Akkuma Isaayaan ergaa waggoota jaatamii shanii (boqonnaa torba, lakkoofsa saddeet) tiin bakka bu’e sana geggeessaa hamaa Yerusaalemiif dhiheessu, inni kana kan godhu “dirree namicha uffata qulqulleessuu” biratti fi “dhuma qodaa bishaanii kuusaa gubbaa” irratti, bara dhaloota Kiristoos dura 742 keessatti. Bara dhaloota Kiristoos dura 742 bara 1863 bakka bu’a; jechuunis, Yesuus yeroo hundumaa dhuma wantaa jalqaba isaatiin fakkeessa. Fincilli bara 1863 immoo seera Dilbataa Ameerikaa keessatti raawwatamu bakka bu’a; sababni isaas, Yesuus yeroo hundumaa dhuma wantaa jalqaba wantaatiin fakkeessa. Bara 1863 jalqaba waldaa Adventistii Laa’odiiqeyaa seeraan galmaa’e ture; waldaan sunis yeroo “kirkira lafaa guddaa” kan seera Dilbataatti gammoojjii taatee dhiifamti. Dhaabbanni seeraan Mootummaadhaan bulu akkamitti yeroo mootummaa sanumaatiinis waaqeffannaan guyyaa torbaffa irratti seeraan dhorkamu keessatti Sanbata guyyaa torbaffaa eeguu itti fufuu danda’a?
Jalqabaa fi xumura tajaajila Kiristoositti, Inni mana qulqullummaa qulqulleesse. Yeroo mana qulqullummaa yeroo jalqabaatiif qulqulleessetti, Kiristoos geggeessitoonni “mana Abbaa isaa” boolla saamtootaa akka taasisan ibse; garuu yeroo mana qulqullummaa yeroo dhumaatiif qulqulleessetti immoo “manni isaanii” onaa taʼee isaaniif akka dhiifame ibse. Israaʼel durii Israaʼel ammayyaa fakkeessa. Inni jalqaba Adventizimii keessatti mana qulqullummaa Millerite ijaaree qulqulleesse; garuu qulqulleessuu isa dhumaa irratti, jechuunis qulqulleessuu dhibba afurtamii afurii kuma sanaa irratti, Adventizimiin Laaʼodiqeyaa afaan isaa keessaa tufama; achiis “manni isaanii” onaa taʼee dhiifama.
Isaayyaas yommuu mootummaa Ahaaziin dura dhaabbatu, dirree miiccaa uffataatii bira jira. Dirreen miiccaa uffataa qulqulleessuu Ergamaa Kakuu isa tasaa mana qulqullummaa Isaa dhufee ijoollee Leewwii akka “saamunaa miiccaa uffataa”tti qulqulleessu ni argisiisa. Qulqulleessuun kun jalqaba Adventizimii irratti raawwatame; dhuma irrattis deebi’ee ni raawwatama.
Kunoo, ani ergamaa koo nan erga; innis karaa fuula koo duratti qopheessa; Gooftaan isin barbaaddan sunis, akkasuma ergamaan kakuu kan isin itti gammaddan sun, yeroo hin eegamnetti gara mana qulqullummaa isaatti ni dhufa; kunoo, inni ni dhufa, jedha Waaqayyo Gooftaan mootummaa hedduu qabu. Garuu eenyutu guyyaa dhufaatii isaa obsuu dandaʼa? yeroo inni mulʼatutti eenyutu dhaabachuu dandaʼa? inni ibidda warra baqsanii qulqulleessanii fakkaata; akkasumas akka saamunaa warra uffata miiccaniiti. Innis akka nama meetii baqsanii qulqulleessu tokkootti taaʼee ni qulqulleessa; ilmaan Leewwiis ni qulqulleessa, akka warqee fi akka meetiitti ni calaqqisiisa; isaanis Waaqayyoon qajeelummaadhaan aarsaa ni dhiʼeessu. Ergasii aarsaan Yihudaa fi Yerusaalem Waaqayyo duratti akka guyyoota durii, akka waggoota jalqabaatti ni tola. Milkiyaas 3:1–4.
Isaayaan Ahaaziin wal arga, mallattoo ilma isaa wajjin; maqaan ilmi sun guyyaa dhumaa keessa “hafteen ni deebi’a” jedhuun hiika qaba. Hafteen warra “deebi’an” dha. Isaayaan yeroo seenaa qulqulleessuu mana qulqullummaa keessatti mootii hamaa Ahaazii wajjin wal argata; seenaa kunis seenaa Miileeraayitii keessatti bara 1844 jalqabee, bara 1863 keessatti jechuunis ajajamuu diduudhaan xumurame. Guyyaa dhumaa keessatti qulqulleessuun kun seenaa mallatteessuu dhibba afurtamii afurii fi kuma afurii keessaa ta’eeti. Osoo Miileeraayitoonni qophii Waaqayyoo isa banamaa kan bara 1844 booddee dhufe hordofanii, hojii sana ni xumuru turan.
