Kitaaba Daaniʼel - Lakkoofsa Saddeettama Afurtama Afur

Dhugaan ragaa lama yookaan sadiin ni mirkanaaʼa; akkasumas hojii xureeffannaa afurii kan Hisqiʼel boqonnaa saddeet keessatti ibsame akka dhaloota afurii Adventizimii Laʼodiiqeyaa taʼee hojii irra ooluuf ragaa hedduu qaba. Barreeffamoota duraanii keessatti waldoota torban Mulʼata boqonnaa lamaa fi sadii keessatti ibsaman seenaa Israaʼel ammayyaa yeroo ergamootaa irraa jalqabee hamma dhuma biyya lafaatti qofa utuu hin taʼin, waldoonni torban sunis seenaa Israaʼel durii yeroo Musee irraa jalqabee hamma yeroo Kiristoositti akka bakka buʼan ni ibsameera.

Waldaan Efesoon waldaa kiristaanaa durii qofa utuu hin taʼin, Israaʼel duriiis yeroo Musee irraa jalqabee hamma yeroo Abbootii Murtiiitti ture ni bakka buʼa. Waldaan Simirnaa yeroo ariʼatamaa yeroo bartoota irraa jalqabee hamma mootummaa Roomaa kan Konistaantiinitti ture bakka buʼa; akkasumas yeroo Abbootii Murtii, yeroo namni hundinuu waan ija ofii isaatti sirrii fakkaate hojjetaa ture, ni bakka buʼa. Waldaan Pergamoon yeroo wal-makuu yeroo Konistaantiin irraa jalqabee hamma mootummaa paaphaasii bara 538tti ture bakka buʼa; akkasumas yeroo Israaʼel durii Waaqayyoon diddee mootii filatte, mootummaa waaqeffannaa ormaa isaan marsee ture waliin yeroo itti fufiinsaan wal-maksaa turte, ni bakka buʼa. Waldaan afraffaan Tiyaatiraa, kan Iizaabeliin bakka buufamte, yeroo mootummaa paaphaasii bara 538 irraa jalqabee hamma 1798tti ture, akkasumas boojiʼamuu Israaʼel durii Baabilon keessatti waggaa torbaatama ture, ni bakka buʼa.

Manneen afur sunis dhaloota afurii Adveentizimii illee bakka bu’u; akkasumas faalamaawwan afur Hisqiʼeelii dhaloota afuritti hojii irra ooluu isaanii irratti dhugaa ba’umsa ni kennu. Fincilli bara 1863, akkuma fincila jabbii warqee Aarooniin ibsameen, dhaloota jalqabaa Israa’el duriiin bakka bu’ame. Dhaloonni jalqabaa gorsa waldaa Efesooniif kenname of keessatti qabata; innis sabni Waaqayyoo jaalala isaanii isa jalqabaa dhiisuu isaanii, qalbii jijjiirratanis gara jaalala isaanii isa jalqabaatti deebi’u akka qaban adda baasa. Bara 1863 keessa, jaalalli jalqabaa—akkuma faaya William Milleriin bakka bu’ame sana (dhugaawwan hundee, keessumaa “yeroo torba”)—gara cinaatti kaa’ame; sabni Waaqayyoos akka deebi’u gorfame.

Millerootni apostaatota Piroostaantizimii wajjin wal’aansoo cimaa godhaa turan; isaanis, akkuma Ermiyaas “walga’ii qoositootaa” jedhee waame sana, mul’anni sun akka dhufu obsaan eeggataa turan; yoo inni dhufe immoo soba hin ta’u ture. “Walga’ii qoositootaa” jechuun raajicha dulloomaa, isa raajicha Yihudaatii irratti sobee, innis waaqeffannaa sobaa Yerobi’aam irratti adabbii ifaa labsuu dhiheesseen bakka buufamee ture.

Waldaan lammaffaa Simiirnaa, yeroo ari’atama waldaa Kiristaanaa durii bakka buute; kunis warra shahiidota dhugaa ta’anii fi warra kaka’umsa qulqulluu hin taane irraa ka’anii ari’atama of irratti fidanii of keessaa qabdi. Akkasumas yeroo Abbootii Murtii, yeroo Israa’el durii keessatti namni hundinuu waan ija ofii isaatti sirrii fakkaate hojjete, bakka buute. Dhaloonni fincilaa bara 1888 jalqabe sun, yeroo raajii Hafuuraa, ergamtoota filatamoo sa’aa sanaa, fi Hafuura Qulqulluu irratti ari’atamni geggeeffame adda baase. Innis yeroo namoonni durii Adventizimii Laa’odiiqeyaa keessaa, akkuma namoota akka Kellogg, Prescott fi Daniells irraa mul’atutti, waan ija ofii isaanii keessatti sirrii fakkaate hunda filatanii gochuu jalqaban seensise.

