Beekumsi jalqaba ergaa isa duraa keessatti hiikni isaa baname, macaafa Daani’el keessatti mul’ata laga Ulaayitiin bakka buufameera. Mul’atichi boqonnaawwan Daani’el torba, saddeetii fi sagal bakka bu’a; beekumsi jalqaba ergamaa sadaffaa keessatti hiikni isaa banames mul’ata laga Hiddeqeliin bakka buufameera; innis boqonnaawwan kudhan, kudha tokkoo fi kudha lama bakka bu’a. Walitti dhufeenyi sochiiwwan lamaan gidduu jiru baay’ee hedduudha. Sochiileen lamaan fincila bara 1863 irraa jalqabee hamma bara xumuraa 1989tti waggoota dhibba tokkoo fi digdamii ja’aatiin walitti hidhataniiru.
Yeroon xumuraa lamaan keessatti, sochii tokkoon tokkoon isaanii keessatti, “yeroo torban,” jechuunis Leewwota digdamii jaha keessatti ibsameen mallatteeffamanii jiru. Waaqeffannaan waaqolii tolfamoo fi sana booda papasiin mana qulqullummaa fi raayyaa hanga yeroo dhumaa bara 1798tti miidhee ture. Fincila bara 1863 irraa jalqabee hanga 1989tti, akka jibbinsa afur Hisqi’el boqonnaa saddeet keessatti fakkeeffameen, miidhaan hafuuraa tokko raawwatamaa ture.
នាអំឡុងពេលសែសិបប្រាំមួយឆ្នាំ ចាប់ពីចុងបញ្ចប់នៃសេចក្ដីព្រះពិរោធលើកទីមួយ រហូតដល់ចុងបញ្ចប់នៃសេចក្ដីព្រះពិរោធលើកចុងក្រោយក្នុងឆ្នាំ 1844 ដែលក្នុងអំឡុងពេលនោះ ព្រះគ្រីស្ទបានស្ថាបនាព្រះវិហារខាងវិញ្ញាណមួយ ដែលទ្រង់បានយាងចូលមកភ្លាមៗនៅថ្ងៃទី 22 ខែតុលា ឆ្នាំ 1844 នោះ មានលក្ខណៈស្របគ្នានឹងពេលវេលាចុងបញ្ចប់នៅឆ្នាំ 1989 រហូតដល់ច្បាប់ថ្ងៃអាទិត្យដែលនឹងមកដល់ក្នុងពេលឆាប់ៗនេះ នៅពេលដែលព្រះគ្រីស្ទកំពុងស្ថាបនាព្រះវិហារខាងវិញ្ញាណមួយម្ដងទៀត ដែលទ្រង់នឹងយាងមកដល់ភ្លាមៗនៅម៉ោងនៃការរញ្ជួយដីដ៏ធំក្នុងវិវរណៈជំពូក 11។
Yommuu ergamaan sadaffaan bara 1844tti dhufe sana, Ergamaan Kakuu ilmaan Lewwii qulqulleessuuf akkuma tasaatti mulʼate; garuu bara 1863tti, Lewwota amanamoo hin taane sun ergaa Musee kan Eliyaasiin geeffame didanii lafa onaa keessatti jooruuf garagalaniiru. Adeemsa qormaataa sana keessatti “ijaarcitoonni” dhuma irratti “dhagaa golee” kan “yeroo torbaa” taʼe ni didu; achii booddees sochii Filadelfiyaa irraa gara waldaa Laaʼodiiqiyaa ceʼu. Guyyoota dhumaa keessatti, yeroo Ergamaan Kakuu akkuma tasaatti mana qulqullummaa Isaa keessatti dhufu, jechuunis yeroo seerri Dilbataa dhihoo dhufu sanatti, Inni Lewwota amanamoo taʼaniin bushaayee Isaa isa kaan waamuuf ni fayyadama. Amanamoonni guyyoota dhumaa warri sun “waldaa” Laaʼodiiqiyaa irraa gara “sochii” Filadelfiyaa ceʼaniiru.
Dhaabbanni ergamaa isa jalqabaa ergaa isaa sirnaan qindaa’e waggaa dhibba lamaa fi digdama erga Macaafni Qulqulluun King James maxxanfamee booddee maxxanse; dhaabbanni ergamaa isa sadaffaa immoo ergaa isaa sirnaan qindaa’e waggaa dhibba lamaa fi digdama erga Labsiin Walabummaa maxxanfamee booddee maxxanse. Ergaan sirnaan qindaa’e dhaabbata lamaan isaanii iyyuu raawwatamuu raajii Islaamaa tokkoon humneeffame; kunis bu’uu ergamaa tokkoon mallatteeffame. Dhufaatiin ergamichaa jalqaba “falmii” boqonnaa lammaffaa Habaaquq keessatti ibsame adda baase, akkasumas maxxanfamuu gabateewwan Habaaquqitti geesse.
