; humni garuu waaqeffannaa tolfamaa inni Masiihiin erga fannifamee booddee ishee balleessu Roomaa waaqeffannaa tolfamaa ture. Garuu waraanni mana qulqullummaa fi loltoota irratti raawwatame humnoota diigsisan lamaaniin raawwatame; humna diigsisan lamaan keessaa inni lammaffaan keessatti Caaffata Qulqullaaʼoo paaphaasummaa dha.

papaasichi humni “adabbii lolaatiin guutuu” jedhamee bakka buufame dha; innis humna Daani'el boqonnaa kudha tokkoo lakkoofsa afurtamaa keessatti, “guutee darbuu” jedhamee ibsame dha. Miilla jala dhiitamuu Yerusaalem isa Baabiloniin jalqabee, sabicha sibiilaa jechuun Museen keessatti Deuteronomy dukkanaan dubbatuu akka ta'etti bakka bu'e sanaan itti fufe, sana booda papaasichaan hordofame. Hamma dhuma miilla jala dhiitamuu sanaatti “badiisawwan” “murteeffamanii” turan. Lakkoofsa digdamii torba keessatti, Kiristoos torban tokkoof namoota baay'eedhaaf kakuu ni cimsaa. Walakkaa torban sanaatti, sirni aarsaa lafa irraa ni dhaabbata; sababiin isaas Kiristoos mana qulqullummaa samii keessatti hojii isaa angafa lubummaa ni jalqaba. Sababa yeroo qorannoo isaanii keessatti, yeroo isaanii irraa muramee isaaniif kenname sana keessatti Yihudoonni ajajamuu didaniif, mana qulqullummaa fi magaalattiin deebi'anii onsamanii ta'uu qabu turan.

Lakkoofsi kun, “balleessuu xuraawotaatiif isa onsee taasisa; kunis hamma xumuraatti ni taʼa; wanti murtaaʼes isa onfame irratti ni dhangalaafama” jedha. Yommuu Yihudoonni yeroo isaanii qorumsaa guutummaatti hamma afaan guututti guutanitti, magaalaan fi mana qulqullummaa isaanii hamma dhuma waraanaatti ontee turuu qabu ture. “Xumura” miilla jala dhidhiitamuu sanaa bara 1798tti, paaphaasummaan madaan nama ajjeesu akka isa irra gaʼu “murteeffamee” ture. Sana booddee, akkuma Yihudoonni labsa sadan jalatti Baabilon isa dhugaa keessaa baʼanii fakkeenya taʼeen, magaalaan fi mana qulqullummaa deebi’anii haaromfamuu fi ijaaraman ture.

Hamma xumura waraana sanaatti Yerusaalem humna paaphaasii jala dhidhiitamtee turuun ishee itti fufa ture. Yeroon raajii waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii sana keessatti yeroo adda addaa uuman, ilaalchi mul’ata dhidhiitamaa waggoota torbaatamanii sirriitti hubatamee qofa, mul’ata qulqullina iddoo qulqulluu fi loltoota sana deebifamuu wajjin walqabsiifamee yoo hubatame, sirriitti hubatamuu danda’a. Mul’ata facaafamuu abaarsa Musee diduun, mul’ata walitti qabamuu diduudha. Mul’anni waggoota torbaatamanii mul’ata facaafamaati. Mul’anni waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii mul’ata walitti qabamaati. Mul’anni waggoota torbaatamanii mul’ata “chazon” kan facaafamaati; mul’anni waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii immoo mul’ata “mareh” kan walitti qabamaati.

Mul’attoon mul’atoonni raajii duraanii keessatti walitti hidhamanii jiru; tokko diduun isaanii lamaan isaanii illee diduudha. Dhugaan kun, utuma Adventizimiin raajii waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii qabatanii dhaabbachuu isaanii himatanii jiranii iyyuu, akkuma isaan bara 1863 keessatti “yeroo torba” didanitti, utubaa giddugaleessaa Adventizimii didanii jiraachuu isaanii mul’isa. Yihudoonni seera Waaqayyoo eeguu isaanii himachuu hin turree? Israa’el durii Masiihii eeggachaa jiraachuu isaanii himachuu hin turree? Yoo jecha Waaqayyoo hin deggerre ta’e, himannaan akkasii hiika hin qabu.

