Seenaa Dhoksaa Lakkoofsa Afurtamaa Keessattuu — Lakkoofsa Kudha Jaha keessaa

Ergaan saddan Mul’ata boqonnaa kudha afur keessatti ibsaman, ergaa akeekkachiisaa Milerota banuu murtii labse bakka bu’u; achii booddees ergaa akeekkachiisaa dhibba afurtamii afur kuma tokkoo fi afurtamaa afurii, isa cufamuu murtii labsaa jiru, bakka bu’u.

Malakata torban sun humnoonni saba aduu waaqeffachuu dirqisiisan irratti murtii fiduuf humnoota Waaqayyo karaa qajeelcha isaatiin itti fayyadame agarsiisu.

Malakata afran jalqabaa afran duraa keessa Roomiin Dhihaa bara 476tti suuta suutaan akkamitti kufte akka ta’e ibsu.

Inni shanaffaa fi jahaffaan kufaatii Roomii Bahaa bara 1449 irraa kaasee hamma 1453tti ibsu.

Sagaleen xomboree dhumaa sadeen badiisaa sadii keessaa Islaamummaa bakka bu’u.

Haalli ni facaasuun Israa’el “yeroo torbaaf” raawwatamu ibsu, kan boqonnaa itti aanuuma keessa Leewwota keessatti argamu, lakkoofsota qajeelfama guyyaa Araaraa irratti malakata Iyyoobelee afuufuuf kennamutti geessan keessatti kaa’ameera.

Yommuu Miiler boqonnaa digdamii jahaffaa keessatti Israaʼel sababa boqonnaa Sanbata biyyaaf ajajame cabsuu isaaniitiin murtiin irratti murtaaʼe yeroo hubate, inni qajeelfama guyyaan tokko waggaa tokko bakka buʼa jedhu hojii irra oolchee, waggaan tokko guyyoota dhibba sadii fi jahaatama akka taʼe argate; yeroo torba immoo dhibba sadii fi jahaatamatti baayʼifamu waggoota kuma lama dhibba shan fi digdamii taʼuun adabbii kakuu cabsuutiif murtaaʼe taʼuu isaa hubate. Kun dhugaa raajii inni jalqaba argate ture. Innis hundee dhugaawwan hundaati; dhugaawwan hojii Miileriin Kiristoos kaaʼe sana ijaaraniif buʼura taʼe. Malakanni Iyyoobeelawaa bilisummaa fi hiikamuu labsuudha.

Malbulchiin torbaffaan sadaffaan Islaama dha.

Xurumbaa torbaffaan Islaamaa dhugaa raajii alaa ti; xurumbaan Iyyooblii immoo dhugaa raajii keessaa taʼee, amantiidhaan qajeelummaa—cubbuurraa bilisa baʼuu—agarsiisa; kunis akka Siister Waayititti, dhugumaan ergamaa sadaffaa dha. Yeroo xurumbaan torbaffaan sagalee isaa dhageessisutti, iccitiin “Kiristoos isin keessa jiru, abdiin ulfinaa” jedhu ni raawwatama; yeroo sanattis Kiristoos Waaqummaa Isaa namummaa isaanii wajjin tokko dhibba afurtamii afur kumaatti ni walitti makaa. Warri yeroo sanatti chaappaa Waaqayyoo fudhatan ergaa akeekkachiisaa xurumbaatiin labsu; kunis iyya sadaffaa jedhamuun bakka buʼee, akkasumas akeekkachiisa ergamaa sadaffaa taʼee ni mulʼata. Iyyi sadaffaan ergaa ergamaa sadaffaa humneessa, yeroo ergamaan nama Yesus Kiristoos gadi hin taane tokko ergaa harka Isaa keessa qabuun gad buʼutti.

