Eeliyaas — Lakkoofsa Kudha Lamaa

Eeliyaan Tishbiin inni jiraattota Giliyaad keessaa tokko taʼe, Ahaabinan akkana jedhe; “Akkuma Waaqayyo Gooftaan Israa’el jiraatu, isa ani fuula isaa duratti dhaabadhu sanatti, waggoota kanneen keessatti akka dubbii kootitti malee fixeensi yookaan bokkaan hin jiraatu.” 1 Mootota 17:1.

Innis immoo dooyrt eh, Dy firrinagh ta mee gra riu, cha vel phadeyr erbee er ny ghoaill ayns e cheer hene. Agh ta mee gra riu dy firrinagh, va lane ben-treogheyn ayns Israel ayns laghyn Elias, tra va yn aer er ny ghoaill seose son three bleeaney as shey meeghyn, tra va gort mooar trooid yn cheer ooilley; agh cha row Elias er ny choyrt gys unnane erbee jeu, agh gys Sarepta, ard-valley dy Sidon, gys ben va ny ben-treoghe. Luke 4:24–26.

Garuu ani wantoota muraasa si irratti qaba; ati dubartittii Yezebeel, isheen ofiin “raajittii dha” jettee of waamtu sana, akka barsiiftuu fi garboota koo sagaagalummaa akka raawwatan, waaqolii tolfamoo duratti aarsaa taʼe akka nyaatanis akka gowwoomsitu ni eeyyamta. Ani immoo sagaagalummaa ishee irraa akka qalbii jijjiirrattuuf yeroo isheef kenneera; isheen garuu qalbii jijjiirratte hin jirtu. Kunoo, ani siree irra ishee nan darbа; warra ishee wajjin ejja raawwatanis, hojii isaanii irraa yoo qalbii hin jijjiirratan taʼe, dhiphina guddaa keessa nan buusa. Ijoollee ishees duʼaan nan ajjeesa; waldoonni hundinuu ani isa kalee fi garaa namaa qoruu taʼuu koo ni beeku; anis tokkoon tokkoon keessanitti akkuma hojii keessaniitti nan kenna. Mul’ata Yohaannis 2:20–23.

“Wal persegutiin waldaa sanaa waggaa 1260 guutuu keessatti itti fufee hin turre. Waaqayyo gara-laafina saba Isaatiif yeroo qorumsaa isaanii ibiddaa fakkaatu sana ni gabaabse. Fayyisaan ‘rakkina guddaa’ waldaa irra ga’u dursee yeroo dubbate akkana jedhe: ‘Guyyoonni sun utuu hin gabaabfamin ta’ee, namni tokko illee hin oolu ture; garuu warra filatamoo ta’aniif jecha guyyoonni sun ni gabaabfamu.’ Maatewos 24:22. Dhiibbaa Haaromsaatiin, persegutiin sun bara 1798 dura gara xumuraatti dhufe.” The Great Controversy, 266, 267.

Ergasii kana booddee ilma dubartittii, haadha manaa sanaa, dhukkubsate; dhukkubbii isaas akka malee cimaa ture, hamma hafuuraan keessaa hafeetti. Isheenis Eliyaasiin akkana jette, Yaa nama Waaqayyoo, ani sii wajjin maal qaba? Ati gara koo kan dhufte cubbuu koo akka yaadatamu gochuufii fi ilma koo ajjeesuufi dhaa? Innis isheedhaan, Ilma kee naa kenni jedhe. Innis hammuma ishee keessaa isa fuudhee, gara kutaa ol-ka’umsaatti, iddoo innu keessa jiraachaa turetti ol baasee, siree ofii isaa irra isa ciibse. Innis gara Waaqayyootti iyyee akkana jedhe, Yaa Waaqayyo Waaqa koo, ati dubartii abbaan manaa irraa du’e kana, ani ishee bira jiraadhu ilmashee ajjeesuudhaan, badiidhaan dhiphistee? Innis daa’ima sana irratti si’a sadii diriiree, gara Waaqayyootti iyyee akkana jedhe, Yaa Waaqayyo Waaqa koo, nan kadhadha, lubbuun daa’ima kanaa deebi’ee isa keessa haa galu. Waaqayyos sagalee Eliyaas dhaga’e; lubbuun daa’ima sanaas deebi’ee isa keessa gale, innis jiraate. Eliyaasis daa’ima sana fudhatee, kutaa sana keessaa gara manaatti gadi buusee, haadha isaatti isa kenne; Eliyaasis, Ilaa, ilmi kee ni jira jedhe. Dubartittiinis Eliyaasiin akkana jette, Amma kanaan ani akka ati nama Waaqayyoo taate, dubbiin Waaqayyoo afaan kee keessa jirus dhugaa akka ta’e beekeera. 1 Mootota 17:17–24.