“Adventistoonni, abdii guddaan bara 1844tti caccabee sana booddee, amantii isaanii jabeessanii qabatanii, qajeelcha Waaqayyoo isa banu keessatti tokkummaadhaan itti fufanii, ergaa maleekaa sadaffaa fudhatanii humna Hafuura Qulqulluutiin addunyaatti labsanii utuu jiraatanii, fayyina Waaqayyoo argu turan; Gooftaanis hojii isaanii wajjin humna guddaadhaan hojjeta ture; hojii sunis xumuramee ture, Kiristoosis yeroo kana dura saba Isaa gatii isaanii fudhachuuf dhufa ture. Garuu yeroo shakkii fi wallaalummaa kan abdii caccabuu sana duukaa dhufe keessatti, amantoonni adventii keessaa baayʼeen amantii isaanii gad dhiisan.... Akka kanaan hojii sun gufate, addunyaanis dukkana keessatti hafe. Utuu qaamni Adventistotaa guutuun abboommii Waaqayyoo fi amantii Yesus irratti tokko taʼee jiraatee, seenaan keenya akkam baayʼee adda taʼa ture!” Evangelism, 695.
“Bantummaa Waaqayyoo banamaa taʼe keessatti tokkummaadhaan itti fufanii duukaa buʼuu” dadhabuun isaanii bara 1856tti haala Laaʼodiiqeyaa keessatti isaan galche; fincilli itti aansuudhaan bara 1863 kaʼes, joollummaa durii Israaʼelitti fakkeenya taʼee agarsiifame sanaa jechuunis yeroo isaan qormaata isaanii isa kudhanii fi isa dhumaa kufanii, achiis waggoota afurtama itti aanan keessatti lafa onaa keessatti akka duʼanitti murtaaʼan sanaa, jalqaba naannaʼuu lafa onaa keessatti taasifamu mallatteesse.
Ilmi Ishaa’in waadaa ni kenna; innis qulqullinaa mana qulqullummaa kan bara dhumaa keessatti ta’u irratti, “hafni tokko ni deebi’a.” “Deebiin” isaanii Ermiyaasiin fakkeeffamee mul’ata; innis yoo “deebi’e,” eegduu Waaqayyoo akka ta’u abdachiifame. Kuma dhibba afurtamii fi afur sun warra mufannaa tokko irraa deebi’an dha.
Warri dhibbaan afurtamii afurii fi kuma afurtamii afur taʼan abdii kutannaa tokko keessa darbanii Goofta isaanii eeggataniiru. Isaan seenaa Miilaarotaa keessatti durboota ogeeyyii fakkeenyan ibsamaniiru; akkasumas seenaa jalqabaa fi xumuraa keessatti, yeroo Iyya Gooroo Halkan Walakkaa keessa hafuura qulqulluun dhangalaʼu, uleen lama saba tokko taʼanii walitti makamu.
Mootiin hamaan Aahaaz bulchiinsa Yihudaa isa ergaa sana dhagaʼuuf ture ni bakka buʼa; garuu isaan ergaa Isaayaasiin dhiyaate sana ni didu; akkas gochuudhaanis “ni gufatu, ni kufu, ni caccabu, ni kiyyoo keessatti qabamu, ni fudhatamus.” Isaan warra “gara warra hafuurota beekamoo qabanitti, gara warra falfalaniitti, warra guungumanitti fi hasaasanittis ni barbaadu” jedhamanidha; kunis muuxannoo hafuurota xuraaʼoo isa isaan itti kufan, yeroo gowwoomsaa jabaa 2 Tasalonqee keessaa fudhatan, bakka buʼa. Aahaaz ergaa Isaayaas bara dhaloota Kiristoos dura 742 keessa diduun isaa, bara 1863tti, yeroo ergaan Millar didame, wajjin wal simata. Isaayaas Millar fakkeessa; ergaan Isaayaasis taʼe kan Millar, lamaan isaanii iyyuu “yeroo torba” irratti kan hundaaʼe dha; kunis Isaayaas boqonnaa torba keessatti lakkoofsa saddeet irraa qabxii ankaraa isaanii argata. Ilmi Millar (ilmi Isaayaas) sochii Eliyaas isa guyyoota dhumaa keessa dhufu bakka buʼa.