Ergaan humneffame Habakuuq gabateewwan isaatiin bakka bu’e abdii kutannaatti geesse; kunis yeroo turtii fide; kun immoo ergaa Iyya Halkan Walakkaa jedhamutti geesse; inni immoo raawwii ergaa Iyya Halkan Walakkaatiin xumurame. Walfakkeenyonni sochii lamaan gidduutti jiran, warra arguuf filatan hundumaaf, seenaa Milleroota keessatti wantoonni hundi walqabsiisoo ta’anii seenaa namoota kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur keessatti irra deebi’anii mul’atan akka ta’an ragaa xumuraa dha. Yeroon roobaa boodaa sochii Millerootaan fakkeenyaaf dhiyaata; raawwiin isaas sochii Future for America keessatti guutama. Irra deddeebiidhaan kaka’umsichi warra dhaga’uuf fedhii qabanitti kan himu, warri roobaa boodaa hubatan qofa isa akka fudhatan dha.
Yeroon, sochii fi ergaan rooba boodaa hundi isaanii seenaa warra Millariitootaa keessatti bakka buʼaniiru; jechi “beekuu” immoo waan duraan argite irra deebiʼanii arguudha. Yeroo, sochii fi ergaa rooba boodaa arguuf karaan jiru tokko qofaadha; innis, inni seenaa warra Millariitootaa keessatti fakkeenyaan akka mulʼifame beekuudha. Inni akkasumas sochii haaromsa qulqulluu biroo keessatti illee fakkeenyaan mulʼifameera. Sochiin warra Millariitootaa sochii jalqabaa ture; innis sochii xumuraa bakka buʼa; kanaafuu sochii haaromsa duraanii irra wabiiwwan caalaatti kallattiidhaan isa irratti argamu. Akkasumas mallattoo Alfaa fi Oomeegaa qaba; inni yeroo hundumaa dhuma waan tokkoo jalqaba waan sanaatiin fakkeenyaan mulʼisa.
Sochii Milleraayitii keessatti hundeen hojii sanaa kaa’ame, utubaan giddugaleessaas Daani’el boqonnaa saddeet, lakkoobsa kudha sadii fi kudha afur ture. Ani obboleettii Waayit lakkoobsa kudha afur akka utubaa giddugaleessaa fi hundeetti adda baafte nan beeka; garuu dhugaan jiru, lakkoobsi kudha afur deebii gaaffii lakkoobsa kudha sadii ti. Deebiin tokko gaaffii deebii sana fidu hubatamuu malee duwwaa dha. Lakkoobsi kudha sadii mul’ata miilla jalatti dhidhiitamaa sana adda baasa; kunis humnoota lama kan balleessan ta’aniin raawwatama; lakkoobsi kudha afur immoo mul’ata Kiristoos mana qulqullummaa fi raayyaas, kan miilla jala dhidhiitaman, deebisee dhaabuuti. Mul’atonni lamaan kun kallattiidhaan walitti hidhamanii jiru—haala dubbii isaatti, seera afaaniitiin, akkasumas Palmonii, Lakkooftuu Dinagdee sanaatiin.
Wiliyaam Miilar dhugoota hundee taʼan adda baasuu keessatti hojii irra oole; kunis Daaniʼel boqonnaa saddeet, lakkoofsota kudha sadii fi kudha afur ture. Faayiin jalqabaa inni argate “yeroo torba” kan lakkoofsa kudha sadii keessa jiru miilla jala dhidhiitamu sana bakka buʼu ture; buʼuura inni ijaarsa raajii isaa hundumaa irratti dhaabe immoo yaada “humnoota lamaa kan onaatina fidanii” isa lakkoofsa kudha sadii keessatti bakka buufame ture. Miilar sirriitti hubate, “kan guyyaa guyyaa” jibbisiisaan lakkoofsa kudha sadii keessa jiru waaqeffannaa ormaa ture, yakki humna onaatina fiduu immoo paaphaasummaa ture. Hiika kanaan, “buʼuuri” ijaarsa Miilar isa hundumaa, akkasumas “buʼuuri” buʼuuraa fi utubaa giddugaleessaa, hubannoo “kan guyyaa guyyaa” boqonnaa saddeet keessatti waaqeffannaa ormaa bakka buʼu jedhu ture. Buʼuuri daballii beekumsaa seenaa Miilarootaa keessaa dhufe, “kan guyyaa guyyaa” Daaniʼel boqonnaa saddeet keessatti waaqeffannaa ormaa akka ture hubachuu ture; waxyi immoo “warri iyya saʼaatii murtii kennan ilaalcha sirrii waaʼee kan guyyaa guyyaa qabu turan” jedhee adda baasuuf of eeggannoodhaan hojjete.