Yeroo raajii yeroo balaa isa jalqabaa fi isa lammaffaa ergamaa isa jalqabaatti humna kenna ture taʼuu, akkasumas raajii balaa isa sadaffaa ergamaa isa sadaffaatti humna kennu taʼuu yeroo nuti adda baasnu, malakatawwan akka “firdii mootummaa Roomaa irratti kabajamuu Dilbataa dirqisiifameef deebii taʼee fidaman” jedhamanii adda baasaa jirra. Firdiiwwan qajeelummaa Waaqayyootiin dhufan sun, addumaan malakatawwan balaa sadan keessaa warri dhumaa, ergaa akeekkachiisaa ergamoota sadii Mulʼata boqonnaa kudha afur keessatti argamanii wajjin wal-simu, walinillee qixxoomee deemuu agarsiisu. Seenaa Miillerotaa keessatti balaa lamaa fi ergamoota lama, akkasumas seenaa nama dhibba afurtamii afur kumaatamaa keessatti balaa isa sadaffaa fi ergamaa isa sadaffaa. Seenaa jalqabaa ergamaa isa jalqabaa fi isa lammaffaa keessatti, ergaan banuu firdii labsu raawwatamuu Islaamaa balaa isa jalqabaa fi isa lammaffaaatiin humneffame. Seenaa dhumaa ergamaa isa sadaffaa keessatti, ergaan cufamuu firdii labsu raawwatamuu Islaamaa balaa isa sadaffaatiin humneffame.

Humni jalqabaa fi xumuraa fi xumura irratti argame ergamaa Mul’ata kudhanii fi kudha saddeetii tiin bakka buufame; innis, “nama Yesus Kiristoos caalaa gadi aanaa hin taane” ture. Ergaan alaa Islaamaa fi ergaan keessaa murtii, iyya badii sadaffaa alaa dha; ergaan keessaa murtiis iyya ergamaa sadaffaa ti. Iyyi alaa Islaamaa raajii waggoota kuma lamaa fi dhibba shanii fi digdamii ti; iyyi keessaas kan ergamaa sadaffaa waggoota kuma lamaa fi dhibba sadii ti. Lamaan isaanii iyyuu yeroo murtiin warra du’anii baname ga’anii sagalee isaanii dhageessisan; yeroo murtiin warra jiranii banamettis deebi’anii ammas ga’an.

Mul’ata Mul’isaa boqonnaa kudhanii keessatti ibsame, raawwii raajii Islaamaa keessatti, Hagayya 11, 1840tti bu’e; akkasumas gochaa sana keessatti mul’atichis bu’uu mul’ata Mul’isaa boqonnaa kudha saddeetii kan raawwii raajii Islaamaa wajjin dhufu fakkeenyaan agarsiise. Murtiin Waaqayyoo irratti fincila seera Dilbataa kan bara 321 keessatti, achiis deebi’ee bara 538 keessatti dhufe, malakata ja’a jalqabaa tiin bakka bu’ameera; murtiin Isaa irratti fincila seera Dilbataa kan yeroo dhihoo keessatti dhufu immoo malakata torbaffaa tiin bakka bu’ameera; innis balaa sadaffaa, akkasumas ergamaa sadaffaa dha. Ergaan akeekkachiisaa jalqaba murtii kan Onkololeessa 22, 1844tti, fi ergaan akeekkachiisaa murtii warra jiraatanii kan 9/11 irratti, lamaan isaanii iyyuu tartiiba Jones ibse keessatti malakata torbaffaadhaan humna argatan. Boqonnaa saddeet fi sagal keessatti malakatoonni buufata ja’a; itti aansuun boqonnaa kudhan keessatti mul’anni sun bu’a, innis nama Yesuus Kiristoos gad hin taane miti. Inni tartiiba malakatoo keessatti isa torbaffaa dha; boqonnaa kudha tokko keessatti immoo balaa sadaffaadhaan itti fufama; kunis malakata afuuffee torbaffaa kan bara 1844 keessatti sagalee dhageessisuu jalqabe dha, garuu tartiiba malakatoo keessatti isa saddeetaffaa dha; kunis malakatoo sagalffaa, kudhaffaa fi kudha tokoffaa Mul’ata Yohaannis boqonnaa kudha afur keessatti argamanitti geessa.

Ergaan ergamaa sadaffaa jalqabaa fi lammaffaa irraa adda baafamee hin ilaalamu; haa taʼu malee, ergaa sana afuufaalee torban murtii Waaqayyoo gantummaa irratti dhufan irraa illee addaan baafuun hin dandaʼamu. Mulʼata boqonnaa saddeet keessatti afuufaaleen murtii afran jalqabaa, seera Dilbataa isa jalqabaa Konstantiin bara 321 keessa baasee booddee kufaatii tartiibaa Roomaa Dhihaa agarsiisu; kunis mootummaa isaa kibba-bahaafi dhihaatti bara 330 keessatti qooduu isaatiin jalqabe.