Labsiin Ahaz irratti, sababii inni diduu isaatiin dubbatame, raajii akka inni mootii kaabaa tiin mo’amuu qabu of keessaa qaba; kunis guyyoota dhumaatti walitti dhufeenya sadan Roomaa ammayyaa ta’ee, isa abbaa-phaaphaasotaatiin bulfamu dha.
Waaqayyoos akkas jedhee deebiʼee natti dubbate; “Sababni isaas, sabni kun bishaanota Shiiloaa kan suuta yaaʼan didanii, Reziinii fi ilma Remaaliyaa keessatti gammaduuf; kanaafuu amma, kunoo, Gooftaan bishaanota lagichaa jajjaboo fi baayʼee taʼan isaan irratti ni kaasa; jechuunis mootii Asoorii fi ulfina isaa hundumaa. Innis lagaalee isaa hundumaa irra ni ol baʼa, qarqara isaa hundumaa irraas ni guuta; Yihudaa keessaas ni darba; ni lolaaʼa, ni irra darba, hamma mormaatti ni gaʼa; diriirfamuun qoochoo isaa balʼina biyya kee guutuu ni guuta, yaa Imaanu’el.” Isaayaas 8:5–8.
Isaayyaas hamaan dhuma yaa’ii bishaan kuusaa gubbaa irratti mootii hamaa Akaazii wajjin wal arguuf dhufe; akkasumas, yeroo Kiristoos keessatti kuusaan gubbaa sun kuusaa Silohaamii wajjin tokko ta’uu isaa ilaalchisee barreessitoota seenaa macaafa qulqulluu fi qorattoota hambaa durii gidduutti shakkiin yoo jiraate illee, haalli raajii Isaayyaas shakkii hunda ni balleessa; Isaayyaas mootichi kaabaa Akaaz irratti akka dhufu adda baasee ibsa, sababiin isaas inni bishaanota Shilohaa isa suuta yaa’u sana tuffatee waan tureef. “Shiloah” jechuun Maqaa Kakuu Moofaa keessatti “Siloam” jedhamu, kan Kakuu Haaraa keessatti argamu, dha.
Inni boolla Siloo’aamitti Yesus nama jaamaa sana fayyise; mootichi hamaan Ahaaz immoo hooggantoota Laa’odiiqeyaa jaamoo taʼan, bara 1863 keessattis akkasumas seera Dilbataa dhihoo dhufu sana irratti fayyifamuu didan ni bakka buʼa. “Shiloah” fi “Siloam” jechuun lamaan isaanii iyyuu “ergame” jechuu dha; ergaan tokko Abbaa irraa gara Ilmaatti ergame; inniis achumaan Gabri’elii fi ergamoota qulqullootaaf dabarse, isaanis Isaayaasiif akka himan godhe; Isaayaasis ergaa samii irraa “ergame” sana gara hoogganaa Laa’odiiqeyaa jaamaa taʼeetti fide.
Bakka itti Isaayyaas ergaa dhiheesse sun iddoo roobni Hafuura Qulqulluu itti gara saba Waaqayyootti geeffamu agarsiisa; kunis akkuma tuuboo warqee mul’ata Zakkaariyaas keessatti mul’atan, yookaan immoo sadarkaa abjuu Yaaqoob keessatti mul’ateenis bakka bu’ameera.
“Wanti Waaqayyo nuuf qopheesse kitaaba Zakaariyaas boqonnaawwan 3 fi 4, akkasumas 4:12–14 keessatti bakka bu’amee mul’ata: ‘Ani ammas deebisee isa gaafadhee, Maali dha dameewwan ejersa lamaanuu kun kan tuubboowwan warqee lama sanaan zayita warqee of keessaa gad lolaasan? Innis deebisee naan jedhe, Kun maal akka ta’e hin beektuu ree? Anis, Lakki, Gooftaa koo, jedheen. Achiis inni jedhe, Isaan kunneen dibamtoota lamaan warra Gooftaa lafa hundumaa bira dhaabatanidha.’
