ᱚᱱᱛᱤᱢ ᱚᱠᱛᱚ 1798 ᱨᱮ, ᱫᱟᱱᱤᱭᱮᱞ 8 ᱟᱨ 9 ᱚᱫᱷᱭᱟᱭ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱩᱞᱟᱭ ᱜᱟᱰᱟ ᱥᱟᱝᱜᱮ ᱞᱮᱠᱟ ᱵᱚᱱᱚᱵᱟᱨ ᱯᱷᱨᱚᱯᱷᱮᱴᱤᱠ ᱵᱟᱨᱛᱟ ᱩᱱᱢᱚᱠᱛ ᱦᱚᱭᱮᱱᱟ, ᱟᱨ ᱣᱤᱞᱤᱭᱟᱢ ᱢᱤᱞᱟᱨ ᱮᱞᱤᱭᱟᱦ ᱨᱮᱭᱟᱜ ᱟᱛᱢᱟ ᱟᱨ ᱥᱟᱠᱛᱤ ᱨᱮ ᱩᱛᱷᱟᱱ ᱮᱱᱟ, ᱡᱮᱱᱟ ᱩᱱᱤ ᱤᱥᱚᱨᱨᱮᱭᱟᱜ ᱵᱤᱪᱟᱨ ᱨᱮᱱᱟᱜ ᱱᱮᱜᱮ ᱦᱟᱹᱴᱤᱧ ᱠᱚ ᱯᱨᱚᱠᱟᱥ ᱠᱟᱜᱼᱟ।
“Wiiliyaam Miilarii fi hojii-gamtoota isaa wajjin ta’aniif akeekkachiisa sana Ameerikaa keessatti lallabuun kenname. Biyyi kun giddugala sochii guddaa Dhufaatii sanaa taate. Raajiin ergaa ergamaa isa jalqabaa guutummaa isaa isa baay’ee kallattiidhaan qabu asitti argate. Barreeffamoonni Miilarii fi warri isa wajjin turan gara biyyoota fagoo fagoo tamsa’aniiru. Iddoo lallabdoonni biyya lafaa hundumaa keessatti ga’ani hundatti, oduun gammachiisaan deebi’uu Kiristoos dhihootti jiru ergame. Ergaan wangeela bara baraa, ‘Waaqayyoon sodadhaa, ulfina isaas kenninaaf; sa’aatiin firdii isaa dhufeeraatii,’ jedhutu bal’inaan fagoo fi dhiyeenyaatti babal’ate.” The Great Controversy, 368.
Bara dhumaatti bara 1989 keessatti, ergaan raajii laga Hiddeqel isa Daani'el boqonnaawwan kudhan hanga kudha lamaatti argamu ni hiikame; yeroo sanattis Future for America hafuuraa fi humna Eliyaasiitiin kaafamee dhihaannaa firdii Waaqayyoo labsuuf in dhaabbate.
ମିଲ୍ଲରାଇଟମାନେ ନ୍ୟାୟବିଚାରର ଆରମ୍ଭକୁ ଘୋଷଣା କରିଥିଲେ, ଏବଂ Future for America ନ୍ୟାୟବିଚାରର ସମାପ୍ତିକୁ ଘୋଷଣା କରେ। ମିଲ୍ଲରାଇଟମାନଙ୍କର ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀମୂଳକ ରୂପରେଖା ଥିଲା ପୌରାଣିକ ଧର୍ମର ଦୁଇଟି ଉଜାଡ଼କାରୀ ଶକ୍ତି, ଯାହା ପରେ ପାପାତ୍ମକତା ଆସିଥିଲା। Future for America ର ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀମୂଳକ ରୂପରେଖା ହେଉଛି ପୌରାଣିକ ଧର୍ମର ତିନୋଟି ଉଜାଡ଼କାରୀ ଶକ୍ତି, ଯାହା ପରେ ପାପାତ୍ମକତା ଏବଂ ତାହା ପରେ ପଥଭ୍ରଷ୍ଟ ପ୍ରୋଟେଷ୍ଟାଣ୍ଟଧର୍ମ ଆସେ।
Milleritootni akka Filadelfiyaa taʼanii jalqaban; achii immoo gara Laʼodiiqiyaatti ceʼan. Future for America immoo akka Laʼodiiqiyaatti jalqabee gara Filadelfiyaatti ceʼa. Milleritootaaf ceʼumni Filadelfiyaa irraa gara Laʼodiiqiyaatti taʼe duʼa Eliyaasii fi ergaa isaa waadaa Musee wajjin walqabata ture. Future for America keessatti ceʼumni sun immoo Mulʼata boqonnaa kudha tokkoffaa keessatti duʼaa fi duʼaa kaʼuu Eliyaasii fi Musee wajjin walqabata.
