Harka Gooftichaatiin Geggeeffame

Gabatee Lamaan Hab 4 keessaa 95

Naaf, dhiheessii sa’aatii tokkoo keessatti barruulee yaadannoo fuula saddeet ta’an keessa darbuun natti ulfaataa dha, jechuun ni danda’ama. Yoo hubattanis, nuti fuula digdama qabna; kanaafuu, barruulee yaadannoo kana dubbisuu akka hin yaadne isin beeksisaa jira. Ani kaayyoon koo keessaa kutaa muraasa as keessaa dubbisuu dha; kunis warra LiveStream irratti ilaalaa jiranii fi barruulee yaadannoo sana buufachuu danda’aniif, akkasumas warra boodarra kana DVD irratti ilaalanif galmee keessatti ofii isaaniitiif akka qabaatan, yoo barruulee kana duraanuu hin qabaanne. Wanti nuti irratti hojjechaa jirru Gabatee Lama Habquuq ti; yeroo ammaa kan nuti hojjechaa jirru hundi immoo, Ellen White dhugaawwan Chaartii 1843 kana irratti agarsiifaman wajjin walii galuushee mirkaneessuuf qofa dha.

Dhiheessiwwan sadan jalqabaa kaleessa xumurre, Ellen White barreessitoota Durii keessatti, fuula 236 irratti, raajii yeroo 2520 akka sirrii fi fudhatamaa ta’e ifaatti fi addatti deeggartu akka ta’e agarsiisaa turan.

Gara kufa jalqabaa isa jalqabaa kan Bitootessa bara 1844 keessa taʼe ilaalchisee yeroo dubbattu, booddee jalqaba kufaatii sanaa Mileraanota Macaafa Qulqulluu qorachuu isaanii itti fufan, akkasumas ragaan isuma tokko kan isaan 2520, 2300, fi 1335 ilaalchisee bara 1843 akka raawwataman tilmaamuutti isaan geesse, ragaan sun isauma sana yeroo sana bara 1844 keessatti akka beekamu taasifame, kunis yeroo raajii sanaa bara 1844 keessatti xumuramu isaanii mirkaneessuuf ture jedhti. Nus akka mari’anneetti, yeroo raajii kan isheen dubbachaa jirtu isa kana qofa ta’uu danda’u lamaan kana [2520 fi 2300 kan Chaartii 1843 irratti agarsiifaman] malee 1335 miti. 1335 yeroo A.D. keessatti jalqabe; bara 1843tti xumurame. Kanaafuu, isheen hubannoo raajii waggoota 2520 fi 2300 irratti deeggarsa ishee kaa’aa jirti.

ଏବଂ ପରେ ସେ ଆହୁରି କହିଲେ ଯେ, ସେହି ସମୟାବଧିରେ, ଯେତେବେଳେ ସେମାନେ ତିନୋଟି ସମୟ-ଭବିଷ୍ୟଦ୍ବାଣୀ 1844 ମସିହାରେ ସମାପ୍ତ ହୋଇଥିଲା ବୋଲି ପ୍ରମାଣ କରିବାକୁ ଆରମ୍ଭ କଲେ, ସେହି କାରଣରୁ ଏମିତି ନିର୍ଯାତନା ଉଦ୍ଭବ ହେଲା ଯାହା ମିଲେରୀୟମାନଙ୍କୁ ଚର୍ଚ୍ଚରୁ ବାହାରକୁ ଠେଲିଦେଲା। ତେଣୁ, ଏହା କୌଣସି ସଯୋଗମାତ୍ର ନୁହେଁ ଯେ, ଏଠାରେ ଜଗତର ଶେଷକାଳରେ, 2520 1844 ମସିହାରେ ସମାପ୍ତ ହୋଇଥିଲା କାହିଁକି ବୋଲି ସୂଚନା ପ୍ରସ୍ତୁତ କରୁଥିବା ପୁରୁଷ ଓ ନାରୀମାନେ ଆଡଭେଣ୍ଟିଷ୍ଟ ଚର୍ଚ୍ଚରେ ନିର୍ଯାତିତ ହେଉଛନ୍ତି।

Kanaaf, amma gara mata-duree biraatti ce’aa jirra; inni kun isa asuma jiru dha [chaartii 1843 irratti AD508 agarsiisuuf]. Yoo chaartiiwwan kana hin ilaalle ta’e, ni argitu; Obboleettii Waayit waa’ee Chaartii 1843 kanaa, “Ani Gooftaan Chaartii kana keessatti qajeelfama kenne arge,” jette; akkasumas waa’ee Chaartii 1850 kanaa immoo, Waaqayyo maxxanfamuu Chaartii kanaa keessatti akka ture jette. Kanaaf, isheen Waaqayyo oomisha chaartiiwwan lamaan kanaa keessatti akka hirmaate nutti himteerti; akkamitti akka ijaaramanis karoora namaatiin kan kaayame ture. Miilerootni kana jechuun qajeelanii godhan; garuu karoora Waaqayyootiin ture.

Asitti, bara 677 Dh.K.D. irraa jalqabee hamma waan isaan amananitti, Dh.K.B. 1843, kun utubaa [Chaartii 1843 irratti utubaa lammaffaa bitaa irraa gara mirgaatti jiru agarsiisaa] isa 2520 ibsu dha; innis 677 Dh.K.D. keessatti jalqabee, akka isaan yaadanitti, Dh.K.B. 1843 keessatti xumurama.

Akkasumas fakkeenya kana ifa taʼeen Caatii 1850 irratti eeggatanii turan; asii [utubaa sadaffaa bitaa irraa jedhu agarsiisuudhaan] 677 Dh.K.D. irraa kaasee hamma as, Dh.K.B. 1844tti. Kun utubaa 2520 kan Caatii lamaan irratti argamudha.

Fiixee utubaawwan kanaa giddu galeessa sirriitti fannoon jira—haala lamaan keessatti iyyuu.

ⴷ ⴷⴰⵡ ⵏ ⵓⵣⴳⵯⵉⵏ ⴰⵍⵍⴰ ⵜⴰⵎⵙⴽⴰⵍⵜ ⵏ “the Daily.” ⴷ ⵜⴰⵎⵜⵜⵉⵍⵜ ⵏ “the Daily,” ⵏⵉⵜⵜⴰⵜ ⴷ ⴰⵏⵖⴰⵍⵉⵙⵎ, ⴰⵣⴰⵖⴰⵔ ⵏ ⵜⵙⵔⴷⴰⵙⵜ ⵜⴰⵏⵖⴰⵍⵉⵙⵜ, ⴷ ⴰⵙⵎⵖⵓⵔ ⵏ ⵉⵎⴰⵏ; ⴷ, ⴷⴰ ⵢⴰⵜ ⵜⵣⵎⵔⵜ ⴰⴷ ⵜⵥⵕⴹ ⴰⴼⵓⵙ ⵏ ⵓⴳⵯⵏⴰ ⴷⴰⵔⵙ, ⵎⴰⵛⵛⵉ ⵙ ⵓⵣⵎⵎⵉⵣ ⴰⴼⵓⵙ ⵏ ⵓⵎⴷⴰⵏ ⵅⴼ ⵙⵏⴰⵜ ⵏ ⵜⵉⴽⵔⴽⴰⵙⵉⵏ ⴰⴷ.

Nuufi anaafis ta’e nama kamiyyuu of-olkaasuun keenya irraa akka haqamuuf, gara miilla fannoo dhufuu qabna; kunis Caartilee lamaan kana irratti calaqqisee mul’ata. Barumsi sun fakkeenyaan ibsameera.

Kanaaf, yeroo utubaawwan 2520 kan fannoo gidduutti qabnu irratti dubbannu, akka raawwii Daani’el 9tti, yeroo Kiristoos kakuu sana torban tokkoof namoota baay’eedhaaf cimseef dhufe, torban sun tokko guyyaa 2520 wajjin walqixa taʼuu isaa ni beekna; akkasumas gidduu torban sanaatti Inni fannifame. Kanaafuu, gidduu utubaawwan kanaa irratti, Chaartiiwwan kana hunda keessatti, fannoo ni argina; kunis guyyaa 2520 kan Kiristoos namoota baay’eedhaaf kakuu sana cimse agarsiisu.

Kanaaf, amma immoo Daily fi Ellen White’n isa deeggarte ilaalla.

Wantoota muraasa kan agarsiisnu keessaa tokko, kutaa tokko *Early Writings*, fuula 74 irraa qabna. Kanaan dura isa irratti hojjennee jirra. Wantoota kana keessaa baayʼeen isaanii kan dhiheessa kana keessatti ilaallu, kanaan dura ilaallee jirra; garuu, irra caalaan keenya kutaan kun *Early Writings* keessatti adeemsa jijjiiramaa tokko keessa akka darbe hin hubannu. Akkuma inni kitaaba *Early Writings* keessatti argamutti, namoonni wanta *Early Writings* keessa jiru fayyadamuudhaan dhugaa dogoggoraan ibsu. Garuu, yoo gara galmeewwan maddaa jalqabaatti deebitan, loogikiin isaanii dhugaa dogoggoraan ibsuuf itti fayyadaman sun ni buqqaatama.

Kanaaf, waa’ee kanaa baayʼeen dubbatamuu dandaʼa. Ani immoo, waan asitti kan ilaallamu The Daily taʼeef, qajeelchota muraasa qofa nan ibsa. Garuu, kutaa kana keessaa kan Early Writings irraa fudhatame keessatti, yaadawwan lamaan jalqabaa irratti xiyyeeffattanii hubadhaa, Fulbaana 23.

Tole. Fulbaana 23, yoo kanaan wal hin barin ta’e, achitti 1850 kaa’uu dandeessu; Fulbaana 23, 1850. Kun “Daily” sirriitti hubachuu irratti dhiibbaa qaba.

Dhuma keeyyata jalqabaa dhuma irratti ibsi guyyoota darban muraasa keessatti asitti duraan ilaalle ni jira: “Ani chaartiin bara 1843 harka Gooftichaan qajeelfame akka ture argeera; innis akka hin jijjiiramne; lakkoofsonni sun akkuma Inni barbaade akka turan; harki Isaas lakkoofsa tokko tokko keessatti dogoggora tokko irratti ol ta’ee isa dhokse, kanaaf hanga harki Isaa irraa kaafamutti namni tokko illee isa arguu akka hin dandeenye.”

Keewwanni lammaffaan, “Sana booda ani waa’ee —‘guyyaa guyyaa’ (Daani’el 8:12) wajjin walqabatee nan arge . . . .” jedha. Amma immoo, kana gara kuusaa yaadannoo keessaniitti qofa kaa’aa—dhugumatti kana boodarra, yoo Gooftaan eeyyame, irratti ni deebina—yommuu Guyyaan Guyyaa Chaartii 1843 irratti bakka buufamu, asitti, “guyyaa guyyaa irraa fudhachuu” jedha; akkasumas, “Daani’el 12:11 fi 12” jedha. Chaartii 1850 irratti, yommuu waa’ee Guyyaa Guyyaa ilaalu, “bulchiinsa warra waaqeffannaa waaqota baay’ee qabu, yookaan yeroo guyyaan guyyaa irraa fudhatamu, Daani’el 11:31” jedha. Kanaafuu, Chaartilee lamaan kana irratti, cimsi isaanii Daani’el 11:31 fi Daani’el 12:11 irraa adda baasanii agarsiisan, Guyyaa Guyyaa irraa fudhachuu dha. Sirrii?

Garuu, Daani’el 8 keessatti, lakkoofsa 11 keessatti, iddoo “kan guyyaa guyyaan” keessaa fuudhamuu jedhu keessatti, jechi Ibrootaa biraa dha. Innis rum dha; hiikni isaas “ol kaasu fi ol guddifachuu” jechuudha.

Kanaaf, Wiiliyaam Miillar Cruden’s Concordance fayyadame; Cruden’s Concordance immoo afaan Ibrootaa yookaan afaan Giriikii irratti hubannoo tokko illee siif hin kennu. Kanaafuu, Gooftaan Miillarootota qajeelchaa ture; sababni isaas, kitaaba Daani’el keessatti bakka sadii “Daily” itti eeramu keessaa, jechuunis Daani’el boqonnaa 8, Daani’el boqonnaa 11, fi Daani’el boqonnaa 12 keessatti, boqonnaawwan 11 fi 12 keessatti afaan Ibrootaa “take away” jedhamee hiikamu hiikni isaa “take away” dha. Wanti isaan Chaartiiwwan kana irratti irratti xiyyeeffatanis kana, yeroo Heedhummaan irraa fudhatametti raajiiwwan 1290 fi 1335 ni jalqabu jechuu isaanii dha.

Garuu, Daani’el 8 keessatti, yeroo Kan Guyyaa Guyyaatti sun irraa fudhatamu, akka inni irraa buqqifamu dubbachaa miti; amantii Heednummaa ol kaafamee ulfina guddaadhaan ol qabamuu dubbachaa jira. Kanaafuu, Millerota sirriitti hubataniiru. Isaan boqonnaawwan lama Daani’el keessatti Kan Guyyaa Guyyaatti irraa fudhatamuu ilaalanitti wabii godhataniiru.

Garuu as keessatti, Early Writings keessatti, akkasumas yommuu gara sanadoota madda jalqabaa deebinee ilaallutti, boqonnaa kana keessatti akka argitanitti, jalqaba irratti wabii Daniel 8:12 kun achi keessa hin jiru. Yeroo isaan bara 1882 Early Writings maxxansanitti Ellen White akka isa achi keessa galchan itti himte taʼuu isaa ani hin beeku, yookaan gulaaltota keessaa tokko isa galche taʼuu isaa. Kun ana hin sodaachisu, sababiin isaas asitti waaʼee “kaafamuu” sanaa miti kan dubbatu.

Inni kutaa lammaffaa keessatti, “Akkasumas ani ‘guyyaa guyyaa’ wajjin walqabatee (Daani’el 8:12) akka jechi ‘aarsaa’ ogummaa namaatiin dabalamee, barruu sana keessa kan hin jirre taʼe, fi Gooftaan hubannaa isaa sirrii taʼe warra iyyannaa sa’aatii murtii labsan sanaaf kenne nan arge” jedha.

Amma, waggoota muraasa dura Jarmanii keessatti lallabdoota beekamoo tokko tokkoo fi barsiistota seminaarii Jarmanii keessaa muraasa wajjin walga’ii qabnee turre; achittis ani dhiheesse, isaanis ergaa kana irratti dhagaa isaanii darbatan.

Akkasumas achi taliyaaniitiin tokko achi ture; innis waaʼee lakkoofsa kanaa falmii gowwummaa keessaa tokko ibse. Inniis kan jedhu kana ture—waaʼee “Daily” irratti falmiileen gowwummaa hedduun waan jiraniif, falmii gowwummaa kana yeroo baayʼee itti fayyadaman ni argitu; asittis galmee keessatti ni kaaʼina. Inni akkana jedha: “Sana booda ani waaʼee —daily’ (Daniel 8:12) ilaalchisee akka jechi —sacrifice’ ogummaa namaatiin guutame, barruu sana keessas kan hin taane, fi Gooftaan ilaalcha isaa sirrii taʼe warra labsa saʼaatii murtii kennaniif akka kenne nan arge.” Kunoo falmii gowwummaa sana: Isaan akkana jedhu, Ellen White asitti “Daily” jabeessitee miti; hubannaa Pioneers jedhu sana, jechuunis jechi sacrifice ogummaa namaatiin itti dabalamuu isaa fi barruu sana kan hin taane taʼuu isaa, jabeessitee jirti. Tolee? Egaa, tajaajilaan mootummaa Waaqayyoo lammii Xaaliyaanii kun falmii kana dhiyeessaa jira.

ତାହାପରେ ମୁଁ କହିଲି, “ଭଲ, ପାଷ୍ଟର, ପରବର୍ତ୍ତୀ ବାକ୍ୟଟି ମୋତେ ବ୍ୟାଖ୍ୟା କରନ୍ତୁ।”

Gatiin itti aanuun, “Walitti dhufeenyi yeroo ture, 1844 dura, jechuunis harki guddaan isaanii ilaalcha sirrii waa’ee ‘daily’ irratti walii galanii turan; . . . .” jedha. Kun ilaalcha sirrii jecha sacrifice jedhamu ogummaa namaatiin itti dabalame ilaalchisee miti. Asitti Ellen White—kunis dubbii ulfaataa dha, namoota har’a Adventism keessatti dhaga’uu didanii fi arguus didaniif dubbii ulfaataa dha. Keewwatni kun, tarii keewwata kamiyyuu kan biraa Caaffata Raajii keessatti argamu caalaa, teologota hedduu fayyina isaanii akka dhabaniif sababa ta’eera. Ani kana keessatti garmalee hin dubbadhu; ani kun tarii sirrii dha jedheen yaada.

Jalqaba jaarraa 20ffaa keessa yeroo ilaalchi sobaa waaʼee “Daily” jedhu Adventizimii keessatti seensifamaa turetti, namni dhimma kana irratti gama lamaan irraa wal irratti falmaa ture hundinuu akka isaan waaʼee keeyyata kanaa irratti falmaa jiran ni beeka ture. Yeroo Stephen Haskell ilaalcha Pioneers kan “Daily” jechuun Heedhanummaa taʼuu isaa ittisuuf kaʼe, maal godhe? Inni Chaartii 1843 kana irra deebiʼee maxxanse, akkasumas keeyyata kana gubbaa isaa irratti kaaʼe. Kanaafuu, keeyyatni kun xiyyeeffannaa mormii ti; bakki kunis iddoo namoonni hedduun, hedduun billaa isaanii irratti kufanii duʼan dha.

Kanaaf, waan ani isin akka asitti argitan barbaadu keessaa sadarkaa xiqqaa irratti illee, sababni isaas dhihootti namoonni akka Steve Wohlberg kan White Horse Ministries irraa taʼe ergaa kana mormaa turan jiru. Inni falmii isaa keessaa tokko, “Ellen White waaʼee Daily ilaalchisee ejjennoo tokkollee hin qabne; kanaaf anis ejjennoo qabaachuun na hin barbaachisu” jedha; ejjennoon akkasii guutummaatti gowwummaa ture. Garuu, yoo nuti carraa Ellen White waaʼee isaa irratti ejjennoo hin qabne jedhu isaaf kennine illee, isheen caqasa kana keessatti maal jetti? Isheen Pioneers ilaalcha sirrii qabaachuu isaanii jetteetti. Yoo isheen ofii ishee maal akka taʼe hin beekne illee, asitti ilaalchi sirrii tokko akka jiru jetteetti; kunis ilaalchi dogoggoraa akka jiru, tarii ilaalcha dogoggoraa hedduun akka jiran ni agarsiisa.