Buuniyyi ifaa bara 1989 yeroo dhumaatti akka “beekumsi dabalamuutti” bakka buʼamee mulʼatu, akkasumas “guyyumaadha.” Innis salphaatti wal-qixxummaa waaqayyoo kan biraadha. Dabalata beekumsaa isa keessatti keeyyata jaʼa dhumaa Daaniʼel boqonnaa kudha tokko keessatti bakka buʼamee jiru beekuudhaaf, hojii barreessuu Ellen White irratti hojii irra oolmaa tokko barbaachisa. Isheen barreessitoota ishee keessatti seenaa keeyyata soddomii fi tokkoo Daaniʼel boqonnaa kudha tokkoo keessatti jiru, keessatti keeyyatawwan dhumaa Daaniʼel boqonnaa kudha tokkoo keessatti irra deebiʼamee akka raawwatamu adda baasti. Tikeetii hafuuraa sana malee, seenaa wal-qixxee keeyyata soddomii fi tokkoo wajjin keeyyata afurtamaa fi afurtama tokkoo hubachuun hojii baayʼee ulfaataa taʼa ture.
“Guyyaan guyyaa” jedhu kitaaba Daani’el keessatti Waaqeffannaa ormootaa agarsiisa; innis Milerootaaf hundee hundee ti, akkasumas sochii dhibba tokkoo fi afurtamii afur kuma sanaaf hundee ergaa ti. Inni dhugaa isa “sobaan” jechuun dogoggoratti kaayameedhas; sobni sun dhaloota sadaffaa Adventizimii Laa’odiiqeyaa keessatti yaadamee seensifame; kunis Eezekii’el boqonnaa saddeet keessatti “dubartoonni Taammuziif boo’an” jechuun xureeffannaa sadaffaatiin fakkeeffame, akkasumas araara walitti bu’iinsaa waldaa sadaffaa Pergamooniin agarsiifame dha.
Qajeelfamni waaqummaa gahee “kan guyyaa hunda” akka dhimmaatti yeroo bokkaa boodaa keessatti qajeelchu guutummaatti nama dinqisiisa, akkasumas ijaarsa namaatiin uumamuu dandaʼu irraa fagoo dha. Dhaloonni afraffaan Adventizimii Laaʼodiiqiyaa aduudhaaf sagaduu keessatti agarsiifama; kanaanis mallattoo bineensaa fudhachuu bakka buʼa. Obboleettii White mallattoo sana fudhachuun yaada bineensichaa wajjin tokkummaa yaadaa qabaachuu akka taʼe adda baasti; akkasumas warri hiika mormituu Kiristoos irratti burjaajaʼan, dhuma irratti gama nama cubbuu sanaa irra akka dhaabatan ibsiti. Kun hundinuu namoota dullooman Yerusaalem keessa jiran boqonnaa saddeetffaa Hisqiʼeel keessatti bakka buʼamee agarsiifama.
Waaqayyo dhaloota sadaffaa fi afraffaatti warra Isa jibban ni murteessa; murtiin sunis yeroo gareen inni kaan mallattoo eeyyama Waaqayyoo fudhachaa jiru keessatti raawwatama. Caqasni isaanii keessatti William Miller ifa isaaf barbaachisu kenne, akka “kan yeroo hundaa” jedhamuun kitaaba Daani’el keessatti mootummaa Roomaa waaqeffataa ta’e akka agarsiifame hubatu godhe, inni nama cubbuu sana kan namoonni durii boqonnaa saddeetiif keessa Hisqi’el keessatti isaaf sujuudan addaan baasu isa kallattiidhaan caalaa dha. Boqonnaan sun paaphaasii humna badiisa lammaffaa sana ni adda baasa; yeroo wal fakkaatu keessatti immoo waaqeffannaa mootummaa Roomaa humna badiisa isa jalqabaa sanaas ni adda baasa. Dhugaan mata-duree caqasichaa ta’es gahee Roomaa waaqeffataa sanaa dha; inni 2 Tasalonqee keessatti humna paaphaasiin bara 538tti mootummaa irra taa’utti ol ba’uu irraa dhoorgu ta’ee ibsame.
“guyyaa guyyaa” jechuun dhugaa bu’uuraa Miller ture; inni immoo humnoota lama badiisa fidan kanneen iddoo qulqulluu fi loltoota miidhan irratti hundaa’uun sirna raajii akka inni ijaaru isa dandeessise. Inni kun dhugaa Phaawulos akka dhugaa didamtuutti ibse sana dha; dhugaa sana hin jaallanne warra bara dhumaatti jiran irrattis gowwoomsaa cimaa kan fidu dha. Seenaawwan walqixxummaa qaban wajjin waliigaluudhaan, dhugaan isuma tokko, jechuun dhugaan bu’uuraa sun, Future for America bara dhumaatti waa’ee walitti dhufeenya xumuraa sadii keessaa ijaarame irratti sirna raajii akka ijaartu dandeessise.
