Seenaa fi raajii keessatti Roomaan yeroo hundumaa saddeettaffaa taatee keessaa torban sanaa akka taate, dhugaa-baatota hedduu irratti hundaaʼee mirkaneeffameera. Hiikni iccitii raajii mallattoo kanaa keessaa tokko waan Leenci sanyii Yihudaa yeroo xumura carraan araaraa cufamuu jedhu irraa yeroo muraasa dura hiiku keessaa isa tokko dha. Kiristoos yoom iyyuu hin geeddaramu; akkasumas seenaa Millerootaa keessatti Gaddisa Tokkoffaa fi Guddicha keessatti, dhugaa tokko kan iccitii gaddisa sanaa ibse ifa godheera.
Seenaa jalqabaa keessatti seenaa Miilerootaatiin erga Gaddisiisaan Tokkoffaan dhufee booddee, Inni dogoggora lakkoofsa keessaa muraasa isa chaartii 1843 irratti agarsiifame irraa harka Isaa kaase. Dogoggorri sun hubannaa raajii dogoggoraa Gaddisiisummaa sana fide bakka buʼe. Dhuma irratti Miileroonni gara hubannoowwan walitti aansaniitti qajeelfaman; hubannoowwan sunis guyyaa jalqabaa guyyaa kumaatama lamaa fi dhibba sadii sana cimsee hundeessan. Qabxii jalqabaa cimaa tokko qabaachuun, kan inni irra caalaan guyyicha fannoo irratti hundaaʼe tureen, isaan achumaan ragaa raajii isuma isaan 1843 adda baasuuf itti fayyadamaa turan sana, dhugumaan 1844 qofa utuu hin taʼin, guyyaa mataa isaa jechuunis Onkololeessa 22, 1844 adda baasa jechuun argan.
⠁⠋⠞⠑⠗⠀⠮⠀⠎⠑⠉⠕⠝⠙⠀⠯⠀⠛⠗⠂⠀⠙⠊⠎⠁⠏⠏⠕⠊⠝⠞⠍⠢⠞⠂⠀⠮⠀⠇⠕⠗⠙⠀⠺⠁⠝⠉⠑⠀⠁⠛⠁⠔⠀⠗⠑⠧⠂⠫⠀⠁⠀⠞⠗⠥⠹⠀⠱⠀⠁⠝⠎⠺⠻⠫⠀⠁⠇⠇⠀⠮⠀⠏⠗⠕⠏⠓⠑⠞⠊⠉⠀⠙⠊⠇⠢⠍⠍⠁⠎⠀⠉⠗⠂⠁⠞⠫⠀⠃⠽⠀⠐⠮⠊⠗⠀⠔⠉⠕⠗⠗⠂⠀⠏⠗⠕⠉⠇⠁⠍⠁⠰⠝⠀⠞⠓⠁⠞⠀⠷⠞⠕⠃⠻⠀⠆⠆⠂⠀⠼⠁⠓⠙⠙⠀⠺⠁⠎⠀⠮⠀⠎⠑⠉⠕⠝⠙⠀⠉⠕⠍⠬⠀⠷⠉⠓⠗⠊⠌⠞⠲⠀⠮⠀⠇⠕⠗⠙⠀⠕⠏⠢⠫⠀⠮⠀⠎⠥⠃⠚⠂⠀⠷⠮⠀⠎⠁⠝⠉⠞⠥⠜⠽⠂⠀⠯⠀⠔⠎⠀⠉⠜⠝⠑⠉⠞⠫⠀⠞⠗⠥⠹⠎⠂⠀⠯⠀⠮⠀⠛⠗⠂⠀⠙⠊⠎⠁⠏⠏⠕⠊⠝⠞⠍⠢⠞⠀⠺⠁⠎⠀⠑⠭⠏⠇⠁⠔⠫⠲
“Akka sabaatti tokkotti, nuti ummata taanee akka taanee raajii cimaa taʼeen barattoota dhugaa taʼuu qabna; dhimma mana qulqullummaa, kan mulʼata Daaniʼelii fi Yohannis keessatti ibsame, irratti hubannoo gahaa argannutti boqonnaa fudhachuu hin qabnu. Dhimmi kun iddoo fi hojii keenya yeroo ammaa irratti ifa guddaa kenna; akkasumas Waaqayyo muuxannoo keenya isa darbani keessatti nu geggeesse jechuun ragaa ifa taʼe nuuf kenna. Inni abdii kutannaa keenya bara 1844 keessatti ibsa; innis mana qulqullummaa qulqulleeffamuuf jedhu lafa akka taʼe utuu hin taʼin, akkuma nuti yaadnee turretti, Kiristoos yeroo sana kutaa hundumaa caalaa qulqulluu mana qulqullummaa samii keessa seenee, achittis hojii xumuraa tajaajila isaa kan lubummaa raawwachaa akka jiru mulʼisa; kunis jecha ergamaan raajicha Daaniʼeliin jedhe sana raawwachuudhaanidha, ‘Hanga guyyaa kumaatama lamaa fi dhibba sadii; ergasii mana qulqullummaa ni qulqulleeffama.’”