Akkasumas tajaajila kiristaanaa Tiyaatiraa keessatti argamuuf akkana jedhii barreessi; Kunoo dubbii Ilmi Waaqayyoo, isa ija isaa bobaʼaa ibiddaa fakkaatu qabuu fi miilli isaa naasii qulqulluu fakkaatu jedhuu dha; Ani hojii kee, jaalala kee, tajaajila kee, amantii kee, obsa kee, fi hojii kee nan beeka; hojiiwwan kee warri dhumaa immoo kan duraa caalaa baayʼatoodha. Mul’ata Yohaannis 2:18, 19.

Namni moʼatee, hojii koo illee hamma dhumaatti kan eegutu, isa sanaaf saboota irratti aangoo nan kenna; innis ulee sibiilaatiin isaan bulcha; akkuma miʼa suphee hojjetaa supheetiin caccabsamee bittinnaaʼu, isaanis akkasuma caccabsamu; akkuma ani Abbaa koo irraa fudhadhettis. Ani immoo urjii ganamaa isaaf nan kenna. Namni gurra qabu, Wanti Hafuurichi waldoota kiristaanaa jedhu haa dhagaʼu. Mulʼata Yohaannis 2:26–29.

“Jaarraa kudha afraffaa keessatti Ingilaand keessatti ‘urjii barii haaromsa amantii’ jedhu ka’e. Joohn Wiikiliifii labsaa haaromsaa ture; Ingilaand qofaaf utuu hin ta’in, Kiristaanummaa guutuudhaaf ture. Mormiin guddaan inni Roome irratti dubbachuun akka isaaf heyyamame sun matumaa akka callifamu hin ta’u ture. Mormiin sun qabsoo namoonni dhuunfaa, waldoonni amantii, fi saboonni bilisa baafamanitti geessu bane.” The Great Controversy, 80.

Dubartittiin gara lafa onaatti baqatte; achittis iddoo Waaqayyo isheedhaaf qopheesse qabdi, akka achitti guyyoota kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jahaatama ishee sooranif…. Dubartittiidhaafis baallee lama, baallee burguddoo ijoolee guddaa sanaa kennaman; isaanis akka isheen fuula bofaa sanaa jalaa gara lafa onaatti, gara iddoo ishee sanatti balaliitee deemtuuf, achittis yeroo tokkoof, yeroo lamaaf, fi walakkaa yeroo tokkoof akka sooramtutti. Bofnis bishaan akka lolaa afaan isaa keessaa gara dubartittii duubatti dhangalaase; kunis akka lolaan ishee fudhatee deemuuf ture. Lafeen garuu dubartittii gargaare; lafti afaan ishee banees lolaa jawween afaan isaa keessaa dhangalaase liqimsite. Mul’ata Yohaannis 12:6, 14–16.

Ahaab immoo Obaadiyaa isa mana isaa irratti bulchaa ture waame. (Obaadiyaan garuu Waaqayyoon guddaa sodaata ture; Yeroo Iizaabel raajota Waaqayyoo fixxuuf murteessitee irraa kuttee turte sanatti, Obaadiyaan raajota dhibba tokko fudhatee, holqa keessatti shantamaan shantamaan dhoksee, buddeenaa fi bishaaniin isaan sooraa ture.) 1 Mootota 18:3, 4.

Akkuma Obaadiyaan karaa irra jiruutti, kunoo, Eliyaas isa arge; innis isa beeke, fuula isaatti kufee, “Yaa gooftaa koo Eliyaas, ati isa sanaa ree?” jedhe. Innis deebisee, “Ani dha; deemiitii gooftaa kee itti himi, ‘Kunoo, Eliyaas as jira’ jedhi.” 1 Mootota 18:17, 18.

Gara ergamaa waldaa Sardes keessa jiruutti akkana jedhii barreessi; Isa Hafuurota Waaqayyoo torbanii fi urjoota torba qabutu akkana jedhu; Ani hojii kee nan beeka; akka ati jiraattu maqaa qabda, garuu duuteetta. Dammaqi, waan hafe kan duʼaatti dhiʼaate jabeessi; hojii kee Waaqayyo duratti guutuu taʼee ani hin arganne. Mulʼata Yohaannis 3:1, 2.