Warri amanamoo yeroo sanaa garee tokkoo wajjin lola hafuuraa nama ajjeesuu danda’u keessa turuu qabu turan; isaanis Yihudoota akka ta’an of himatan, garuu akkas hin turre. Iddoo hooggansa keessa jiraatan iyyuu, isaan mana sagadaa Seexanaa keessaa turan; kunis obboleettii Waayitii namoonni muraasni “ergamoota waaqa irraa ari’amaniin” akka qajeelfamaa turan ibsuudhaan ragaa baateera. Isaan ogeeyyii akka ta’an of himatan, garuu gowwoota turan. Yeroo sana keessatti ogeeyyii irratti balaaleffannaan tokko illee hin kaa’amne; qooda kanaan garuu hamma du’aatti amanamoo akka ta’an jajjabinni kenname. Bara 1915 keessa, dubbiin xumuraa obboleettiin Waayit yeroo hunda dubbatan, “Ani isa ani itti amane nan beeka,” jedhu ture; isheenis hamma du’aatti amanamaa turte.

Waldaan Pergamos bara moototaa mootummoota gidduutti, bara mootii Qustanxiinoos keessa turanitti, dhugaa fi dogoggora, amantii waaqeffannaa waaqota sobaa fi Kiristaanummaa gidduutti taasifame bakka buʼe; akkasumas walitti bu’iinsa Israa’el durii isa seenaa mootota isaanii keessatti raawwatame bakka buʼe. Inni walmakaa dhugaa fi dogoggoraa, isa dogoggora qofa fiduu danda’u, bakka buʼe. Inni konferensii Macaafa Qulqulluu bara 1919tti bakka buufame; achittis maxxansi kitaaba, “The Doctrine of Christ”, akka ergaa Adventistii tokko isa caalaatti wangeela sobaa Pirootestaantummaa gantummaa irraa maqee fakkaatu uumuuf sababni itti ta’e. Inni dhaloota sadaffaa Adventizimii keessatti ture; achittis walii galteenawwan gurguddoon dhugaa irratti taasifaman raawwataman.

Bara sana 1919 jalqabee sanattiitti, waldaan walitti bu’iinsa kitaaba seera waldaa uume sana jalqabe. Bara sana 1919 jalqabee sanattiitti, waldaan walitti bu’iinsa manneen barnootaa fayyaa fi amantii lamaan keessatti mirkaneeffannaa barbaachise sana jalqabe. Bara sana keessatti, sochiin gara Macaafa Qulqulluu ammayyaa bu’uura Kaatolikii irratti hundaa’eetti godhame jalqabame. Seenaa sana keessatti, fedhiin hoggansaa sirnoota ifatti farra-Kiristaanaa turan wajjin hariiroo hundeessuuf agarsiifame ni mul’ate.

Hojiin kun jalqabaa yeroo Lola Biyyoolessaa keessa daa’immanummaatti dhalatee ture; yeroo sana hoggansi Laa’odiqiyaa dargaggoota waldaa keessaa waraana seenaa Ameerikaa keessatti hunda caalaa nama fixu keessatti mootummaa Ameerikaa keessatti dirqamaan loltoota ta’anii akka hin miidhamne bu’aa wayyaa argamsiisuuf mootummaa Yunaayitid Isteetis wajjin hariiroo seeraa hundeesse. Kunis jalqaba Lola Addunyaa Tokkoffaa irratti irra deebi’amee ture; yeroo sana pirezidaantiin Konfirensii Waliigalaa, A. G. Daniells, mootummaa Jarmanii wajjin wal qunnamee, Jarmaniin dargaggoota dirqamaan waraana keessatti akka tajaajilan, akka hidhannoo baatan, akkasumas Sanbata akka tuffatan mootummaa sunitti eeyyama isaa kenne. Tarkaanfiin Daniells sun addaan bahuu fide; addaan bahuun sunis har’a illee hanga ammaatti jiraatan caccabina garaagaraa sochii Haaromsa Adventistii Guyyaa Torbaffaa uume.