ᎤᏓᎴᏅᏛ ᎤᏍᏆᏂᎪᏗ 1844-Ꭲ, ᎹᎵᏕᎵᏔᏍ ᎠᏂᏍᏓᏱᏛ ᎤᎾᎵᏍᏆᏛᎲ ᎢᎳᏯ ᎤᏛᏁᎸ ᎧᎹᎵ ᎤᏌᎯᎸᎢ. ᎤᏍᏆᎸᎯᏛ ᎤᏍᏆᏂᎪᏗ, ᏓᎾᏙᎴᎰᎢ ᎤᎵᏍᏆᏅᏛ ᎢᎦ, Future for America ᎤᏃᎴᎯᏍᏗ ᎤᎾᎵᏍᏆᏛᎲ ᎢᎳᏯ ᎤᏛᏁᎸ ᎧᎹᎵ ᎤᏌᎯᎸᎢ. ᎹᎵᏕᎵᏔᏍ ᏗᏂᏪᎵᏒ ᎠᏂᏛ, ᏦᎢ ᏗᎦᎫᏴᏗᏍᎩ ᎤᏕᏘᏴᏛ ᏑᏓᎵᏍᎪ ᎯᏍᎩ ᎢᏯᏕᏘ ᏧᏕᏘᏴᏛ ᏓᏙᎴᎰᎯᏍᏗ ᎠᏥᎵᏍᎪᎸᏙᏗ ᎡᏏᏯ ᎠᏯᏙᎸ ᎦᎵᏉᎩ, ᎬᏂᏍᏗ ᏧᏁᎳ ᏧᏬᎳ, ᏔᎵ ᎠᏂᎴᏫᏍᏗ ᏫᏂᎦᏛᏁᎸ ᏌᏊ ᎠᏰᎵ ᎢᏳᏩᏁᎸ ᎤᎾᏍᏆᏂᎪᏙᏗ ᏉᏓᏍᏕᏫᎢᏏ ᎤᏃᎴ ᎡᎶᎯ ᎠᏓᎾᏏᏍᎩ ᎦᎸᎳᏗ ᎦᏬᏂᏍᎬ ᎤᏍᎪᎾᏛ ᎠᏯᏙᎸ ᏔᎳᏚ. Future for America ᏗᏂᏪᎵᏒ ᎠᏂᏛ, ᏦᎢ ᏗᎦᎫᏴᏗᏍᎩ Ꮎ same ᏑᏓᎵᏍᎪ ᎯᏍᎩ ᎢᏯᏕᏘ ᏧᏕᏘᏴᏛ ᏔᎵ ᎠᏂᎴᏫᏍᏗ ᏫᏂᎦᏛᏁᎸ ᎤᎾᏍᏆᏂᎪᏙᏗ ᎦᎶᏁᏛᎢᏍᎩ ᎤᏃᎴ ᎦᏬᏂᏍᎬ ᎠᏓᏅᏙ ᎤᏍᎪᎾᏛ ᎢᏳᏩᏁᎸ.
Mallattoowwan raajii raajii Fuuldura Ameerikaatiin wal qabatan keessaa inni duraa bara xumuraa kan 1989 ture. Inni lammaffaan Fulbaana 11, 2001 ture; inni sadaffaan immoo seera Dilbataa dhihoo dhufu ta’a. Seenaa Mileroota keessatti, tartiibni mallattoowwan raajii Isaayyaas boqonnaa torba keessatti ibsaman, tartiiba mallattoowwan seenaa Isaayyaas keessatti argaman irraa garagalame ture. Seenaa Fuuldura Ameerikaa keessatti immoo, tartiibni sun wabii jalqabaa waggoota jaatamii shan waliin wal simata; garuu dhuma irratti yeroo jechuun wanti kamiyyuu hin hafu. Erga Onkoloolessa 22, 1844 irraa jalqabee, hojii irra oolmaan yeroo raajii kamiyyuu gowwoomsaa Seexanaa dha.