“Amantii keenya ergaawwan ergamoota isa jalqabaa, isa lammaffaa, fi isa sadaffaa wajjin walqabatee sirrii ture. Mallattoowwan gurguddoon karaa keenya irratti darbine hin socho’an. Yoo tuutni siʼoolii hundi buʼuura isaanii irraa isaan buqqisuuf yaalanii, akka milkaaʼan yaadanii gammadan iyyuu, garuu hin milkaaʼan. Utubaawwan dhugaa kun akkuma tulluuwwan bara baraatti jabaatanii dhaabbatu; carraaqqii namootaa hundumaa kan warra Seexanaa fi loltoota isaa wajjin walitti makameen illee hin sochoʼan. Nuyi waan hedduu barachuu dandeenya; wantoonni kun akkas taʼuu isaanii ilaaluuf Caaffata Qulqullaaʼoo yeroo hundumaa qorachaa jiraachuu qabna. Saba Waaqayyoo yeroo ammaatti ija isaanii gara mana qulqullummaa samii irratti dhaabuutu irra jira; achittis tajaajilli xumuraa Lubicha Guddaa keenyaati hojii firdii keessatti adeemsifamaa jira,—iddoo inni saba isaatiif araara kadhachaa jiru.” Review and Herald, November 27, 1883.
Duub-deebiin bartootaa yeroo fannifamuu irratti hundaa’e hubannaa sirrii hin taane mootummaa Kiristoos fannoo irratti dhaabuuf jedhu irratti ture. Tajaajilli Yohaannis Cuuphaa fi ergamaa Phaawulos hojii keessaa qaba ture; inniis bittaa Israa’el dhugaa fi mana qulqullummaa lafa irraa dhugaa ta’e gara Israa’el hafuuraa fi mana qulqullummaa samii hafuuraa ce’uu isaa adda baasuu dha. Leenci gosa Yihudaa yeroo hundumaa duub-deebii kana “ogeeyyii”f ibsa. Ibsi hiika raajii walxaxaa Roomaan “saddeettaffaa dha, garuu keessaa torban sanaa ti” jedhuu, hojii Leenci Yihudaa duub-deebii Adoolessa 18, 2020 ibsuuf raawwataa jiru keessaa isa tokko dha.
Milleritootni Roomiin mootummaa afuraffaa raajii Macaafa Qulqulluu taʼee akka taʼe argan; akkasumas garaagarummaa waaqeffannaa mootummaa fi paappasummaa gidduu jiru hubatan; garuu Roomiin paappasummaa mootummaa shanaffaa raajii Macaafa Qulqulluu taʼee akka taʼe arguu hin dandeenye. Waxabajjii 1844 booddee yeroo muraasa keessatti, abbootiin hojii jalqabaa Ameerikaan mootummaa itti aanuu raajii Macaafa Qulqulluu taʼee akka taʼe hubatan.
Beekamtiin sun kaartii qajeelchitoota duraanii bara 1850 irratti argisiifamteera; garuu dandeettiin isaanii fakkeenya guutuu mootummaawwan raajii Macaafa Qulqulluu, akkuma Mul’ata boqonnaa kudha torba keessatti ibsame sana beekuu fi hubachuu, humna hubannaa isaanii ol ture; sababiin isaas, isaan erga bara 1863 keessatti “yeroo torba” didanii booda, lafa onaa Laa’odiiqeyaa keessatti jooruu jalqaban.
“Seenaa Israa’el durii muuxannoo darbe qaama Adventistotaa ibsa baay’ee ifa ta’eedha. Waaqayyo akkuma inni ijoollee Israa’el Gibxii keessaa baasee geggeesse, akkasuma sochii dhufaatii keessatti saba Isaa geggeesse. Abdii kutannaa guddaa keessatti, amantiin isaanii akkuma tan Ibrootaa Galaana Diimaa biratti qoratamteetti qoratamte. Utuu isaan harka qajeelchaa muuxannoo isaanii darbe keessatti isaanii wajjin turetti amanuu itti fufanii, fayyina Waaqayyoo arganii turan. Warri hundinuu hojii sana keessatti bara 1844tti tokkummaadhaan dadhaban hundi ergaa ergamaa sadaffaatii fudhatanii humna Hafuura Qulqulluutiin labsanii utuu jiranii, Gooftaan carraaqqii isaanii wajjin humna guddaadhaan hojjechaa ture. Ifni akka lolaa addunyaa irratti dhangala’ee ture. Waggaota dura jiraattonni lafaa akeekkachiifamanii turan, hojii xumuraa sun raawwatamee ture, Kiristoosis saba Isaa furuuf dhufee ture.”
“Waaqayyoon Israa’el waggaa afurtama lafa onaa keessatti akka joora’an fedhii Isaa hin turre; Inni gara biyya Kana’aanitti kallattiidhaan isaan geessuu fi achitti saba qulqulluu, gammadaa ta’anii akka hundeeffaman barbaade. Garuu, ‘isaan amantii dhabuu isaanii irraa kan ka’e seenuu hin dandeenye.’ Ibroota 3:19. Sababii duubatti deebi’uu isaanii fi gantummaa isaaniitiif lafa onaa keessatti badan; kaan immoo Biyya Abdachiifamtetti akka seenan kaafaman. Haaluma kanaan, dhufaatiin Kiristoos yeroo dheeraa akkasitti akka turu fi sabni Isaa addunyaa cubbuu fi gaddaa kana keessatti waggoota hedduu akka hafan fedhiin Waaqayyoo hin turre. Garuu amantii dhabuun isaanii Waaqayyo irraa isaan adda baase. Akkuma hojii inni isaaniif ramade hojjechuu didanitti, kaan ergaa sana labsuuf kaafaman. Yesus gara-laafinaatiin addunyaadhaaf dhufaatii Isaa ni tursa; kunis cubbamoonni akeekkachiisa sana dhaga’uu fi dheekkamsi Waaqayyoo utuu hin dhangala’in dura Isa keessatti iddoo baqannaa akka argatan kennuuf.” The Great Controversy, 458.