Namoonni Miilarii dhuma irratti Adoolessa 22, 1844 akka xumura yeroo guyyoota kuma lamaa fi dhibba sadii taʼeetti adda baasan; garuu hubannoon isaanii daangeffamaa ture. Ifni waaʼee mana qulqullummaa samii fi Kiristoos guyyaa sana Iddoo Hundumaa Caalaa Qulqulluu keessatti mulʼachuu isaa irratti ibsu abdii kutannaa guddaa sana booda qofatti dhufe. Erga guyyaa sana booddee qofatti ergaa ergamaa sadaffaa fi seera Waaqayyoo argan.

Gooftaan ifa raajii waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii wajjin walqabatu guddisuu yaadee ture; bara 1856 keessattis, inni balbala ifa dabalataatiif bane, waggoota torban itti aanan keessatti immoo Advantizimiin balbala sana cufe. Erga Fulbaana 11, 2001 booddee qofaatti Gooftaan barattoota raajii gara barruulee Hiram Edsonitti deebi’anii akka ilaallatan geggeesse; ifni “yeroo torbaa” jedhamu sunis ammas yeroo tokkoof dabalaa jalqabe.

Walii gala waliigalteewwan waggaa kuma lamaa fi dhibba sadii fi kan waggaa kuma lamaa fi dhibba shanii fi digdamaa gidduu jiru arguuf diduun, Adventismiin Waxabajjii 22, 1844 hubannaa hir’ataa fi guutuu hin taaneen hubate.

Yeroo S. S. Snow guyyaa fannifamuu irratti murteesse sana booda, guyyaan Onkololeessa 22, 1844 ni beekame.

Warri Millerotaa guyyaa sirrii fannifamuu Kiristoos beekan; achiis dhumni yeroo waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii sun adda baafame. “Masiihiin irraa muramuu” inni “giddugala torbanichaatti” taʼe, yeroo Kiristoos Yihudoonni yeroo qormaata isaanii guutummaatti guutanii akka guutanii dhangalaasanitti, akka “baballina xuraa’ummaawwaniin” fakkeeffametti, “kakuu” sana jabeesse, innis ni adda baafame. Fannoon sun mallattoo seenaa kan ergaa Iyya Barii Halkan Walakkaa beekuu keessatti barbaachisaa ture taʼe.

Waan ifa keessaa isa aayatawwan mul’ata humna Waaqayyoo akkas jabaa ta’e sana fide keessatti argamtu jiraatellee, warri Millerites hubannoo aayatawwan sanaa isa fedhii Daani’el mul’ata lamaan gidduu hariiroo jiru hubachuuf qabuun bakka bu’ame sana ga’u hin dandeenye. Torban Kiristoos kakuu jabeesse sun yeroo lamaatti qoodame; yeroo booda obboleettiin White inni kun tajaajila dhuunfaa Kiristoos waggaa sadii fi walakkaa ture bakka bu’a jedhee adda baafte; achi booddees tajaajila isaa isa karaa bartootaatiin bakka bu’e. Isaan mallattoo seenaa fannoo ta’e guyyaa Onkololeessa 22, 1844 murteessuuf bu’uura ta’uu isaa argan; garuu inni akkasumas giddugala yeroo lama wal-fakkaataa waggaa sadii fi walakkaa ta’an bakka bu’uu isaa hin argine; kanaafis “yeroo torba” bakka bu’a; isa Waaqayyo karaa Museetiin “lola kakuu isaa” jedhee waame.

Yeroo Kiristoos kakuu namoota baayʼee wajjin raggaasisaa turetti, kakuu sana irrattidha Yihudoota didoo wajjin falmii qaba ture. “Falmii kakuu isaa” bara dhaloota Kiristoos dura 723 keessa jalqabe; yeroo sanatti Asooronni mootummaa kaabaa boojiʼamtii keessa galchan, achiis guyyoota raajii kuma tokko dhibba lamaa fi jahaatamaaf waaqeffannaan mootummaa waaqolii sobaa Israaʼel isa dhugaa miilla jala dhidhiite. Dhiidhiitamni sunis itti aansuun guyyoota raajii kuma tokko dhibba lamaa fi jahaatama biroof, paapaasummaan Israaʼel hafuuraa miilla jala dhidhiite.

Torban raajii Kiristoos kakuu sana jabeesse, mul’ata waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii guutuudhaan, akkasumas mul’ata waggoota kuma lamaa fi dhibba shanii fi digdamii bakka bu’e. Warri Millereetotaa raajii waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii keessaa hanga ga’utti ergaa Iyya Halkan Giddugaleessaa sirriitti labsuuf ni hubatan; garuu ifa keessaa isa tokko tokko, hiikni Gabri’el boqonnaa sagal keessatti dabarsuuf yaadame, ni didan.

Gabri’el Daaniyaeliin mul’ata lamaan sirriitti addaan qooduuf (yaadaan adda baasuuf) isa barsiisee ture; isaanis “dhimma” fi “mul’ata” jechuun bakka bu’anii ibsaman. Gorsa sana raawwachuu keessatti, Obboleettiin White immoo akka nutti himtutti, Daaniyael hariiroo torban torbaatama (mallattoo “yeroo torbaa”) fi waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii gidduu jiru hubachuuf yeroo yaalu, kunuma ba’aa isaa guddaa ture.

Adevantizmiin “yeroo torban” diduu isaaniitiin, isaan bakka yeroo jalqabaa waggoota dhibba afurii fi sagaltamii, kan waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii keessaa muramee addaan baafame, fincila kakuu isa Museen “lola kakuu isaa” jedhee adda baase agarsiisu hubachuu hin dandeenye keessa galche.

Isaanis torbanicha gidduutti raawwatame guyyaa qofa adda baasu irra darbee, giddugala falmii Kiristoos ajajamuu dhabuu Israa’el wajjin dhiiga kakuu sanaatiin ta’e iyyuu akka beeksisu akka hin hubanne ittifaman turan. Isaan dhugaa kanaafis jaamani turan; inniis dhiigni fannoo irratti namoota baay’eedhaaf dhangala’e, kan kakuu isaa mirkaneessaa ture, kakuu Lewwoota digdama shanii fi digdama jaha keessatti kaa’ames akkasuma mirkaneessaa ture.

ናይ ጥንታዊ እስራኤል ህዝቢ እቲ ኪዳን ከም እቲ ንሳቶም ዝገለጹዎ መግለጺ፡ “ጐይታ ዝበሎ ኩሉ ክንገብር ኢና” ኢሎም ተቐበሉ፤ ነገር ግን እቲ ክርስቶስ ዝቐርቦ ዝነበረ ኪዳን ሕጉ ኣብ ልቢ ክጽሓፍ ከም ዝደሊ ፈጺሞም ኣይተረድኡን። እቲ ፈሪሳዊ ዝኾነ መግለጺኦም ናይ ስነ-ስርዓት ናይቲ ኪዳን ካብ ምርዳእን ምቕባልን ናይቲ ሓቀኛ ኪዳን ኣገደዶም።

Israaʼel inni ammayyaa dhiiga fannoo gidduu torbaniitti dhangalaʼe sana akkaataa hiikaatiin ibsite; hiikni sunis yeroo Israaʼel durii Masiihicha diddee, “Nuyi mootii Qeesaar malee hin qabnu” jette sanatti jaamummaan isaan irra ture akkuma ture, Israaʼel ammayyaas irratti jaamummaa wal fakkaataa fideera.

Israaʼel inni ammayyaa ammayyuu wanti Gabriʼel seenaa Daaniʼeeliif ibse sana kakuu mirkaneessuu qofa utuu hin taʼin, bittinneessuun warra kakuu sana didan irratti fidamus akka of keessatti hammatu hin hubatu; lakkoofsonni sun Roomaa waaqeffataa (bulchaa dhufuuf ture sana) magaalattii fi mana qulqullummaa akka balleessu, akkasumas hamma dhuma waraana sanaatti—kan mana qulqullummaa fi raayyaa gad dhiite—“badiisotni,” jechuun baayʼinaan, murtaaʼanii turan jedhu.