Sababni raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii raajii sadiiwwan mallattoo sadan akka isaan Isaayaa boqonnaa torbaffaa keessatti kaa’amanitti qabachuu deeggaru, jechuunis akkaataa seenaa Millerite keessatti tartiibni isaanii garagalchamee mul’atuun mormee, kutaan isaa seera yeroo jalqabaatti dubbatamu irratti hundaa’a. Tartiibni waggoota ja’aatamii shanii yeroo jalqabaatiif Isaayaa boqonnaa torbaffaa keessatti dubbatame; yeroo ammaa garuu, yeroo raawwatiinsi dhumaa seenaa raajii waggoota sanaan bakka buufame sun sochii dhuma irratti raawwatamutti, qaamni yeroo waggoota ja’aatamii shanii sun mootummaa hin qabu ta’us, mallattoowwan sadan sun ammallee adda baafamanii jiru, isaanis tartiiba seenaa Isaayaa keessa jiruun eeggatanii turu.
Sababni lammaffaa karaa mallattoolee jalqabaa akkuma jirutti tursiisuuf dhihaatu keessaa inni tokko, hariiroo seenaa Millerite keessatti waggoonni jahaatamii shan guutamanitti mul’atu, akkasumas itti fufiinsa sochi Millerite sochii Future for America waliin qabuudha. Seenaa Millerite jalqaba ture; Future for America immoo xumura dha.
Sochiin Miilerootaa kan xumure bara 1863 ture; yeroo sanitti waldaan Adveentistii Guyyaa Torbaffaa seeraan ijaarame jalqabe. Yeroo sana keessatti ergamaan Eliyaas kan bara xumuraatti, bara 1798, yeroo mul’anni lagaa Ulaay banamee turetti dhufe, callifamee fi cufamee ture. Bara 1989 keessa, yeroo xumuraatti, yeroo mul’anni lagaa Hiddeeqel banametti, ergamaan Eliyaas deebi’ee dhufe.
Sababni sadaffaa tartiiba mallattoowwan karaa duraanii tursiisuuf kennamu, sarara raajii bineensa lafaa fi gaanfa isaa lamaan ilaallatu keessatti argama. Seenaa Millerite keessatti, saboonni lama walitti makamuudhaan gaanfa Pirootestaantummaa uuman. Seenaa Future for America keessatti, gaanfoon lama jechuun Pirootestaantummaa gantuu fi Riphaabilikanummaa gantuu walitti makamuudhaan saba tokko uumu; innis bineensichaaf “fakkii” taʼu, akkasumas bineensichaa “fakkii” taʼa. Saboonni lama kan seenaa xumuraa keessatti walitti dhufanii gaanfa tokkoo mana amantii fi mootummaa uuman, guutummaa sana seera Dilbataatti gaʼu.
Yommuu fakkeenyi bineensichaa guutummaatti dagaage, xumuri isaa dandeettii seera Dilbataa dabarsuu isaatiin mirkanaa’a. Dagaaginni fakkeenya sanaa adeemsa yeroo dheeraa dha; garuu mallattoon bineensichaa qabxii yeroo tokkoo dha. Yeroon fakkeenya sanaa itti dagaagsifamu waggoota afurtamii ja’a mana qulqullummaa ijaarameen bakka bu’a; innis bara 1798 irraa jalqabee hamma 1844 tti dha. Gaanfi Riphablikaanii yeroo fakkeenyi bineensichaa itti dagaagaa jiru keessatti mana qulqullummaa amantii-fi-siyaaasaa ni ijaara.
Misoomni fakkeenya bineensichaa raajii keessatti jalqabe Fulbaana 11, 2001tti. Rakkinni sun dhufaatii Patriot Act agarsiise; innis jijjiirama seera Heera Mootummaa keessaa ka’umsa seera Ingilizii irraa gara ka’umsa seera Roomaatti taʼe mallatteesse. Seerri Ingilizii buʼuura qajeelfama namni tokko hamma balleessaa qabu mirkanaaʼutti qulqulluu akka taʼe irratti hundaaʼa; seerri Roomaa immoo buʼuura qajeelfama namni tokko hamma qulqulluu taʼuu isaa mirkanaaʼutti balleessaa qaba jedhu irratti hundaaʼa.