Kun qofa utuu hin taane, dhugaan bu’uuraa sun, inni seenaa wal-cinaa adeeman lameenuuf dhugaa bu’uuraa ta’e, “soba” isa dogoggora hundee ta’ee fi jallina cimaa Phaawulos jedhu ta’utti geeddarame; kunis ijaarsa ergaa rooba boodaa sobaa kan “nagaa fi nageenya” jedhuuf ta’e, isa namoota deebi’anii sagalee isaanii ol hin kaafne, ummata Waaqayyoo yakka isaanii hin argisiifne sanaan labsamuuf. “Kan guyyaa guyyaa” jedhu bu’uura sochii ergamaa isa duraa fi isa sadaffaa lamaan isaanii bakka bu’a; yeroo finciltoonni Laa’odiiqeyaa hiika isaa mataa gadi garagalchanittis, mallattoo seexanaa mallattoo Kiristoos ta’ee jechuun, mallattoon sobaa sun bu’uura ergaa sobaa rooba boodaa sobaa sanaa ta’e.
Ofumaatii, dinqisiifadhaas; iyyadhaa, iyyadhaa booʼaa: isaan ni machaaʼan, garuu daadhii wayinii miti; isaan ni hollatu, garuu dhugaatii cimaa miti. Waaqayyo hafuura hirriba guddaa isin irratti dhangalaaseeraatii, ija keessanis cufee jira; raajota, bulchitoota keessan, warra mulʼata arganis haguugeera. Mulʼanni hundinuu isin duratti akka dubbii kitaaba cufamee tokkootti taʼeera; namoonniis isa nama barate tokkootti kennanii, “Maaloo, kana dubbisi” jedhu; innis, “Dubbisuu hin dandaʼu; cufameeraatii” jedha. Kitaabichis nama hin baranne tokkootti kennamee, “Maaloo, kana dubbisi” jedhama; innis, “Ani hin baranne” jedha. Kanaaf Waaqayyo akkana jedhe: Uummanni kun afaan isaaniitiin natti dhiʼaatu, hidhii isaaniitiinis na kabaju; garuu garaa isaanii narraa fageessaniiru; sodaan isaan anaaf qabanis ajaja namootaa irraa baratameera. Kanaafuu, kunoo, ani hojii dinqisiisaa tokko, hojii dinqisiisaa fi ajaaʼibsiisaa taʼe tokko uummata kana gidduutti nan raawwadha; ogummaan warra ogeeyyii isaanii ni badaatii, hubannaan warra qalbeeyyii isaanii immoo ni dhokata. Warra yaada isaanii Waaqayyoo irraa dhoksuuf gadi fageessanii mariʼatan, hojii isaanii dukkana keessatti hojjetan, “Eenyutu nu arga? eenyutu nu beeka?” jedhan irratti wayyoo. Dhugumatti wanta garagalchuun keessan akka suphee supheessaa lakkaaʼama; hojii namticha isa tolcheen, “Inni na hin tolchine” jedhaa? Yookaan wanti bocame isa isa boceen, “Inni hubannaa hin qabu ture” jedhaa? Isaayaas 29:9–16.
ଅନ୍ତିମ ଦିନଗୁଡ଼ିକ ବିଷୟରେ ସମସ୍ତ ଭବିଷ୍ୟଦ୍ଦ୍ରଷ୍ଟାମାନେ କଥା କହିଥିଲେ, ଏବଂ “ଦୈନିକ”ର ଅର୍ଥକୁ ସମ୍ପୂର୍ଣ୍ଣ ଉଲଟାଇଦେବା ପାଇଁ ପ୍ରକାଶ୍ୟ ଭାବେ ମିଥ୍ୟା କହିବା, ଅକ୍ଷମ୍ୟ ପାପର ସଂଜ୍ଞାକୁ ଅତ୍ୟନ୍ତ ନିକଟଭାବେ ଅନୁକରଣ କରେ। କୌଣସି ବ୍ୟକ୍ତିଙ୍କୁ ସର୍ବଦା ପାଇଁ ନଷ୍ଟ ହୋଇଥିବା ବୋଲି ନିର୍ଦ୍ଧାରଣ କରିବା, ଅନ୍ୟ ମନୁଷ୍ୟମାନଙ୍କ ପ୍ରତି ମନୁଷ୍ୟମାନଙ୍କର କ୍ଷମତା କିମ୍ବା ନୈତିକ ଅଧିକାରର ସୀମାର ପରେ; କିନ୍ତୁ ଏଠାରେ ଯାହା ଚିହ୍ନିତ କରାଯାଉଛି, ସେଥି ତାହା ନୁହେଁ।
Warri Isaayyaas keessatti wantoota garagalchan, kunis ibsa biraatiin waan Isaayyaas bakka biraatti dukkana ifa jechuun yookaan ifa dukkana jechuun adda baasu qofa, yeroo firdiin isaanii inni dhumaa bakka buufamee dhiyaatu akka jaarsolii durii Yerusaalem irratti bulchanitti adda baafamu.