Waliigalteen sun Jarmanii Naazii Hitleri wajjin itti fufe; sanaa booddees saboota Gamtaa Sooviyeetii ijaaran wajjinis itti fufe; har’as bulchiinsa akka Chaayinaa keessatti ni eegama. Waliigalteen dhaloota sadaffaa mootummaa bulchuudhaan walitti dhufeenya isaa keessatti, akkuma waldoota Pergamos keessatti mallatteeffamee mul’ateen, waliigaltee mootota durii Israa’elii fi Konstantiinos fakkeessuun dursee agarsiifamee ture. Yeroon sunis akkasuma wangeela sobaa “nagaa fi nageenya” jedhamuun bakka bu’ee, “The Doctrine of Christ” jedhu kan Prescottiin dhihaate wajjin waldaa bulchuu ishee keessatti waliigaltee godhamuu isaa bakka bu’eera.

Halaleen sun hojii Walgahii Waliigalaa mootummaawwan akka Jarmanii Naazii fi Gamtaa Sooviyeetii wajjin wal-simsiisuudhaan of isaanii hiriirsuu isaa mul’isa; kunis mootummaawwan xuraa’oo sana wajjin hariiroo hojii barbaachisaa ta’e eeguuf jedhuun dhiyaate, yeroo sanatti amanamtoota saboota sana keessatti turan, warra sirna garaagaraa isaan itti hirmaatan irraa ari’atama obsan, tuffachuun raawwatame. Nyaanni waaqolii tolfamoo keessatti aarfame immoo mala hojii sobaa Pirotestaantummaa gantuu fi Kaatolikummaa bakka bu’a; innis yeroo sana yunivarsiitiiwwan Adventizimii Laa’odiseyaa keessatti cimsee hundeeffamee ture, kan qajeelfamoota mala hojii gantummaa, amantii fi fayyaa keessatti lamaan isaanii keessatti, bulchiinsa isaanii jalatti mootummaa ta’uuf walii galan ture.

Yesus akkuma jalqaba isaatiin godhe, dhuma dhaloota sadaffaa ibse; inni immoo dhufaatii dhaloota afraffaa maxxanfamuu kitaaba *Questions on Doctrine*, kan bara 1957tti maxxanfameen mallatteesse; kunis garaagarummaa fayyinaa isa bu’uuraa, kan dhugaa fi yaadota dogoggoraa Pirootestaantizimii gantummaa fi Kaatoolikizimii gidduu jiru, guutummaatti irraa garagale. Kitaabichi, dhuguma, barsiiso­ta dogoggoraa hedduu qaba; garuu bu’uuraan inni nama tokko dhufaatii lammaffaa irratti haala dinqisiisaadhaan jijjiiramutti dura, Kiristoos keessatti injifannoodhaan jiraachuun akka hin danda’amne barsiisa. Kitaabichi jalqaba dhaloota namoonni jaarsolii durii digdamii-shanan aduuf sagadan ta’anii turan mallatteesse. Qabiyyeewwan siyaasaa fi amantii, kanneen waldaa Adventistii Laa’odiiqeyyaa seera Dilbataa dhihoo dhufu irratti waaqeffannaa Dilbataa akka simattu dandeessisan, gahanii turan.

Jibbisi afraffaan afuraffaa kitaaba Hisqiʼeel keessatti argamu yeroo warri amanamoon muraasni boqonnaa sagal keessatti mallattoo adda isaanii irratti fudhachaa jiranitti taʼa; kunis ergamoonni badiisa geessisan hojii isaanii jalqabu isaanii dura xiqqoo dura. Mulʼanni kun guyyaa shanaffaa, jiʼa jaʼaffaa, waggaa jaʼaffaa irratti, boqonnaa saddeet keeyyata tokko keessatti jalqaba. Mulʼanni kun guyyaa tokko dura murtiin warra aduudhaaf sagadan irratti raawwatamu jalqaba; kunis mallattoo aangoo papaasummaa ti, lakkoofsi maqaa isaatiis “666” dha.