⠠⠽⠕⠥ ⠓⠁⠧⠑ ⠍⠑⠝ ⠇⠊⠅⠑ ⠠⠧⠁⠝⠉⠑ ⠠⠋⠑⠗⠗⠑⠇⠇⠲ ⠠⠧⠁⠝⠉⠑ ⠠⠋⠑⠗⠗⠑⠇⠇⠆ ⠏⠑⠕⠏⠇⠑ ⠓⠁⠧⠑ ⠉⠕⠝⠋⠊⠙⠑⠝⠉⠑ ⠊⠝ ⠠⠧⠁⠝⠉⠑ ⠠⠋⠑⠗⠗⠑⠇⠇⠄⠎ ⠏⠗⠕⠏⠓⠑⠞⠊⠉ ⠊⠝⠞⠑⠗⠏⠗⠑⠞⠁⠞⠊⠕⠝⠎⠂ ⠁⠝⠙ ⠠⠊ ⠙⠕ ⠝⠕⠞ ⠅⠝⠕⠺ ⠺⠓⠽⠲ ⠠⠧⠁⠝⠉⠑ ⠠⠋⠑⠗⠗⠑⠇⠇ ⠊⠎ ⠝⠕⠞ ⠞⠓⠑ ⠕⠝⠇⠽ ⠕⠝⠑ ⠃⠥⠞ ⠓⠑ ⠊⠎ ⠕⠝⠑ ⠕⠋ ⠞⠓⠑ ⠍⠑⠝ ⠞⠓⠁⠞ ⠎⠁⠽⠎ ⠞⠓⠁⠞ ⠞⠓⠑ ⠠⠙⠁⠊⠇⠽ ⠗⠑⠏⠗⠑⠎⠑⠝⠞⠎ ⠃⠕⠞⠓ ⠠⠏⠁⠛⠁⠝⠊⠎⠍ ⠁⠝⠙ ⠠⠉⠓⠗⠊⠎⠞⠄⠎ ⠠⠎⠁⠝⠉⠞⠥⠁⠗⠽ ⠍⠊⠝⠊⠎⠞⠗⠽⠲ ⠠⠕⠅⠁⠽⠦ ⠠⠓⠑ ⠊⠎ ⠎⠁⠽⠊⠝⠛ ⠞⠓⠁⠞ ⠞⠓⠊⠎ ⠎⠽⠍⠃⠕⠇ ⠗⠑⠏⠗⠑⠎⠑⠝⠞⠎ ⠠⠎⠁⠞⠁⠝ ⠁⠝⠙ ⠠⠉⠓⠗⠊⠎⠞⠲

Akkamii yaaduu akkasii sababii akkasii wajjin hojjetamaa jira?

Tole, Obboleettii Waayitii, asitti “Daily” maal akka bakka bu’u yoo ta’e iyyuu, ilaalchi sirrii tokko akka jiru isheen jedhu. Kanaafuu, yoo xiqqaate bu’uura yaadaa kana irratti walii galuu ni dandeenya, akkas miti ree?

Kun waan lallaba Xaaliyaanii sanaan itti hime kana. Ani, “Eeyyee. Jecha ‘aarsaa’ jedhu ilaalchisee erga 1844 booddee ilaalchiwwan biroon fudhataman kan agarsiisan wabiiwwan seenaa kamiyyuu naa kennuu ni dandeessaa?” jedheen.

Inni yeroo kanatti irraa duubatti deebiʼe jechuun ni dandaʼama.

Bara 1844 irraa kaasee ilaalchiwwan biraa waaʼee “Daily” fudhatamaniiru; isaanis maal fidan? Dukkanaa fi jeequmsa.

“dukkanaa fi jeequmsa” sarara jala kaaʼaa; sababni isaas, yeroo obboleettiin White waaʼee Daily kana caalaatti dubbattu, dukkanaa fi jeequmsa irratti dubbatti; harʼa ganamaas isaan keessaa muraasa isinitti agarsiisuuf jirra.

“Bara 1844 irraa eegalee yeroon qormaata hin taane; deebi’ee immoo matumaa qormaata hin ta’u.”

Kanaaf, wanta Guyyaa Guyyaa kanaa wajjin walqabatee asitti argitan keessatti, falmiin jiru kunooti. Falmiin harʼaa kunooti; falmiin ilma Ellen White’n dhiyaate kunooti. Namoota birootiinis dhiyaatee ture, garuu inni isa seenaa Adventizimii keessatti galmee seenaatti galche dha. Innis yeroo kutuu ilaalchisee, yommuu caqasicha kana dubbistan, wanti isin hubachuu qabdan haala yeroo murteessuudha jedha.

—“yaadota biraa fudhatamaniiru,” — waaʼee Daily ilaalchisee — “dukkannii fi burjaajjiin itti aananii dhufaniiru. Bara 1844 irraa jalqabee yeroon qormaata taʼee hin beekne, lammatas matumaa qormaata hin taʼu.”

Ⲡϭⲟⲓⲥ ⲁϥⲧⲁⲙⲟⲓ ϫⲉ ⲡⲓⲙⲏⲛⲩⲙⲁ ⲙ̀ⲡⲓⲙⲁϩⲅ̀ⲥⲟⲙⲧ ⲛ̀ⲁⲅⲅⲉⲗⲟⲥ ϣⲉⲣⲉ ⲉ̀ϥⲃⲱⲕ, ⲁⲩⲱ ϣⲉⲣⲉ ⲁⲩϣⲓⲥϩⲓϥ ⲛ̀ⲛⲓϣⲏⲣⲓ ⲉⲧϫⲱⲣⲉⲙ ⲙ̀Ⲡϭⲟⲓⲥ, ⲁⲗⲗⲁ ⲛ̀ⲛⲉⲩⲟϩⲓ ⲉ̀ⲡⲓϣⲏⲣⲡ.

ⴰⵔ ⵜⵥⵕⵉⴹ ⵎⴰⵖⴰ ⵉⵏⵏⴰ Willy White ⵎⴰⵙ ⵉⵍⵍⴰ ⴼⴻⵍⴰⵏⵖ ⴰⴷ ⵏⵥⵕ ⴰⵙⴰⵜⴰⵍ ⵏ ⵓⵙⴱⴷⴷ ⵏ ⵓⴽⵓⴷ?

Waaʼee burjaajii ilaalcha dogoggoraa waaʼee Waaqeffannaa Guyyaa Guyyaan uume dubbata; yeroon qormaata taʼee hin jiru; achiis waaʼee yeroo murteessuu irratti keewwata tokko jira.

Tole, waan ati hubachuu qabdan kana dha: Keeyyanni kun waa'ee yeroo murteessuu irratti dubbatamu san barruu madda jalqabaa keessatti hin turre; akkasumas, himanni waa'ee yeroo ilaalchisee qormaata hin taane jedhu, jechuun himni sun jijjiirameera. Inni yaada jalqabaa Ellen White sirriitti hin bakka bu'u. Isheen waa'ee Murteessuu Yeroo tokko illee Waa'ee Daily wajjin wal hin qunnamsiifne. Kana jechuun waan nuti ganama kana ilaalu barbaannu kana dha.

ᱤᱱᱟᱹᱜ ᱠᱟᱛᱮ, ᱤᱧ ᱡᱮᱞ ᱠᱟᱱᱟ, ᱟᱢᱮ ᱢᱟ ᱱᱤᱛ ᱥᱟᱱᱟᱢ ᱱᱚᱣᱟ ᱥᱟᱦᱟᱛ ᱵᱷᱟᱹᱜ ᱟᱞᱮ ᱵᱟᱝ ᱯᱟᱲᱦᱟᱣᱟᱹ। ᱤᱧ ᱡᱮᱦᱮᱱ ᱱᱚᱣᱟ ᱧᱮᱞ ᱠᱟᱛᱮ ᱱᱤᱥᱪᱤᱛ ᱮᱢᱟᱹᱧᱟ ᱡᱮ ᱱᱚᱣᱟ ᱟᱢᱟᱜ ᱛᱤ ᱨᱮ ᱛᱟᱦᱮᱱᱟ, ᱡᱮᱢᱚᱱ ᱟᱢ ᱤᱧ ᱡᱟᱦᱟᱱᱟ ᱠᱟᱛᱮ ᱯᱚᱨᱤᱠᱷᱟ ᱫᱟᱲᱮᱭᱟ; ᱪᱮᱫᱟᱠ ᱢᱤᱫ ᱢᱟᱱᱣᱟ ᱦᱚᱲ ᱞᱮᱠᱟᱛᱮ, ᱱᱚᱣᱟᱜ ᱦᱚᱸ ᱥᱟᱢᱵᱷᱟᱵᱱᱟ ᱢᱮᱱᱟᱜᱼᱟ ᱡᱮ ᱤᱧ ᱟᱢᱟᱜ ᱵᱷᱩᱞ ᱦᱚᱨᱟ ᱛᱮ ᱤᱛᱟᱹᱭ ᱮᱫᱟᱹᱧ।

Aartur Waayit — “Haala Yeroo Murteessuu”

Warri old view ti deeggaran jecha kana eegumsa ibsa kanaa [Early Writings, 74–75.] ilaalcha waaʼee “daily” Milleriin qabamee booddee immoo Uuriyaa Smiitiin irra deebiʼamee ibsame irratti mirkaneessa Waaqaa kaaʼa jedhaniiru.

ଆର୍ଥର୍ ହ୍ୱାଇଟ୍, ୱିଲି ହ୍ୱାଇଟ୍ଙ୍କ ପୁତ୍ର, ଏଲେନ୍ ହ୍ୱାଇଟ୍ଙ୍କ ଇତିହାସ ସମ୍ବନ୍ଧୀୟ ତାଙ୍କ ଛଅ-ଖଣ୍ଡୀୟ ଗ୍ରନ୍ଥମାଳାରେ, ତାଙ୍କ ପିତାଙ୍କ ଦ୍ୱାରା “the Daily” ବିଷୟର ସଠିକ୍ ଦୃଷ୍ଟିକୋଣକୁ ଅସ୍ୱୀକାର କରିଥିବା ଅବସ୍ଥାନ ସମ୍ବନ୍ଧରେ କହିବା ସମୟରେ, ସେ EGW, ଖଣ୍ଡ 6, ପୃଷ୍ଠା 252 ରେ ଏପରି କହିଛନ୍ତି,

“Deggersoonni ilaalcha durii”—kan inni Guyyaan guutuun Phaaganummaa bakka bu’u jedhu—“jechootni himata kanaa [Early Writings, 74–75.] ilaalcha waa’ee guyyaa guutuu kan Miller qabee fi boodas Uriah Smithiin irra deebi’amee dubbatame irratti raggaasisa mootummaa samii kaa’e jedhu ni cimsu turan.”

Yoo Arṭhar Waayit seenaa-dubbataa dhugaa fi sirrii taʼuu barbaadee utuu taʼe, achitti maal jedhee akka ture ni beektuu? Inni achitti jecha tokko qofa galchuu qaba ture; garuu, Arṭhar Waayit, dhimma kana irratti dogoggore. Inni akkana jedhee taʼuu qaba ture: “Deeggartoonni ilaalcha duraanii jechoonni ibsa kanaa [sirriitti] akka taʼan cimsanii qabatanii turan,—cimsanii qabatanii turan jechoonni ibsa kanaa [Early Writings, 74-75.] jedhu, ilaalcha ‘the daily’ isa Miller qabatee fi boodarra Uriah Smith irra deebiʼee ibse irratti eebba Samii kaaʼe.”

Garuu inni achi keessatti sirriitti hin kaa’u. Inni qofa waan isaan cimsanii qabatan dubbata; akka waan isaan ilaalcha dogoggoraa cimsanii qabachuu danda’anitti. Garuu akkas hin turre; isaan ilaalcha sirrii qabatanii turan.

—“Deeggertoonni yaada haaraa” —abbaan isaa, Willy, A. G. Daniells, W. W. Prescott, anis yeroo ammaatti gara sana hin deemu— “Deeggertoonni yaada haaraa ibsi sun keessatti haala isaa keessatti fudhatamuu qaba jechuun cimsanii turan—haalli sunis kan yeroo murteessuu ti.”

Nuti qeeqa isaanii kitaaba *Early Writings*, fuula 74 irratti isinitti himneerra.

—“Warri ‘haaraa’ jedhu deggeran himni sun haala isaa keessatti—haala yeroo murteessuu keessatti—fudhatamuu qaba jedhan. Ibsoon Ellen White irra deddeebiin kennite, ‘Ani waa’ee qooda kanaa ifa hin qabu’ (Letter 226, 1908) jedhu, akkasumas ‘Ani qoodaalee gaafataman ifatti ibsuu hin danda’u’ (Letter 250, 1908) jedhu, akkasumas yeroo gaaffiin sun ishee irratti cimsee dhiyaate ibsa murtaa’aa kennuu dadhabuun ishee, xumura isaanii sana deggera fakkaata ture. Isaanis ergaawwan karaa Ellen White kennaman taateewwan seenaa ifatti hundeeffaman wajjin wal faallessu hin qaban jechuun amantaa cimaa qabu turan.” Arthur White, EGW, volume 6, 252.

Jalqaba Maxxansaa—Review and Herald, Sadaasa 1, 1850

Akkasumas Duraa, fuula 74, yoom maxxanfame? Bara 1882; kitaabni Akkasumas Duraa jedhamu bara 1882 keessatti maxxanfame.

Garuu kutaan Early Writings keessaa isa amma ilaalaa jirru jalqaba irratti bakka itti argamu Review and Herald, November 1, 1850 keessatti ti; isinis sana yaadannoo keessan keessatti qabdu. Innis keeyyata hedduu of keessaa qaba; akkuma ani jedhe, hunduma isaanii dubbisuu hin deemnu.

Fuula 2 irratti keeyyata afur, itti aansuudhaan fuula 3 irrattiis keeyyata afur ni argina:

Achiis barruu kanaa keewwatoota shan dabalataadhaan xumurama; isaan kana immoo ani isiniif saanduqa keessa kaa’eera; sababiin isaas, keewwatoota shanan kunneen barruu sana keessaa fuulduratti Early Writings keessatti kan galan waan ta’aniif. Kanaafuu keewwatoota dhumaa shanan kana marsaa saanduqaatiin marfameera.

Ni argitaa? Waaniin dubbachaa jiru ni beektuu?

Tole. Yoo keeyyata xumuraa shanan kana keessa yoo seenne, wantoota tokko tokko isa jalqaba keessatti kanneen irraa adda ta’an, kanneen Early Writings, fuula 74 keessatti argitan irraa garaa gara ta’an ni argitu.

IRRAA DHAGGEEFFATTOOTAA: Kanaafuu, ati wantoonni saanduqa keessa jiran kun warra jalqabaa taʼuu isaanii dubbattaa jirtaa?

Warriin saanduqa keessa jiran kun, keewwata shanan dhumaa barruu jalqabaa kanaa ti; saanduqni kunis isaan marsa. Keewwatni shanan kun dhuma irratti Early Writings, fuula 74 keessa kan argaman dha.

Garuu, kun yoom maxxanfame, yoom barreeffame? Sadaasa 1850.

Kanaaf, wantoota shanan kana keessaa wantoota jijjiiraman qubee furdaa keessatti kaa’eera. Kana keessatti jijjiiramni guutuun ni ta’a; sababni isaas, yeroo baay’ee hin fagaanne keessatti, bara 1851tti, kitaabni A Sketch of the Christian Experience and Views of Ellen G. White jedhamu ni maxxanfama, isaanis wantoota kana fuudhanii A Sketch of the Christian Experience and Views of Ellen G. White keessa ni galchu. Akkasumas as irraa [mataduree Review and Herald, Sadaasa 1850] gara A Sketch of the Christian Experience and Views of Ellen G. Whitetti, wantoota shanan kana irratti jijjiiramoonni gulaallii xixiqqoon tokko tokko ni raawwataman. Sana booddee immoo, A Sketch of the Christian Experience and Views of Ellen G. White bara 1851 irraa gara Early Writings bara 1882tti, jijjiiramoonni gulaallii dabalataa tokko tokko ni jiru; jijjiiramoonni gulaallii sunis Early Writings, fuula 74, walxaxaa kan godhanidha.

Kanaaf, keeyyattoota shanan kana keessatti kan barruu jalqabaa keessatti xumuran, keeyyata jalqabaa keessatti, “Fulbaana 23, Gooftaan na argisiise . . . ,” jedhu, sun ni jijjiirama.

ତାହା ପରବର୍ତ୍ତୀ ଅନୁଚ୍ଛେଦଗୁଡ଼ିକରେ: “ତାପରେ ମୁଁ ଦେଖିଲି . . .”; “ତାପରେ ମୁଁ ଦେଖିଲି . . .”; “ପ୍ରଭୁ ମୋତେ ଦେଖାଇଲେ . . .”; ଏବଂ, “ତାପରେ ମୋର ଦୃଷ୍ଟି ଆକର୍ଷିତ କରାଗଲା . . .”; ଏହି ବିଷୟଗୁଡ଼ିକୁ କିଛି ସାନା-ସାନା ସଂଶୋଧନ କରାଯାଇଛି।

Dhugaa Ijoo Kurnan Keewwata Kudha Sadii keessatti Mul’ifaman

Garuu, waanan isin akka argitan barbaadu keessatti keeyyata kudha sadii kana irraa barruu jalqabaa keessaa, isheen wantoota ijoo kudhan agarsiifteetti.

Amma immoo maaliif wantoota kana qubee jajjaboodhaan agarsiise akka ta’e nan yaadadha. Kun waan isaan jijjiiramuuf deeman waan ta’eef miti. Isin akka hubattanitti, ani waan tokko irratti xiyyeeffachaan jira; kutaa kudha sadi kana keessatti isheen kana akka agartetti isheetti mul’ifame . . . , kana akka agartetti isheetti mul’ifame . . . , kana akka agartetti isheetti mul’ifame . . . , kana akka agartetti isheetti mul’ifame. Yommuu wanti tokko isheetti mul’ifamu, isheen waa’ee isaa nuuf erga himtee booddee, wanti biraan kan isheen amma dura argiteetti dirqamaan walitti hin hidhanne isheetti mul’ifama: “Kana naaf mul’ifame . . . ; kana naaf mul’ifame . . . ; kana naaf mul’ifame . . . .”