“ጎይታን ውስጥ ምንጮች ብዙ ናቸው። ለእርሱ የመሣሪያና የአቅርቦት እጥረት አይኖረውም። በንግግራችን ውስጥ የሚገለጥ የእምነታችን እጥረት፣ የምድራዊነታችን ሁኔታ፣ ቀላልና ዋጋ የሌለው ንግግራችን፣ ያልታመንነታችን ምክንያት ጨለማ ጥላዎች በእኛ ዙሪያ ይሰበሰባሉ። ክርስቶስ በቃልም ሆነ በባሕርይ ፈጽሞ የሚወደድ፣ ከአሥር ሺህም መካከል ሁሉን የሚበልጥ እንደ እርሱ አይገለጥም። ነፍስ ራሷን ወደ ከንቱነት ለማንሣት ሲበቃላት፣ የጎይታ መንፈስ ለእርሷ ብዙ ማድረግ አይችልም። አጭር አሳቢ የሆነ ራእያችን ጥላውን ብቻ ያያል፣ ከዚያ በላይ ያለውን ክብር ግን ማየት አይችልም። መላእክት አራቱን ነፋሳት ይዘው አሉ፤ እነዚህም የቁጣ ፈረስ ተመስለው ለመፈታትና በመንገዳቸው ጥፋትና ሞት እየሸከሙ በምድር ሁሉ ላይ ለመጥለቅ የሚሹ ናቸው።”
“Nu addunyaa bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara bara? Nu dadhabina, qabbana, du’aanis ni taanaa? Oo, warri keenya waldoota keessatti Hafuurri fi hafuuri Waaqayyoo saba Isaa keessatti afuufamee akka argamu, isaanis miilla isaanii irratti dhaabatanii akka jiraatan utuu ta’ee! Daandiin sun dhiphaa akka ta’e, karri sunis dhiphaa akka ta’e arguuf nu barbaachisa. Garuu yeroo nuti karra dhiphaa sana keessa darbinu, bal’inni isaa daangaa hin qabu.” Manuscript Releases, volume 20, 216, 217.
“Zayiin warqee” jechuun ergaa hafuura Waaqayyoo isa kuufama gubbaatii irraa karaa tuuboo sanaa gadi buʼu dha; tuuboo sana immoo tuubboolee warqee lama, jechuunis dhugaa-baatota lama kan Kitaaba Qulqulluu fi Hafuura Raajii taʼan, yookaan Kakuu Moofaa fi Kakuu Haaraa, yookaan seeraa fi raajotaa, yookaan Musee fi Eliyaas dha.
“Warri dibamoon kan Gooftaa guutummaa lafaatiin bira dhaabatan, iddoo yeroo tokko Seexanaaf akka kiirubii haguuguutti kenname qabu. Uumamtoota qulqulloota teessoo isaa marsaniin, Gooftaan jiraattota lafaatii wajjin walqunnamtii yeroo hundumaa itti fufaa qaba. Zayitiin warqee fakkaatu sun ayyaana isa Waaqayyo ittiin ibsawwan amantootaa guutu agarsiisa, akka isaan hin liphsine, hin badnes. Utuu zayitiin qulqulluun kun ergaawwan Hafuura Waaqayyootiin mootummaa irraa garaa jannataatti hin dhangalaane ta’ee, humnoonni hamaa guutummaatti nama irratti to’annoo ni qabaatu turan.”
“Yommuu ergaa inni nuuf ergu hin fudhanne Waaqayyo ni salphifama. Akkasiin zayitii warqee inni lubbuu keenya keessatti dhangalaasee warra dukkana keessa jiranitti darbuuf jedhu ni didna. Yommuu waamichi sun, ‘Kunoo, misirrichi dhufeera; isa simachuuf baʼaa,’ jedhu dhufu, warri zayitii qulqulluu hin fudhanne, warri ayyaana Kiristoos garaa isaanii keessatti hin kunuunsine, akkuma durboota gowwootaa, Gooftaa isaanii simachuuf qophaaʼoo akka hin taane ni argatu. Isaan zayitii sana argachuuf humna of keessaa qaban hin qaban, jireenyi isaaniis ni caccaba. Garuu yoo Hafuurri Qulqulluun Waaqayyoo kadhatame, yoo akkuma Musee, ‘Ulfinni kee natti mulʼisi,’ jennee kadhanne, jaalalli Waaqayyoo garaa keenya keessatti ni dhangalaʼa. Tuubowwan warqeetiin, zayitiin warqee sun nuuf ni darbama. ‘Humnaan miti, aangoodhaanis miti, garuu Hafuura kootiin, jedha Waaqayyo Gooftaan Maccaa.’ Ifa aduu Qajeelummaa keessaa baʼu fudhachuudhaan, ijoolleen Waaqayyoo akka ibsaa biyya lafaa keessatti ni ifu.” Review and Herald, July 20, 1897.
Ergaan Ahaaz didaa ture ergaa Iyya Giddugaleessaa isa, yoo hoggantoonni Laaʼodiiqeyaa ergaa bara 1856 isaanitti “ergame” sana fudhatanii taʼe, dhufaatii lammaffaa Kiristoositti xumura argachuu qaba ture. Ergaan sun achii booddee iyyata guddaatti ni guddachaa ture; ummanni Waaqayyoo hojii sana ni xumuru ture, nagaanis ni jiraatu turan. Qooda kanaa garuu, isaan deebiʼanii gara qufaa isa isaan irraa bilisa baafamanitti deeman.