Mana siyaasaa kan Fulbaana 11, 2001 irraa jalqabee hamma seerri Dilbataa ba’utti ijaaramu, uumama fakkeenya bineensichaatiin illee ni ibsama. Yeroon raajii mootummaa kanaaf yeroo ammaa hojii irra hin oolu; kanaafuu waggoota afurtamii jaha gaanfi Pirootestaantummaa mana hafuuraa ijaare, yeroo tokko osoo hin ta’in, yeroo dheerina qabu tokko akka gaaffiin mootummaa Riphaabilikaanizimii mana isaa amantii-siyaasaa ol kaasu ni agarsiisa.
Sababoota ijoo sadan kan mallattoolee daandii sadii walitti aansuun waggoota jaatamii shanii Isaayyaas boqonnaa torba keessatti bakka bu’aniif hojiirra oolchuuf kennaman keessaa inni jalqabaa seera yeroo jalqabaatti waamamuu ti; 742 Dh.K.B., 723 Dh.K.B. fi 677 Dh.K.B., jechuun waggaa kudha sagal itti aansuun waggaa afurtamii jaha. Seenaa Milleroota keessatti garuu faallaa isaa ture; 1798, 1844 fi 1863, jechuun waggaa afurtamii jaha itti aansuun waggaa kudha sagal.
Sababni lammaffaan lammaffaan isaa ergaa gahee fi hojii Eliyaas itti fufiinsa qabaachuu isaati. Eliyaas bara xumuraa keessa, bara 1798tti, yeroo macaafni Daani’eel hiikameetti (Daani’eel 8:14) dhufe; achiis wal’aansoo Gaara Qarmelitti bara 1840 irraa jalqabee hanga 1844tti gahe; itti aansuunis bara 1863tti ti’ooloojii aadaa fi duudhaa wajjin marfamanii cufame. Eliyaas deebi’ee immoo bara xumuraa keessa, bara 1989tti, yeroo macaafni Daani’eel hiikameetti dhufe. Inni raajii ahaan Fulbaana 11, 2001tti imale; achitti wal’aansoon Gaara Qarmel ni jalqaba, kunis seera Dilbataa dhihootti dhufu irratti qofa xumurama. Itti fufiinsi gahee fi hojii Eliyaas tartiiba mallattoolee karaa Isaayyaas boqonnaa torbatti adda baafaman ni deeggara.
Haalliin gaanfa lamaa bineensa lafaa sanaa kan agarsiisu, gaanfoonni lamaan sun humna lama irraa gara humna tokkootti ceʼuu isaanii dha; tokko jalqaba mootummaa jahaffaa raajii Macaafa Qulqulluu keessatti, kaan immoo xumura isaa keessatti. Yommuu uleen lamaan, jechuun kan jalqabaa yookaan kan xumuraa, walitti qabamanii saba tokko taʼanii tokkoon walitti hidhaman, isaan akka mana qulqullummaa hafuuraa jalqabatti ijaaranii yookaan akka mana qulqullummaa hafuuraa amantii-fi-siyaasaa xumura irratti ijaaranii jiranitti bakka buʼu. Manni qulqullummaa sobaa sun fakkii mana qulqullummaa paaphaasii ti; achittis paaphaan mana qulqullummaa Waaqayyoo keessa taaʼee ofii isaa akka Waaqaatti labsata.
Yommuu Yunaayitid Isteetis seera Dilbataa irratti akka bineensa guddaa dubbatu, fakkeenya sanauma ni guuta; sababiin isaas inni mana qulqullummaa sobaa, bakka waldaan amantii fi mootummaa ulee tokko keessatti walitti makaman ijaaree ta’a; hariiroo sana keessattis waldaan amantii to’annoo keessatti ni taati.
Isaayyaas boqonnaa torbaffaatti, raajiin Isaayyaas ergaa sana Mootii Akaazitti labsuuf karaa bishaan-kuusaa gubbaa, bakkaa laaqaa uffataatti, ilma isaa fudhate.
Ergasii Gooftaan Isaayaasiin, “Atii fi ilmi kee She’ar-Yaashuub gara dhuma laga bishaanii kuusaa isa olii, karaa dirree nama uffata miiccuu sanaa irratti, Ahaazitti ba’uudhaan isa qunnamuuf amma deemi” jedhe. Isaayaas 7:3.