Jeymsii fi Ellen White lamaan isaanii iyyuu sochiin sun bara 1856 keessatti gara sochii Laa’odiiqeyaa akka ceʼe adda baafatan; kutaa duraa keessatti isheen, “warri hundinuu hojii sana keessatti bara 1844tti tokkummaadhaan dadhaban, ergaa ergamaa sadaffaa sana fudhatanii humna Hafuura Qulqulluutiin labsanii utuu turan, Gooftaan carraaqqii isaanii wajjin humnaan hojjetee ture” jettee ibsiti. Sana booddee immoo, “haala walfakkaatuun,” “duubatti deebiʼuu fi gantummaa” Israaʼel durii agarsiifte, Israaʼel durii “gammoojjii keessatti akka baddu” taasise jettee dubbatti. Kutaan sun yeroo warri ergaa Iyyannaa Halkan Walakkaa labsanii turan ammallee lubbuudhaan jiran keessatti Adventizimiin Laa’odiiqeyaa gammoojjii keessatti jooruu jalqabuu isaa adda baasa.
Harʼa namoonni teoloojii (barattonni) ibsa garaa garaa Mulʼata boqonnaa kudha torbaaf kennu; isaanis yookaan mala futuurizimii jechuun, kan Yezuwiiwwan kalaqan irraa maddu, yookaan hojii teoloojii mancaʼe kan Pirootestaantizimii gantummaa irraa kaʼe irratti hundaaʼu. Mallattooleen Mulʼata boqonnaa kudha torbaa baayʼee salphaa dha. Nuyi mallattoolee barbaachisoo taʼan adda baafanneerra; kanaaf mootummoota achi keessatti bakka buʼanitti deebinee, isaanis mootummoota Daaniʼel boqonnaa lama keessatti ibsaman waliin walitti qindeessina; jechuunis Yesus yeroo hundumaa dhuma waan tokkoo, jalqaba waan sanaatiin fakkeessee agarsiisa.
Akkasumas mootumman ni jiru: shanan isaanii kufaniiru, inni tokko immoo jira, inni kaan garuu amma iyyuu hin dhufne; yeroo inni dhufuttis, yeroo gabaabaa tokkoof turuu qaba. Bineensi inni turee amma hin jirre sun immoo, inni mataan isaa saddeettaffaa dha; inni torban keessaa ti; gara badiisatti immoo deema. Gaanfonni kudhan ati argite sun mootota kudhan dha; isaan amma iyyuu mootummaa hin arganne; garuu bineensa wajjin sa’aatii tokkoof akka moototaatti aangoo ni fudhatu. Mul’ata 17:10–12.
Lakkoofsa sadaffaatti, Yohaannis karaa hafuuraatiin gara bara 1798tti geeffame. Iddoo ilaalchaa sana keessatti, mootummaa shan duraan dursee kufanii turan akka jiranitti isatti himame. Mootummoonni sunis Baabilon, Meedoo-Faares, Giriik, Roomaa waaqeffannaa waaqolii, fi Roomaa abbaa paphaasii turan. Wiiliyaam Miilar kutaa boqonnaa kudha torbaffaa keessatti argamu kana hiikuun hin dandeenye; sababiin isaas inni Roomaan abbaa paphaasii Roomaa waaqeffannaa waaqolii irraa mootummaa adda taʼe taʼuu hubachuu hin dandeenye. Haa taʼu malee, tartiibni sun Mulʼata Yohaannis boqonnaa kudha lamaa fi kudha sadii keessatti ibsameera; sababiin isaas jawween boqonnaa kudha lamaa keessa jiru Roomaa waaqeffannaa waaqolii bakka buʼe, bineensi galaana keessaa baʼe kan boqonnaa kudha sadii keessa jiru immoo abbaa paphaasii ture, bineensi lafa keessaa baʼus Ameerikaa Yunaayitid Isteetis dha. Obboleettiin Waayit bineensota sadan kana hundumaa akka jawwee, bineensa, fi raajii sobaa taʼanitti adda baasti. Dhugaa baʼumshee kennuu keessatti, tartiiba mootummootaa adda baasti; tartiibni sunis hojii irra oolmaa Mulʼata Yohaannis boqonnaa kudha torbaffaa irratti nu gochaa jirru waliin walii gala.