Isaayyaasii fi Ahaaz adeemsa qulqulleessuu dirree namicha uffata miiccaa keessatti akka jiranitti bakka buufamu; qulqulleessuun kunis Ergamicha Kakuu kan Maalaakii boqonnaa sadii keessatti raawwatamuun ni taʼa. Isaan mulʼata Zakkaariyaas keessatti iddoo “zayitiin” (ergaa tokko) itti dhangalaafamaa jiru keessatti hiika raajii taʼeen argamu; bara dhumaattis, ergaan Isaayyaas Ahaazitti dabarse ergaa Islaamummaa jechuun kan Woe sadaffaa ti; inni ergaa seenaa dhokataa qaqawwee torbanii ti; inni ergaa inni saddeettaffaan torban keessaa taʼuu ti; inni ergaa iddoo wayinii ti; inni ergaa “Dhugaa” ti; kunniin hundinuu qaamolee Mulʼata Yesus Kiristoos taʼanii, kan bara dhumaa keessatti qulqulleessuu dirree namicha uffata miiccaa bakka buʼu sana fidan dha.
Innis akkasumas, akkasumasin “yeroo torbanii” ergaa isaati; inni dhagaa hundee Miller irraa gara mataa golee sanatti jijjiirama, sababni isaas inni dhugaa jalqabaa ture, kanaafis dhugaa isa dhumaa taʼuu qaba. Bara 1863 xumura adeemsa qulqulleessuu isa jalqaba ergamaan sadaffaan Onkoloolessa 22, 1844tti dhufe irraa eegalee, dhuma irrattis bara 1856 keessatti ifa “yeroo torbanii” gaʼe agarsiise. Bara 1844tti ifni waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii jalqaba agarsiise; jalqabi sunis gara dhuma waggoota kuma lamaa fi dhibba shanii fi digdamii agarsiifametti geesse. Garuu, jalqabaa fi dhuma keessatti jaamummaan Laaʼodiiqeyaa mulʼata lamaan sanaa walitti dhufeenya isaanii arguu ni dida. Bara 1863 xumura adeemsa qulqulleessuu isa yeroo ergaan tokko hiikamu yeroo hundumaa taʼu bakka buʼa; ergaan ergamaa sadaffaatis Onkoloolessa 22, 1844tti hiikame ture.
Ifni ergamaan keessaa inni bara 1844 keessatti baname, ifa adda taʼe tokko qofa hin turre; inni waan obboleettiin White “ifa adeemsa irra jiru kan ergamaa sadaffaa” jedhuun waamtu ture. Ifni adeemsa irra jiru kan ergamaa sadaffaa bara 1844tti jalqabe, yeroo qorannaan cufamutti gaʼutti immoo adeemsa isaa itti fufa; garuu yeroo inni jalqaba dhufe, akkasumas yeroo inni xumurarratti gaʼu, yeroo qorumsaa addaa kan ergamaa sadaffaa ni jira. Yeroowwan qorumsaa sun, jalqabaa fi xumura irratti, adeemsa qorumsaa Daaniʼel “beekumsi ni dabala” jedhee bakka buuse keessaa tokko illee ni agarsiisu; innis immoo ifa adeemsa irra jiru kan ergamaa sadaffaa sana dha.
Adeemsi qormaataa jalqaba irratti bara 1844 keessatti eegale; ifni adeemsaatiin dabalaa dhufe beekumsa keessatti hamma xumura isaa bara 1856tti gaʼetti. Ifni jalqabaa fi ifni dhumaa yeroo qormaataa kun mulʼata lama kan Daaniʼel boqonnaa saddeet, lakkoofsa kudha sadii fi kudha afur keessatti argamanidha; isaanis hundee fi utubaa giddu-galeessaa Adventizimii bakka buʼu.
Yeroon qorannoo ergamaa isa jalqabaa Hagayya 11, 1840 irratti jalqabee, abdii kutannaa isa jalqabaa Ebla 19, 1844 irratti xumurame. Sana booda yeroon qorannoo ergamaa isa lammaffaa jalqabee, Onkoloolessa 22, 1844 hamma itti fufe. Achuma irratti ergamaan isa sadaffaan dhufe; yeroo qorannoo ergamaa isa sadaffaatis hamma Adveentizmi Laaʼodiiqeyaa bara 1863 keessatti ifa ergamaa isa sadaffaa didutti itti fufe.