Jechi “shearjashub” jedhu hiikni isaa “haftee tokko ni deebi’a” jechuudha. Hafteen sochii jalqabaa warra Millerites keessaa turte sochii Future for America keessatti bara 1989 deebi’te. Isaayaasii fi ilmi isaa walitti dhufeenya isaanii kan akka abbaa fi ilmaatti jiruun jalqaba tokkoo fi dhuma tokko ni bakka bu’u. Isaan hafuura Eliyaas isa garaa abbootii gara ijoolleetti, garaa ijoollees gara abbootiitti deebisuuf ture ibsu. Isaayaas ergaa Eliyaas mootii hamaa Akaazitti lallabaa ture. Gochawwan hamaa biroo keessaa, Akaaz tajaajila mana qulqullummaa cufee bakka isaa mana waaqeffannaa Asoorii fakkeessuun ijaaruudhaan beekama.
Ahaaz mootummaa jalqabe yeroo waggaa digdamaa ture; Yerusaalem keessatti waggaa kudha jaha mootummaa keessa ture; innis akka mootummaa abbaa isaa Daawit godhe sanaa utuu hin taʼin, fuula Waaqayyo Waaqa isaa duratti waan qajeelaa hin goone. Garuu inni karaa mootota Israa’el irra deeme; eeyyee, akkuma jibbinsa saba ormaa, warra Waaqayyo ilmaan Israa’el duraa ariʼe sanaatti ilmasaa ibidda keessa dabarse. Akkasumas bakka ol kaʼaa irratti, tulluuwwan irrattis, muka magariisaa hundumaa jalattis aarsaa dhiʼeesse, ixaanaas aarse. Yeroo sana Reziin mootiin Sooriyaa fi Peqaa ilmi Remaliyaa mootiin Israa’el Yerusaalem irratti waraanuuf ol baʼan; Ahaazin marseesan, garuu isa moʼuu hin dandeenye. Yeroo sanatti Reziin mootiin Sooriyaa Eelaat Sooriyaadhaaf deebisee argate, Yihuudotas Eelaat keessaa baase; warri Sooriyaas Eelaat dhufanii achi keessa hamma harʼaatti jiraatan. Kanaaf Ahaaz Tiglat-Pileser mootii Asooritti ergamoota ergee akkana jedhe: Ani garbicha kee fi ilma kee ti; ol kottu, harka mootii Sooriyaa fi harka mootii Israa’el, warra natti kaʼan kana keessaa na baasi. Ahaazis meetii fi warqii mana Waaqayyoo keessatti argame, fi kuusaa mana mooticha keessa ture fudhatee, mootii Asooriif kennaa godhee erge. Mootiin Asooriis isa dhagaʼe; mootiin Asooriyaa gara Damaasqoo ol baʼee ishee qabate, namoota ishee boojuudhaan Qiriitti geesse, Reziinis ajjeese. Mootiin Ahaaz Tiglat-Pileser mootii Asooriyaa qunnamuuf gara Damaasqoo dhaqe; aarsaa iddoo Damaasqoo jiru tokko arguudhaan, mootiin Ahaaz Uuriyaa lubichaatti bifa aarsichaa fi fakkeenya isaa, akka hojii ijaarsaa isaa hundumaatti erge. Uuriyaan lubichis akkuma mootiin Ahaaz Damaasqoo irraa erge hundumaatti aarsaa ijaare; akkasitti Uuriyaan lubichi utuu mootiin Ahaaz Damaasqoo irraa hin deebiʼin dura isa tolche. Mootiinis Damaasqoo irraa yeroo deebiʼe, aarsaa sana arge; mootichi gara aarsaa sanaatti dhiʼaatee irratti aarsaa dhiʼeesse. Innis aarsaa gubamu isaa, kennaa midhaanii isaa gube; aarsaa dhugaatii isaas dhangalaase; dhiiga aarsaa nagaa isaatiis aarsaa sana irratti facaase. Aarsaa naasaa isa Waaqayyo dura ture illee, fuuldura mana keessaa, aarsaa fi mana Waaqayyoo gidduudhaa kaasuun, gama kaabaa aarsaa sanaa bira kaaʼe. Mootiin Ahaaz Uuriyaa lubicha ajajee akkana jedhe: Aarsaa guddaa irratti aarsaa gubamu ganamaa, kennaa midhaanii galgalaa, aarsaa gubamu mootichaa fi kennaa midhaanii isaa, aarsaa gubamu saba biyyaattii hundumaa fi kennaa isaanii, aarsaa dhugaatii isaanii gubi; dhiiga aarsaa gubamu hundumaa fi dhiiga aarsaa qalamaa hundumaas irratti facaasi; aarsaan naasaa garuu ani ittiin gaafachuuf naaf haa taʼu. Uuriyaan lubichis akkuma mootiin Ahaaz ajaje hundumaatti godhe. Mootiin Ahaaz daangaa buʼuuraalee sanaa irraa muree, miiccaa isaaniirraa fuudhe; galaana sanaa immoo loon naasaa isa jala turan irraa buusee, lafa dhagaa diriirfame irra kaaʼe. Dahoo Sanbataa, kan mana keessatti ijaaranii turan, fi balbala mootichaa kan alaa irraa seensaa ture, sababa mootii Asooriyaatiif mana Waaqayyoo irraa geeddare. 2 Mootota 16:2–18.