“Mallattoo diimaa guddaa diimaa, bineensa qamalee fakkaatu, fi bineensa gaanfa hoolaa fakkaatu qabu jedhu jalatti, mootummaawwan lafaa kanneen addatti seera Waaqayyoo irra ejjechuu fi saba Isaa ariʼachuudhaan hirmaatan, Yohannisitti mulʼifaman. Lolichi hanga xumura yerooatti itti fufa. Saba Waaqayyoo, dubartii qulqulluu fi ijoollee isheetiin fakkeenyeffaman, akka baayʼee xiqqoo taʼanitti ibsame. Guyyoota dhumaa keessatti hafe xiqqoon qofti ture. Waaʼee isaanii Yohannis akkana jedha: ‘warri abboommii Waaqayyoo eeganii fi dhugaa baʼumsaa Yesuus Kiristoos qaban.’”
“ሰይጣን በአረማውያንነት አማካይነት፣ ከዚያም በጳጳሳዊ ሥርዓት አማካይነት፣ የእግዚአብሔርን ታማኝ ምስክሮች ከምድር ላይ ለማጥፋት በጥረት ለብዙ ምዕተ ዓመታት ኃይሉን አሳየ። አረማውያንና ጳጳሳውያን በአንድና በዚያው የዘንዶ መንፈስ ይነዱ ነበር። የተለዩት በዚህ ብቻ ነበር፤ ጳጳሳዊ ሥርዓቱ እግዚአብሔርን እንደሚያገለግል ማስመሰል ስላደረገ፣ ከሁሉ ይልቅ አደገኛና ጨካኝ ጠላት ሆነ። ሰይጣን በሮማዊ ሥርዓት አማካይነት ዓለምን ምርኮ አደረገ። እግዚአብሔርን እንደምታመልክ የምትናገረው ቤተ ክርስቲያን ወደዚህ ማታለያ ሰራዊት ተጠራርጋ ገባች፣ እናም ከአንድ ሺህ ዓመታት በላይ የእግዚአብሔር ሕዝብ በዘንዶው ቍጣ ሥር መከራ ተቀበለ። ጳጳሳዊ ሥርዓቱም ኃይሉን ከተነጠቀ በኋላ ስደትን ለመቀጠል ሳይችል በተገደደ ጊዜ፣ ዮሐንስ የዘንዶውን ድምፅ የሚያስተጋባ እና ያውኑ ጨካኝና ስድብ የሞላበት ሥራ የሚያስቀጥል አዲስ ኃይል ሲወጣ አየ። ይህ ኃይል፣ በቤተ ክርስቲያንና በእግዚአብሔር ሕግ ላይ ጦርነት የሚከፍት የመጨረሻው ኃይል፣ እንደ በግ ቀንዶች ያሉት ቀንዶች ባሉት አውሬ ተመስሎ ተወክሎ ነበር።”
“Garuu sararaan jabaan qalama raajii mul’isa sagalee naga-qabeessa kana keessatti jijjiirama akka jiru. Bineensi gaanfa akka hoolaa qabu sagalee ajjeechaa qabaata; innis “humna bineensa isa jalqabaa isa fuuldura isaa jiru hundumaa hojiirra oolcha.” Raajiin akka inni warra lafa irra jiraatanitti fakkii bineensichaaf akka tolchan jedhu ni beeksisa; akkasumas, “inni xinnaa fi guddaa, sooressa fi hiyyeessa, bilisa ba’aa fi garba, hundumaa harka isaanii mirga irratti yookaan adda isaanii irratti mallattoo akka fudhatan godha; namni kam iyyuu, inni mallattoo sana, yookaan maqaa bineensichaa, yookaan lakkoofsa maqaa isaa qabaatu malee, bituu yookaan gurguruu akka hin dandeenye godha.” Kanaafuu Pirootestaantizimiin tarkaanfii Paaphaasummaa duukaa bu’a.” Signs of the Times, November 1, 1899.
keewwata dhumaa keessaa keewwata jalqabaa keessatti, Obboleettiin White Roomaa waaqeffannaa isaanii kan ta’e, Roomaa papaasummaa fi Ameerikaa “mootummoota lafarra jiran” jechuun adda baasti. Keewwata lammaffaa keessatti immoo, yeroo isheen, “waaqeffannaa sobaatiin, achiis Phaaphaasummaadhaan,” jettutti fi, “yommuu Phaaphaasummaan humna isaa irraa saamamee ari’atama irraa of qusachuuf dirqame, Yohaannis aangoo haaraa sagalee jawwee sana ni echo gochaa, hojii suukanneessaa fi Waaqayyoon arrabsu sana immoo itti fufuuf ol ka’aa jiru arge” jettutti, mootummaawwan sun wal irraa aananii dhufan ta’uu isaanii ifa gooti. Haa ta’u malee, achitti hin dhaabattu; keewwata sadaffaa keessatti mootummaa Ameerikaa mootummaa biraa guutummaa addunyaa irratti fe’uuf akka jedhu adda baasti. Isheen akkana jetti, “Bineensi gaanfa hoolaa fakkaatan qabu sagalee jawweetiin dubbata; akkasumas ‘humna bineensa isa duraa sana hundumaa isa duratti hojjeta.’ Raajii akka inni warra lafa irra jiraatanitti akka fakkii bineensichaaf tolchan itti himu beeksisa.”