Ati ofii ilaallee dubbisuu dandeessa; garuu, keessatti himata kudha sadii kana keessaa dhugaa ijoo kudhan isheedhaaf mul’ifame.

Kun waan ishee argisiifame kana. Waaʼee jaalala Waaqayyoo, waaʼee aarsaa, waaʼee warra dhukkubsatanif kadhannaa, waaʼee tajaajila Qulqulleessuu, waaʼee Dhaʼichoota Torban Dhumaa kanneen Bara Kuma wajjin walqabatan, waaʼee ifa haaraa, waaʼee walitti qabama bara 1844 boodaa, waaʼee hojii maxxansaa, waaʼee Chaartii 1843, waaʼee “Guyyuu,” waaʼee “yeroo” akka qormaataatti, fi waaʼee imala hajjii gara Yerusaalemitti ishee argisiifame. Yoo immoo of eeggannoodhaan dubbistan, kun yaaʼinsa yaadaa miti. Kun baayʼee, “Kana naaf argisiifame,” jedhee ibsama; isheenis waan ishee argisiifame galmeessiti; akkasumas waan ishee argisiifame keessaa wanti tokko wanta biraa wajjin dirqamaan walitti hidhata qaba jechuu miti. Kana hubachuu qabdu; sababiin isaas, akkuma isaan keewwatawwan kana walitti harkisanii fideen, yaada akka isheen waan dhugumaan hin dubbanne tokko dubbachaa jirtu uumuu jalqabu.

ሪቪው እና ሄራልድ፣ ኖቬምበር 1, 1850

Tole. Keewwata barruu shanan keessaa keewwata isa jalqabaa, isa nuti Sadaasa 1850 irraa ilaalaa jirru, hubadhaa.

ⴰⵣⵣⵓⵔ ⴰⵏⴳⴳⴰⵙ ⵙⴳ ⵡⴰⵙⴳⵎⵉⵔ ⵏⵏⵉ, ⵉⵏⵏⴰ: «ⵉⵍⵍⴰ ⴰⵎⵎ ⴰⴷ ⵜⵜⵓⵙⵙⴼⵙⵉⵔ ⵜⵉⴷⴻⵜ ⴳ ⵓⵙⴼⵔⵓ, ⴰⵎⵎ ⴰⴷ ⵜⵜⵓⵙⴽⵔⴰⵣ.» ⵉⵀⵢⵢⴰ. ⴰⵎⵎⵓⵙⵙⵓ ⴰⴷ ⴰⴷ ⵢⴻⵜⵜⵓⵢⵢⴰⴼ.

Keewwata shanan keessaa isa lammaffaa, kan “Gooftaan na argisiise” jedhu keessatti, akka ani sarara jala kaaʼe ni argitu.

—“Gooftaan akka agarsiiseetti, chaartiin bara 1843 harki Isaa irratti qajeelfamee akka ture, keessaa kutaan tokko illee jijjiiramuu akka hin qabne; lakkoofsonni sunis akkuma Inni barbaadetti akka turan. Harki Isaas lakkoofsa sana keessaa dogoggora tokko irratti akka turee isa dhoksee, namni tokko illee hamma harki Isaa irraa kaafamutti akka isa argu hin dandeenye.”—

Sababni ani kutaa afur armaan olii fuula kanaa jala sararreessuun koo, yeroo inni bara 1851 keessa A Sketch of the Christian Experience and Views of Ellen G. White keessatti irra deebi’ee maxxanfamutti, isaan jijjiirama gulaalaa ni qabaatu.

Tole. “Gooftaan na argisiise,” ni jijjiirama; “harka isaatiin” ni jijjiirama; “akka kutaan isaa tokko iyyuu hin jijjiiramne” ni jijjiirama.

Sana booda, keeyyata itti aanu keessaa qubee gurguddaadhaan ifatti mulʼifame [keeyyata afraffaa] fuula sana irratti akkana jedha,

—“Gooftaan yeroo akka inni bara 1844 irraa jalqabee qormaata hin taane natti argisiise; yeroo immoo lammata gonkumaa qormaata hin ta’u.”—

"Waaqayyo na argisiise," jechuun, sun ni jijjiirama. Wanti isaan waggaa itti aanu keessatti A Sketch of the Christian Experience and Views of Ellen G. White jedhamu keessatti godhan, keeyyata hima-tokko sana fudhatanii keeyyata isa duraa wajjin walitti ni maku. Isa keeyyata tokko ni godhu.

Garuu, akkasumas, yoo jechi tokko yookaan jechoonni muraasni qubee furdoo taʼaniin barreeffaman, jijjiiramoonni gosa biraa tokko tokko ni jiraatu; akkas jechuukoo maal akka taʼe immoo fakkeenya tokko isiniif nan kenna.

ᱟᱨ ᱛᱮᱥᱟᱨ ᱯᱮᱨᱟᱜᱽᱨᱟᱯ ᱨᱮ ᱱᱚᱣᱟ ᱢᱮᱱᱟᱜᱼᱟ,

—“Sana waaʼee —Guyyaa guyyaa’ wajjin wal qabatee akka jecha —aarsaa’ jedhu ogummaa namaatiin itti dabalame, matnicha keessattis kan hin qabamne taʼe arge; yeroo murtiin itti kennamu gaʼe jedhu kan labsan immoo ilaalcha isaa sirrii taʼe Gooftaan isaaniif kenne. Bara tokkummaan jiru ture keessatti, bara 1844 dura, jechuun ni dandaʼama hundinuu ilaalcha sirrii waaʼee —Guyyaa guyyaa’ irratti walii galanii turan; garuu erga 1844 booddee, burjaajii keessatti ilaalchotni biroon fudhatamanii, dukkannii fi burjaajiinis itti aananii dhufan.”—

Sana booddee fuula sanaa keessatti keewwata xalayaa jabeessame itti aanu [keewwata afraffaa] akkana jedha,

“Mośćidruwa mo aŋaŋko daß, Gwi zala 1844-ra talap test maŋaɔaŋ, ar gwi siŋaŋbo da test maŋaɔaŋ ko.”—

"Waaqayyo natti mul’ise," jechuun sun ni jijjiirama.

Wanti isaan bara itti aanu keessatti A Sketch of the Christian Experience and Views of Ellen G. White keessatti gochuu deeman, keeyyata hima tokko qofa ta’e sana fudhatanii keeyyata isa dura ture waliin walitti makuudha. Isaan isa gara keeyyata tokkootti jijjiiru.

Isaanis, “Gooftaan natti argisiise” jedhamu gara “Anis nan argifame” jedhutti jijjiiruuf jiru. Tolee? Keewwata lamaan sana keewwata tokko ni godhu, akkasumas bara 1851 keessatti gara, “Anis nan argifame,” jedhutti ni jijjiiru.

—“Achiis namoota dogoggora guddaa keessa jiran tokkootti nan agarsiifame; inniis qulqulloonni Gooftaan dhufuu isaa dura Yerusaalem moofaa dhaquu akka qaban, fi kkf, jedhu. Ilaalli akkanaa ergaa ergamaa sadaffaa jalatti hojii ammaa Waaqayyoo irraa yaadaa fi fedhii namaa fageessuuf kan qophaa’e dha; yoo nuti Yerusaalem deemuun nu irra jiraate, yaadni keenya uumamaan achuma ta’a; akkasumas qulqulloota Yerusaalem geessisuuf jecha qabeenyi keenya faayidaa hojiiwwan biroo irraa ni tura. Dogoggora guddaa kana keessa akka seenan itti dhiifamanis sababiin isaa, dogoggora isaanii waggoota hedduu darban keessatti keessa turan sana himatanii dhiisuu isaanii dhabuu isaanii akka ta’e nan arge.” Review and Herald, November 1, 1850.

Garuu, yeroo ati Early Writings bira geessu, isaan maal akka godhan ni beektaa? Isaan “I was also shown” jedhu ni dhiisu; achitti Early Writings keessatti keeyyata tokko keessatti akkana jechuun ni argama: “Yommuu walitti dhufeenyi 1844 dura turetti, hundi isaanii jechuun ni danda’ama ilaalcha sirrii waa’ee —Daily’ irratti walii galan turan; garuu 1844 irraa jalqabee, jeequmsa keessatti, ilaalchota biroon fudhataman, dukkannii fi jeequmsi immoo itti aane.” Isaan “I was also shown” jedhu dhiisanii, himni itti aanu immoo akkana jedhu: “time had not been a test since 1844.” Akkasuma tasuma yaadni kun, yeroo qorumsa hin taanee jedhu, wantoota ishee ifatti agarsiifaman keessaa tokko akka ture hin beektu. Ati kana akka inni kutaa ifa isheen Daily irratti qabdu keessaa tokkootti, ilaalchi sobaa jeequmsa uumu sana irratti, amanta.

Kun isa jalqabaa miti. Isin isa jalqabaa qabdu. Isa ilaalaa.

Tarkaanfii Itti Aanu (Tarkaanfii Lammaffaa)—1851 Muuxannoo fi Ilaalcha Kiristaanaa Ellen G. White Gabaabinaan Ibse

Ergasii kana jalatti, **A Sketch of the Christian Experience and View of Ellen G. White** kan bara 1851 maxxanfame ni qabdu; akkasumas, ibsa bal’inaan jijjiiramoota raawwataman ni qabdu, jijjiiramni baay’ee, baay’ee hiika guddaa qabuus jira.

Fulbaana 23, Gooftaan yeroo lammaffaaf harka isaa diriirsee hambaa saba isaa deebisee argachuuf akka hojjetu, yeroo walitti qabamaa kana keessattis carraan hojii dacha jechuun cimee itti fufuu akka qabu na argisiise [duraan—“showed”]. Facaasamuu keessatti Israa’el rukutamee cicciramee ture; amma garuu yeroo walitti qabamaa kana keessatti Waaqayyo saba isaa fayyisee hidhata isaanii ni hidha. Facaasamuu keessatti dhugaa babal’isuuf tattaaffiin godhame bu’aa xiqqoo qofa qaba ture, xiqqoo qofa yookaan homaa iyyuu hin raawwanne; walitti qabamuu keessatti garuu, yeroo Waaqayyo saba isaa walitti qabuuf harka isaa kaa’e, tattaaffiin dhugaa babal’isuuf godhamu bu’aa itti yaadame ni qabaata. Hundi isaanii hojii kana keessatti tokko ta’anii hinaaffaadhaan hojjechuu qabu. Ani, namni kam iyyuu amma yeroo walitti qabamaa kana keessatti nu bulchuuf fakkeenya facaasamuurraa fudhatuun dogoggora akka ta’e nan arge; sababni isaas, yoo Waaqayyo amma nuuf yeroo sana godhe qofa godhe, Israa’el matumaa walitti hin qabamu ture. [Removed: Dhugaan waraqaa tokko keessatti maxxanfamee ba’uun akkuma lallabamee barbaachisaa dha.] [Paragraphs Combined] Ani arge [duraan—“the Lord showed me”] akka chaartiin 1843 harka Gooftaatiin qajeelfame [duraan—“by His hand”], akka inni hin jijjiiramne; [duraan—“no part of it should be altered”] lakkoofsonni sun akkuma inni barbaade akka ta’an. Harki isaa isa irratti turee dogoggora lakkoofsota keessaa tokko tokko keessatti dhoksee ture, akka namni tokko iyyuu isa hin argineef, hamma harki isaa irraa kaafamutti.

“Ergasii ani waaʼee —Guyyaa hundumaa,’ jecha —aarsaa’ jedhamu akka ogummaa namaatiin keessatti dabalame, akka inni barruutti kan hin qabaanne, fi akka Gooftaan ilaalcha isaa sirrii warra iyya saʼaatii murtii labsaniif kenne nan arge. Yeroo walitti dhufeenyi jiru, bara 1844 dura, jechuun ni dandaʼama jechuun hundumtuu ilaalcha sirrii waaʼee —Guyyaa hundumaa’ irratti walii galanii turan; garuu erga bara 1844 irraa jalqabee, burjaajii keessatti, ilaalchota biraa fudhatamaniiru, dukkanni fi burjaajiinis isaan duukaa buʼe. [Keewwatoota Walitti Makaman] Ani akkasumas [Duraan—“Gooftaan natti argisiise”] yeroo bara 1844 irraa jalqabee qormaata akka hin taane, fi yeroo deebiʼee yeroo kam iyyuu qormaata akka hin taanee nan arge.] A Sketch of the Christian Experience and Views of Ellen G. White, ExV 61–62.

Yeroon Ergaa Malee Sadaffaa Waliin Hin Walqabanne

Ellen White mul’ata adda ta’e qaba turte; mul’atni sun dhuma irratti kan Early Writings keessatti argamu irraa addaa ture. Isheen mul’ata hedduu qabdi turte; garuu, mul’ata tokko keessatti waan tokko itti himame; keeyyata tokko itti himame, isheenis isa barreessite.

“ቡኤ ታና ዳንንቲ ሀናውና መልእክቲ ሲዛንቲ መላእክት ጋዓንዶ ዶምግዶ ቡኤ ሃይማኖ ባባይ ጊዳና ያዶ ጎይኖ ዶም ዴንጋዳንዳ ባሻንካዎ ናባ ዴንጋዳንዳ እስኪን እንዳይያ ያዶ ጋይሳና፤ አሳ ዴንጋዳንዳ ማላ ጌና ፈተና ኣይክናንዶ። ኣና ሄይሳና ኣማን ኣማን ዴንጋዳንዳ ዶምጋዶ ካይን ጊዳ ሐሰተኛ እንቅስቃሴ ያዶ ኣርኪያ እንዳይኖ፤ መልእክቲ ሲዛንቲ መላእክት ዴንጋዳንዳ ካይን ኣቲ ጉባላ ብርቱዓ እንዳይኖ ኣና ሄይሳና። ኣና ሄይሳና እዛ መልእክቲ ባላ መሠረታን ላይ ጋና ዴይሳንዶ እንዳይኖ፣ እዛን ኣቲ ብርታት ሃናና ዴንጋዳንዳ ኣይኖርባታንዶ፣ እዛ ጉማቲ ሃይላን ጎይናንዶ፣ ካያ ስራዋ ፈጽማንዶ፣ ጽድቅናን ውስጥ ኣህፃር እንዳይያ።” A Sketch of the Christian Experience and Views of Ellen G. White, ExV 48.

Achitti maal waa’ee maaliiti dubbachaa jirti? Ergaa Ergamaa Sadaffaa yeroo wajjin deebiinee walitti hidhachuu gonkumaa akka hin qabne, sirrii miti ree?

Ameen? Na wajjin jirtaa?

Kun eessa argattu? Eessa keessatti argama?

DHAGEEFFATTOOTA IRRAA: (Deebii hin jiru.)

DHAGGAA'IRRAA: Muuxannoo fi Ilaalcha Kiristaanaa Gabaabinaan.

Cuunfaa Muuxannoo fi Ilaalcha Kiristaanaa Ellen G. White, fuula 48, fuula 48.

Tole. Caqasni inni irratti mari’achaa jirru kan Review and Herald, Sadaasa 1850 irraa fudhatame eessa arganna; inni sun A Sketch of the Christian Experience and Views of Ellen G. White keessatti eessa jira? Egaa, inni kan argamu, yoo yaadannoo keessan keessatti duubatti deebitan, A Sketch of the Christian Experience and Views of Ellen G. White, fuula 61 fi fuula 62 irratti argama.

Mul’ata Kiristaanaa fi Ilaalchota Ellen G. White keessatti mul’ata fuula 48 irratti galmaa’e tokko qabdu; achiis mul’ata dhuma irratti Early Writings keessatti, fuulota 61 fi 62 irratti argamu qabda. Isaan fuulota 13 yookaan 14n wal irraa fagaattanii jiru, sirrii mitii?

Amma waa’ee Early Writings yommuu gaʼu maal gochuuf jiru? Isaan kutaa barruu fuula 48 irraa kana fudhatanii, ibsa ishee yeroo inni ammas qormaata akka hin taane jedhu sanaa battalumatti itti aansuun galchuuf jiru. Mulʼata lama walitti qindeessanii kaaʼuuf jiru.

Ati dubbachaa?

NAMA DHAGGEEFFATTOOTA KESSATTI JIRU: Eeyyee.

Ati hubattaa waan ani jedhu ni hordoftuu?

NAMNI DHAGA'AMAA KEESSAATTI YAAMAME: (Mirkaneessa.)

Tole, sababni isaa ani si irratti mirkaneeffannaa xiqqoo taʼe nan arga.

Tarkaanfii Dhumaa (Tarkaanfii Sadaffaa)—Barreeffamoota Duraa 1882

Tole. Amma, ani deebi’ee gara fuula 6ffaa keessaa yaadannoo keessanii dhufeera; amma immoo Early Writings irra deebitanii qabdu.

Akkasumas kan barruu kana jajjabinaan agarsiisaniif sababiin isaa, kutaan barruu as jiru, bakka akkana jedhu keessatti, “. . . Tokkummaan yeroo turetti, bara 1844 dura, jechuun ni danda’ama hundi isaanii ilaalcha sirrii waa’ee ‘guyyaa-guyyaa’ irratti tokkummaadhaan turan; garuu burjaajii bara 1844 boodaa keessatti, ilaalchi biroon fudhatame, dukkanni fi burjaajiinis itti aananii dhufan. Bara 1844 irraa eegalee yeroon qormaata hin taane, deebi’ee immoo qormaata ta’ee hin beeku.” ati yaadachuu qabda jechuun, galmee jalqabaa mul’ata kanaa keessatti isheen duraan, “Ani agarsiifameera yeroo bara 1844 irraa eegalee qormaata hin taane,” jettee turte, innis keeyyata addaa ture. Wanti isheen waa’ee Guyyaa-guyyaa irratti maaltu isheef agarsiifame fi wanti waa’ee yeroo akka qormaataatti ta’uu isheef agarsiifame gidduutti garaagarummaan akka jiru mirkaneessitee turte; akkasumas keeyyanni itti aanu, kan Ergaa Ergamaa Sadaffaa wajjin yeroo walqabsiisuu dhabuu irratti dubbatu, mul’ata jalqabaa keessatti hin turre. Innis fuula 48 irratti Life Sketches keessatti ture malee, fuula 61 fi 62 irratti miti.