Hojiin hojii chaappessuu nama dhibba afurtamii afur kumaatiin walqabatu Fulbaana 11, 2001 irratti, haleellaa bineensa lafaa irratti raawwatame kan badiisa sadaffaa Islaamaa ta’een jalqabe. Haleellaan sun saboota dheekkamsiise, dhufaatii bokkaa boodaa illee mallatteesse. Garuu bokkaan boodaa warra gara hundeeffamoota Adventizimitti deebifamanii, badiisota Islaamaa sadii dhugaa hundeessaa ta’uu isaanii argu qofa biratti beekamti. Yeroo sana keessatti, warri gara daandiiwwan durii, kan Ermiyaas “boqonnaa” jedhee waamuutti (innis bokkaa boodaa dha) deebifaman, eegdota malakata badiisa sadaffaa afuufan ta’u yookaan warra sagalee malakataa dhaggeeffachuu didan, kanaafis daandiiwwan durii irra deemuu didan ta’u turan.

Isaan yeroo sana cubbuu fincila abbaa isaanii kan bara 1863tiin qorataman. Yeroo sanuma tokkotti ergaan qajeelummaa Kiristoos isa “dhugumaan amantiidhaan qajeelfamuu” jedhu dhufe. Innis ergaa Laa’odiiqeyaa kan Jones fi Waggoner ture; akkasumas ergaa Hisqiʼeel gara lafeewwan gogaa duʼaniitti “qilleensota afur” irraa dhufe ture; isaanis mallattoo Islaamaa kan wayyoo sadaffaa ti (“fardi dheekkame” bilisa baʼuuf barbaadu) dha. Ergasii warri amanamoon muraasni sun cubbuu fincila abbaa isaanii kan bara 1888tiin qorataman; yeroo ergamaan humna guddaan kan Mulʼata kudha saddeet irraa buʼe, yommuu gamoo gurguddoon Magaalaa New York gadi darbataman, Mulʼata boqonnaa kudha saddeet, lakkoofsa tokko hanga sadiitti raawwatametti.

Sana boodarra roobaa boodaa ergaa sanaatiin qorataman. Roobaan boodaa mul’ata humna Waaqayyoo akka bara darbanitti ture moo, mul’atonni humna Waaqayyoo bara darban keessatti qofa turan? Warri amanamoon muraasni sana booda fincila abbootii isaanii kan bara 1919 keessatti raawwatameen qorataman. Warri amanamoon muraasni qorumsa sadan sana akkamitti keessa darbanii akka deeman, kun murteessaadha isaan mallattoo Waaqayyoo adda isaanii irratti ni fudhatu moo, yookaan jaarsolii digdama shanan Adventizimii Laa’odiiqeyaa wajjin aduuf ni sagadu.

Finciloonni dhaloota afurii Adventizimii Laaʼodiiqiyaa keessa jiran hundinuu Fulbaana 11, 2001 keessatti fakkeenyummaa isaanii argatu. Guyyaan sun, inni Isaayyaas “guyyaa qilleensa bahaatii” jedhee ibse, yeroo mallattoo kaaʼuu dhibba afurtamii afurii fi kuma afurii jalqaba agarsiisa; yeroo mallattoo kaaʼuus yeroo dheeraa dha. Dhumni yeroo sanaa jalqaba isaatiin fakkeenyummaan ibsameera; Yesus yeroo hundumaa dhuma wantaa tokkoo jalqaba wantaa tokkootiin agarsiisa. Sochiiwwan xumuraa adeemsa mallattoo kaaʼuu keessatti, qorannoonni jalqaba yeroo sanaatti fakkeenyummaan bakka buʼan ammas irra deebiʼamanii ni raawwatamu.

Fulbaana 11, 2001 irratti, qormaata warri finciltoonni Adventismii Laa’odiiqeyaa keessatti argaman—akka xureewwan afur kan Hisqi’eel ibsanitti, akkasumas akka waldoota afran jalqabaa kan Mul’ata boqonnaa lamaa fi sadii keessatti ibsamaniitti—kufan sun ga’e; kunis warra ofii isaanii Akkaata Guyyaa Torbaffaa jedhan irratti adeemsa qormaataa, gara mallattoo bineensaa yookaan gara chaappaa Waaqayyoo geessu, jalqabuun isaa mallatteesse.