Warra warra gaarii hamaa, hamaa immoo gaarii jedhanitti; warra dukkana ifa godhanii, ifa immoo dukkana godhanitti; warra hadhaa’aa mi’aawaa godhanii, mi’aawaa immoo hadhaa’aa godhanitti! Warra ija ofii isaanii keessatti ogeeyyii, ilaalcha ofii isaanii keessattis hubattoota ta’anitti! Warra daadhii wayinii dhuguu keessatti jajjaboo, dhugaatii cimaa makuu keessatti namoota humna qabanitti! Isaan gatii badhaasaaf nama hamaa qajeelaa jechuun, nama qajeelaa irraa immoo qajeelummaa isaa mulqanitti! Kanaaf akkuma ibiddi citaa nyaatutti, arrabni ibiddaa immoo caffee fixutti, akkasuma hundeen isaanii tortoraa ta’a, daraaraan isaaniis akka awwaaraa ol ba’a; sababni isaa, isaan seera Waaqayyo Gooftaa maccaa tuffataniiru, dubbii Isa Qulqulluu Israa’el immoo salphifataniiru. Kanaaf dheekkamsi Waaqayyoo saba isaa irratti boba’eera; harka isaa isaan irratti diriirsee isaan rukuteera; tulluunis ni hollate, reeffi isaanii karaa gidduutti akka xurii tatanne. Kana hundumaafuu dheekkamsi isaa hin deebi’ine; harki isaas amma iyyuu diriiramee jira. Innis saboota fagoo jiranitti alaabaa ni kaasa, handaara lafaas irraa isaanitti ni waama; kunoo, isaan ariitiidhaan, baay’ee saffisaan ni dhufu. Isaayaas 5:20–26.
Mallattoo Waaqayyoo (kuma dhibba afurtamii afur) akka mallattoo seera Dilbataa dhihoo dhufaa jiru irratti ol kaafama; yeroo sana keessa “dheekkamsi Waaqayyoo saba isaa irratti ni boba’a”, innis “harka isaa isaan irratti ni diriirsa”, “isaanis ni rukuta”, akkasumas “rafeen isaanii gidduu daandiiwwanii keessatti ni cicciramtu.” Gidduun daandiiwwanii sun yeroo ergamoonni balleessan kan Hisqiʼel boqonnaa sagal keessatti jiran akka “baʼaa rukutaa; iji keessan hin qusatin, garaanis hin laaffatin; maanguddoo fi dargaggoota, durbootii fi daaʼimman, dubartootas guutumaan guutuutti ajjeesaa; garuu nama mallattoon irra jiru kamittuu hin dhihaatinaa; mana qulqullummaa koo irraa jalqabaa. Isaanis maanguddoota mana sana dur turan irraa jalqaban” jedhamee ajajamanitti, daandiiwwan Yerusaalem dha. “Maanguddoonni” Hisqiʼel kun, warra obboleettiin White akka warra eegdotta sabaatiif taʼuu qabanitti ibsitu, boqonnaawwan digdamii saddeet fi digdamii sagal keessatti “machooftoota Efreem” isa “waan hundumaa garagalchan” jedhaman kan Isaayyaasiti.
Boqonnaa shanaffaatti isaan warra “wayinii dhuguu keessatti jajjaboo, warra dhugaatii cimaa makuu keessatti humna qaban; warra badduu badhaasaaf qajeelota jedhan” dha. Kitaabni Questions on Doctrine yeroo maxxanfametti, jaarsoliin durii xoofoo Pirootestaantizimii gantuu irraa dhuganii, wangeela sobaa qajeelchummaa kan namoonni qulqulleeffamuu hin danda’an jedhu, kan Kiristoos iddoo keenya bu’ee nuu ta’e malee Fakkeenya keenya akka hin taane jedhu dhiheessan. Kana gochuudhaanis, kitaabichi warra badduu badhaasaaf qajeelota jedhe; badhaasni isaas waldoota kufanii Pirootestaantizimii gantuu keessaa fudhatama argachuudhaaf ture. Kutaan kun murtii isaanii isa dhumaa adda baasee agarsiisaa jira; sababiin murtii sanaas isaan “dubbii Isa Qulqulluu Israa’el tuffatan” waan ta’eef. Isaanis kana kan godhan hubannaa “kan guyyaa guyyaa” jedhu, isa warra iyya sa’aatii murtii kennan dhiheessan diduudhaan, akkasumas xoofoo Pirootestaantizimii gantuu irraa dhuguudhaan ture.
Keewwata sanatti wanta mi’aawaa hadhaa’aa, wanta hadhaa’aa immoo mi’aawaa godhu. Ergaan yeroo Inni gad bu’utti harka ergamichaa keessa jiru mi’aawaa dha, garuu xumuri ergaa sanaa hadhaa’aa dha. Isaan ergaan bokkaa boodaa isa dhugaa, inni yeroo ergamichi gad bu’utti jalqabu, hadhaa’aa dha jedhu; xumura irrattis ergaa nagaa sobaa fi nageenya sobaa mi’aawaa ta’e adda baasu; sababiin isaas wantoota garagalchuu irraa of qusachuu hin danda’an.