Dubbiin Waaqayyoo isatti dhufe; akkana jedhes: Kaʼii gara Zarafaati, ishee kan Siidoonaa taate sanaa dhaqi, achis jiraadhu; kunoo, akka si sooruuf haadha hiyyeessaa tokko achitti ajajeera. Innis kaʼee gara Zarafaati dhaqe. Yommuu balbala magaalattii gaʼetti, kunoo, haati hiyyeessaa sun achitti muka qarmii walitti qabaa turte; innis ishee waamee, “Maaloo, akkaan dhuguuf bishaan xinnoo tokko qodaa keessatti naa fidi” jedheen. Isheenis bishaan sana fiduuf yommuu deemtu, inni ammas ishee waamee, “Maaloo, buddeena xinnoo tokko harka kee keessatti naa fidi” jedheen. Isheenis akkana jette: “Akka Waaqayyo gooftaan kee jiraatutti, ani buddeena tokkollee hin qabu; garuu qamadii daakuu harka guutuu tokko qodaa keessatti, zayita xiqqoo immoo okkotee keessatti qaba; kunoo, ani qarmii lama walitti qabachaa jira; akka ani ol seenee isa qopheessee anaafii ilma koo waliin nyaannuuf, achiis duunuuf.” 1 Mootota 17:8–12.

Anis teessoo arguu nan arge; isaanis isaan irra taaʼan, murtiin isaaniif kennames; akkasumas lubbuu isaanii warra dhugaa baʼumsa Yesuusiifii dubbii Waaqayyootiif mataan isaanii irraa muraman, warra bineensichaaf yookaan fakkeenya isaatiif sagadanii hin beekne, mallattoo isaas adda isaanii irratti yookaan harka isaanii keessatti hin fudhanne nan arge; isaanis bara kuma tokkoof Kiristoos wajjin jiraatanii mootummaa ni mootummaa. Warri duʼan hafan garuu hamma waggoonni kuma tokko sun raawwatamanitti deebiʼanii hin jiraanne. Kun duʼaa kaʼuu isa jalqabaati. Kan duʼaa kaʼuu isa jalqabaa keessatti hirmaata qabu eebbifamaa fi qulqulluu dha; warra akkasi irratti duuti inni lammaffaan aangoo hin qabu; isaan garuu luboota Waaqayyoo fi Kiristoos ni taʼu, bara kuma tokkoofis isaa wajjin ni mootummaa. Mulʼata 20:4–6.

Maqaa muraasa keessatti maqoota muraasa uffata isaanii hin xureessine qabda; isaanis na wajjin uffata adii uffatanii in deemu; isaan warra kanaaf malanidhaatii. Inni mo’u, inni sunis akkasuma uffata adii in uffata; anis maqaa isaa macaafa jireenyaa keessaa matumaa hin haqadhu, garuu maqaa isaa fuula Abbaa koo duratti fi ergamoota isaa duratti nan beeksisa. Mul’ata Yohaannis 3:4, 5.

ᱚᱱᱟ ᱯᱟᱺᱪᱢᱚᱱ ᱢᱩᱦᱚᱨ ᱜᱚᱰᱟ ᱠᱟᱛᱮ, ᱤᱧ ᱵᱮᱫᱤ ᱞᱟᱛᱟᱨ ᱨᱮ ᱩᱱᱠᱩ ᱞᱚᱠᱚᱱ ᱡᱤᱣᱤ ᱠᱚ ᱧᱮᱞ ᱠᱮᱫᱟ, ᱚᱠᱚᱭ ᱤᱥᱚᱨᱟᱜ ᱵᱟᱹᱛᱨᱟ ᱟᱨ ᱩᱱᱠᱩ ᱥᱟᱠᱷᱤ ᱥᱟᱵᱩᱫ ᱥᱟᱠᱟᱢ ᱞᱟᱹᱜᱤᱫ ᱜᱚᱡ ᱠᱟᱱ ᱛᱟᱦᱮᱱᱟ; ᱟᱨ ᱩᱱᱠᱩ ᱢᱟᱨᱟᱝ ᱥᱟᱰᱮ ᱛᱮ ᱠᱩᱥᱤ ᱠᱮᱫᱟ, “ᱦᱮ ᱯᱨᱚᱵᱷᱩ, ᱟᱢ ᱡᱮ ᱯᱚᱵᱤᱛᱨ ᱟᱨ ᱥᱟᱹᱨᱤ, ᱚᱠᱟ ᱦᱟᱸᱵᱤᱡ ᱟᱢ ᱫᱷᱚᱨᱚᱢ ᱵᱤᱪᱟᱨ ᱵᱟᱹᱭ ᱟᱨ ᱚᱛ ᱨᱮ ᱛᱟᱦᱮᱱ ᱠᱚ ᱛᱟᱞᱟᱨ ᱨᱮ ᱟᱞᱮᱭᱟᱜ ᱢᱟᱭᱟᱢ ᱞᱟᱹᱜᱤᱫ ᱥᱩᱫ ᱵᱟᱹᱭ ᱦᱟᱹᱛᱤᱧᱟ?” ᱟᱨ ᱩᱱᱠᱩ ᱯᱨᱚᱛᱭᱮᱠ ᱠᱚ ᱯᱩᱸᱰ ᱫᱷᱚᱛᱤ ᱮᱢ ᱠᱮᱫᱟ; ᱟᱨ ᱩᱱᱠᱩ ᱠᱚ ᱢᱮᱱ ᱠᱮᱫᱟ ᱡᱮ, ᱩᱱᱠᱩ ᱟᱨ ᱟᱞᱯᱚ ᱚᱠᱛᱚ ᱵᱤᱥᱨᱟᱢ ᱠᱟᱹᱢᱤ, ᱡᱚᱠᱟᱛ ᱩᱱᱠᱩᱭᱟᱜ ᱥᱟᱛᱤ ᱥᱮᱣᱟᱜᱮᱭᱟ ᱟᱨ ᱦᱟᱜᱟ ᱠᱚ, ᱚᱠᱚᱭ ᱩᱱᱠᱩ ᱞᱮᱠᱟ ᱜᱚᱡ ᱦᱚᱪᱚ ᱡᱚᱜᱚᱜᱼᱟ, ᱩᱱᱠᱩ ᱦᱚᱸ ᱯᱩᱨᱟᱹ ᱵᱟᱹᱭ ᱦᱚᱪᱚᱜᱼᱟ᱾ ᱯᱨᱚᱠᱟᱥᱤᱛ 6:9–11.