Yeroon qorannoo ergamaa sadaffaa kan Adventizimii Mileraayitotaaf ture jalqaba fi xumura qaba ture; jalqabni fi xumurri immoo waanuma tokko bakka buʼuu qabu; sababni isaas, Yesuus yeroo hundumaa xumura waan tokkoo jalqaba waan sanaatiin ibsa. Baniinsi ifa guddachaa ergamaa sadaffaa ifa mulʼata mulʼachuu sanaa (“mareh” vision) kan Daaniʼel boqonnaa saddeet, lakkoofsa kudha afurii ture. Xumurri ifa guddachaa ergamaa sadaffaa immoo ifa iddoo qulqulluu fi loltoonni miilla jala dhidhiitaman sanaa (“chazon” vision) kan lakkoofsa kudha sadii ture. Mulʼanni lamaan kun karaa raajii wal keessa hidhatanii jiru.
Akkasumas ati afuraffaa baatii torbaffaa keessaa guyyaa kudhanaffaatti sagaleessita; guyyaa araaraattis qilleensa guutummaa biyya keessanii keessatti akka afuufamu gootu. Leewwota 25:9.
Malgalli araaramuu, jechuunis Onkoloolessa 22, 1844 irratti afuufamuun kan irra ture, malgallii Iyyoobilaayee ture; innis marsaa waggoota torbaa qulqulluu kan agarsiisu dha; kunis walitti qabamee guyyoota kuma lama dhibba shantamaa fi digdama ta’a. Gooftaan Israa’el durii kallattiidhaan Biyya Abdachiifamte keessa galchuuf yaade ture, garuu fincilli isaanii kun akka hin raawwatamne taasise. Gooftaan Israa’el ammayyaa kallattiidhaan Biyya Abdachiifamte keessa galchuuf yaade ture, garuu fincilli kun akka hin raawwatamne taasise. Israa’el ammayyaa ifa ergamaa sadaffaa fuulduratti tarkaanfatu sanaaf abboomamoo ta’anii utuu jiraatanii, addunyaa akeekkachiisanii turan; Gooftaanis waggoota dhibba tokkoo ol dura deebi’ee ni dhufa ture.
Kun akka san ta’uuf, Gooftaan Mileroota gidduutti jijjiirama hojjechuu qaba ture; jijjiiramni sunis Macaafa Qulqulluu keessatti dhoksaa Waaqayyoo jedhamuun beekama. Yoo Adventizimiin ifa isa ergamaa sadaffaatiin tarkaanfachaa dhufu sana hordofee ture, malakaan Yubilii hamma dhumaatti ni sagalee ture; sababiin isaas, guyyoota malakaan torbaffaan sagalee itti dhageessisutti, dhoksaan Waaqayyoo raawwatama. Mul’ata boqonnaa kudhan keessatti, malakaan sun, inni malakaa Yubilii ta’ee fi akkasumas malakaa wayyoo sadaffaa ta’e, Onkoloolessa 22, 1844 irraa eegalee sagalee jalqabe.
Ergamichisichi ani ani arge, bishaan irraas lafa irraas dhaabatee ani argu sun harka isaa gara samiitti ol kaase; isa bara baraan jiraatuun, isa samii fi wantoota ishee keessa jiran, lafa fi wantoota ishee keessa jiran, akkasumas galaana fi wantoota isa keessa jiran uumeen kakate; yeroo deebiʼee hin jiraatu jedhee. Garuu guyyoota sagalee ergamicha torbaffaatiin, yeroo inni afuufuu jalqabu, akka inni garboota isaa raajotaatti hime sanaatti, iccitiin Waaqayyoo ni raawwatama. Mul’ata 10:5–7.
Adeemsi qulqulleessuu qorumsaatiin jalqabe gaafa Onkololeessa 22, 1844, innis ifa ergamaa sadaffaatiin fuulduratti adeemaa ture, ifa Daani'el boqonnaa saddeet, lakkoofsa kudha afuriin jalqabe; akkasumas ifa Daani'el boqonnaa saddeet, lakkoofsa kudha sadiitiin xumurame. Inni deebii lakkoofsa kudha afuriin jalqabe; gaaffii lakkoofsa kudha sadiitiin immoo xumurame.
Waggoonni kudhan sagal sunkkanni sun ergaa akeekkachiisaa Isaayyaas mootii Ahaz, mootii Yihudaa dhugaa, yeroo waraana keessaa Kaabaa fi Kibbaa gidduutti turetti dhufeetiin fakkeenyeeffaman. Waggoonni kudhan sagal sun mootichi Kaabaa Israa’el garbummaatti geesseen xumuraman. Waggoonni kudhan sagal sun dhufaatii ergamaa sadaffaa bara 1844 irraa jalqabee hamma fincila bara 1863 tti ture fakkeenyeeffatan. Ifni guddachaa ture kan ergamaa sadaffaa ergaa Isaayyaasiin bakka buufame.