Bakka keessatti cubbuun kun ittiin mul’ifamu dhuma yeroo qormaata isaanii waloo irratti argama. Kanaafuu, hojii isaanii kan hojii seexanaa kan waaqeffannaa waaqolii tolfamoo akka hojii Kiristoositti adda baasuu isaanii, cubbuu dhiifama hin qabneef isa hojii Hafuura Qulqulluu akka hojii Seexanaatti adda baasuu wajjin wal-fakkaataa raajii taʼee ilaaluun sirrii dha. “Soba” dhaloota sadaffaa Adventizimii keessa kaaʼuun, ergaa isaanii sobaa rooba boodaa sanaaf buʼuura loojikii dhaabe, dhuma irrattis gowwoomsaa cimaa isaan irratti fida. Bakkauma Miller hiika sirrii “kan guyyaa guyyaa” hubachuuf gaʼetti, achumatti isaan akka kufanii moʼatamanitti mulʼatu.
ᱚᱠᱚᱭ ᱦᱚᱲ ᱡᱮᱠᱚ ᱡᱟᱦᱟᱱ ᱦᱚᱨᱟᱛᱮ ᱟᱞᱚᱢ ᱦᱟᱹᱞᱟᱹᱝᱭᱟ: ᱠᱟᱨᱚᱱ ᱚᱱᱟ ᱫᱤᱱ ᱵᱟᱹᱲᱤᱡ ᱵᱟᱝ ᱦᱤᱡᱩᱜᱼᱟ, ᱡᱚᱠᱷᱚᱱ ᱟᱜᱤᱞ ᱢᱤᱫ ᱵᱷᱨᱚᱥᱴᱟᱪᱟᱨ ᱵᱟᱝ ᱦᱚᱭᱚᱜᱼᱟ, ᱟᱨ ᱚᱱ ᱯᱟᱯ ᱨᱮᱱ ᱦᱚᱲ, ᱵᱤᱱᱟᱥ ᱨᱮᱱ ᱦᱚᱲ, ᱵᱟᱝ ᱯᱨᱚᱠᱟᱥᱤᱛᱚᱜᱼᱟ; ᱡᱮ ᱥᱚᱵᱮᱱ ᱚᱱᱟ ᱨᱮ ᱵᱤᱨᱚᱫ ᱠᱟᱱᱟ ᱟᱨ ᱟᱯᱱᱟᱜᱼᱠᱚ ᱩᱱᱠᱩ ᱥᱟᱱᱟᱢ ᱪᱮᱫ ᱪᱮᱫ ᱥᱤᱨᱢᱟ ᱢᱮᱱᱛᱮ ᱠᱩᱭ ᱠᱟᱱᱟ ᱟᱨᱵᱟ ᱪᱮᱫ ᱪᱮᱫ ᱯᱩᱡᱟ ᱮᱢᱚᱜ ᱟᱠᱟᱱᱟ, ᱚᱱᱟ ᱥᱟᱱᱟᱢ ᱪᱮᱛᱟᱱᱨᱮ; ᱮᱱᱛᱮ ᱚᱱᱟᱭ ᱤᱥᱚᱨ ᱞᱮᱠᱟ ᱤᱥᱚᱨ ᱨᱮᱱ ᱢᱟᱱᱫᱤᱨᱨᱮ ᱫᱩᱲᱩᱵᱟ, ᱟᱨ ᱟᱯᱱᱟᱜᱼᱠᱚ ᱩᱫᱩᱜᱼᱟ ᱡᱮ ᱚᱱᱟᱭ ᱤᱥᱚᱨ। ᱪᱮᱫ ᱟᱯᱮ ᱵᱟᱝ ᱢᱚᱱᱮ ᱮᱫᱟ, ᱡᱮ ᱪᱮᱫ ᱤᱧ ᱟᱫᱚ ᱟᱯᱮ ᱥᱟᱶ ᱛᱟᱦᱮᱱ ᱚᱠᱛᱚ, ᱤᱧ ᱟᱯᱮᱠᱚ ᱱᱚᱶᱟ ᱠᱚ ᱠᱟᱛᱷᱟ ᱠᱚᱭ ᱛᱟᱦᱮᱱᱟ? ᱟᱨ ᱱᱤᱛ ᱟᱯᱮ ᱵᱩᱡᱷᱟᱹᱣᱮᱫᱟ ᱡᱮ ᱚᱠᱚᱭ ᱚᱱᱟᱭ ᱟᱴᱠᱟᱣᱮᱫᱟ, ᱡᱮᱢᱚᱱ ᱚᱱᱟᱭ ᱟᱯᱱᱟᱜ ᱚᱠᱛᱚᱨᱮ ᱯᱨᱚᱠᱟᱥᱤᱛᱚᱜᱼᱟ। ᱠᱟᱨᱚᱱ ᱟᱫᱚ ᱵᱟᱹᱲᱤ ᱠᱟᱹᱢᱤ ᱨᱮᱱ ᱦᱤᱴᱤᱚᱜ ᱨᱟᱦᱟᱥᱟᱹ ᱠᱟᱹᱢᱤᱭᱮᱫᱟ; ᱢᱮᱱᱠᱷᱟᱱ ᱚᱠᱚᱭ ᱱᱤᱛ ᱟᱴᱠᱟᱣᱮᱫᱟ, ᱚᱱᱟᱭ ᱟᱴᱠᱟᱣᱟᱭᱟ, ᱡᱚᱠᱷᱚᱱ ᱛᱟᱭᱚᱢ ᱛᱮ ᱚᱱᱟᱭ ᱦᱚᱨᱟ ᱠᱷᱚᱱ ᱥᱟᱨᱟᱣᱚᱜᱼᱟ। ᱟᱨ ᱛᱤᱥ ᱚᱱ ᱫᱩᱥᱴ ᱦᱚᱲ ᱯᱨᱚᱠᱟᱥᱤᱛᱚᱜᱼᱟ, ᱡᱮᱠᱚ ᱯᱨᱚᱵᱷᱩ ᱟᱯᱱᱟᱜ ᱢᱩᱪᱷ ᱨᱮᱱ ᱟᱛᱢᱟ ᱛᱮ ᱵᱷᱚᱥᱢ ᱠᱚᱣᱟ ᱟᱨ ᱟᱯᱱᱟᱜ ᱦᱤᱡᱩᱜ ᱨᱮᱱ ᱟᱞᱚᱠ ᱛᱮ ᱵᱤᱱᱟᱥ ᱠᱚᱣᱟ; ᱚᱱᱟᱭ, ᱡᱟᱦᱟᱸᱭ ᱦᱤᱡᱩᱜ ᱥᱟᱛᱟᱱ ᱨᱮᱱ ᱠᱟᱹᱢᱤ ᱟᱱᱩᱥᱟᱨᱮ ᱥᱚᱵᱮᱱ ᱥᱟᱱᱟᱢ ᱥᱚᱠᱛᱤ, ᱪᱤᱱᱦᱟᱹ, ᱟᱨ ᱢᱤᱪᱷ ᱪᱚᱢᱚᱛᱠᱟᱨ ᱥᱟᱶᱛᱮ; ᱟᱨ ᱩᱱᱠᱩ ᱡᱮᱠᱚ ᱵᱤᱱᱟᱥ ᱦᱚᱪᱚᱜᱼᱟ ᱩᱱᱠᱩ ᱨᱮ ᱟᱫᱷᱟᱨᱢ ᱨᱮᱱ ᱥᱚᱵᱮᱱ ᱵᱮᱫᱠᱟ ᱛᱮ; ᱠᱟᱨᱚᱱ ᱩᱱᱠᱩ ᱥᱟᱹᱨᱤ ᱨᱮᱱ ᱥᱚᱱᱚᱛ ᱵᱟᱝ ᱠᱩ ᱦᱟᱛᱟᱣ ᱞᱮᱱᱟ, ᱡᱮᱢᱚᱱ ᱩᱱᱠᱩ ᱨᱟᱠᱟᱵᱚᱜᱼᱟ। ᱟᱨ ᱱᱚᱣᱟ ᱠᱟᱨᱚᱱ ᱛᱮ ᱤᱥᱚᱨ ᱩᱱᱠᱩ ᱴᱷᱟᱨᱟᱣ ᱵᱷᱨᱟᱱᱛᱤ ᱠᱩ ᱠᱩᱞᱤᱭᱟ, ᱡᱮᱢᱚᱱ ᱩᱱᱠᱩ ᱢᱤᱪᱷᱟᱹ ᱨᱮ ᱵᱤᱥᱣᱟᱥᱚᱜᱼᱟ: ᱡᱮᱢᱚᱱ ᱩᱱᱠᱩ ᱥᱟᱱᱟᱢ ᱫᱚᱥᱤ ᱠᱚ ᱴᱷᱟᱨᱟᱣᱚᱜᱼᱟ, ᱡᱮᱠᱚ ᱥᱟᱹᱨᱤ ᱵᱟᱝ ᱠᱩ ᱵᱤᱥᱣᱟᱥ ᱞᱮᱱᱟ, ᱢᱮᱱᱠᱷᱟᱱ ᱟᱫᱷᱟᱨᱢᱨᱮ ᱟᱱᱟᱱᱫ ᱠᱩ ᱧᱟᱢ ᱞᱮᱱᱟ। 2 ᱛᱷᱮᱥᱟᱞᱚᱱᱤᱠᱤᱭᱟ 2:3–12។
Raajonni dhumaa waaʼee seenaa qulqulluu kan isa dura buʼe kamiyyuu caalaa dubbatu; kunis kutaa kana irratti dhuguma. Buʼuura jabaan dabalata beekumsaa Miller tiif taʼe, akkasumas buʼuura jabaan dabalata beekumsaa bara 1989 keessatti dhufe, hubannaa sirrii seenaa raajii “kan yeroo hundumaa” wajjin walqabatuudha; seenaa keewwata afurtamaa fi afurtamii tokkoo Daniel boqonnaa kudha tokkoo ibsa. Hiikni kanaa, yoo bartaan raajii gahee waaqeffannaa mootummaa alagaa fi hariiroo isaa raajii Roomaa paaphaasii wajjin jiru hin hubanne, hojii jalqaba kaʼumsa paaphaasii ittisuu, itti aansuudhaanis hojii paaphaasii teessoo lafaa irra kaaʼuu waaqeffannaa mootummaa alagaatiin raawwatame beekuu hin dandaʼu; hojii sunis gahee bineensa lafaa Mulʼata Yohaannis boqonnaa kudha sadi keessaa isa jalqaba irratti paaphaasii ittisu, booddee garuu jijjiiramee teessoo lafaa irra isa kaaʼu sana fakkeessa. Gaheen bineensa lafaa Mulʼata Yohaannis boqonnaa kudha sadi keessaa Ameerikaadhaaf akka fuulduraatti taʼu keessaa bakka buʼamee dhihaata.