Mul’ata kurnan kudha lamaa fi kudha sadi, Roomaa warra waaqeffannaa bututaa, Roomaa paappaasummaa, Ameerikaa fi fakkii bineensichaa kan Ameerikaan dhaabde ni ibsu. Hiikni “fakkii bineensichaa” walitti dhufeenya Mana Kiristaanaa fi Mootummaa ti; addunyaan guutuun fakkii bineensichaa dhaabuun immoo, hiika isaatiin, bara dhumaatti mootummaa addunyaa tokko guutummaa lafaa irratti dirqiidhaan fe’amu akka ta’u ni mul’isa. Mootummichi Mootummaa fi Mana Kiristaanaa irraa ni ijaaramu; Manni Kiristaanaas hariiroo sana irratti ni mootummaa. Mul’ata kurnan kudha lamaa fi kudha sadi keessatti mootummoonni walitti aansuun afur ni ibsamu; mootummoonni sunis boqonnaa kudha torba keessatti akkasumas Daani’el boqonnaa lama keessatti bakka buufamanii jiru.
Bara 1798tti Yohaannis mootummoonni jalqabaa shanan raajii Macaafa Qulqulluu keessaa duraanuu kufanii akka turan, akkasumas bara 1798tti mootummaan tokko yeroo sana akka ture arge. Mootummaan raajii Macaafa Qulqulluu kan bara 1798tti jalqabe, bineensa lafaa Mul’ata boqonnaa kudha sadii keessatti ibsame sana ture; inni akka hoolaa jalqaba, garuu dhuma irratti akka jawwee dubbata. Ameerikaan Gamtoomte mootummaa ja’affaa gaanfa lama qabu kan raajii Macaafa Qulqulluu keessaa taatee, mootummaa shanaffaa jechuun Baabilon hafuuraa, kan madaa du’aa argate sana ni hordofti. Mootummaan shanaffaan Baabilon hafuuraa ture; isheen mootummaa jalqabaa jechuun Baabilon dhugaa ta’een fakkeeffamtee turte. Mootummaan ja’affaan gaanfa lama qabu harka lama meetiitiin fakkeeffamee ture.
Bara 1798tti, mootummaan gara fuulduraatti taʼu tokko jiraachuu qaba ture; sababiin isaas bara 1798tti, “inni kaan amma iyyuu hin dhufne” ture. Mootummaan torbaffaan sun yeroo seenaatti dhufu, “iddoo gabaabaa” qofa itti fufa ture. Mootummaan shanaffaan madaa duʼaa argate, mootummaan ja’affaan gaanfota lama qaba ture, mootummaan torbaffaan immoo yeroo gabaabaa qofa itti fufa. Haalli dubbichaa mootummaan torbaffaan “mootota kudhan”iin bakka buʼame akka taʼe adda baase; sababiin isaas yeroo “mootonni kudhan” sun mootummaa taʼan, isaan “saʼaatii tokko” qofa bulchu, “saʼaatiin” tokko immoo “iddoo” gabaabaa dha. Yeroo “mootonni kudhan” sun mootummaa isaanii geggeessan, isaan bineensicha wajjin “saʼaatii tokko” sanaaf walumaan bulchu.
Gaanfi kudhan ati argite sun mootota kudhan; isaan hamma ammaatti mootummaa hin fudhanne; garuu bineensicha wajjin saʼaatii tokkoof akka moototaatti aangoo ni fudhatu. Mul’ata Yohaannis 17:12.
“gaanfi kudhan” mootummicha torbaffaadha, garuu isaan bineensicha wajjin “saʼaatii tokkoof” bulchu. “Saʼaatiin tokko” yeroo rakkoo seera Dilbataa isa seera Dilbataa yeroo dhihoo keessatti Yunaayitid Isteetis keessatti dhufu irraa jalqabamu dha. Isaan bineensicha wajjin bulchuuf walii galu, mootummaa isa jalqabaa, jechuunis Yunaayitid Isteetis, irraa waan dirqamaniif. Obboleettii Waayit kutaa amma tuqne keessatti, aangoo Waaqayyoo saba isaa ariʼatu inni dhumaa bineensa lafaa akka taʼe adda baasti.
“Yohaannis sagalee ajajichaa irra deebi’ee dubbachuuf, hojii hammee fi arrabsoo Waaqayyoo sanauma itti fufuuf aangoo haaraa ol ka’aa jiru arge. Aangoon kun, isa dhumaa kan waldaa kiristaanaa fi seera Waaqayyoo irratti waraana godhu, bineensa gaanfa hoolaa fakkaatan qabuun fakkeeffamee ture.” Signs of the Times, November 1, 1899.
Mootummaan xumuraa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti ibsame, Ameerikaan akka Raajii Sobaa taatee raawwatteen gowwoomsaan fidama. Mootummaan sun bara 1798 keessatti akka hoolaatti jalqabe; garuu guyyoota dhumaa keessatti addunyaan guutuun fakkii bineensichaa kan addunyaa maratti diriire akka fudhatu dirqisiisa; kunis hiika isaatiin Waldaa fi Mootummaa walitti makamuu, walitti dhufeenya sana keessatti Waldaan to’annoo qabduudha. Mootummaan sun akkasumas tokkummaa sadii-foldii ta’ee ni beekama.