Mootiin Asoor mootii kaabaa bakka buʼa; kunis mallattoo papasii dha. Mootiin hamaan Aahaaz geggeessaa Yihudaa isa dhugaa, biyya ulfina qabeettii isa dhugaa ture. Yeroo Isaayyaasii fi ilmi isaa, ergaa hafeen tokko akka deebiʼu jedhu qabatanii, biratti isaa iddoo bishaan kuusaa ol-aanaa keessaa bifa itti bishaan dabarsu, jechuunis dirree nama uffata miiccituu sanaa biraatti wal arganitti, mootiin hamaan sun balaa waraana keessaa kan kaabaa fi kan kibbaa gidduutti adeemsifamaa ture keessa ture. Balaa sana keessatti, ergaa Waaqayyo karaa raajii Isaayyaasiitiin dhiheesse in didde; eegumsa argachuufis gara mootii kaabaa isa dhugaatti harka diriirse.
Bakkeewwan Isaayaas boqonnaa torbaa keessatti, yeroo waraanni keessaa turetti hoogganaan biyya ulfina hafuuraa qabu tokko Waaqa bira gaʼuu mannaa, tumsaaf gara mootummaa paaphaasii harka diriirsu agarsiisa. Fincilli Ahaaz Waaqa irratti kaase, inni mootii kaabaa bira deemee fakkeenya mana waaqeffannaa waaqa mootii kaabaa sanaa akka fudhatuu fi fakkeenya mana waaqeffannaa sanaa gara lubicha guddaa Yerusaalemitti akka erguun bakka buʼa; achiis lubichi guddaan sun lafa qulqulluu mana qulqullummaa Waaqayyoo keessatti mana waaqeffannaa sobaa sana irraa garagalcha tokko ni dhaabe. Mootiin hamaan Ahaaz mootummaa bakka buʼa; tumsi lubicha guddaas walitti makamu mootummaa fi waldaa amantii bakka buʼa.
Finciilli sun bakka ulfina qabeessa hafuuraa sanaa kan tajaajila waaqeffannaa abbaa qabeenyaa Phaaphaasii (mootii kaabaa) irra deebiʼee fakkeessu, akkasumas waaqeffannaa dhugaa mana qulqullummaa Waaqayyoo cufu sanaa ni bakka buʼa. Finciilli Ahaaz hoggansa Ameerikaa bakka buʼa; inniis biyya ulfina qabeessa keessatti mana qulqullummaa sobaa, isa mana qulqullummaa mootii kaabaa irraa garagalchamee hojjetame, ijaara.
Haalli raajii Isaayyaas boqonnaa torbaa, waggoota jahaatamii shanan jalqabaa bineensa lafa irraa ka’u sanaa kan bakka bu’u ta’ee argama; caalaatti immoo yeroo xumuraa bineensa lafa irraa ka’u sanaa ni agarsiisa. Haalli raajii Isaayyaas boqonnaa torbaa ifa baay’ee keessaa funaanamuu qabu qaba; garuu yeroo ammaa kana keessatti, qajeelfama jechuunis Kiristoos jalqaba wanta tokkoon dhuma wanta sanaa akka ibsu qofa hojii irra oolchaa jirra. Asitti hojii irra kan oolchinu, bu’aa fi bal’ina haala seenaa Isaayyaas boqonnaa torbaa keessa jiru gadi fageenyaan qorachuuf utuu hin ta’in, hojii irra oolmaa kana gochuufidha. Nuti asitti, yeroo gaanfi mootummaa Rippabilikaanii gantuu ta’e gaanfa Pirootestaantizimii gantuu ta’e wajjin walitti makamu, kun ijaarsa mana qulqullummaa sobaa tokkoo akka bakka bu’u adda baasaa jirra.