Garuu, yeroo ati gara *Early Writings* bara 1882 dhuftu, isaan walitti ni qindeessan; kanaafis, yeroo ati gara bara 1930mootaatti geessu, yeroo Adventizimii keessatti dukkana gadi fagoo keessa seentutti, Willie White yeroo ati waaʼee *the Daily* qorattu keessatti isa yeroo keessatti qorachuu akka qabdu ni jedhu—“Dhiifama, Willie, itti gaafatamummaan kee galmee seenaa sirrii *Spirit of Prophecy* kennuu kan ture siʼi. Ati isa *Spirit of Prophecy* mormee fashalsuu qabdu turte. Atis keessatti dhiyeessa kee *Early Writings*, fuula 75 irratti, maddoota jalqabaa tuffatte; maddoonni jalqabaa sun immoo yeroo ati falmii kana—*the Daily* keessatti haala yeroo keessatti ilaalamuu qaba jedhu—*Early Writings*, 74 irraa kaasite, kun guutummaatti soba akka taʼe ni jedhu.”—Kun soba dha! Galmeen *Spirit of Prophecy* isa deeggaruu hin dandaʼu. Seenaa yeroo sanaatis isa deeggaruu hin dandaʼu.

Tole. Qabxiin 1ffaa irratti, Obboleettii White akka jedhuutti, Early Writings, 74 keessatti waaʼee “Daily” ilaalcha sirrii taʼeertu jira. Mormiin guddaan seenaa keessatti boodarra dhiyaate inni ijoon, yeroo kutaa sana Early Writings, 74 keessatti qorattan, haala yeroo murteessuutti isa kaaʼuu qabdu jedhuudha. Mormiin sun sobaadha; sirrii miti!

Kanaaf, amma qajeelcha sirrii waaʼee Guyyaa hunda dhiʼaatu tokko qofa akka jiru irratti hafneerra. Tolee? Garuu, yaada tokko dabalataa keewwata kana keessaa ni ilaalla.

“Inni, ‘Fulbaana 23ffa, Gooftaan natti argisiise . . . .’ jedha.” Fulbaana 23ffa, yoom? 1850: “Fulbaana 23ffa, 1850, Gooftaan natti argisiise.”

Inni maal agarsiise?

Tole wantoota inni ishee argisiise keessaa tokko akka taʼe, bara 1844 jalqabee ilaalchi biraa waaʼee “Daily” jedhu fudhatamaa dhufee jira.

Fulbaana 23, 1850tti Gooftaan na agarsiise . . . . Yeroo tokkummaan turetti, 1844 dura, jechuun ni danda’ama hundi isaanii ilaalcha sirrii waa’ee “Guutuu Guyyaa” irratti tokko turan; garuu 1844 irraa jalqabee, burjaajii keessatti, ilaalchi biroon fudhatamee, dukkannii fi jeequmsi itti aanan. The Review and Herald, Sadaasa 1850.

Bitooteessa 1850 “Guyyaan Guyyaa” Mana Qulqullummaa Lafa irraa ti

Kanaaf, jala fuula 6 irratti keeyyata tokko qabdu; innis Review and Herald, Bitootessa 1850 irraa kan fudhatame dha, akkasumas barruu Daawit Arnood ti.

Barruu kana keessatti Daawit Arnoald akka barsiisutti, “Daily” inni Kitaaba Daani’el keessatti ibsame sun iddoo qulqulluu Yihuudotaa Yerusaalem keessatti argamu kan Roomaan Waaqeffannaa-buutummaan bara AD 70 keessatti irraa buqqifte dha.

Fulbaana 1850 “Guyyaa Guyyaa” tajaajila Iddoo Qulqullummaa Kiristoos ti.

Achiis, Fulbaana 1850 keessatti, waggaa walfakkaataa sana keessa—akkuma karaa biraatiin, bara 1850 keessatti gulaalaan Review and Herald eenyu ture? Maqaan isaa James White dha.

Kanaaf, James White Fulbaana bara 1850 keessa, mata-duree Crosieriin barreeffame tokko maxxanse; innis “Daily” tajaajila Qulqullina Mana Qulqullummaa Kiristoosiin bakka bu’a jedhee barsiisa.

Amma, James White kallattiin kana kallattiin barsiisu hin jedhu; garuu namoonni ibsa keessaa ka’umsa fudhatanii, inni kana barsiisaa jira jedhu. Anis maaliif kanaan jedha? Sababni ani kanaan jedhu isa kanaaf: Fulbaana bara 1850 keessatti, Obboleettii White akka jettetti, bara 1844 irraa eegalee ilaalchawwan biraa waa’ee Daily irratti dukkanaa fi jeequmsa keessatti fudhataman, jeequmsis itti aansee dhufe.

Yaad-rimeewwan lamaan kun [Arnold fi Crosier] ilaalcha Piyoonerotaa kan “Daily”n amantii waaqeffannaa tolfamaa taʼe miti.

Fuula 7 irratti immoo keewwata lamaan barruu Crosier irraa fudhatamtan ni qabaattu; achitti inni “Daily” tajaajila Mana Qulqullummaa Kiristoos taʼuu isaa irraa xumura kaasu.

Loogikii James White

Maqaan kunoo yoo inni caalaatti beekuu isaa beekee, Jeyims Waayit barruu kana maxxansaa? Sababni isaa, yaadannoo keessan keessatti “Loojikii Jeyims Waayit” jedhamee argamuudha.

Wanti jalqabaa booddee Abdii Citee sanaa maxxanfame *A Word to the Little Flock* jedhama; namoonni sadii maxxansa sana keessatti barreessitoota turan immoo James fi Ellen White akkasumas Joseph Bates turan. Wanti jalqabaa namoota karaa sana irratti itti fufanii duukaa bu’aniin Onkoloolessa 22, 1844 booddee maxxanfame barruu kana ture; barruu kana keessattis Obboleettiin White ilaalcha Crosier ni deeggarte—ilaalcha isaa waa’ee *Daily* miti, garuu ilaalcha isaa waa’ee Kristos Iddoo Qulqulluu keessaa gara Iddoo Hundumaa Caalatti Qulqulluuutti darbuu isaa.

Hubadhaa, kun Obboleettii White dha. Kunis sababii James White barruu Crosier maxxansuuf fedhii qabaatuuf; akkana jedha,

“Akkuma Manni Qulqullummaa dhuma guyyoota 2300tti qulqulleeffamu Mana Qulqullummaa Yerusaalem Haaraa, isa Kiristoos tajaajilaa taʼe, akka taʼe nan amana.”—kun Ellen White dha—“Gooftaan mulʼataan na argisiise, waggaa tokkoo ol dura, akka Obboleessi Crosier waaʼee qulqulleeffamuu Mana Qulqullummaa fi kkf irratti ifa dhugaa qaba ture; akkasumas akka fedhiin Isaa Obboleessi C. ilaalcha inni nuu kenne Day-Star, Extra, February 7, 1846 keessatti barreessuudha. Ani guutumaan guutuutti Gooftaadhaan aangoo kennameefii, Extra sana qulqulloota hundumaaf akka gorsu nan dhagaʼa.”

“Kotaan kun sararoonni kun siif, akkasumas ijoollee qaalluu isaan dubbisuu danda’an hundumaaf eebba akka ta’an nan kadhadha.” A Word to the Little Flock, May 12, 1847.

Kanaafuu, namoonni hamma har’aatti illee, seenaa barreessitoota ammayyaa tokko tokko keessaa warri Adventizimii keessatti argaman akkana jedhu: “Mee achi ilaalaa. Ellen White barruu Crosier irratti eebba waliigalaa ishee guutuu kenniteetti; kanaafuu, wanti Crosier waa’ee Daily jedhee, jechuun tajaajila Qulqullicha Kiristoos, dhugaa ta’uu qaba.” Isaan kana yeroo jedhanitti, seenaa garagalchaa jiru; sababiin isaas, barruun Crosier kutaa saddeet of keessaa qaba ture; fi jalqabuma irraa kaasee Adventistoonni akka hubatanitti, kutaan isaanii keessaa afur dukkana guutuu turan, innis Adventizimii keessatti gonkumaa, gonkumaa, gonkumaa irra deebi’amee hin maxxanfamne.

Akka fakkeenyaaf, barruu sana keessatti ilaalchawwan isaa keessaa tokko, yeroo Yesus deebi’u waggoonni kuma tokko nagaa akka jiraatan ture. Adventistoonni kana hin amanani, yeroo kamittiyyuu hin amanne. Hubannoon sun hubannoo William Miller diddeedha; kunis dhugaa hubachuuf William Miller karaa sirrii irra akka ture agarsiisa. Barsiisni sun barsiisoowwan hubannoo Milleriitiin kallattiidhaan faallaa ta’an keessaa isa tokko dha.

ᱛᱚ, ᱡᱟᱦᱟᱱ ᱠᱨᱳᱥᱤᱭᱟᱨ ᱱᱚᱣᱟ ᱟᱴᱷ-ᱵᱷᱟᱜ ᱟᱞᱮᱠᱷᱟ ᱵᱟᱦᱨ ᱮᱢᱚᱜᱼᱟ, ᱩᱱᱠᱩ ᱮᱠᱮᱱ ᱮᱛᱮ ᱛᱮᱜ ᱵᱩᱡᱷᱟᱹᱣᱟ ᱡᱮ ᱱᱚᱣᱟ ᱟᱴᱷ ᱵᱷᱟᱜ ᱢᱮᱱᱛᱮ ᱯᱩᱱ ᱵᱷᱟᱜ ᱫᱚ ᱯᱩᱱᱨᱢᱩᱫᱨᱚᱱ ᱞᱟᱹᱭᱟᱠ ᱵᱟᱹᱱᱩᱜᱼᱟ।

Garuu, Jeems Wiitiin kutaa Kiroosiyeer keessatti “Daily” tajaajila Iddoo Qulqulluu Kiristoos taʼuu irraa xumura baasu sana ni maxxansa; garuu, inni kutaa afur sana qofa irra deebisee maxxansuuf deema. Kutaalee afur kan biroo irra deebisee maxxansuuf hin deemu. Garuu, Jeems Wiitiin kutaalee afur Kiroosiyeer sana irra deebisee maxxansuuf, maxxansa lama keessatti isa maxxansuu qaba. Inni Fulbaana 1850 keessatti yeroo lama isa maxxansuu qaba ture.

Bara 1850 keessa maxxansa isaa Review and Herald keessatti iddoon gahaan hin turre; kanaafuu, mata-duree Crosier waaʼee Kiristoos Iddoo Qulqulluu irraa gara Iddoo Hundumaa Caalaa Qulqulluutti ceʼuu isaa irratti barreesse hunda akka galchuu dandaʼuuf, bara 1850 keessa jiʼa Fuulbanaa keessatti maxxansa Review and Herald lama maxxanse.

Amma, Gerard Damsteegt irraa akka hubattanitti, inni madaallii seena-qabeessaa kana kennaa jira: Adventistoonni yeroo hunda akka beekan, barruulee Crosier keessaa kutaan tokko dogoggoraa akka turee fi irra deebiʼamee maxxanfamuu akka hin dandeenye.

“Inni [Ellen Harmon] akkana jette: —Gooftaan mul’ataan na argisiise, waggaa tokkoo ol dura, obboleessi Crosier waa’ee qulqulleessuu Mana Qulqullummaa, fi kkf irratti ifa dhugaa qabaachuu isaa; akkasumas obboleessi C. ilaalcha inni Day Star Extra, Guraandhala 7, 1846 keessatti nuuf kenne sana barreessuun fedhii Isaa akka ta’e. Ani Extra sana qulqulloota hundumaaf akka dhiheessuuf Gooftaadhaan guutummaatti aangoo qabaachuu koo nan dhaga’a’ (Xalayaa. E. G. White irraa gara Curtisitti, Word to the Little Flock, 12). Adventistoonni Guyyaa Torbaffaa ibsa kana yeroo baay’ee akkana jechuun hiiku turan: dhiheessiin Crosier dogoggora irraa bilisa hin turre; garuu falmiin isaa guddaan kan fakkeenya-gosaatiin dhihaate sirrii ture. Maxxansi irra-deebiin barruu sanaa kutaa isaan sirrii hin ta’in jedhan hambise.” P. Gerard Damsteegt, Foundations of the Seventh-day Adventist Message and Mission, 125.

ᱩᱱᱤᱭᱟᱹ ᱟᱨ ᱡᱚᱦᱚᱸᱱ ᱯᱩᱨᱱᱚ ᱫᱚᱞᱤᱞ ᱫᱚ ᱯᱩᱱᱨᱢᱩᱫᱨᱚᱱ ᱠᱚ ᱫᱟᱲᱮ ᱭᱮᱫᱟᱭ ᱛᱟᱦᱮᱸᱠᱟᱱᱟ

Amma immoo, fuulaa itti aanutti W. A. Spicer dhimma isumaaf ragaa kennaa jira: isaan yeroo hunda barruuleen Crosier dogoggora akka of keessaa qaban ni beeku turan, kutaaleen afur sunis deebi’anii gonkumaa hin maxxanfamne.

“Nama gaddisiisaatiin dubbachuun, Crosier dargaggaan ifa dhugaa Sanbataa keessatti yeroo xinnoo qofa adeeme. Booda inni barsiisa mana qulqullummaa, isa ijaaruu keessatti gargaare, in morme. Obboloonni keenya hojii jalqabaa keessatti ibsa isaa waaʼee mana qulqullummaa yeroo hedduu barruulee isaanii keessatti irra deebiʼanii maxxansan; garuu galmee isaa guutuu matumaa irra deebiʼanii maxxansuu hin dandeenye. Isaan keessatti inni ibsa mana qulqullummaatti yaada tokko tokko waaʼee bara dhufu dabalatee ture—mootummaa yeroo muraasaa lafarratti argamu, yeroo Dhufaatii Lammaffaatti bara ulfina qabeessa tokko lafa kana irratti taʼuun. Wantoota kana obboloonni keenya yeroo hundumaa ni dhiisan. Barsiisonni kun waaʼee bara dhufuu sanaa guutummaa naannichaa keessatti yeroo sana babalʼatanii turan. Barsiisni sun ergaa dhufaatii isa ifa taʼe wajjin matumaa hin walsimu ture; shakkii tokko malee raacitichi dogoggoraa kun dargaggoota irraa gara fagaatutti geessuudhaan dhugaa Sanbataa fi mana qulqullummaa irraa isaan kaase. Yeroo gabaabaa keessatti inni sochii keenya jalqabaa irratti mormii hadhaaʼaa taʼetti garagale.” W. A. Spicer, Review and Herald, December 14, 1939

Yaadni guddaan, namoonni yeroo ammaa kun jiran tokko tokko kan raggaasisa Obboleettii White barruu Crosier A Word to the Little Flock keessatti kenne fudhatan, namoota akka Heidi Heikes, Heidi Heikes kitaaba gowwummaa isaa isa waa’ee “Daily” tajaajila Iddoo Qulqulluu Kiristoos ta’uu jedhu barreesse fakkaatan, kana akka tokkoo keessaa mormii isaa godhatu.

Namoonni waan kana godhan dhugaa seenaa tuffachaa jiru. Isaan mata dureewwan Crosier hundumaa irra deebi’anii maxxansuu matumaa hin dandeenye. Kana malees, deggeraan Ellen White kitaaba *A Word to the Little Flock* keessatti kennite inni guutummaatti ilaalcha Crosier hundumaa irratti raggaasuu dha jechuun cimsuun, Adveentistoonni bara kuma tokkoo nagaa ni dhufa jedhanii amanan jechuu irratti cimsuudha. Innis falmii gowwummaa ti.

Seenaa sobaa ti; kunis namoota gowwoomsuuf, akkasumas jeequmsaa fi dukkana uumuuf raawwatama.

Kanaaf, isin seenaa barreessitoota lama qabdu; Spicer inni du’ee fi Damsteegt inni ammallee jiraatu; garuu ani isiniif mirkaneessa, Spicer yookaan Damsteegt, isaan keessaa tokko illee, waan ani dhiheessu kana irratti ana waliin walii hin galu. Eeyyee, hin galu. Kanaafuu, isin seenaa barreessitoota lama kan wal morman ta’an, waan ani isinitti himaa jiru irratti walii galan qabdu. Deeggarsa Ellen White maqaa Crosieriin barruu sanaaf kennite irraa, wanti achi keessa jiru hundinuu mudaa tokko illee hin qabne jechuun hiika kennuuf sababiin tokkollee hin jiru.

Advent Review—Volumi 1, Auburn NY, Lakkoofsa 3

Advent Review—Jildii 1, Auburn NY, Lakkoofsa 4

አድቬንት ሪቪው—ቅጽ 1፣ ኦበርን ኒው ዮርክ፣ ልዩ ቁጥር

Yeroo James White Fulbaana bara 1850 keessatti barruu Crosier kan The Review and Herald maxxansuu jalqabe, sun Jildii 1, Lakkoofsa 3 ture.

Garuu inni hundumaa isaa Jildii 1, Lakkoofsa 3 keessatti galchuu hin dandeenye; kanaafuu, barruu sana Jildii 1ffaa The Review and Herald, Lakkoofsa 4 keessatti xumure. Kana immoo yoom godhe? Fulbaana bara 1850 keessatti.

Egaa, Fulbaana bara 1850 keessatti maaltu taʼe? Obboleettiin Waayit mul’ata tokko keessatti akkana jette: “Fulbaana 23, 1850 Gooftaan na argisiise . . . . Yeroo tokkummaan turetti, bara 1844 dura, jechuun ni danda’ama hundi isaanii jechuun ni danda’ama ilaalcha sirrii waa’ee ‘Daily’ irratti tokkummaan turan; garuu erga 1844 jalqabee, jeequmsa keessatti, ilaalchawwan biroon fudhatamanii, dukkannii fi jeequmsi itti aanan. The Review and Herald, Sadaasa 1850.”

Abbaan manaa ishee eenyu ture? Inni gulaalaa The Review and Herald ture.

Kanaaf, yeroo niitiin isaa, “Yaaqoob, ani waan Gooftaan naaf amma iyyuu dubbate ni beektaa? Nu ilaalchota ‘Daily’ warra hubannaa Pioneeronni jedhu, akka ‘Daily’ waaqeffannaa tolfamaa taʼe sanaa faallessan beeksisuu hin qabnu jedhamnee natti himame; sababiin isaas inni dukkanaa fi jeequmsa fideera,” jetteen maal godhe?

Kanaaf, Jeyms Wiiti maal godhe? Inni Fulbaana bara 1850 keessatti Review and Herald biraa maxxanse; ji’a tokko keessatti sadii. Innis Volume 1, Special Edition jedhamee waamama.