“Yommuu chaappaan shanaffaan banametti, Yohaannis Mul’ataa mul’ataan warra Dubbii Waaqayyoo fi dhugaa-baatummaa Yesuus Kiristoosiif ajjeefaman garee isaanii iddoo aarsaatti gaditti arge. Kana booddee immoo mul’ata keessatti mul’achuuwwan keessa Mul’ata Yohaannis boqonnaa kudha saddeeti keessatti ibsaman dhufan; yeroo sanatti warri amanamoo fi dhugaa ta’an keessaa Baabilon keessaa waamamu. [Mul’ata Yohaannis 18:1–5, caqasame.]” Manuscript Releases, volume 20, 14.

“[Mul’ata 6:9–11 irraa caqasame]. Asitti Yohaannisitti mul’ifamni dhiyaate kun dhugumaan yeroo sana jiru miti; garuu isa gara fuulduraatti yeroo murtaa’e keessatti ta’u ture dha.”

“Mul’ata 8:1–4 caqasame.” Manuscript Releases, volume 20, 197.

Inni yeroo inni chaappaa torbaffaa bane, samii keessatti callisni yeroo walakkaa sa’aatii ta’u ture. Anis ergamoota torban warra fuula Waaqayyoo dura dhaabbatan arge; isaanittis malakata torba kennaman. Ergamaan biraanis dhufee iddoo aarsaa irra dhaabbate; mi’a aarsaa warqee qabu ture; ixaana baay’eenis isaaf kenname, akka inni isa kadhannaa qulqulloota hundumaa wajjin iddoo aarsaa warqee, isa teessoo mootummaa dura jiru, irratti dhiyeessuuf. Aariin ixaana sanaas, inni kadhannaa qulqullootaa wajjin ture, harka ergamichaa keessaa fuula Waaqayyoo duratti ol ba’e. Mul’ata Yohaannis 8:1–4.

Anis sagalee biraa waaqa keessaa dhagaʼe; innis, “Yaa saba koo, cubbuu ishee keessaa akka hirmaattota hin taaneef, dhaʼichawwan ishee irraas akka hin qoodamneef, ishee keessaa baʼaa. Sababni isaas cubbuun ishee hanga waaqaatti gaʼeera, Waaqnis hammina ishee yaadateera. Akkuma isheen isin badhaafte, isheefis akkasuma deebisaa; hojii ishee akkuma taʼeitti dachaa lama isheedhaaf kennaa; xoofoo isheen itti guutte keessatti, isheedhaaf dachaa lama guutaa” jedhe. Mulʼata 18:4–6.