“Pirootestaantoonni Ameerikaa warri Yunaayitid Isteetis keessa jiran, harka isaanii handhuura qileensaa sana ceesisanii harka Hafuurummaa qabachuuf diriirsu keessatti warra dura bu’an ta’u; boolla gad fagoo sana irra darbanii humna Roomaa wajjin harka wal qabatu; walitti dhufeenya sadarkaa sadii kanaa dhiibbaa jalattis, biyyi kun mirga qalbii namaa miidhuudhaan faana Roomaa ni hordofti.” The Great Controversy, 588.
Tokkummaan marsaa sadii jechuun walitti dhufeenya jawwee, bineensaa fi raajii sobaa ti; isaanis Mul’ata boqonnaa kudha jaha keessatti gara mootota lafaa dhaquudhaan addunyaa gara Armagedoonitti geessu.
И я видел, как из уст дракона, и из уст зверя, и из уст лжепророка вышли три нечистых духа, подобных жабам. Ибо это — духи бесовские, творящие знамения; они выходят к царям земли и всей вселенной, чтобы собрать их на брань в оный великий день Бога Вседержителя. Откровение 16:13, 14.
“Humni Roomaa” jechuun papasummaa, bineensa fi mootummaa shanaffaa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti ibsame kan madaa du’aa argate dha. “Pirootestaantoonni” Ameerikaa Yunaayitid Isteets, raajii sobaa, mootummaa ja’affaa fi mootummaa dhumaa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti ibsame bakka bu’u. “Hafuurota amanuun” Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii, jawwee fi mootummaa sa’aatii tokkoof bineensa wajjin bulchuuf walii galu dha. Tokkummaan sadii kun “sa’aatii tokko” sana keessatti raawwatama; innis “sa’aatii” “sochii lafaa guddaa” Mul’ata Yohaannis boqonnaa kudha tokko keessatti ibsame, jechuunis seera Dilbataa yeroo dhihootti dhufu dha.
“Seeraa dhaabuu Papaasummaa seera Waaqayyoo cabsuun hojii irra oolchuun, biyya keenya guutummaatti qajeelummaa irraa of kutti. Yommuu Pirootestaantizimii harka ishee bal’iftee qileensa gidduu jiru ceetee harka aangoo Roomaa qabattu, yommuu boolla gadi fagoo irra darbitee Hafuurotaamummaa wajjin harka wal qabattu, yommuu walitti dhufeenyi dachaa sadii kun dhiibbaa isaa jalatti biyya keenya mootummaa Pirootestaantii fi riphaabilikaanii taate akka heera mootummaa isheetti qabdu keessaa bu’uura mootummaa sanaa hundumaa mormittee gattee, sobaa fi gowwoomsaa Phaaphaasummaa babal’isuuf qophii gootu, yeroo sana hojii dinqisiisaa Seexanaa jalqabameera, dhumniis dhihaateera jechuun beekuu dandeenya.” Testimonies, volume 5, 451.
Daani’el boqonnaa lama keessatti, mootummaa Baabilon, mootummaa jalqabaa raajii Macaafa Qulqulluu keessaa mataa warqee ta’een bakka buufame, Baabilon hafuuraa, mootummaa shanaffaa raajii Macaafa Qulqulluu keessaa, fakkeessa. Mootummaan dachaa Meedotaa fi Faaresotaa, jechuunis garbaatii fi harki meetii, mootummaa lammaffaa raajii Macaafa Qulqulluu keessaa Daani’el lama keessatti, bineensa lafa keessaa gaanfa lama qabu, jechuun Yunaayitid Isteetis, mootummaa ja’affaa raajii Macaafa Qulqulluu keessaa, bakka bu’a. Sibiilli diimaa fakkii Daani’el lama keessaa, Giriikii bakka bu’u, mootummaa sadaffaa raajii Macaafa Qulqulluu keessaa, Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii bakka bu’a; inniis mataa torbaffaa “sa’aatii tokkoof” itti fufu, akkasumas waldaa dachaa jechuun jawwee, bineensaa fi raajii sobaa keessaa iddoo tokko fudhachuuf walii gala.
Mootummaan sibiilaa kan Daani’el boqonnaa lammaffaa keessatti ibsame, mootummaa afuraffaa raajii Macaafa Qulqulluu keessaa, mootummaa saddeettaffaa, jechuunis isa keessaa torban keessaa tokko taʼe, bakka buʼa. Roomaan waaqeffannaa tolfamaa dhugaa, mootummaan afuraffaan, Roomaa ammayyaa bakka buʼti; isheen mootummaa walitti makama Mana Kiristaanaa fi Mootummaaatiin ijaarame dha; keessatti, Manni Kiristaanaa walitti dhufeenya sana irratti mootummaa qaba. Mootummaan sun uumama saddeettaffaa qaba; sababiin isaas mootichi dura dhaabbataa “mootota kudhanii” keessaa mootummaa jaʼaffaa, jechuunis bineensa lafaa ti. Mootummaan jaʼaffaan Ahaab dha; inni Izebeeliin fuudhe ture. Mootummaan jaʼaffaan yeroo walitti dhufeenya isaa saddeettaffaa keessatti bakka buʼu, Roomaa ammayyaa dha; isheen mootummaa shanaffaa, jechuunis Roomaa paappaasummaa, ishee dura tureen dura darbitee turte; isheenis mootummaa afuraffaa, Roomaa waaqeffannaa tolfamaa, ishee dura tureen dura darbitee turte.