Ijaaramuun mana qulqullummaa sobaa, isa mana qulqullummaa mootii kaabaa fakkeeffatee ijaarame, yeroo fakkeenyi bineensaa ijaarame seenaa keessatti bakka bu’a; innis uummata Waaqayyootiif qormaata guddaa dha, kan ittiin mootummaa isaanii bara baraa murtaa’u.
“Gooftaan akka suuraan bineensichaa yeroo carraan araaraa cufamuu dura ijaaramu ifatti natti agarsiiseera; sababiin isaas inni qormaata guddaa saba Waaqayyootiif ta’uuf, isa ittiin hireen isaanii inni bara baraa murteeffamuudha.
“Kun qorannoon saba Waaqayyoo mallatteeffamuu isaanii dura qabaachuu qaban kana. Warri hundinuu seera Isaa eeguun amanamummaa isaanii Waaqayyoof mirkaneessanii, sanbata sobaa fudhachuu didan, faajjii Gooftaa Waaqayyo Yihowaa jalatti hiriiru; mallattoo Waaqa jiraataa ni fudhatu. Warri garuu dhugaa madda samii irraa ta’e gad dhiisanii sanbata Dilbataa fudhatan, mallattoo bineensichaa ni fudhatu” The Seventh-day Adventist Bible Commentary, volume 7, 976.
Adveentistoonni Guyyaa Torbaffaa, kanneen “ummata Waaqayyoo” Laaʼodiiqeyaa taʼan, “qormaata guddaa” tokko qabu; inni sunis yeroo carraan cubbuu irraa deebiʼuun cufamuu dura raawwatama. Inni kun “qormaata” isaan “chaappaa argachuu isaanii dura” darbuu qabanidha. Chaappaan Waaqayyoo fi cufamuun carraa cubbuu irraa deebiʼuu seera Dilbataatti raawwatama. Fakkeeffamni bineensichaa uumamuun isaa yeroo seera Dilbataatti geessu fi achitti xumuramu keessatti raawwatama. Fakkeeffamni bineensichaa fi uumamuun isaa dhugaa mootummaa bara baraa keenya murteessuudha. Uumamuun fakkeeffama sanaa akka ulee lama walitti makuun saba tokko taasisuutti ibsameera. Walitti makamuun ulee lamaan sun seenaa Ameerikaa keessatti jalqabatti raawwatama; booddes dhuma isaatti irra deebiʼamee raawwatama. Jalqabatti uleen lama walitti makaman gaanfa Pirootestaantii hundeessuuf; dhumarrattis uleen lama walitti makamuun gaanfa Riphaabilikaanii hundeessuuf.
Bara seenaa jalqabaa bara 1798 irraa kaasee hanga 1844tti, mana qulqullummaa gaanfa Pirootestaantii ijaarame. Waggoota kudha sagal booddee, pirezidaantiin Riphaabilikaanii jalqabaa kan gaanfa Riphaabilikaanii akka hoolaatti dubbate; akkas gochuudhaanis adeemsa garboota bilisa baasuu jalqabe, garuu kun jireenya isaa isa gaafate. Hoolaan Waaqayyoo ilmaan namaa garbummaa cubbuu irraa bilisa baasuuf fannoo irratti duʼe, garuu kunis jireenya isaa isa gaafate. Fannoon Labsii Bilisoomsaa dha. Seenaa keessatti yeroo gaanfi Riphaabilikaanii garboota bilisa baasaa turetti, gaanfi Pirootestaantii raajii garbummaa ni dide. Seenaa seera Dilbataa keessatti, yeroo gaanfi Riphaabilikaanii garbummaa hafuuraa deebisee dhaabuutti jiru, gaanfi Pirootestaantii ergaa warra boojiʼamoo bilisa baasu ni labsaa jiraata.