“Dhufaatii Kiristoos akka luba keenya isa guddaa taʼee iddoo isa hundumaa caalaa qulqulluu sanaatti, qulqulleessamuu mootummaa qulqulluu sanaatiif, akkuma Daaniʼel 8:14 keessatti mulʼifametti; dhufaatii Ilma namaa gara Isa Guyyoota Durii sanaa, akkuma Daaniʼel 7:13 keessatti dhiyaatetti; fi dhufaatii Gooftaan gara mana qulqullummaa Isaa, akkuma Milkiyaas dursee dubbateetti,—kun hundinuu ibsa taatee tokkoo ti; kana immoo akkasumas dhufaatii misirrichaa gara fuudhaatti, fakkeenya durboota kudhanii keessatti Kiristoosiin, Maatewos 25 keessatti ibsameen, bakka buufamee mulʼata.” The Great Controversy, 426.

Dubbiin Waaqayyoo ammas gara koo dhufe; akkas jedhe; “Ati ilmi namaa, ulee tokko fudhadhu; irratti, ‘Yihudaadhaafii ijoollee Israa’el warra isa wajjin jiran’ jedhee barreessi; sana booddee ulee biraa tokko fudhadhu; irratti, ‘Yooseef, jechuunis ulee Efreemii, mana Israa’el hundumaa warra isa wajjin jiranis’ jedhee barreessi. Isaanis walitti maxxansi; akka ulee tokko taʼaniif; isaanis harka kee keessatti tokko ni taʼu. Yommuu ilmaan saba keetii sitti dubbatan, ‘Kun maal jechuu akka taʼe nutti hin argisiiftuu ree?’ jedhanii, ati akkana isaaniin jedhi; ‘Waaqayyo Gooftaan akkana jedha; Kunoo, ani ulee Yooseef, isa harka Efreem keessa jiru, jechuunis gosoota Israa’el warra isaa wajjin jiran, nan fudhadha; ulee Yihudaa wajjinis isa nan walitti dabaluu; ulee tokko isaan nan godha; isaanis harka koo keessatti tokko ni taʼu.’ Uleewwan ati irratti barreessites ija isaanii duratti harka kee keessa haa jiraatan. Achiis akkana isaaniin jedhi; ‘Waaqayyo Gooftaan akkana jedha; Kunoo, ani ilmaan Israa’el keessaa saboota ormaa gidduu, iddoo isaan dhaqan hundumaa keessaa nan fudhadha; karaa hundaanis walitti isaan nan qabaa; biyya isaanii keessattis isaan nan galcha. Biyya sana keessatti, tulluuwwan Israa’el irratti, saba tokko isaan nan godha; mootii tokkos hunduma isaanii irratti mootii ni taʼa; isaan siʼachi saboota lama hin taʼan; mootummaa lamaattis gargar hin qoodaman. Siʼachi waaqolii isaanii tolfamoo, wantoota isaanii jibbisiisoo, yookaan cubbuu isaanii keessaa tokkoon illee of hin xureessan; ani garuu iddoowwan isaanii hundumaa, isa keessatti cubbuu hojjetan keessaa isaan nan oolcha; isaan nan qulqulleessa; isaanis saba koo ni taʼu; anis Waaqa isaanii nan taʼa. Tajaajilaan koo Daawit isaan irratti mootii ni taʼa; hundi isaaniis tiksee tokko ni qabaatu; murtii koo keessattis ni deddeebiʼu; sirna koo ni eegu; ni raawwatus. Biyya ani tajaajilaa koo Yaaqoobiif kenne, isa abbootiin keessan keessa jiraatan sana keessa ni jiraatu; isaanumti, ijoolleen isaanii, ilmaan ijoollee isaanii illee bara baraan achi keessa ni jiraatu; tajaajilaan koo Daawit immoo bara baraan bulchaa isaanii ni taʼa. Kana irratti ani kakuu nagaa isaanii wajjin nan godhadha; innis kakuu bara baraa isaanii wajjin ni taʼa; ani isaan nan dhaaba; isaan nan baayʼisa; iddoo qulqulluu koos gidduu isaanii keessatti bara baraan nan dhaaba. Dunkaanri koos isaanii wajjin ni taʼa; eeyyee, ani Waaqa isaanii nan taʼa; isaanis saba koo ni taʼu. Yommuu iddoo qulqulluun koo bara baraan gidduu isaanii keessatti taʼu, saboonni ormaa akka ani Waaqayyo Israa’elin qulqulleessu ni beeku.’ Hizqiʼeel 37:15–28.

Mataan Sooriyaa Damaasqoo dha; mataan Damaasqoos Reziin. Waggoota jaatamii shanii keessatti immoo Efreem saba akka hin taanetti ni cabsa. Mataan Efreemis Samaariyaa dha; mataan Samaariyaas ilma Remaaliyaa ti. Yoo isin hin amanne taʼe, dhugumaan jabaattanii hin dhaabattan. Isaayyaas 7:8, 9.