Warri Milleriteen mootummaa afraffaa fi mootummaa isa dhumaa taʼee jiru akka Room qofaatti argan. Innis uumama isaatiin dachaa taʼuu isaa ni hubatan ture, garuu mootummaa lafa irraa itti aanu biraa tokko illee arguu hin dandeenye. Mootummaan afraffaan Room warraaqsaa durii ture; inni Room paappaasummaa, mootummaa shanaffaa, dura buʼe; mootummaa shanaffaan sunis Room ammayyaa, mootummaa jaʼaffaa, hordofama. Mootummaan jaʼaffaan mulʼatawwan Room sadii keessaa isa sadaffaa dha.
Tokkummaan sadeen ajajaichaa, bineensichaa fi raajii sobaa jechuun yeroo ammaa Roomaa akkasumas Baabilon Guddittii, kan madaan ishii du’a geessu fayye, dha. Ameerikaan Tokkummaan, Dhaabbanni Mootummoota Gamtoomanii, fi sagaagaltuun Xiiros mootummaa saddeettaffaa fi isa dhumaa bakka bu’u; garuu hundi isaanii sadeen kun mootummaa ja’affaa keessaa tokkummaa sadeenii keessatti michoota, humna isa dhumaa “waldaa fi seera Waaqayyoo irratti lola kaasu” ta’an.
Ameerikaanonni Tokkummaa mootummaa ja’affaa keessaa harka sadii keessaa tokko dha. Mootummoonni Gamtoomanis, akka kutaa gamtaa sadan keessaa tokkootti, mootummaa ja’affaa keessaa harka sadii keessaa tokko dha; papaanis mootummaa ja’affaa keessaa harka sadii keessaa tokko dha. Sadarkaa kana irratti lakkoofsi Ameerikaanonni Tokkummaaf JAHAA dha; lakkoofsi Mootummoota Gamtoomaniifis JAHAA dha; lakkoofsi papummaatiifis JAHAA dha. Gamtaan sadan sun lakkoofsa nama tokkoo, “nama cubbuu,” agarsiisa; lakkoofsi isaas JAHAA-JAHAA-JAHAA dha.
Kunoo ogummaan jira. Namni hubannaa qabu lakkoofsa bineensichaa haa lakkaa’u; inni lakkoofsa nama tokkooti; lakkoofsi isaas dhibba jaha fi jahaatamii jaha. Mul’ata 13:18.
Mootummaan addaa jahaffaa fi isa dhumaa Ameerikaa Dhaabbata Tokkummaa dha, garuu inni Addunyaa ni soba; sababiin isaas inni Raajii Sobaadha.
Innisis bineensi isa jalqabaa sana hundumaa fuula isaa duratti hojjeta; warra lafa irra jiraatanis bineensa isa jalqabaa, isa madaan duʼaa isaa fayye sana, akka sagadaniif dirqisiisa. Inni dinqiiwwan gurguddoos ni hojjeta; kanaafis fuula namootaa duratti ibidda samii irraa gara lafaa akka buʼu godha. Dinqiiwwan sana, isa fuula bineensichaa duratti gochuuf aangoo qabuun, warra lafa irra jiraatan ni gowwoomsa; akkasumas warra lafa irra jiraatanitti, bineensa isa billaan madaaʼe taʼus lubbuudhaan jiraate sanaaf fakkii akka tolchan in jedha. Mulʼata 13:12–14.
“Humni bineensa jalqabaa isa dura turee” jechuun humna bara 496 keessa mootiiwwan Awurooppaa, Clovis irraa jalqabee, paaphaasummaadhaaf kennan agarsiisa. Ameerikaan humna waraanaa ishee, humna dinagdee ishee wajjin deemuun, addunyaa gowwoomsuu fi dirqisiisuu keessatti fayyadamti. Ameerikaan addunyaan paaphaasummaa akka waaqeffatu dirqisiifti; kunis eegumsa Dilbataa hojiirra oolchuun raawwatama. Ameerikaan dinqiiwwan gurguddoo raawwatti; ibidda, (mallattoo ergaa ta’e) samii keessaa akka bu’u taasisti; kunis karaa Information Super-Highway tiin raawwatamuuf jira; innis guddina guutuu sammuu dhiqachuu fi odeeffannoo qajeelchuu sobaa agarsiisa; kun immoo mul’ata ammayyaa hipnoosisii dha. Sababii rakkinni dabalaa jiru Islaamaan lafa irratti fideef, isaanis gahee isaanii saboota dheekkamsiisuu keessatti utuu guutan jiranii, addunyaan gowwoomfamee sirna walitti makamaa Waldaa fi Mootummaa kan addunyaa guutuu hammatu, isa hojii isaanii keessatti bofa guddaa, bineensa, fi raajii sobaa of keessaa qabu, fudhachuuf geeffama.
Yommuu lakkoofsi kudha saddeetffaa Mul’ata boqonnaa kudha sadii keessatti “lakkoobsa bineensichaa lakkaaʼaa” jedhu, lakkoobsi sun humnoota sadii walitti dhufanii mootummaa ja’affaa fi isa dhumaa ijaaran dha. Mootummaan sun, kan 666 taʼe, yeroo hundeeffamutti, hiika raajii dhokataa sanaa guutuu isaa ta’a; innis mootichi saddeettaffaan torban keessaa akka ta’e jedhu. Gaaffiin dhokataan raajii sunis dhugaa keessaa isa yeroo Leencichi qomoo Yihuudaa keessaa ta’e Mul’ata Yesuus Kiristoos hiikutti saaqamu keessaa isa tokko dha.