Inni maal hojjete? Barruu Crosier irra deebi'ee maxxanse; wanta Crosier waa'ee “Daily” jedhe immoo irraa haqe!

ଓ ଭାଇମାନେ ଓ ଭଉଣୀମାନେ, ଏହା ଏକ ଐତିହାସିକ ପ୍ରମାଣ ଯେ ଜେମ୍ସ ଓ ଏଲେନ୍ ହ୍ୱାଇଟ୍ ବୁଝିଥିଲେ ଯେ “ଡେଲି” ବିଷୟରେ କ୍ରୋସିଅରଙ୍କ ମତ ଭୁଲ ଥିଲା ଏବଂ ଏହା ଅନ୍ଧକାର ଓ ଅସ୍ପଷ୍ଟତାକୁ ଆଣିଥିଲା।

Eenyu waaʼee guyyoo hundaatiin ilaalcha Crosier maal ture? Inni tajaajila Iddoo Qulqulluu Kiristoos ture jedhee amana.

Kanaaf, Early Writings, 74 keessatti yeroo isheen, “Fulbaana 23, Gooftaan akka na argisiiseetti, Milleritootni waa’ee Daily ilaalcha sirrii qaban ture” jettetti, ragaan seenaa mul’isu, Milleritootni akka hubatan—

Amma, obbolootaa fi obboleettota, obbolootaa fi obboleettota, dhugaa kana hin darbiinaa: Kun maalidha? Fulbaana 1850 keessatti Obboleettii White erga bara 1844 irraa jalqabee ilaalchawwan biroon waaʼee “Daily” fudhatamanii akka turan itti mulʼifame; Caamsaa 1850 keessatti Arnold “Daily” iddoo qulqullaaʼaa Yihudootaa akka taʼe dhiyeesse; Fulbaana 1850 keessatti kutaan 1 keessaa 2 barruu Crosier maxxanfame, keessatti dhiyeessiin isaa waaʼee “Daily” tajaajila iddoo qulqullaaʼaa Kiristoos akka taʼe of keessaa qaba; Fulbaana 1850 keessatti kutaan 2 keessaa 2 barruu Crosier maxxanfame; Fulbaana 1850 keessatti barruun Crosier irra deebiʼamee maxxanfame, garuu ilaalchi isaa waaʼee “Daily” keessaa baafame? Maaltu adeemaa jira?

Waggaauma barauma 1850 kana keessatti Chaaritiin kun qophaaʼe ni argina; Chaaritiin kun waaʼee Isa Guyyaa Guyyaadhaan maal jedha? “Bulchiinsa Phaagaanaa yookaan ISA GUYYAA GUYYAADHAAN irraa fuudhame. Dan. 11:31 508.”

Ellen White namoota warri Iyya Sa’aatii Murtii kennan waa’ee “Daandii Guyyaa” maal akka ta’e ni beekti turte. Yommuu isheen ilaalcha sirrii qabaachuu isaanii jettu, ilaalchi sirriin inni akka mootummaa Waaqeffannaa ta’e kan irraa fudhatame bakka bu’u, “Daandiin Guyyaa” Waaqeffannaa bakka bu’a, akka ta’e ni beekti turte.

Akkasumas bara 1850 kana keessatti, galmeen seenaa isheen barsiisa “Daily” tajaajila Iddoo Qulqulluu keessatti Kiristoosin agarsiisu jedhamu didde, abbaan manaa ishees didde, jechuun ni mirkaneessa; kun immoo barsiisa Dhaabbanni Qorannoo Macaafa Qulqulluu Waldaa Adventistii Guyyaa Torbaffaa deggeru dha. Innis barsiisa tajaajiltoonni of-deggaran, akka Heartland fi Steps to Life, deggeran dha. Innis barsiisa dukkanaa fi burjaajii fide dha.

ⴷⴰⵖⴰ, ⵎⵎⴽⵜⵉⵜ ⵅⴼ ⵡⴰⵢⴰ ⵢⴻⵜⵜⵓⴰⵎⴰⵍⴰⵏ ⵅⴼ ⵜⴰⴽⴰⵔⴹⴰ ⵏ 1850. ⴰⵢⴰ ⵢⴻⵍⵍⴰ ⴷⵉ ⵡⴰⵢⵢⵓⵔ ⵏ ⵏⵓⵡⴰⵏⴱⵉⵔ 1850. ⴷ ⴰⵢⴰⴷ ⵏⵏⴰⵜ ⵡⴰⵢⵢⵓⵔ ⴰⵏⵏⴰⵖ ⴳ ⵜⴻⵔⵥⴰ ⵏⵏⴻⵙ ⵜⴰⵎⵓⴽⵔⵉⵙⵜ ⴰⵏⵏⴰ ⵜⴻⵙⵙⴻⴽⵍⴻⵙ, ⵜⴰⵏⵏⴰ ⴰⴷ ⵜⴻⵣⵔⵉ ⴳ ⵓⵎⵀⴰⵍ ⵏⵏⴻⵙ ⵙⴳ 1851, ⵉⵏⵏⴰ ⴷⵉ 1882 ⵜⴻⵡⴹⴰ ⵙ Early Writing, ⴳ ⵡⴰⵢⵢⵓⵔ-ⴰ, ⴳ ⵡⴰⵢⵢⵓⵔ-ⴰ ⵏⵏⴰⵖ, ⴳ ⵏⵓⵡⴰⵏⴱⵉⵔ 1850. ⵢⴻⵏⵏⴰ,

“Wiixata mootummaa gara Dorchester, iddoo obboleessa keenya jaallatamaa Nichols fi maatiin isaa jiraatanitti deebine.”

Asitti ol ka’an [Chaartii bara 1850, golee mirgaa gubbaa agarsiisaa], “Otis Nicholsiin maxxanfame, Dorchester, Massachusetts.” Tole? Isheen waa’ee kanaa dubbattee jirti, sirrii? Ni argituu, Chaartii kana?

—“Achitti Waaqayyo halkan sana keessatti mul’ata baay’ee nama hawwatu naa kenne; irra caalaan isaa barruu keessatti ni argitu. Waaqayyo chaartii tokko baasuuf barbaachisummaa isaa natti agarsiise. Inni akka barbaachisu nan arge; dhugaan gabatee irratti ifatti kaa’ame hojii guddaa akka hojjetu, lubbuuleenis gara beekumsa dhugaatti akka dhufan ni godha jedheen arge.” Manuscript Releases, lakkoofsa 15, 210 November, 1850.

Ishiin mana Nichols Dorchester keessa jiru keessatti mul’ata argite—kun hundinuu Chaartii kana irratti jira—akkana jechuun, “Ati chaartii tokko qopheessuu qabda.”

Akkamitti kaarticha ilaalchisee maal jetti? Isheen isa akkamitti ibsiti?

Habakkuuk 2 ilaalaa dhaqaatii, “Chaartii tokko baasuun barbaachisaa taʼuu isaa nan arge,” innis maal gochuu ture? Inni barbaachisaa ture, “dhugaan gabatee irratti ifatti akka kaaʼamuuf.” Habakkuuk 2, lakkoofsa 2, “Waaqayyos deebisee naan jedhe, Mulʼata sana barreessi; gabatee irrattis ifa godhi, . . . .” jedha. Isheen Chaartiin Otis Nichols 1850 kun, kan Dorchester, Massachusetts keessatti maxxanfame, akkuma isheen The Great Controversy keessatti Chaartiin 1843 raawwii Habakkuuk taʼuu isaa jettu, raawwii Habakkuuk akka taʼe dubbachaa jirti.

Tole, kana argitaa? Yeroo isheen mul’ata kana argatte ni argitaa? Yeruma wanti kun adeemaa turetti: “Fulbaana 23, Gooftaan na argisiise . . . . barsiifanni Waa’ee Guyyaa Guyyaa akka hojii Manna Qulqullummaa Kiristoosiitti ilaalamu dukkanaa fi jeequmsa fida,” jedhametti, abbaan manaa ishees battaluma sanatti barruu sana irra deebi’ee maxxanse, keeyyata lamaan sana immoo keessaa baase. Sana booda hanga bara 1931tti keessatti Adventizimii keessatti irra deebi’ee hin maxxanfamne; yeroo sana Willie White isa irra deebi’ee maxxansetti, barruu xixiqqaa inni maxxanse sana keessatti ragaa sobaa tokko qaba ture. Kunis mirkaneeffamee agarsiifamuu ni danda’a.

Amma immoo waaʼee yeroo kanaa wal fakkaataa taʼe irraa wanta tokko isiniif dubbisuu nan barbaada, caqasaa dheeraa tokko. Kunis gaafa Sadaasa 27, 1850 irraa ti.

Yeroo muraasaaf isiniif barreessuu dhiiseera. Amma sababoota koo isiniif ibsa. Tokkoffaa, xalayaa gaarummaa fi simannaa qabdu kan Obboleettii Arabellaa irraa argadhe erga fudhadhee booda torbanootaaf barreessuuf yeroo hin qabne; yoo akkas taʼuu baate gaaffii ishee akka torban lama keessatti deebisuuf na gaafatte sanaan wal simsiiseen ture. Xalayaa sana baayʼeen jaaladhe. Nuyi hundi xalayaa sanaan baayʼee mootummaa turre; akkasumas yeroo dheeraa ani ture kun akkuma xalayaa kana dubbistanitti dafee akka naaf deebistan isin hin dhowwin jedhuun abdanna, anis yeroo itti aanutti akkas dheerinaan hin turu.

Fayyaan Yaaqoobii fi kan koo amma baayʼee gaarii dha. Manni keenya Paariis keessatti, mana obboleessa Andirews biratti, tarkaanfii muraasa keessatti waajjira poostaa fi waajjira maxxansaa irraa dhihaatee jira. Nuti yeroo xinnoof as turra. Kun maatii baayʼee gaarummaa qabu dha, taʼus baayʼee hiyyeessa. Wanti isaan qaban hundi hanga dandaʼaniin asitti bilisa dha. Nuti yeroo as jirrutti baasii tokko illee isaan irratti taʼuun sirrii akka hin taane yaadna. Ani hunduma keessan baayʼee arguuf nan hawwa, akkasumas obboleettii jaalatamtuu Gorham.

“Walga’iin keenya Topshamitti geggeeffame kan fedhii gadi fagoo qabu ture. Namoonni digdamii saddeet argamaniiru; hundumtuu walga’icha keessatti hirmaatan.

Dilbata gaafa humni Waaqayyoo akkuma qilleensa jabaadhaan ariifatu tokkootti nu irra buʼe. Hundi isaanii miila isaanii irratti kaʼanii sagalee guddaadhaan Waaqayyoon galateeffatan; inni yeroo hundeen mana Waaqayyoo hundeeffametti taʼe fakkaata ture. Sagaleen booʼichaa sagalee iyya gammachuu irraa adda baafamee himamuu hin dandeenye. Yeroon sun yeroo moʼichaa ture; hundi jabaatanii haaromfaman. Ani kanaan dura yeroo humna akkasii qabu tokko illee hin argine.

“Walga’iin keenya itti aanu Fairhaven keessatti ture. Obboleessi Bates fi haati manaa isaa achi turan. Walga’iin sun baay’ee gaarii ture. Yeroo nuti gara mana Obboleessa Nichols deebi’anitti, Gooftaan mul’ata anaaf kenne; dhugaan gabateewwan irratti ifatti kaa’amuu akka qabu na argisiise; kunis ergaawwan ergamoota sadanatiin, lamaan duraa gabateewwan irratti ifatti taasifamanii, namoonni baay’een dhugaadhaaf murteessuuf akka ta’u ni godha.”—

Sun sirrii achi gaditti, [agarsiisaa kornya gadii bitaa Kaartaa 1850]. Tolee? Isaan waan isheen dubbattu kana Kaartaa kana irra jiru.

—“Aniis akka barruun kun maxxanfamee baʼuun akkuma ergamoonni deemuuf barbaachisaa taʼe nan arge; ergamoonni dhugaa yeroo ammaa of keessaa qabu, warra dhagaʼan harka isaanii keessa akka kaaʼaniif isaanii wajjin baatanii deemaniif barruu tokko isaan barbaachisa; ergasii dhugaan sammuu keessaa hin badu; akkasumas barruun sun iddoo ergamoonni gaʼuu hin dandeenyetti ni gaʼa. Wantoota biroos ani arge; isaanis barruu sana keessatti ni mulʼatu.”

“Akkam jirtu hunduu? Jireenya bara baraaf cimtanii tattaaffachaa jirtuu? Isin baayʼee, baayʼee argaa hawwa; yeroo dheeraa utuu hin turin akkan isin argu nan yaada. Amma yeroo qophaaʼumsaa ti; nuti hunduu bara baraaf hojii keenya sirriitti mirkaneeffachuu akka dandeenyu nan abdadha. Yeroon baayʼee gabaabaa fakkaata; waan hojjenne hundas saffisaan hojjechuu qabna.”

“Sadaasa 20, torban dabree dura, obboleessi Henry Nicholsii fi ani Topsham deemne. Kamisa [Sadaasa 21] guyyaa keessaa nyaata irraa yeroo kaane, ijoollee obboleettii Foey keessaa tokko seenee haati isaanii of wallaaltee akka jirtu nuu hime. Nuti saffisaan laga ceenee maayilii tokko deemnee obboleettii keenya jaalatamtuu Foey du’a irratti argine. Yommuu ani isheen na beekuu akka dadhabde arge, gaddi koo guddaa ture. Isheen hanga sa’aatii sadii fi afur gidduutti dhiphina guddaa keessatti yeroo dheeraa turte; achiis hafuura ishee dhumaa baafatte. Isheen abbaan warraa tokkoo fi ijoollee sadii isaanii gadda isaanii keessa akka hafan dhiiste.”

“Jimaata ganamaa [Nov. 22], obboleessi Henry akka awwaalcharratti hirmaatuuf James isa haa haadu jedhamee gara Paris dhufe. Yeroon baay’ee kabajamaa fi nama hawwatu tokko nuif ta’e. Gooftaan nu hin dhiifne; Hafuuri Isaas nurra boqote. Guyyoonni dhumaa obboleettii Foey ifatti guyyoota ishee keessaa kanneen hunda caalaa hafuuraa fi kanneen gaarii turan. Obboleessi Foey waan kanaan of jajjabeessa, jechuun isheen akka Kiristaanaatti duute. Inni immoo jabinaan of qabata. Waaqayyo rakkina kana obsaan akka danda’uuf ayyaana isaaf kenna. Egaa, abdii Waaqayyo keessatti qabachuun, isa yeroo qorumsaa fi rakkinaa hundumaa keessatti nama utubu qabaachuun, akkam gaarii dha! Abdii tokkoof, abdii gaarii tokkoof, Waaqayyoon galanni haa ga’u. Isin keessaa tokko illee abdiidhaaf kee maal kennita?”

“Amantii cimdii jabeessaa qabaa. Waaqayyotti jabaadhaa, irree isaa bara baraa irraas hirkadhaa. Inni isin hin gatu; garuu gidiraa hundumaa keessatti isin ni baata. Hundi keessan dhugaa keessatti caalaatti jabaachaa akka bartan nan abdadha. Hin laafinaa; gara mootummaa sanatti karaa keessan itti fufaa.”—

Kunoo nu deemna. Wanti ani akka ati argitu barbaadu kunooti.

—“Torban darbe darbe darbe torbe dabarsine Sabata dhumaa darbe walga’ii baay’ee nama hawwatu qabne turre. Obboleessi Hewit kan Dead River irraa achi ture. Inni ergaa tokko fide; inniis akka badiinsi warra hamaa fi rafuun du’ootaa jibbisiisaa tokko ta’ee balbala cufamaa keessaa dubartiin Izeebel, raajittiin tokko, galchite jedhu ture; akkasumas ani dubartittii sana, Izeebel, akka ta’e inni amana ture.”

ଠିକ୍ କି? ଭାଇ ହେଉଇଟ୍ କହୁଛନ୍ତି ଯେ ଏଲେନ୍ ହ୍ୱାଇଟ୍ ଯେଜେବେଲ୍ ଅଟନ୍ତି, ଏବଂ ସେ ତିନୋଟି ଭ୍ରାନ୍ତି ପ୍ରବେଶ କରାଇଛନ୍ତି।

“—Nuti isaaf dogoggora isaa kan yeroo darbee keessaa isaaf himne; akka guyyaan 1335 sun xumurame fi dogoggorri isaa baayʼeen jiru. Kun garuu dhiibbaa xiqqoo qofa qabaate. Dukkanni isaa walgaʼii irratti ni mulʼate, walgaʼichis ni harkifate.”—

Amma, kana akka kana hubattan nan barbaada. Waaʼee keewwata kanaa waanan jedhu tokko qaba; yoo dandeessan na hordofaa.

Yoo isin warra keessaa yeroo raajiiwwan yeroo xumura addunyaatti irra deebi’anii hojiirra oolchan Adventizimii keessatti yoo quunnamtan ta’e, isaan caqasoota sadii qofa qabu kan itti fayyadaman—caqasoota hedduu fayyadamu, garuu caqasoota ijoo sadii qabu kan itti fayyadaman. Kun isaanii keessaa tokko; sababni isaas, achitti deemanii akkana jedhu, “Dogoggora isaa keessaa kanneen yeroo darbanitti isaaf himneerra,” jechuunis yeroo isheen jettu “guyyoonni 1335 xumuramanii turan” jedhu, isaan kana dogoggora isaa keessaa tokko ture jechuun falmu. Akkamitti xiqqoo sarara afaanii sana dabsitanii hiikuu akka dandeessan ni argituu? “Dogoggora isaa keessaa kanneen yeroo darbanitti isaaf himneerra? Akkasumas guyyoonni 1335 xumuramanii turan isaaf himneerra”; garuu warri yeroo murteessan ni jedhu, dogoggora isaa keessaa tokko tokko yeroo darbanitti isaaf himneerra, innis tokko isaanii, ati barsiisaa jirta guyyoonni 1335 xumuramanii jiru jechuun, kunis dogoggora dha. Kanaaf, karaa lamaan iyyuu isa dabsitanii hiikuu dandeessu.

Yeroo jalqabaaf fuulaa fuulatti Eugene Prewitt wajjin walitti dhufeenya falmii qabu na mudate Oklahoma keessatti ture; innis Seenaa Millerite dhuma addunyaatti akka hin irra deebi’amne falmaa ture; anis Isa Hafuuraa Raajii keessatti caqasoota muraasa isaaf kenne.