Nuti barruu keenya itti aanu keessatti ifa laga Hiddeqel hiikamaa dhufe kana irratti xiinxala keenya itti fufna.
“Inni fuula lafa jala jiru argu, kan garaa nama hundumaa dubbisu, warra ifa guddaa argatan ilaalchisee akkana jedha: ‘Isaan haala isaanii kan naamusaafi hafuuraa irraa kaʼe hin dhiphatan, hin naʼanis. Eeyyee, isaan karaawwan mataa isaanii filataniiru, lubbuun isaaniis wantoota isaanii jibbisiisoo keessatti gammaddi. Ani immoo gowwoomsawwan isaanii nan filadha, waan isaan sodaatanis isaanitti nan fida; sababni isaas, yeroo ani waame, namni tokko iyyuu hin deebisne; yeroo ani dubbadhe, isaan hin dhageenye; garuu isaan ija koo duratti hamaa hojjetan, waan ani itti hin gammannes filatan.’ ‘Sababni isaanii akka fayyanfamaniif jaalala dhugaa hin simanneef,’ ‘garuu jalʼina keessatti gammaduu waan filataniif,’ ‘Waaqayyo soba akka amananiif gowwoomsa cimaa isaanitti ni erga.’ Isaayaas 66:3, 4; 2 Tasalonqee 2:11, 10, 12.
“Barsiisaan inni samii akkana jechuun gaafate: ‘Yeroo dhugumaan wantoota hedduu akka imaammata addunyaatti hojjechaa jirtanitti, Yihowaa irrattis cubbuu hojjechaa jirtanii, garuu hundee sirrii irratti ijaaraa akka jirtanii fi Waaqayyo hojii keessan akka fudhatu fakkeessuun sammuu gowwoomsuuf gowwoomsaa kana caalaa kan jabaan maal taʼuu dandaʼa? Yaa, kun gowwoomsaa guddaadha, gowwoomsaa nama hawwatuudha; yeroo namoonni yeroo tokko dhugaa beekan bifa waaqeffannaa nama fakkeessuu hafuura isaatii fi humna isaa irraa dogoggoranii fudhatan; yeroo dhugumaan immoo waan hundumaa akka isaan barbaachisu utuu taʼee jiruu, ofii isaanii badhaadhota akka taʼan, qabeenyaan akka baayʼatan, waan tokko illee akka hin barbaachifne yaadanitti, kun sammuu isaanii qabata.’”
“Waaqayyo garboota Isaa amanamoo uffata isaanii xuriidhaan hin faalleffannee eegan irratti hin jijjiiramne. Garuu namoonni baayʼeen, ‘Nagaa fi nageenyi jira,’ jechuun iyyaa jiru; yeroo sanatti badiisni tasa isaan irratti dhufaa jira. Yoo qalbiin guutummaatti hin jijjiiramne, yoo namoonni qalbii isaanii of gadi deebisuudhaan cubbuu isaanii himatanii dhugaa akkuma inni Yesus keessatti jirutti hin fudhanne taʼe, mootummaa samii gonkumaa hin seenan. Yeroo qulqulleessuun tuuta keenya keessatti taʼutti, nuti mootummaa fi qabeenyaan badhaadhneerra, waan hundaanis dabalamneerra, waan tokko illee nu hin barbaachisu jechuun boonuudhaan boqonnaa salphaatti keessa hin turre.”
“Eenyutu dhugumaan akkana jechuu danda’a: ‘Warqeen keenya ibiddaan qoramte; uffanni keenya addunyaadhaan xurooftee hin beekne’? Ani barsiisaa keenya uffata qajeelummaa jedhamuun waamamu irratti akeekaa jiru nan arge. Inni isaan irraa mulqee, xuraa’ummaa isaanii isa gadi jiru saaxile. Sana booddee akkana naan jedhe: ‘Akka isaan xuraa’ummaa isaanii fi manca’ummaa amala isaanii of-tuulummaadhaan ittiin haguugan hin argituu? “Magaalaan amanamtuu akkamitti sagaagaltuu taate!” Manni Abbaa koo mana daldalaa, iddoo argamuun Waaqayyoo fi ulfinni isaa keessaa deeman ta’eera! Kanaaf jechuun dadhabinni jira, humni immoo ni dhabaadha.’” Testimonies, volume 8, 249, 250.