Hoggansi Laa’oodiiqeyyaa Adveentizimii gowwoomfameera hidhaa gowwoomsawwan isaanii ofiitiin; kanaafis, deebi’ee mul’achuu humna Waaqayyoo, akka sochiiwwan haaromsa duraanii—sochii haaromsaa Adveentizimii gara jiruu isaatti fide dabalatee—argisiisaniin bakka buufame, “beekuun” isaanii jechuun ni danda’ama jechuun hin danda’amu. Namoonni dullooman sun barsiisota luulota Miileriin bakka buufaman sana maallaqa sobaa fi luulota sobaatiin facaasan, haguuganiis jiru. Saanduqa Macaafa Qulqulluu King James jedhu gara yeroo afaan dulloomeetti gadi buufamee, bakka isaas Macaafota Qulqulluu afaan ammayyaa warra jechoota nama cubbuu sanaatiin ibsaman buufataniiru.

Namoonni durii keessaa tokko illee ergaa roobaa boodaa sun ergaa nagaa fi nageenyaa miti jedhu ilaaluu fedhii qabaatanii utuu taʼee, ibsaawwan humna Waaqayyoo seenaa qulqulluu darban keessatti mulʼatan sun waan addatti mallattoo gochuun cufamuu kuma dhibba afurtamii afur sana ibsan akka taʼan isaanii hubachuun jechuun ni dandaʼama hin dandaʼamu ture. Kana caalaa illee isaan biratti hubachuun ulfaataa kan taʼe, seenaawwan qulqulluu cufamuu kuma dhibba afurtamii afur sana caalaatti kallattiidhaan ibsan sun seenaawwan qulqulluu raawwii boqonnaa sadii kan Milkiyaas taʼuudha; sababiin isaas boqonnaan sadii kan Milkiyaas yeroo hunda ergamaan karaa qopheessu tokko akka jiru ni dhaaba, innis dhufaatii tasaa Ergamaa Kakuu sanaa dura karaa qopheessa. Ergamaan sun raajicha Eliyaasiin bakka buufamee ture; innis ija jabinaan seenaa isaa keessatti roobni akka hin jiraanne, yoo taʼe garuu tajaajila isaatiin qofa akka dhufu labse.

Maanguddoonni torbaatama Hisqiʼeel, dhiheenyi isaanii mana qulqullummaa Gooftaa taʼuu isaanii jedhu buʼaa hin qabne taʼuu isaa fudhachuu akka waan nama kofalchiisuutti ilaalan; garuu inni dhugumaan jechuunis, akkuma iddoo wayinii warra ija iddoo wayinii sanaaf malu fidanitti kenname, sabicha bira darbamaa turee jedhu agarsiisa. Ergaan Wayyoo sadaffaa, ergamaan karaa qopheessu, sirbi iddoo wayinii—kun hundinuu duudhaa fi aadaa isaan itti amanamummaa isaanii kaaʼatan irratti dhugaa baʼa; akkasumas rooba boodaa beekuu irratti gufuu jechuun ni dandaʼama jechuunis kan jechuun ni dandaʼamu caalaa cimaa taʼe bakka buʼa.

Xumurriin nama dhibba tokkoo fi afurtamii afurii kumaa sanaa xumuramuun, warra gahee Islaamaa kan Waaqayyoon isa sadaffaa “beekne” jechuun of himatan irratti qormaata walfakkaataa mul’isa. “Dabalamuun beekumsaa” kan sochii Millerootaa jalqabsiise, bara 1798tti xumura “yeroo torbaa” bira ga’e. “Dabalamuun beekumsaa” kan sochii dhibba tokkoo fi afurtamii afurii kumaa sanaa jalqabsiise immoo, bara 1989tti xumura “yeroo torbaa” fakkeenyaa (waggaa dhibba tokkoo fi digdama jaha) bira ga’e. Yeroo waggoota dhibba tokkoo fi digdama jaha sana keessatti gantummaan hammaachaa adeemu keessatti, Adventizimiin Laa’odiiqeyaa dhaloota isaa isa afraffaa fi isa dhumaa bira ga’eera.

Ilaa fi dhaloota sadaffaatii fi afraffaatti sabni yookaan ummanni xoofoo yeroo qorannoo isaa guuta; yeroo sunis amma gaʼeera. “Dabalamuu beekumsaa” isa kitaaba Daani’eel keessaa, kan laga Hiddeqeelitiin bakka buufame, akkasumas beekumsa sana isa dabaluudha; yeroo Mul’anni Yesus Kiristoos yeroo araarri cufamu jechuun dura hiikamee banamutti.

Boqonna itti aanu keessatti boqonnaawwan xumuraa sadii kitaaba Daaniʼel ni ilaalla.