Kanaaf jecha kanaatiif, hibbuun mootummaa dhumaa kan mootummaa ja’affaa sadii ta’e, jechuunis Baabilon hafuuraa kan waggoota mallattoo torbaatamaaf dagatamte, akkasumas Roomaa ammayyaa taate, akkasumas fakkii bineensichaa addunyaa maraa taate, kan mootummaa jalqabaa Baabilonii fi mootummaa afraffaa Roomaa warra waaqeffataa fakkeenyaan agarsiifamte, “ogeeyyiin” dhugaa kana ni hubatu jedhamuun yeroo lamaaf ragaa itti ba’ameera; sababiin isaas, hibbuun 666 warra ogummaa qaban irratti hundaa’a, akkuma hibbuun mootichi saddeettaffaan keessaa torban ta’uu isaa irratti hundaa’etti.
Kunoo ogummaadha. Namni hubannaa qabu lakkoofsa bineensichaa haa lakkaa’u; inni lakkoofsa nama tokkooti; lakkoofsi isaas dhibba jaha, jahaatama ja’a, ja’a. Mul’ata Yohaannis 13:18.
Kanaas sammuu ogummaa qabu kana dha. Mataan torban sun tulluuwwan torba, kanneen dubartiin irra teessu dha. Mul’ata Yohaannis 17:9.
Mul’achuun Mul’ata Yesuus Kiristoos “ogeessota” tiin hubatama malee, hamootaatiin miti. Macaafa Mul’ataa keessatti wabiiwwan ogeessa ta’uu ilaalan lamaan isaanii iyyuu waa’ee warra “hubannaa” qabanii ti; wanti “ogeessotni” hubatanis “beekumsa dabaluu” dha. “Beekumsi dabaluu” inni Mul’ata Yesuus Kiristoos ta’e sun, mootummaan saddeettaffaan, inni mootummaa sadi-in-tokko 666 ta’e, immoo Daani’el boqonnaa lama keessatti akka bakka bu’etti mul’achuu isaa ti; sababiin isaas, dhagaan gatii guddaan abjuu Miller keessa jiran bara dhumaa keessatti yeroo kudhan caalaa ifuun isaanii ni qabu.
मी या़तायिबा एतेः रे एनेज ओल रे आडी पाड़हाव लाहाबेन।
“Macaafa keessatti wantoonni gadi fagoon Waaqayyoo mul’ifamaniiru. Maqaan inni fuulota isaa hafuuraan kakaafamanii irratti kenname, ‘Macaafa Mul’ataa,’ dubbii akka inni macaafa cufamaa ta’e jedhu ni morma. Mul’anni jechuun waan mul’ifame dha. Gooftaan mataan Isaa iccitiiwwan kitaaba kana keessatti qabaman tajaajilaa Isaatti mul’ise, akkasumas inni akka isaan qorannoo nama hundumaaaf banaa ta’an ni akeeka. Dhugaan isaa warra guyyoota dhumaa seenaa lafaa kanaa keessa jiraatanitti akkuma yeroo Yohannis keessa jiraatanitti qophaa’eera. Mul’ata kana keessatti fakkeeffamoonni agarsiifaman keessaa gariin darban keessatti jiru; gariin immoo amma raawwatamaa jiru; gariin xumura wal’aansoo guddaa humnoota dukkanaa fi Mootii mootummaa samii gidduutti jiru ni mul’isu; gariin immoo injifannoo fi gammachuu warra furamanii lafa haaraa taate keessatti argaman ni mul’isu.”
“Sababii hiika mallattoo hundumaa Mul’ata keessa jiru ibsuu hin danda’an jechuun, akka inni kitaaba kana keessa jiru hiika dhugaa isa keessatti qabame beekuuf qorachuuf isaanii faayidaa hin qabne yaadu hin jedhu. Inni iccitiiwwan kana Yohaannisitti mul’ise, barbaadaa dhugaatiif ciminaan qoratu sanaaf waa’ee wantoota samii dursanii mi’aawaa isaanii ni kenna. Warri garaan isaanii dhugaa fudhachuuf banaa ta’e, barsiisa isaa hubachuuf ni dandeessifamu; eebba immoo warra ‘dubbii raajii kanaa dhaga’anii, wantoota isa keessatti barreeffaman eeganiif’ abdachiifame ni argatu.”
“Mul’ata keessatti kitaabni Macaafa Qulqulluu hundinuu walitti dhufanii achitti xumuramu. As keessatti guutuun kitaaba Daani’eel ni argama. Inni tokko raajii dha; inni kaan immoo mul’ata. Kitaabni chaappeffame Mul’ata miti, garuu kutaa raajii Daani’eel kan guyyoota dhumaa wajjin walqabatu dha. Ergamaanis akkana jechuun ajaje: ‘Ati garuu, yaa Daani’eel, dubbiiwwan sana cufi, kitaabas hamma yeroo dhumaatti chaappeessi.’ Daani’eel 12:4.” Hojii Ergamootaa, 584, 585.