Afur keessaa afuufiileen jalqabaa dhaloota afur seenaa Ameerikaa bakka bu’u; yeroo Ameerikaan kufus, biyya ulfina qabeettii kan Daani’el boqonnaa kudha tokko lakkoofsa afurtamii tokko keessatti ibsamte sun amma kufteerti; gufuun itti aanu immoo Gibxi dha, jechuunis mallattoo saboota addunyaa hafan hundaati. Ergasii Tokkummaan Mootummootaa, warri mootota kudhan ta’an, “yeroo gabaabaadhaaf—sa’aatii tokkoof,” akka Mul’ata boqonnaa kudha torba keessatti jedhuutti, mootummaa isaanii isa torbaffaa pappeessiidhaaf kennuuf walii galu. Kunis ayyaana dhaloota mootummaa Heroodis irratti ta’a, yeroo inni mootummaa isaa keessaa walakkaa waadaa galu sanatti. Ayyaana dhaloota mootummaa Heroodis irratti, sa’aatii sana keessa barruun harkaatiin barreeffame sun laastara dallaa irratti mul’ata; Belshaazaaris ajjeefama. Sa’aatiin sun seera Dilbataa irratti ni dhufa; yeroo qorannoon carraa namummaa cufamutti geessee ittuma fufa. Mootummaan torbaffaan, akkuma badiisa dallaa Qustuntuniyaa kan bara 1453tti kufe sanaan fakkeenya kennametti, ni mo’ama. Seera Dilbataa biyya Ameerikaa keessatti bahe irraa, akkuma 1449n fakkeeffametti; hamma kufaatii Qustuntuniyaa bara 1453tti waggoota afur mallattoo qabaniidha. Pappeessiin madee isaa ajjeesaa ta’e sana bara 1798tti argate.

Daani’el boqonnaa kudha tokkoffaa keeyyata afurtitti, bara 1798tti yeroo dhumaatti mootummaa paappaasummaa kufe. Ergasii mootichi kibbaa bara 1989tti, yeroo dhumaatti kufe. Ameerikaan Gamtoomani keeyyata afurtokko keessatti kufa; Gibxis immoo keeyyata afurt lama keessatti kufa; mootummaa paappaasummaatis keeyyata afurt shan keessatti kufaatii isaa lammaffaa fi isa dhumaa ni ga’a.

Kufni Ameerikaa (raajicha sobaa) lakkoofsa afurtamii tokko keessatti ibsame 1449n fakkeenyaaf duraan mulʼifame; kufni Gibxi (jawwee) lakkoofsa afurtamii lama keessatti ibsame immoo 1453n fakkeenyaaf duraan mulʼifame; akkasumas abbootiin taayitaa Phaaphaasii (bineensi) akkuma 1798n fakkeenyaaf mulʼifametti, isa gargaaru tokko illee malee dhuma isaa irra gaʼa. Raajichi sobaanii fi jawween humnoota malakataatiin gad buufamu; bineensi immoo humna jawweetiin gad buufama.

1449 keessaa hamma 1453tti waggootni afur mootummaa torbaffaa yeroo seera Dilbataa keessatti kufuu isaa bakka bu’u; akkasumas mootummaa saddeettaffaa yeroo seera Dilbataarraa jalqabee hamma cufiinsa yeroo qorannoo ta’utti kufuu isaa bakka bu’u. Injifannoon Gibxi, inni biyya lafaa ta’ee akkasumas bineensa guddaa abbaa warraaqsaa papphaasummaadhaaf kennamu, fractal dha; innis jalqaba yeroo waggoota afur 1449 hamma 1453ttiin fakkeeffame keessatti mul’ata. Kun kufaatii Qonstantinopoli seera Dilbataa irratti adda baasa; achiis yeroo Miikaa’el ka’u irra deebi’ee ni adda baasa. Yeroo Miikaa’el ka’u, ergamoonni afran akka kaka’umsa waaqayyootiin guutummaatti gad lakkifaman.

Bara 1439tti, Manni Marii Filooreensii (tokko tokkoon Gamtaa Filooreensii jedhamus) irratti, bakka-buutonni Mana Kiristaanaa Ortodoksii Bahaa (kanneen Mootii Bizaantiyeemii Yohaannis VIII Palaayoloogosii fi Paatriyaarkii Qusxunxuniyaa hogganaman) Mana Kiristaanaa Kaatolikii Roomaa wajjin murtii sirna qabeessa ta’e tokkoominaa mallatteessan. Isaanis Phaaphaasii Roomaa akka mataa (aboo ol’aanaa) Mana Kiristaanaa guutuu ta’eetti beekuudhaan walii galan.