Seenaa keessatti Kiristoos dhiiga isaa kakuu namoota baayʼee wajjin mirkaneessuuf dhangalaase san keessatti, humnoonni lamaa barbadeessan kanneen Roomaa heedaafi Roomaa paaphaasummaa taʼan ifatti adda baafamanii jiru. Dhiigni fannoo irratti dhangalaʼe sun isa Kiristoos mana qulqullummaa samii keessa geessuudha; innis hojii Isaa mulʼata “mareh” kan waggoota kuma lamaa fi dhibba sadiitti ibsameef fakkeenya dha. Seenaa sunis seenaa mulʼata “chazon” kan waggoota kuma lamaa fi dhibba shan fi digdamii taʼe wajjin walitti hidhamee jira; kunis akkuma humnoota lamaa barbadeessan sanaan kan mana qulqullummaa fi loltoota gad dhiitanii miidhanitti bakka buʼamee jira.

Dhugoonni abjuu Miilarii keessatti akka faayaatti bakka bu’aman aduudhaa ifa guddaa qabuun ni calaqqisaniiru; garuu guutuu hin turre. Bara dhumaatti, yeroo Iyya Giddugaleessaa qubee irraa qubeetti irra deebi’amee labsamutti, faayawwanuma sana “Namicha brushii xuraa’inaatiin” saanduqa haaraa, guddaa keessatti ni darbamu; achiis isaan duraan turan caalaa yeroo kudhan ifa guddaadhaan ni calaqqisu. Isaan ergaa Iyya Giddugaleessaa isa dhumaa sanaa qoricha ta’u. Faayawwan sun addatti ragoota lamaan Habaaqquuqiin raajii dubbataman biratti akka gabateewwaniitti beekamanii turan. Yeroo gabateewwan lama chaartota qajeelchitoota durii bara 1843 fi 1850 “sararaa irratti sararaa” wal irra kaa’amanitti, faayawwan Miilarii addatti ni beekamu; akkasumas gochuu kanaan faayawwan sun ergaa Iyya Giddugaleessaa isa dhumaa bakka bu’u.

Dhugoonni baayʼeen chaartiiwwan lamaan irra jiran raajiiwwan bara 1844 dura raawwataman ibsu; akka bineensota Daani’el boqonnaa torbaa fi saddeet keessatti ibsaman adda baasuu fakkaatan. Fakkeenyi Daani’el boqonnaa lamaa keessatti argamu ni mulʼata. Falmiin mulʼata sana kan dhaabu Roomaa moo Antiochus Epiphanes akka taʼe jedhu achi jira. Abdii kutannoon jalqabaa fi yeroo turtii Hab 2 fi durboota kudhanis achi jiru. Dhufaatiin ergamaa sadaffaatis achi jira; mana qulqullummaa samii akkasuma. “Kan guyyaa hundumaa” mallattoo mootummaa waaqeffannaa ormaa taʼee achi jira. Akkasumas, eeyyee, Waaqayyoo Islaamaa keessaa “Woes” sadan achi jiru. Yommuu walitti fidaman, chaartiiwwan sun yeroo Leenci gosa Yihudaa dhugaa raajii tokko hiikuutti “dabalata beekumsaa” taʼu agarsiisa tokko bakka buʼu.

Akkuma ilaalcha keenya mul’ata Lagaa Ulaii kan bara dhumaatti, bara 1798tti, beekumsa raajii kan hiikni isaa banameef fakkeenya ta’e irratti xumura irratti yeroo geenyu—beekumsi kunis baay’achuun jawweelee saanduqa haaraa, guddaa ta’e keessatti abjuu William Miller keessatti argaman guutuuf waan ta’eef—dhugaawwan Millerootaa kan seenaa isaanii keessatti hin xumuramin irra deebinee ilaalla. Kanneen keessaa muraasni yeroo seenaa keessatti Milleroonni itti jiraachaa turan irraa kan ka’e haala hin xumuramneen dhiifaman; kaan immoo warra ifa ergamaa sadaffaatii guddachaa dhufuu wajjin tarkaanfachuu didanii ajajamuu didaniin haala hin xumuramneen dhiifaman.

Nuti aanee itti aanutti barruu itti aanu keessatti itti fufna.