Innis, “Jeff, akka Ellen White barreessituu of-eeggannoo hin qabne taʼuu ishee ni beekta.”

དེ་ནས་ངས་ཞུས་པ། “ཁྱེད་ཀྱིས་གང་ཞིག་གསུངས་པ་ཡིན?”

Inni immoo gara jecha kanaa deeme. Inni akka jedhuutti, jechi kun isheen barreessituu of eeggannoo hin qabne taʼuu ishee mirkaneessa; sababni isaas, isheen akka ani beeku, warri yeroo murteessan yoo fedhan jecha kana jalʼisuu akka dandaʼan ni beekti.

Amma immoo, bakki akka Washitaa keessatti dhiibbaan barattoota ishee barsiisuun Ellen White barreessituu of eeggannoo hin qabne taʼuu ishee jedhu jiraachuun wanta tokko; garuu, asitti isheen barreessituu of eeggannoo hin qabnee dha moo?

—“Ani jecha muraasa dubbachuu akka qabu natti dhaga’ame. Maqaa Yesusiin ka’e; daqiiqaa shanii keessatti walga’ichi ni jijjiirame. Namni hundinuu yeroo wal fakkaatu keessatti sana ni dhaga’e. Fuulli nama hundumaa ni ife. Argamni Waaqayyoo iddoo sana ni guute. Obboleessi Hewit jilbeenfatee kufee boo’uu fi kadhachuu jalqabe. Ani mul’ataan ol fudhatame; waan hedduu kan ani barreessuu hin dandeenye nan arge. Kun Obboleessa Hewit irratti dhiibbaa guddaa qabaate. Inni kun Waaqayyo irraa ta’uu isaa ni beeke, biyyootti gadi of deebisee ni salphate. Inni walga’ii sana irraa jalqabee yeroo hundumaa barreessaa ture; amma immoo dogoggora isaa inni babal’ise hundumaa ganuu isaa minjaalauma sana irraa barreessaa jira. Ani Waaqayyo isa ol kaasaa jira jedheen amana; yoo Waaqayyo karaa isaa hojjetes, inni waan gaarii hojjechuuf qophaa’eera.”

Obboleettii guddaa obboleettii jaalatamtuu Gorham geessi. Isheen jabaattee akka jirtu itti himi. Waaqayyo ishee wajjin jira; Innis ishee hin dhiisu. Hunda keessaniif jaalala guddaa qaba. Ani ijoolleen rafuu akka hin jalqabne, garuu dhugaatti akka fedhii qabaatan, waamamuu fi filatamuu isaanii mirkaneessuufis akka cimanii hojjetan nan abdadha. Barreessi; dhugumaan barreessi; waan ani godhe sanaas hin godhinaa. Ani isin hunda jaalladha. Barreessaa. Manuscript Releases, volume 16, 206–209. Paris, Maine irraa, Sadaasa 27, 1850 irratti barreeffame.

Obboloota fi obboleettota, haalli seenaa kanaa maal dha; isheen kana eessatti barreessaa jirti? Isheen kana bara 1850 keessa, mana Obboleessa Nichols keessatti barreessaa jirti.

Yeroo kana keessatti, Gooftaan maal hojjetaa jira? Inni, Piyoneeronni waaʼee “Daily” ilaalcha sirrii akka qaban agarsiisaa jira; isheenis dhimma sana wajjin hojjechaa jirti. Isheen tajaajila Qulqulluu Iddoo Qulqulluu keessatti Kiristoos raawwatu ilaalchi sobaa “Daily” taʼuu isaa jettee jirti.

Seenaa kana keessatti, seenaa kanauma—seenaa kana qofa utuu hin taʼin, waggaa san qofa illee utuu hin taʼin, jiʼa waggaa sanaa isauma keessatti mulʼata argachaa jirti; dhugaa kanaas waaʼee dhaabbata Pioneeraawota eegee “Daily” irratti ibsaa jirti, jechuunis warri Iyyiisa Saʼaatii Murtii kennan ilaalcha sirrii “Daily” irratti qabu turan; akkasumas, keewwata isuma sana keessatti, akkana jetti, “Aniin arge Chaartiin 1843 harka Gooftaaatiin qajeelfamee akka turee fi akka hin jijjiiramne, akkasumas warri Iyyiisa Saʼaatii Murtii kennan ilaalcha sirrii ‘Daily’ irratti akka qaban.”

Akkasumas waaʼee “Daily” kana Kaartaa 1843 irratti maal jedha ree? Inni akka jedhu, inni bara AD 508 keessatti irraa fudhatame; akkasumas, waggaa 1335 booddee isin gara 1843 geessa, jechuunis 1335 sun darbeera.

Ati jiʼa sana yaadu dandeettii ree, jiʼauma sana keessatti, waggaauma sana keessatti, inni ammas gara fuulduraatti akka jiru obboleessa Hewit isa Dead River irraa dhufeetti akka himtu?

Eeyyee, warriin yeroo murteessan kun, warri yeroo murteessan kun, fi namoonni Obboleettii White barreessituu of-eeggannoo hin qabne jechuun amanan kun. Seenaa keessatti kun ni jabaatee hin mirkanoofne.

Kanaaf, ani akka argitan nan barbaada; waa'ee guyyuu sanaa wajjin walqabatee, Ellen White illee 1335 ni hubatte.

Ellen White “Daily”n Waaqeffannaa Faallaa Waaqayyoo taʼuu isaa irratti qofa mallattoo isaanii hin kaaʼine; inni raajii waggaa 1335, kan bara 1843tti xumurame, akka jalqabu ni hubatte, akkasumas obboleessa Hewit isa Dead River irraa dhufe mormuun ilaalcha sana uummata duratti ni eegde. Kana ni argitaa?

Akkasumas jiʼas, isheenis ni dubbattu keessatti, tajaajilli mana qulqullummaa Kiristoos kan Guyyaa Guyyaa qofa akka dukkanaa fi jeequmsa fide; fi abbaan manaa ishee immoo, mul’ata sanaaf deebii kennuudhaan, barsiisa sana Review and Herald irraa ni balleesse.

ᠲᠠᠨ ᠤ ᠲᠡᠮᠳᠡᠭᠯᠡᠯ ᠳᠣᠲᠣᠷ᠎ᠠ, “1850 Chart” ᠭᠡᠰᠡᠨ ᠭᠠᠵᠠᠷ ᠲᠤ, ᠡᠨᠳᠡ ᠢᠩᠭᠢᠵᠤ ᠪᠢᠴᠢᠭᠳᠡᠭᠰᠡᠨ ᠪᠠᠢᠨ᠎ᠠ [1850 Chart ᠤᠨ ᠵᠡᠭᠦᠨ ᠭᠠᠷ ᠠᠴᠠ ᠭᠤᠷᠪᠠᠳᠤᠭᠠᠷ ᠪᠠᠭᠠᠨ᠎ᠠ ᠳᠠᠬᠢ, AD31 ᠳᠡᠬᠢ ᠵᠠᠯᠠᠭᠠᠯᠠᠭᠰᠠᠨ ᠬᠷᠢᠰᠲᠤᠰ ᠤᠨ ᠳᠠᠷᠠᠭᠠᠬᠢ ᠪᠢᠴᠢᠭ ᠢ ᠵᠠᠭᠠᠵᠤ ᠪᠠᠢᠨ᠎ᠠ]. ᠲᠠ ᠡᠨᠡᠬᠦ ᠶᠢ ᠲᠡᠮᠳᠡᠭᠯᠡᠯ ᠳᠡᠭᠡᠨ ᠳᠦᠭᠡᠨ ᠠᠭᠠᠵᠤ ᠪᠠᠢᠬᠤ ᠪᠣᠯᠵᠤ ᠪᠢ ᠬᠦᠰᠡᠯᠡᠭᠰᠡᠨ ᠶᠤᠮ᠎ᠠ.

Akkasumas asitti, Caartii 1843 kana irratti asitti [tiyaachuun tarree giddugaleessaa, Yesus isa fannoo irratti bara AD31 jalatti]:

Haqamuu aarsaa guyyaa guyyaadhaan dhiyaatuu. Dan. 12:11, 12

Tole, kunoo Chaartiiwwan lama kana.

Obboleettiin Waayit namoonni kun ilaalcha sirrii akka qaban hubatteetti; akkasumas, inni raajii waggaa 1335 kan bara 1843tti xumurame sana jalqabu isaa hubatteetti; akkasumas, inni mootummaa pagaanummaa bara 508 keessatti irraa fudhatamuu isaa akka agarsiisu hubatteetti.

Maqaa lamaan wabiiwwan Chaartota kanaa jala, kutaa yeroo Obboleessa Nichols keessatti caqasa biraa qabdu; achittis namoota chaartota biroo hojjechaa jiran ifatti addeessitee ifteessaa jirti, sababiin isaas hojii isaanii hojii Seexanaa taʼe; garuu isheen akka jettutti hojiiwwan suuraa Chaartota lamaan kana irra jiran samii irraa dha. Isheen akkana jetti,

“Ani hojii chaartii qopheessuu sun hundinuu dogoggora taʼuu isaa arge. Inni obboleessa Rhodes irraa jalqabe; obboleessa Case immoo isa hordofee itti fufe. Maallaqni chaartii hojjechuu fi fakkiiwwan jibbisiisoo, miira namaa miidhan, ergamoota Waaqayyoo fi Yesus ulfina-qabeessa sana bakka buusuuf ijaaramanii qopheessuuf baafameera. Wantoonni akkasii akka Waaqayyootti hin tolle taʼuu isaanii ani arge. Ani Waaqayyo maxxansa chaartii obboleessa Nicholsiin baʼe keessatti akka ture arge.”

Eenyutu kan Chaartii bara 1850 kanaa maxxansuu keessatti ture eenyu? Waaqayyo!

—“Ani argeera akka” —maali?— “raajii kaartii kanaa Macaafa Qulqulluu keessatti ture, kaartiin kunis yoo saba Waaqayyootiif qophaa’e, inni kun yoo nama tokkoof gahaa ta’e nama biraatiifis ni gaha; namni tokko kaartii haaraa safara guddaadhaan kaafame yoo barbaade, hundinuu akkuma sana isa barbaadu.”

“Ani obboleessa Kees keessatti miirri tasgabbaa’aa hin taane, rakkisaa, quufuu hin dandeenye, galata hin qabne kan chaartii biraa hawwu akka ture nan arge. Ani chaartiileen fakkii ittiin kaafaman kun waldaa irratti dhiibbaa hamaa akka qaban nan arge. Inni walga’ii keessatti mootummaa qoosaa salphaa, akka qoola qamadii fakkaatu tokko akka jiraatu godhe.”—

Amma, kun isa akka ati gadi fageenyaan irratti yaaddu barbaadu kana dha.

—“Ani gabateewwan Waaqayyo ajaje ibsa malee illee sammuu namaa irratti miira gaarii akka uuman arge.”—

“Ani mul’ataan sana,” hedduu, “Waaqayyoon qajeelfaman . . . .” Saaniiwwan kamtu, hedduudhaan ibsaman, Waaqayyoon qajeelfaman? Saanii lamaan kun [Saanii 1843 fi 1850] Waaqayyoon qajeelfaman.

—“Ibsi ergamootaa maleekotaa chaartota irratti dhiyaatan keessatti wanti salphaa, miidhagaa, samii irraa ta’e tokko jira. Sammuun namaa jechuun ni danda’ama akka hin hubatamneetti gara Waaqaatti fi gara samiiitti geeffamti. Garuu chaartonni biroon qophaa’an sammuu ni jibbisiisu; sammuu immoo samii caalaa lafa irratti akka turu godhu. Fakkiiwwan maleekota agarsiisan uumamoota samii irra caalaa hafuurota hamaa fakkaatu. Ani akka chaartonni sun guyyoota fi torbanotaaf sammuu Obboleessa Case qabatanii turan arge; yeroo sanattis inni ogummaa samii irraa ta’e Waaqa irraa barbaadaa jiraachuu, ayyaana Hafuuraa keessatti guddachaa jiraachuu, akkasumas beekumsa dhugaa keessatti dabalaa jiraachuu qaba ture.

“Ani akka yoo maallaqni chaartota baasuu irratti qisaase sun, obboloota duratti dhugaa ifatti kaa’uun tracts, fi kkf maxxansuuf oole, hojii gaarii baay’ee hojjeta turee lubbuuwwan ni oolcha ture, nan arge. Ani akka hojii chaartota tolchuu dhukkuba ho’aa fakkaatee babal’ate nan arge.” Manuscript Releases, lakkoofsa 13, 359; 1853.

Guyyoota 1290 fi 1335

Ani barruu Review and Herald, Amajjii 28, 1858 irraa fudhadhe qaba. Sababiin ani kana yaadannoo keessan keessatti qabaadheef, bara 1858 keessatti isaan ammas akka “Guyyaan” sun Heedhanummaa taʼe barsiisuu isaanii arguu dandeessuufidha. Wabii keessan keessatti isa qabdu; bara 1850 booddee waggaa saddeetitti illee isaan ammas “Guyyaan” sun Heedhanummaa taʼuu hubachaa jiru.

“Gaaffiin yeruma sana ka’a, yeroowwan kana irraa lakkaa’amu taateewwan kami akka ta’an nuti beekuu dandeenyaa? Yoo akkas ta’es, yeroo isaan itti raawwataman beekuu dandeenyaa? Jalqaba irratti, ‘guyyaa guyyaa’ (aarsaa) fi ‘jibbisiisaan badiisa fidu’ maali akka ta’an qoranna. Jechi, aarsaa, qubee murgoodhaan akka barreeffame ni hubatama; kunis jecha dabalamee kennamedha ta’uu isaa agarsiisa. Wanti wal fakkaatu yeroo inni kitaaba Daani’el keessatti bakka biraattis mul’atu ni hubatama; jechuunis boqonnaa 11:31 fi 8:11–13 keessatti. Mee gabaabumatti boqonnaa isa boodaa kana haa ilaallu. Lakkoofsa 13 keessatti badiisawwan lama akka mul’atan ni hubatama; isa guyyaa guyyaa (badiisaa), fi cubbuu badiisaa. Dhugaan kun Yoosiyaas Liichiin baay’ee ifa godhamee waan dhihaateef, dubbiisa isaa caqasuu irra wanti wayyu nuuf hin jiru:*”

“—Aarsaan guyyaa ammaa dubbifama barruu sanaati; garuu waan aarsaa jedhamu tokkollee barreeffama jalqabaa keessatti hin argamu. Kun hundumaan ni eeyyamama. Inni hiika ykn ijaarsa hiiktoonni irratti fe’an dha. Dubbifamni dhugaan immoo, “kan guyyaa guyyaa fi yakka onneesuu” jedhu dha; kan guyyaa guyyaa fi yakki “fi” jedhuun walitti hidhamanii jiru; jechuunis onneesuu isa guyyaa guyyaa fi yakka onneesuu. Isaan humnoota lama kan onneessan, warra Mana Qulqullummaa fi loltoota onneessuu qaban turan.”

ଏହାରୁ ସ୍ପଷ୍ଟ ହୁଏ ଯେ “ଦୈନିକ” ବୋଲି କୁହାଯାଇଥିବା ବିଷୟଟିକୁ ପୁରୁଣା ଏବଂ ଅଧିକ ପ୍ରଚଳିତ ମତାନୁସାରେ ଯେ ଯିହୁଦୀ ଉପାସନାରେ ପ୍ରୟୋଗ କରାଯାଇଛି, ସେଥି ସହ ତାହାର କୌଣସି ସମ୍ପର୍କ ଥାଇପାରେ ନାହିଁ; ଏବଂ ଏହା ଆହୁରି ସ୍ପଷ୍ଟ ହୁଏ ଏହି ବିଚାରରୁ ଯେ, ଏହି ସମୟାବଧିଗୁଡ଼ିକୁ ଯଦି ଶାବ୍ଦିକ ଭାବେ କିମ୍ବା ରୂପକାତ୍ମକ ଭାବେ, ସେହି ଉପାସନାର କୌଣସି ଅପସାରଣରୁ ଗଣନା କରାଯାଏ, ତେବେ ସେଗୁଡ଼ିକ ଆମକୁ କୌଣସି ଏମିତି ଘଟଣା ପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ ନେଇଯାଏ ନାହିଁ ଯାହା ବିଶେଷ ଭାବେ ଉଲ୍ଲେଖନୀୟ ବୋଲି ଗଣ୍ୟ ହେବ।

“Yeroo sanatti kan guyyuu fi jibbisiisaan sun, humnoota lama isa mancaasan kan waldaa cunqursuuf turanidha: humnootni kun maal akka ta’an ni mirkaneeffachuu dandeenyaa? Xumura isa wajjin tokko irra ga’uuf, dhimma kana irratti mala yaada William Miller fudhachuu qofa qabna. Inni akkana jedha:”

“—‘iddoo sagadaa’ waaqeffannaa warra waaqa tolfatanii maal jechuu danda’a? Waaqeffannaan warra waaqa tolfatanii, akkasumas dogoggorri gosa hundumaa, akkuma dhugaa qabu, iddoowwan isaanii sagadaa qabu. Isaan kun mana qulqullummaa yookiin iddoo baqannaa tajaajila isaanii irratti qulqulleeffamanii dha. Kanaafuu, mana qulqullummaa waaqeffannaa warra waaqa tolfatanii keessaa tokko addaa fi beekamaa ta’e asitti dubbatamaa jira jedhamuu danda’a. Mana qulqullummaa isaanii baay’ee beekamoo ta’an keessaa kam ta’a ree? Fakkeenyonni ijaarsaa kalaasikaa keessaa tokko isa baay’ee ulfaataa fi dinqisiisaa ta’e Pantheon jedhama. Maqaan isaa hiikni isaa —‘mana qulqullummaa yookiin iddoo baqannaa waaqolii hundaati.’ Iddoon inni argamu Rooma dha.+ Waaqolii tolfamoo saboota warri Roomaa mo’atanii turan keessaa, tokkoon tokkoon isaanii iddoo xixiqqoo yookiin kutaa mana qulqullummaa kana keessatti kabajaan kaa’amanii turan; yeroo baay’eettis warra Roomaatiin ofuma isaanii wantoota waaqeffannaa ta’anii turan. Mana qulqullummaa waaqeffannaa warra waaqa tolfatanii isa kana caalaa ifatti —‘iddoo sagadaa isaa’ ta’e argachuu dandeenyaa?”