Diddaan ifa sana guddachaa ture sanaa fudhachuu diduun sochii Millerite dhaabe; yeroo qorumsa sana keessattis Sochiin Millerite Filadelfiyaa gara Waldaa Laa’odiiqeyaa ceʼe. Waggoonni kudha sagal kan bara dhaloota Kiristoos dura 742 keessatti jalqaban, fi waggoonni kudha sagal kan bara 1844 keessatti jalqaban, lamaan isaanii iyyuu guyyoota dhumaa keessatti adeemsa qorumsaafi qulqulleessuu bakka bu’u; jechuunis, yeroo qorumsa dhumaa ifa guddachaa ergamaa sadaffaati.
ᱚᱱᱟ ᱪᱟᱜᱟᱣ ᱯᱚᱨᱤᱠᱷᱟ ᱯᱨᱚᱥᱮᱥ ᱨᱮ ᱤᱥᱚᱨ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱜᱩᱥᱤᱭᱟᱹᱜ ᱪᱟᱵᱟ ᱡᱚᱜᱼᱟ᱾ ᱚᱱᱮ ᱢᱤᱫ ᱥᱚ ᱪᱟᱹᱞᱤᱥ ᱥᱚ ᱩᱯᱩᱱ ᱠᱚ ᱩᱱᱠᱩ ᱜᱮᱭᱟ ᱚᱠᱚᱭ ᱛᱟᱦᱮᱸᱠᱟᱱᱟ, ᱨᱩᱣᱟᱹᱲᱟ ᱟᱨ ᱢᱚᱦᱚᱨ ᱮᱢ ᱦᱚᱭᱚᱜᱼᱟ᱾
Ragaa sana dhugaa kana, barsiisa kana immoo bartoota koo gidduutti chaappessi. Anis Waaqayyoon, isa fuula isaa mana Yaaqoob irraa dhoksee jiru, nan eeggadha; isas nan abdadha. Kunoo, ani fi ijoolleen Waaqayyo naaf kenne mallattoo fi dinqii taanee Israa’el keessatti Waaqayyo Gooftaa maccaa irraa, isa tulluu Xiyoon keessa jiraatu irraa in taana. Isaayaas 8:16–18
Yeroon xumuraa qormaataa ifa adeemsaa ergamaa sadaffaa kan guyyoota dhumaa, bakka yeroo qormaataa jalqabaa itti jalqabetti jalqabe. Innis yeroo Yesus harka Isaa gara samii ol kaasee “yeroon siʼachi akka hin jirre” jedhee labsutti jalqabe. Labsiin sun Onkoloolessa 22, 1844 keessa taʼe; yeroo malakanni torbaffaan, xumura marsaa qulqulluu torbanii irratti Iyyoobilee labsetti. Marsaan waggoota torbaa, yeroo torba irra deebiʼamee, jechuun waggoota afurtamii sagalii sirriitti, yookaan guyyoota kuma lama dhibba shantamaa fi digdama ture.
1989 jechuun sochii namoota dhibba afurtamii afur kuma keessaa “yeroo dhumaa” agarsiisa; akkasumas 1989 xumura waggoota dhibba tokkoo fi digdamii ja’a isa fincila bara 1863 irratti jalqabe agarsiisa. Sochiin namoota dhibba afurtamii afur kuma “yeroo dhumaa” irratti jalqabe, mallattoo “yeroo torbaa” wajjin; sababiin isaas dhibbi tokkoo fi digdamii ja’i kudhan keessaa tokko kan kumaa tokkoo fi dhibba lamaa fi jahaatamaati; kun immoo walakkaa kuma lamaa fi dhibba shanii fi digdamaa dha.
Yesus yeroo hunda dhuma wantaa tokkoo jalqaba wantaa tokkootiin bakka buusa; akkasumas jalqabi sochii dhibba tokkoo fi afurtamii afurii kun mallattoo “yeroo torbaa” tiin mallatteeffame, akkuma dhuma sochii sanaattis ta’e. Guyyoonni sagalee ergamaa torbaffaatii, yeroo iccitiin Waaqayyoo keessatti xumuramu, dhuma guyyoota “sadii fi walakkaa” Mul’ata boqonnaa kudha tokko keessatti jalqaban. Xurumpetaan Torbaffaan, inniis jechuun Iyya sadaffaa ta’e, sagalee isaa isa lammaffaa Onkoloolessa 7, 2023 irratti dhageessise; iccitiin Waaqayyoos amma xumuramaa jira, akkuma “inni garboota isaa raajotaatti beeksise.” Dhumni sochii kanaa mallattoo “yeroo torbaa” tiin mallatteeffameera, akkuma jalqabi sochii isuma kanaa mallattoo sanaan mallatteeffameetti.