ᎡᎳᏗ ᎤᏁᏨᏍᏗ ᎤᎾᏍᏛᏂᏗ ᎤᏍᏆᏂᎪᏛ ᎠᏰᎵ ᎤᏩᏒ ᎦᏃᎩᏍᎩ ᏧᏓᎴᎩ ᎠᏎ ᎠᏓᏅᏙ ᎠᏂᎦᏔᎲ ᎢᏳᏍᏗ ᎦᏬᏂᏍᎬᎢ, ᎾᎯᏳ ᎤᏙᎯᏳᎯ ᏆᏃᏕᏍᏔᏂ ᎤᏩᏒ ᏧᏓᎴᎩ ᎠᏰᎵ ᎦᎸᎶᏗ ᎠᏰᎸᏍᎩ ᎢᎬᏁᎸᎭ. ᎾᏍᎩ ᎠᏎ ᎤᏓᏟᎶᏍᏔᏅ ᎤᎾᏔᎳ ᏗᎧᏃᎩᏍᎩ ᎠᏂᏙ ᎠᎴ ᎠᏓᏅᏙ ᎻᏗᎣ-ᏆᏏᏯ ᎠᏰᎵ ᎤᎬᏫᏳᎯ ᎤᏤᎵᎦ. ᎠᏙ ᎻᏗᎣ-ᏆᏏᏯ ᎠᏰᎵ ᎤᎬᏫᏳᎯ ᎦᏚᎩ ᎤᏔᎳᏱ ᎠᏰᎵ ᎤᎬᏫᏳᎯ ᎨᏒ ᎾᏍᎩ ᏗᎦᎸᏉᏗ ᎢᎬᏱᏱ ᎠᏙᎴᎰᏍᎬᎢ, ᎠᎴ ᏑᏓᎵᏁ ᎠᏰᎵ ᎤᎬᏫᏳᎯ ᏗᎦᎸᏉᏗ ᎢᎬᏱᏱ ᎠᏙᎴᎰᏍᎬᎢ ᎾᏍᎩ ᎠᏓᏅᏙ ᎻᏗᎣ-ᏆᏏᏯ ᎠᏰᎵ ᎤᎬᏫᏳᎯ. ᏕᏂᏯᎵ ᎪᏪᎵ ᎠᎬᏱ, ᎻᏗᎣ-ᏆᏏᏯ ᎠᏫ ᎤᎾᏔᎳ ᏗᎧᏃᎩᏍᎩ ᎠᏁᎮ, ᎾᏍᎩᏯ ᎾᏍᏉ ᎤᏃᎯᏳᏍᏗ ᎤᎾᏍᏛᏂᏗ, ᎠᏎ ᎤᏔᎳᏱ ᎠᏓᏃᎩᏍᎩ ᎣᏂ ᎤᎵᏰᎢᎵᏒᎩ.
Ergasii ani ija ol kaasee ilaale; kunoo hoolaan gaanfa lama qabu tokko laga dura dhaabatee ture; gaanfawwan lamaanis ol ka’oo turan; garuu inni tokko isa kaan caalaa ol ka’oo ture, inni ol ka’oon immoo booddee ba’e. Daani’el 8:3.
Seenaa raajii bineensa lafaa fi gaarran isaa lamaan keessatti, gaara Pirootestaantii duraan dursee addaan baafame; garuu ol baʼee hojii xumuruudhaaf utuu hin taʼin, gara lafa onaa jaamummaa Laaʼodiqeeyaatti duubatti deebiʼe. Seenaa keessatti yeroo gaariin Ripaabilikaanii akka jawwee dubbatuu fi seera Dilbata yeroo dhiyootti dhufu sana baasu, gaariin Pirootestaantii dhugaan dhuma irratti akka mallattoo waraanaatti ol ni kaafama. Yeroo balballi araaraa cufamutti, Seventii-dee Adevantiistota Laaʼodiqeeyaa keessaa warri qormaata fakkeenya bineensaa uumamuudhaan bakka buufame sana hubatan qofa chaappaa Waaqayyoo ni argatu. Ergaan adeemsa qorumsaa kana adda baasu amma warra ittiin fayyadamuuf fedhii qaban hundumaaf hiikamaa jira.
Eliyaas gara saba hundumaatti dhufee, “Isin hamma yoomiitti yaada lama gidduutti raafamtu? Yoo Waaqayyo Waaqa taʼe, isa duukaa buʼaa; yoo immoo Baʼaal taʼe, isa duukaa buʼaa” jedhe. Sabi garuu dubbi tokko illee isaaf hin deebisne. 1 Mootota 18:21.