Amma erga guyyuu akka taʼe mirkaneeffannee, akkasumas yakki diigamaa, yookaan —“jibbisiisaan onsee godhu”—Phaaphaasummaa akka taʼe, iddoo qulqulluun addaa kan guyyuu sanaa immoo Phaantheoon akka taʼe, akkasumas “bakki” inni itti argamu Roomaa akka ta’e erga hubanneerraatii, itti fufnee qoranna.

“1. Heedhummaan mootummaa sivilii Roomaatiin —‘fudhatamee’ turee? Seenaa waldaa fi addunyaa keessatti dhugaan barbaachisaan fi beekamaan armaan gadii ibsamu kun, yaada keenya keessatti, raajichaaf deebii kenna. Innis Qonstantiin, mooticha Kiristaanaa jalqabaa, kan ilaallatu yoo ta’u, akkana jedha:”

“—Tarkaan mootummaa isaa inni jalqabaa labsii mootummaa guutuu keessatti erguu ture; kunis ummata isaatiif Kiristaanummaa akka fudhatan kan jajjabeessu ture.”++

“2. Roomiin magaalaa yookaan iddoo qulqullummaa isaa, (Pantheon,) aangoo Mootummaatiin gad darbatame turtee? Cuunfaan armaan gadii deebii kenna:”

“—Duutiin morkataa Koonistaantiin isa dhumaa nagaa mootummaa cufee ture. Roomaan ammas mootummaa sabootaa haadha mootummaa mormiin hin jirre taatee turte. Garuu, sa’aatii olka’iinsaa fi ulfina sana keessatti, isheen hamma qarqara boolla gad-fageenyaa tokkootti ol kaafamtee turte. Tarkaanfiin ishee itti aanus gad bu’uu fi deebi’anii deebisanii hin dandahamne ta’uu ture. Jijjiiramni mootummaa gara Qonstantinoopiliitti godhame amma iyyuu seenaa barreessaa rakkisa. Inni gocha kallattiidhaan adeemsa yaada durii fi kabajamaa sammuu Roomaa guutuutti faallessu ture. Inni hojii nama Aasiyaa qananiitti lixee, miidhagina aadaa fi qilleensa bahaa jaallatu tokkoo hin turre; garuu hojii mo’ataa sibiilaa, dhiha keessatti dhalatee, akkuma Roomaa hundumaa, amala namoota bahaa tuffatu tokkoo ture; hojii mootummaa beeku xiyyeeffataa tokkoo ture, ta’us garuu sadarkaa ifa ta’een hundumaa irra mootummaa qajeelchuu keessatti dogoggora guddaa ture. Ta’us Koonistaantiin Roomaa, da’annaa guddaa fi teessoo Qeesarotaa, dhiisee, bakkee hin beekamne keessaa tokko gara Tiraaseetti geeddarame; hafe immoo jireenya isaa cimaa fi hawwii guddaa qabu keessatti hojii dacha keessatti fixee ture: kolonee tokko magaalaa mootummaa isaa taasisuuf ol kaasuudhaan, akkasumas magaalaa guddoo sana ulfina laafaa fi humna salphifamaa kolonee tokkootti gadi buusuudhaan.”*

“Galmeen kun seenaa barreesse keessaa galmeen kun ibsa dabalataa kan hin barbaachisne hamma kana ifaadha. Raajichis, ‘Iddoon qulqullummaa isaa gad darbatame,’ jedha; ibsa dhugaa akka armaan olii kana booddee, namni hiika raajii keessatti baayʼee sirrii taʼuu barbaadullee hojii irra oolmaa isaa irratti quufuu qaba.”

“Yeroo aarsaan guyyuu irraa fudhatamee, wanti jibbisiisaan onaasu dhaabamus, guyyoonni kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi sagaltamatu jira. Inni eeggatee hanga guyyoota kuma tokkoo fi dhibba sadii fi soddoma shanitti ga’utti dhufu eebbifamaadha. Dhugaa nu dura jiru kanaan, aarsaan guyyuu jechuun amantii warra waaqeffannaa mootummaa Roomaa durii, wanti jibbisiisaan onaasu jechuun Papasummaa, aangoo Roomaa keessatti isa duraa irraa gara isa boodaa sanatti jijjiiramni akka ture, akkasumas mootummaa abbaa taayitaatiin akka raawwatame beeknee, amma wanti hafee yeroo kun karaa raajichaan guutuu danda’een yoom akka ta’e qofa qorachuudha; sababiin isaas, yoo kana mirkaneessuu dandeenye, yeroo eegumsaa isa keessa barreeffamni nu dura jiru kun keessatti yeroo raajii itti lakkaa’amu irraa jalqabamu arganna. Kanaaf,”

“Hamma yeroo Cloovis mootiin Faransaay bara 496tti amantii jijjiiratu sanaa dura, Faransaayoonnii fi saboonni biroon Roomee dhihaa keessa turan waaqeffattoota mootummaa waaqolii sobaa turan; garuu sana boodas tattaaffiin waaqeffattoota waaqolii tolfamoo gara Kiristoositti deebisuuf taasifame milkaa’ina guddaa argate. Amantiin jijjiiramuu Cloovis aadaa mooticha Faransaay maqaa kabajaa ‘Ulfinna Isaa Isa Hundumaa Caalaa Kiristaanaa’ fi ‘Ilma Hangafa Waldaa Kiristaanaa’ jedhuun waamuuf ka’umsa ta’e jedhama.+ Yeroo sanaa fi A.D. 508 gidduutti, “waliigalteewwan,” “harka kennachuuwwan” fi injifannoowwaniin, “Avborici,” “loltoota eegumsaa Roomaa warra dhihaa,” Brittany, Burgundians fi Visigoths jilbeenfachiifamanii turan.’++

“—Mootummaan waaqeffannaa waaqolii sobaa Impaayera Roomaa Lixa keessatti, amantiin Kiristaanaa akka hin babal’anne shakkii tokko malee gufuu ta’us, keessumaa saboota akka biyya Ingilizii keessatti gareewwan barbariyaa warri itti weeraraa turan, warri waaqeffannaa waaqolii sobaa itti fufan, itti rakkisan keessatti, amma irraa kaasee amantii Katolikaa ukkaamsuuf, yookaan babal’ina abbaa qabeenyaa Roomaa dhorkuuf, yoo fedhii qabaate illee, humna hin qabu ture.”

“Yeroo sanaa jalqabee, hammeenyi jibbisiisaan Paaphaasummaa, hamma waaqeffannaa waaqota sobaatiin ilaallamutti, injifannoo gonfatee ture. Qabsoon isaa kan boodaa gareewwan Kiristaanaa kaan wajjin ture; isaan yeroo hundumaa akka hereticootaatti ilaalaman; akkasumas mootummoota wajjin, isaanis yeroo hundumaa akka finciltootaatti yookaan akka qaamni Kiristoos addaan qoodamu godhaniitti ilaalaman. Humnoonni beekamoon Awurooppaa waaqeffannaa waaqota sobaatti hidhata isaanii dhiisanii, hammeenya isaa bifa biraatiin itti fufsiisuuf qofa ture; waaqeffannaan waaqota sobaa hiika Kaatolikii keessatti Kiristaana akka ta’uuf cuuphamuu qofa barbaada ture; yeroo fedhiin yookaan haaloon tajaajilaa isaa aangoo ol’aanaa qabu gaafate immoo, qabeenyi isaanii fi teessoowwan mootummaa isaanii,—tarii lubbuun isaaniis,—iddoo aarsaa irratti kaa’amuu qabu turan. SS

“* Ibsa Raajii, Jildii 1, 127.”

“+ Seenaa Addunyaa Waliigalaa Goodrich fi Ji’oogiraafii Gutherie”

+ Seenaa Kiristaanaa Mosheim, Jildii 1, 132, 133.

Biyya keessatti, Arthuuriin, mootii Kiristaanaa isa jalqabaa, waaqeffannaa Kiristaanaa diigama waaqeffannaa warra Waaqeffataa durii irratti hundeesse.* Raappin, inni seenaa isaa keessatti yeroo taateewwanii lakkoofsaan caalaatti sirrii taʼe jedhee of himu, bara 508 keessatti mootii Biriitaniyaa taʼee filatame jechuun ibsa. Kitaaba 2, 129.

“Yeroo kana keessatti haalli Teessoo Roomaa maal ture? —Symmachus bara 498 yookaan 499 irraa jalqabee hanga 514tti Phaaphaasii ture. Yeroo tajaajila isaa keessatti wantoonni fi taateewwan dinqisiisoon armaan gadiitiin addatti beekame:”

“1. Inni yeroo gara —waldaa Roomaa’tti seene, —waaqeffannaa sobaa’ dhiise.”

“2. Inni dhiiga illee dhangalaasuun dorgomaa isaa wajjin falmii godhee teessoo Phaaphaasummaa sana argate. Du Pin.

“3. Waaqeffannaa isaaf kennameen akka dhaaltuu Qulqulluu Pheexiroositti.”

4. ብምውጻእ ንጉስ ኣናስታስዮስ ካብ ማሕበር ቤተ ክርስቲያን.+

“—Yaadni hammam, jechuun Mosheim, —yaadota namoota tokko tokkoo gaaffii abbaa irree fakkaatan kan Pontiffota Roomaa deggeran maal akka turan salphaatti tilmaamamuu danda’a; kana ibsa Ennodius irraa hubachuun ni danda’ama; inni Symmachus isa maqaan isaa iftoomina hin qabne sanaaf jajjabeessaa qaanessaa fi daangaa darbe ture. Faarfataan parasitichaan kun, dubbiiwwan hin malle biroo keessaa tokko keessatti, Pontiffichi bakka Waaqayyoo keessatti abbaa murtii ta’ee akka hundeeffame, iddoo sanaas bakka-bu’aa Isa Hundaa Ol ta’eetti akka guute dubbate.”++

“Lixa dhiibbaa Kaattolikii gara lixaatti cimsameen, milkaa’inota kanaan, akkasumas tajaajila vikaariyootaa fi ergamtoota biroo See of Rome irraa ta’aniin, gareen Paaphaasii Konistaantinoopool keessa ture gooftaa isaanii Roomaa jiruuf mootummaa isaanii bakka bu’anii waraana ifaa banuu danda’anitti —kaayame.’ Bara 508tti bubbeen amantii-qabuu fi waraanni mootummaa keessaa ibiddaa fi dhiigaan karaawwan magaalaa guddoo bahaa sanaa keessa walitti dhufe.”

ଗିବନ୍ 508–514 ବର୍ଷସମୂହର ଅଧୀନରେ, କନ୍ଷ୍ଟାଣ୍ଟିନୋପଲର ଉପଦ୍ରବସମୂହ ବିଷୟରେ କହିଛନ୍ତି—“ସମ୍ରାଟଙ୍କର ପ୍ରତିମାଗୁଡ଼ିକ ଭଙ୍ଗ କରାଯାଇଥିଲା, ଏବଂ ତାଙ୍କ ବ୍ୟକ୍ତି ଏକ ଉପନଗରରେ ଲୁକାଇ ରହିଥିଲେ, ଯାଏପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ ତିନି ଦିନର ଶେଷରେ ସେ ତାଙ୍କ ପ୍ରଜାମାନଙ୍କର କୃପା ଭିକ୍ଷା କରିବାକୁ ସାହସ କରିଲେ। [ପୋପପନ୍ଥ ବିଜୟୀ ଅଟେ।] ତାଙ୍କ ମୁକୁଟ ବିନା, ଏବଂ ଜଣେ ଯାଚକଙ୍କ ଭଙ୍ଗୀରେ, ଆନାସ୍ତାସିଅସ୍ ସର୍କସର ସିଂହାସନରେ ପ୍ରକାଶିତ ହେଲେ। କ୍ୟାଥୋଲିକମାନେ, ତାଙ୍କ ସମ୍ମୁଖରେ, ପ୍ରମାଣିକ ଟ୍ରିସାଜିଅନ୍ ପାଠ କଲେ; ଜଣେ ଘୋଷକଙ୍କ ସ୍ୱରରେ ସେ ଯେ ରାଜବସ୍ତ୍ର ପରିତ୍ୟାଗ କରିବେ ବୋଲି ଘୋଷଣା କଲେ, ସେହି ପ୍ରସ୍ତାବରେ ସେମାନେ ଉଲ୍ଲସିତ ହେଲେ; ସେମାନେ ଏହି ସଚେତନବାଣୀକୁ ଶୁଣିଲେ ଯେ, ସମସ୍ତେ ରାଜ୍ୟ କରି ପାରିବେ ନାହିଁ ବୋଲି, ସେମାନେ ପୂର୍ବରୁ ଏକ ସ୍ୱାମୀଙ୍କ ଚୟନରେ ସମ୍ମତିକୁ ପହଞ୍ଚିବା ଉଚିତ; ଏବଂ ସେମାନେ ଦୁଇଜଣ ଅପ୍ରିୟ ମନ୍ତ୍ରୀଙ୍କ ରକ୍ତକୁ ଗ୍ରହଣ କଲେ, ଯେଉଁମାନଙ୍କୁ ତାଙ୍କ ପ୍ରଭୁ କୌଣସି ଦ୍ୱିଧା ବିନା ସିଂହମାନଙ୍କ ନିକଟରେ ଦଣ୍ଡିତ କଲେ। ଏହି ଉନ୍ମତ୍ତ କିନ୍ତୁ କ୍ଷଣସ୍ଥାୟୀ ବିଦ୍ରୋହଗୁଡ଼ିକୁ ଭିଟାଲିଆନଙ୍କ ସଫଳତା ପ୍ରୋତ୍ସାହିତ କରିଥିଲା; ସେ ହୁନ ଏବଂ ବୁଲଗାରିୟମାନଙ୍କ ତାଙ୍କ ସେନା ସହିତ, ଯେଉଁମାନଙ୍କ ଅଧିକାଂଶ ମୂର୍ତ୍ତିପୂଜକ ଥିଲେ, ନିଜକୁ କ୍ୟାଥୋଲିକ ବିଶ୍ୱାସର ପକ୍ଷସମର୍ଥକ ବୋଲି ଘୋଷଣା କଲେ। ଏହି ଧର୍ମପରାୟଣ ବିଦ୍ରୋହରେ ସେ ଥ୍ରେସକୁ ଜନଶୂନ୍ୟ କରିଦେଲେ, କନ୍ଷ୍ଟାଣ୍ଟିନୋପଲକୁ ଅବରୋଧ କଲେ, ତାଙ୍କ ସହଖ୍ରୀଷ୍ଟିୟମାନଙ୍କ ମଧ୍ୟରୁ ପାଞ୍ଚଷଠି ହଜାରକୁ ନିର୍ମୂଳ କରିଦେଲେ, ଯାଏପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ ସେ ବିଶପମାନଙ୍କୁ ପୁନର୍ଆହ୍ୱାନ, ପୋପଙ୍କ ସନ୍ତୋଷ, ଏବଂ ଖାଲ୍ସେଡନ ପରିଷଦର ସ୍ଥାପନା ପ୍ରାପ୍ତ କଲେ—ଏକ ରୂଢିବାଦୀ ଚୁକ୍ତି, ଯାହାକୁ ମୃତ୍ୟୁଶଯ୍ୟାସୀନ ଆନାସ୍ତାସିଅସ୍ ଅନିଚ୍ଛାପୂର୍ବକ ସ୍ୱାକ୍ଷର କରିଥିଲେ, ଏବଂ ଜଷ୍ଟିନିଆନଙ୍କ କାକା ତାହାକୁ ଅଧିକ ବିଶ୍ୱାସଯୋଗ୍ୟତାରେ ପାଳନ କରିଥିଲେ। ଏବଂ ଏହିପରି ଥିଲା ସେହି ପ୍ରଥମ ଧର୍ମଯୁଦ୍ଧର ପରିଣାମ, ଯାହା ଶାନ୍ତିର ଦେବତାଙ୍କ ନାମରେ, ଏବଂ ତାଙ୍କ ଶିଷ୍ୟମାନଙ୍କ ଦ୍ୱାରା, ଚାଳିତ ହୋଇଆସିଛି।” SS

“Xumura armaan gadii kana irraa, kan Appollos Hale tiin, ragaa qixa kana irratti ni cufna: —Amma Gamalielota keenya ammayyaa warra kana, iddoo mana qulqullummaa mootummaa waaqeffannaa sobaa (Paganism) keessatti—kan boodarra “dhaala Qulqulluu Pheexiros” jedhamee himatame—bara 508tti, nu wajjin dhaabbachuu akka filatan ni waamna. Bara muraasa gara darbeetti ilaalla; mootummaa Roomaa Lixaa isa maqaan Kiristaana taʼe irratti waaqeffannaan sobaa jallisaa fi hamaa warra barbariitoota kaabaa keessaa akka lolaan gadi yaaʼaa jira—iddoo hundatti injifachaa—injifannoonsaas isaanii hundi gara-jabina hammaataa keessaa adda baʼee mulʼata. . . . Mootummaan sun kufee bubbeen caccabee boqqolloo adda addaa taʼa. Tokko tokkoon gooftaaleen fi bulchitoonni boqqolloo sanaa waaqeffannaa sobaa isaanii dhiisanii amantii Kiristaanaa labsu. Dhimma amantiitiin warri moʼatan warra moʼamanii turaniif harka kennu. Garuu ammallee waaqeffannaan sobaa injifataa dha. Deeggartoota isaa keessaa moʼataan tokko cimaa fi milkaaʼaan jira. (Clovis.) Garuu yeroo gabaabaa keessatti innis humna amantii haaraa sanaa duratti jilbeenfatee eegduu isaa taʼa. Inni ammallee injifataa dha; garuu akka gootaa fi moʼataatti, fiixee ol-aantummaa isaatti bakka nuti dhaabbanne kanatti, A.D. 508, gaʼa.”