Yeroo dhumaatti bara 1798tti, “yeroon torba,” kan dheekkamsa Waaqayyoo mootummaa kaabaa irratti ture ni xumurame; akkasumas dhuma sochii Miilerootaatti, dhugaawwan “yeroo torba” wajjin walqabatan fudhachuu diduun fincila bara 1863 mallatteesse. Yesuus yeroo hundumaa dhuma waan tokkoo jalqaba waan tokkootiin agarsiisa; sochiin ergamaa isa jalqabaa (Miilerootaa) immoo sochii ergamaa isa sadaffaa (kuma dhibba afurtamii afur) ni fakkeessa. Sochiileen lamaan iyyuu “yeroo torba”n jalqabu; “yeroo torba”niis ni xumuramu. Wantoota kana nama tolchee uumuun hin danda’amu.
Nuyi kana itti aanu keessatti qo’annoo kana itti fufna.
“Warri isaan iddoo itti gaafatamummaa qaban keessa jiran hundi seera of-jaallachuu fi qananii-badiisa qabeenyaatiin guutame kan biyya lafaa kanaa fudhatanii hin geeddaramuu qabu; waan kana baadhachuu hin danda’aniiti; yoo illee danda’an, seerri Kiristoos fakkaatu waan sana hin eeyyamu. Barsiifanni baay’een kennamuu qaba. ‘Inni beekumsa eenyu barsiisa? barsiisa eenyu hubachiisa? Warra aannan irraa harma irraa guutamanii boqotanii baafaman. Abboommiin abboommiirratti, abboommiin abboommiirratti; sararri sararrirratti, sararri sararrirratti; as xinnoo, achi xinnoo ta’uu qaba.’ Akkasitti dubbichi Waaqayyoo ijoolleetti obsaadhaan dhiyaatee, warra dubbii Waaqayyoo amanan ta’an warra maatii isaaniitiin fuuldura isaanii keessa tursiifamuu qaba. ‘Inni arraba dadhabaa fi afaan biraatiin saba kana ni dubbata. Isaanitti, Kun boqonnaa warra dadhaban itti boqochiiftan dha; kunis haaromsa dha jedhe; garuu isaan dhaggeeffachuu hin barbaadne. Kanaaf dubbichi Waaqayyoo isaanitti abboommiin abboommiirratti, abboommiin abboommiirratti; sararri sararrirratti, sararri sararrirratti; as xinnoo, achi xinnoo ta’e; akka isaanii deeman, dugda duubaan kufan, caccaban, kiyyoodhaan qabaman, qabamaniif.’ Maaliif?—waan isaan dubbii Waaqayyoo gara isaanii dhufe hin dhaggeeffanneef.”
“Kun warra barsiifama hin arganne, garuu ogummaa isaanii ofii jaallatanii, yaada isaanii ofii irratti hundaaʼanii hojjechuu filatan jechuudha. Gooftaan isaanii qormaata kana ni kenna; kanaanis isaan gorsa Isaa duukaa buʼuuf iddoo isaanii haa qabatan yookaan immoo didanii akka yaada isaanii ofiitti hojjetan. Achiis Gooftaan buʼaa isaa mirkanaaʼe keessatti isaan ni dhiisa. Karaa keenya hundumaa keessatti, tajaajila keenya hundumaa keessatti, inni akkana jechuun nu dubbata, ‘Garaa kee anaaf kenni.’ Kan Waaqayyo barbaadu hafuura of gadi qabu, barsiifamuu dandaʼuudha. Wanti kadhannaaaf ulfina isaa kennu immoo, inni garaa jaalalaan guutamee fi abboomamaa taʼe keessaa baafamee hafuudha.”
“Waaqni saba Isaa irraa wantoota muraasa ni barbaada; yoo isaan, Ani waan kana hojjechuuf garaa koo hin kennu, jedhan, Gooftaan hanga Caaffanni Qulqulluun kun [Isaayaas 28:13] raawwatamutti, ogummaa samiirraa dhufe malee, murtii ofii isaanii kan akka ogeessotaatti yaadan keessatti akka itti fufan isaan dhiisa. Isin, Ani qajeelfama Gooftaa hanga sadarkaa murtii koo wajjin walii galutti nan hordofa, jechuun, achiis yaadota ofii keessan cimsaadhaan qabattanii, fakkeenya Gooftaa irratti akka bocamtan diduun, jechuu hin qabdan. Gaaffiin, Kun fedha Gooftaatii? jechuun haa gaafatamu; miti, Kun yaada yookaan murtii ——— tii?” Testimonies to Ministers, 419.