“—𐓪𐓘 𐓲𐓟 𐓪𐓟𐓶 𐓷𐓘 𐓣𐓪𐓜𐓟, 𐓟𐓵𐓟 𐓦𐓪 𐓘𐓬𐓬𐓘𐓣𐓟𐓬 𐓣𐓘𐓫𐓟 𐓶𐓟𐓡𐓶𐓘𐓵𐓘𐓣 𐓪𐓷 𐓟𐓣𐓶 𐓢𐓟𐓫𐓟𐓵 𐓘𐓬𐓪 𐓣𐓪𐓜𐓣𐓟, 𐓘𐓣𐓘 𐓶𐓟 𐓦𐓪 𐓡𐓪𐓣𐓘𐓶𐓘𐓣𐓪𐓣 𐓶𐓟 𐓟𐓶 𐓢𐓘𐓦𐓘𐓬𐓟𐓘𐓣 𐓟𐓜𐓪𐓣𐓘𐓵 ‘𐓟𐓬𐓟𐓣𐓢’ 𐓘𐓵𐓘 𐓡𐓘𐓣𐓶𐓘𐓣 𐓦𐓘𐓫𐓘𐓣 𐓡𐓪𐓣𐓘𐓬𐓘 𐓮𐓘𐓣𐓪𐓣𐓶𐓘.”

“—Paappichi yeroo amma nu irratti dhaabbanneef ta’u, nama waaqeffannaa mootummaa durii irraa dhiheenya kana amantii geeddarateedha. Wal’aansoon dhiigaan guutame inni teessoo sana irra isa kaa’e, gidduu-seentummaa mootii Aariyaan tokkoon murtaa’e. Inni akka lafa irratti —bakka Waaqayyoo guututti’ jedhamuun jilbeenfatamee nagaa gaafatama. Mana marii mootummaa illee hamma fedhii Teessoo Roomaa kana gaafatu jedhee shakkamutetti, humna isaa jalatti waan ta’eef, isaan mooticha mootummaa irraa baasanii abaarsan. . . . Bara 508 keessa, miini mootummaa Bahaatiin jala kaa’ame ni dho’a. Bu’aan jeequmsaa fi wal’aansoo inni kaasu, gooftaa isaa haqaan qabu salphisuu dha. Amma gaaffiin jiru, yeroo kamiitti waaqeffannaan mootummaa durii hamma bakka bu’aa isaa fi duukaa-buutuu isaa ta’e xuraa’ummaan Paappaasummaa bakka argatutti ukkaamfame? Yoom xuraa’ummaan kun bakka irraa ka’ee hojii arrabsoo fi dhiiga isaa jalqabuuf dandeessutti kaa’ame? Waaqeffannaa mootummaa durii bakka bu’uun isaa “kaa’ame,” yookaan “dhaabame” jedhamee himamuuf, 508 malee guyyaan biraa jiraa? Yoo gowwoomsituun dhokattuun kun amma iyyuu namoota isheen miidhamtoota goote hunda humna ishee keessatti galchuu baatte ta’e illee, bakka ishee qabattee jirti; namoonni tokko tokkos hawwata isheetti harka kennaniiru.”

“Warri biroon dheeraa booddee ni jilbeeffamu; —mootonni, fi saboonni, fi tuutawwan, fi saboota, fi afaanonni’ —jibbaicha isaanii jala ni galfamu; kunis, yeroo isaan —dhiiga wareegamtoota Yesusitiin machaa’anii jiranitti illee, —akka isaan Waaqayyoof tajaajila hojjechaa jiranitti yaadanii,’ akkasumas akka isaan qofa jaallatamtoota addaa mootummaa samii ta’anitti of seenu; yeroo wal fakkaatutti immoo badiisa mootummaa ibidda bara baraatiif salphaatti fi caalaatti booji’amoo ta’aa deemuu isaanii qopheessa.”

“Guyyaa qabna. ‘Kan yeroo hundumaa’ ni fudhatame, akkasumas xureeffannaan onnee namaa booreessu sun bara 508 keessatti dhaabame. Bakka kanarraa lakkaa’uun guyyoonni yookaan waggoonni 1290 bara 1798tti dhumu; achittis, akkuma duraan agarsiifame, humni mootummaa qaamaa harka Buonaparteen Phaaphaasiirraa rukutamee irraa fuudhame. Guyyoowwan 1335 immoo waggaa guutuu 45 ta’e gama biraa taatee sanaa nu geessu.”

“Garuu namoonni tokko tokko akkana jedhu taʼa, Yeroon sun darbe keessa akka xumuramu akkamitti gootu? Daniʼeel dhuma guyyootaatti boqonnaa argatee qooda isaa keessatti akka dhaabbatu hin jedhuu ree? Dhugumatti ni jedhu; nus ni amanna. Garuu Daniʼeel qooda isaa keessatti dhaabbachuun jechuun maal jechuudha? Dhimmi kun yeroo nuti darbuu yeroo sanaa ibsa kenninu fi taateewwan dhuma guyyootaa irratti dhugumaan raawwataman qorannu ilaallamuu keessatti ni fudhatama. Hanga sanatti ammoo, asitti hamma torban biraatti nangaʼa keenya ni darbanna.” Review and Herald, January 28, 1858.

Dogoggoraa fi Balaawwan Prescott fi Daniells; Magaalota Hojjetamuu Qaban

(A. G. Daniells bara 1901tti Pirezidaantii Konfeeraansii Waliigalaa taʼee filatame. Kunis sanadi kun bara 1910 keessa barreeffame taʼuu isaa agarsiisa; yeroo sanattis Aadde White Daniells magaalaawwan dagachuu isaa fi mormii “Daily” jedhu keessatti hirmaachuu isaatiin baayʼee yaaddoo keessa turte.)

Amma yeroo dhihoo asitti Istiiv Wohlberg akka jedhu, inni waaʼee “Daily” irratti ejjennoo fudhachuu hin qabu; sababiin isaas Ellen White waaʼee “Daily” irratti ejjennoo tokko illee hin qabne, akkasumas raajittii sanaaf ejjennoo akkasii fudhachuun gaʼaa yoo taʼe, isaafis gaʼaa dha.

Eeyyee, Ellen White waaʼee “Daily” ilaalchisee ejjennoo qabdi turte. Isheen warri Millerites ilaalcha sirrii isaa akka qaban dubbatti turte, innis waaqeffannaa waaqolii sobaa akka taʼe hubatte turte. Yommuu waaqeffannaan waaqolii sobaa sun irraa kaafame, 1335 akka jalqabe hubatte turte; akkasumas, ilaalchi isa sana irraa adda taʼe kam iyyuu dukkanaa fi jeequmsa qofa akka uumu hubatte turte.

Inni ati seenaa bara 1850 irraa mirkaneessuu dandeessu, isa dhuguma dukkanaa fi burjaajii fidee adda baafame ilaalcha Crosier kan “Daily” tajaajila Qulqullummaa Kiristoos akka bakka bu’u jedhu ture; kanaaf, ani isheen “Daily” maal akka ta’e hubannaa qabdi jedheen yaada—maal akka ta’e qofa utuu hin ta’in, waan inni bakka bu’us ni hubatti turte; sababiin isaas, yoo ejjennoo sana irraa kaatan, gara dukkanaa fi burjaajii seentu.

Garuu, bara 1910 keessattis Ellen White yaada kanauma kan Crosierii taʼe dhiyeessaa turan jechuun Pirezidaantii Konfiraansii Waliigalaa fi W. W. Prescott ifatti ifate.

Seenaa fiistoorii tokko illee yeroo Preskottii fi Wiilii Waayitii fi A. G. Daaniyels “Guyyaa Guyyaa” sana deeggaranii dhiibaa turanitti, yaada “Guyyaa Guyyaa” sun hojii tajaajila Qulqullina Mana Qulqullummaa Kiristoosin bakka bu’a jedhu akka isaan dhiibaa turan hin mormu. Namni hundinuu kana ni beeka.

Garuu, asitti barruun guutuun isaa Manuscript Releases, volume 20 irraa qabda.

Kun yoom akka gadhiifame? Eeyyee, inni bara 1988 keessatti gadhiifame; kanaafis, bara 1988 keessatti barattoonni Adventizimii akka ilaallatan ni argama.

Wiilii Waayitii fi Pireskootii fi Daani’eelsiin ilaalcha sobaa “Daily” jedhuu Adventizim keessatti yoom hundeessan? Hoji isaanii bara 1919 irraa kaasee hanga 1931tti keessatti raawwataniiru. Bara 1931tti yeroo ga’u immoo, waa’ee isaa dagadhaa!! Adventizimiin “Daily” tajaajila Qulqullina Mana Qulqullummaa Kiristoos agarsiisa jechuun barsiisuu ni jalqaba; sababni isaas hiika Caaffata Qulqullaa’oo irraa murtessu sana Pirootestaantizimii gantuu fi Kaatolikii irraa dhufe fudhataniiru. Kana booddee irraa eegalee, “Daily”n tajaajila Mana Qulqullummaa Kiristoos ta’ee adda baafama.

Ajajaa, sagaleen tokko tokko kan kana morman ni jiru; isaan garuu waan kana caalaatti beeku; haa taʼu malee, yeroo sanaa kaasee haalli sun guutummaatti gara biraatti deebiʼeera.

Akkasumas bara 1988 keessatti, yeroo Daily jedhuun Prescott, Daniells, fi Willie White’n falmii keessa galfamaa ture sanuma irratti, Ellen White Estate ibsa kana kan bara 1910 irraa nuuf baase.

Kun maal jechuun maali? Diinni sammuu kee irratti hojjechaa jira jechuun maal jechuudha? Inni jechuun Hafuuri Qulqulluun sammuu kee irratti hojjechaa hin jiru jechuu dha.

Isaanii Uriah Smith kitaaba isaa, *Thoughts on Daniel and Revelation*, keessaa waan inni waa’ee “Daily” isa amantii waaqeffannaa tolfamaa ta’uu isaa dubbate balleessuu barbaadan. Kanaaf yeroo kana keessatti namoota Willie White fi Prescott fi Daniells morman keessaa tokko namicha Larry Smith jedhamuudha.

Eenyu Laarii Smiitiin? Inni ilma Uuriyaa ti; inni waan isaan gochuu barbaadan beeka, akkasumas abbaa isaa wajjin dhaabbataa jira: Wanti Guyyaa-Guyyaa jedhamu amantii waaqeffannaa waaqota tolfamoo ti.

maal gochuu guddaa uuma.

Yaadawwan biraa kan “Daily” irratti fudhataman, kan burjaajii fi dukkana fidanii dha.

ܡܪܢ ܐܢ ܨܒܐ، ܟܕ ܢܫܪܐ ܠܡܘܟܚܐ ܕܗܠܝܢ ܝܘܠܦܢܐ ܡܢ ܨܘܚܝܬܐ ܕܟܬܒܐ ܩܕܝܫܐ ܕܝܠܢ، ܢܚܘܪ ܠܚܙܩܝܐܝܠ 28؛ ܡܛܠ ܕܒܚܙܩܝܐܝܠ 28 ܐܝܬ ܐܬܝܕܥ ܥܩܪܗ ܡܡܫܚܐ ܕ«ܬܡܝܕ». ܚܙܩܝܐܝܠ 28 ܥܠ ܡܬܬܪܝܡܢܘܬܗ ܕܠܘܣܝܦܪ ܗܘ؛ ܘܗܝ ܡܣܟܡܐ ܠܗܕܐ، ܡܛܠ ܕܟܕ ܗܢܘܢ ܡܢܣܝܢ ܗܘܘ ܠܡܐܡܪ ܕ«ܬܡܝܕ» ܡܪܡܙܐ ܠܚܕܡܬܗ ܩܘܕܫܢܝܬܐ ܕܡܫܝܚܐ، ܠܐ ܒܠܚܘܕ ܕܚܐܪܩܘ ܠܗ ܠܚܙܘܬܐ ܫܪܝܪܬܐ ܕ«ܬܡܝܕ»، ܐܝܟ ܪܡܙܐ ܕܡܬܬܪܝܡܢܘܬܐ ܕܢܦܫܐ، ܐܠܐ ܐܦ ܡܓܠܝܢ ܗܘܘ ܠܗ̇ ܠܗܕܐ ܡܬܬܪܝܡܢܘܬܐ ܒܢܣܝܘܢܗܘܢ ܕܝܠܗܘܢ. ܗܝ ܡܕܓܫܐ ܕܗܢܘܢ ܢܥܠܘܢ ܒܘܠܒܠܐ ܠܓܘ ܣܕܪܝܢ ܕܝܠܢ.

“Anis hiikame maal jechuu dha, ‘Ani mul’ifameera’?” Waaqayyo mataa isaatiin kana isheedhaan jedhe.

Obboleettiin Waayitii “Daily” ni hubatte, akkasumas barsiisni “Daily” tajaajila Manni Qulqullummaa Kiristoos taʼuu isaa barsiisu kun ergamoota mootummaa samii keessaa ariʼaman irraa akka dhufe, akkasumas inni burjaajii fi dukkana qofa akka fide ni hubatte; akkasumas, iddoo pionneerotaa kan “Daily” waaqeffannaa mootummaa Roomaa durii agarsiisu, yeroo “Daily” sun irraa fudhatamettis raajii yeroo waggoota 1335 jalqabu akka taʼe ni beekte. Isheen kana ni beekte. Waan namoonni kun maal jechuu barbaadan iyyuu taʼu, garaagarummaa isaa ni beekte.

Warriin filatamoon baayʼeen hin gowwoomfaman; garuu namoonni warri filatamoota sana waliin dhaabatan ni jiraatu, isaanis ni gowwoomfamu. Warri filatamoon baayʼeen durboota ogeeyyii dha. Durboonni gowwoonni immoo ni gowwoomfamu, mitii?

Akkuma durboota ogeeyyii yeroo kana keessatti, yeroo qorama filatamtoota iyyuu gowwoomsuuf jiru kana keessatti, akkuma durboonni ogeeyyii dhangala’uu Hafuura Qulqulluu fudhachaa jiranitti, durboonni gowwoonni maal fudhachaa jiru? Soba jabaa 2 Tasalonqee keessatti ibsame sana. Nuti kana illee, walqabatee Guyyumaatiin, ni ilaalla.

—“muuxannoo hafuuraa [spiritualistic] fakkaatu gara muuxannoo isaanii keessatti walitti dabalachaa turan; yoo dandaʼame immoo warra filatamoo isa hunda illee gowwoomsuuf, namoota keenya gara yaadota miidhagoo garuu gowwoomsanitti harkisaa turan.”

ନିରାତ୍ମବାଦର ସର୍ବାନ୍ତ୍ୟ ସାରତତ୍ତ୍ୱ କଣ?

Yommuu seenaa Mootii Saaʼul ilaallu, Saamuʼel maal jedhe? “Fincilli akka falfalaatti.” Fincilli falfalaadha.

Saawul eessatti dhuma?

DHAGGEEFFATTOOTA KEESSAA: Waliin qarlittii Endoor.

Waliin Endor wajjin.

Mootiin Kun Saawul wantoota walitti aanan kana, isa gara raagduu Endoritti geessan, fiduuf maal godhe? Inni dubbii isaa Dubbii Waaqayyoo ol kaaʼe. Wanti inni godhuu qabu isaatti himamee ture; garuu inni fuulduratti deemee waan ofii isaa fedhe godhe.

Bu’uura hafuuraa hundeedhuma isaatiin jecha kee Dubbii Waaqayyoo ol kaa’uu dha. Wanti hundi achumaan jalqaba. Sun falfala dha.

Falfalliin akka Seexanni dhiibbaa isaa jala si galchu adda baasuudha. Akka inni si hawwatu jechi kun jecha falfalaatiin wal qabatu; gowwoomsaa falfalaa ilaallata.

Yommuu ati falfalamte, eenyutu jalqaba irratti kan falfalame taʼa? Nama falfalaa sana. Wanni hundinuu yeroo ani dubbii koo Dubbii Waaqayyoo ol kaaʼutti jalqaba. Kun falfala; kun fincila; anis isa falfalame taʼe. Kunis waan Daniells fi Prescott irratti taʼe dha.

Yeroo kun taʼaa turetti, Daniells fi Prescottn miirawwan akkamii galchuuf yaalaa turan? Hubannaa dogoggoraa waaʼee Daily.

Dhugumattiin dhugaan kan Guyyaa Guyyaa maalidha ree? Inni Heedhentummaa taʼuu isaati; Heedhentummaanis amantii of ol-guddisuuti. Inni amantii mana mootummaa Waaqaa keessatti jalqabeedha; yeroo Seexanni—Seexanni—dubbii isaa Dubbii Waaqayyoo ol kaasee, seenaa ilmaan namaa keessatti iccitii hamminaa galchetti.

Iciciin hamminaa hojii Seexanaa nu gororsuu dha. Innis hojii Seexanaa, dubbii keenya yookaan dubbii isaa Dubbii Waaqayyoo irratti ol kaa’uuf nu geessisuu dha.

Yaada koo ni hordoftuu?

Cubbuu ilaalaa. Innis hiika “cubbuu” jedhu Strong’s Concordance keessatti ni ibsa. Yommuu ati gara jecha hundee isaatti gadi buutu immoo, jechi hundee cubbuutiif maal dha? Alfaa, alfaa. Sun gantummaa Alfaa dha.

Daniells fi Prescott yaada kana gowwummaa kana yoom dhiibaa turan? Yeroo gantummaa Alfaatti.

Kanaaf, waaʼee “warra filatamoo taʼan illee gowwoomsuu” fi waaʼee Hisqiʼeel 28 dubbisuu irratti wanta Obboleettii White asitti jettu kana hin dhabiinaa. Isheen maal akka raawwatamaa ture ni beekti turte. Dhimmi “Daily” kun dogoggora barsiisaa qofa utuu hin taʼin, namoonni ilaalcha dogoggoraa waaʼee “Daily” kana lallaban jecha isaanii Dubbii Waaqayyoo ol kaaʼuu akka qaban isaan dirqisiisa; kunis iddoo isaan jara hafuura gowwoomsaan qabaman keessa galcha; kanaafuu, isaan fincila isaanii keessatti warra kaan gowwoomsuuf harka Seexanaa keessatti meeshaa taʼu.

Namoonni akkana jedhu, “Oo, Ellen White, isheen waaʼee ‘Guyyuu’ irratti ejjennoo hin qabdu.”

Kun hafuuraa kana. Inni dubbii isaa Dubbii Waaqayyoo ol kaa’eera. Inni akka Waaqayyo irraa kaka’umsa argachaa jiru amana.

Midhaan hammeenyaa kan ajaa’ibsiisaa taʼe harʼa guutummaa Adveentizimii keessatti guddachaa jira.

Ellen White hubannaa isaa hubannoo Pioneers waaʼee 2520 irratti kaaʼiti.

Ellen White hubannoo ishii Piyoneerotaa irratti kaaʼti; akka hubannoo isaanii sanaatti, “Daily” inni Kitaaba Daani’el keessatti argamu Pagaanaummaa bakka bu’a.