ସାମ୍ରାଟ୍ ଏବଂ ପାତ୍ରିଆର୍କ ନିକିଆ ବିଶ୍ୱାସଘୋଷଣାର “Filioque clause”କୁ ଗ୍ରହଣ କରିଥିଲେ, ଯାହା ନିକିଆ ବିଶ୍ୱାସଘୋଷଣାରେ ଏକ ଯୋଗ ଥିଲା, ଏବଂ ଯାହା ଦାବି କରେ ଯେ ପବିତ୍ର ଆତ୍ମା ପିତା ଏବଂ ପୁତ୍ରଠାରୁ ପ୍ରସ୍ଥାନ କରନ୍ତି। ନିକିଆ ବିଶ୍ୱାସଘୋଷଣା କାଥୋଲିକ ବିଶ୍ୱାସର ଇତିହାସରେ ସବୁଠୁ ଗୁରୁତ୍ୱପୂର୍ଣ୍ଣ ଏବଂ ସର୍ବାଧିକ ପ୍ରଚଳିତ ଘୋଷଣାମାନଙ୍କ ମଧ୍ୟରୁ ଗୋଟିଏ। ନିକିଆ ବିଶ୍ୱାସଘୋଷଣା କାଥୋଲିକ ଧର୍ମବିଶ୍ୱାସର ମୂଳ ଆସ୍ଥାମାନଙ୍କର ଏକ ଔପଚାରିକ ସାରାଂଶ। ଏହାର ମୂଳ ରଚନା ଯିଶୁ ଖ୍ରୀଷ୍ଟ କିଏ, ସେହି ସତ୍ୟକୁ ସୁରକ୍ଷା କରିବା ପାଇଁ କରାଯାଇଥିଲା। ୩୨୫ ମସିହାରେ ଏକ ଗୁରୁତର ବିବାଦ ଉଦ୍ଭବ ହେଲା, କାରଣ ଆରିଉସ ନାମକ ଜଣେ ଯାଜକ ଶିକ୍ଷା ଦେଇଥିଲେ ଯେ ଯିଶୁଙ୍କୁ ପରମପିତା ଈଶ୍ୱର ସୃଷ୍ଟି କରିଥିଲେ ଏବଂ ସେ ପୂର୍ଣ୍ଣରୂପେ ଈଶ୍ୱର ନୁହନ୍ତି।

Bara 381tti, amantiin Niqiyaa haaromfamee barsiisa Qulqulleessaa, barsiisa Eucharistii, fi itti fayyadama buddeena raacitii hin qabneef Eucharistiidhaaf fudhatama argate; kun immoo hojii Laatiinotaa ture. Amantiin Bara 381 akkasumas hubannaa Kaatolikii waaʼee cubbuu dhalootaa fi jireenya duʼa boodaa fudhate. Innis sarara ijoo kanaan xumurame: “Nus immoo teessoon qulqulluun ergamootaa fi Phaaphaasiin Roomaa addunyaa guutuu irratti dursa qabaachuu fi bakka buʼaa dhugaa Kiristoos taʼuu ibsinee murteessina.”

Mana Maree Fiiloorensittiitti fooyya’iinsi biraa Waxabajjii 6, 1439 irratti mallatteeffame; kunis Konstantinoopoliin bara 1453 keessa Turkiwwan Usmaaniyaa jala kufuu ishee waggaa 14 dura ture. Tokkummaan kun dhiibbaa siyaasaa cimaa jalatti mallatteeffame. Impaayeriin Bizantiyeemii gargaarsa waraanaa Dhiha irraa argachuuf, Usmaaniyyoota tarkaanfachaa jiran dura, baay’ee rakkoo keessatti ture. Yommuu ergamoonni Giriik gara biyya isaaniitti deebi’anitti, waliigalteen sun baha keessatti luboota, monoksoota, fi uummata idilee irra caalaan isaanii biratti cimaatti didame. Phaaphaasonni isa mallatteessan keessaa baay’een isaanii boodarra deeggarsa isaanii irraa of qusatan. Tokkummaan sun guutummaatti hojii irra hin oolle; waggoota itti aanan keessattis Waldaa Ortodoksii Bahaa biratti sirnaan haqame. Yeroo Konstantinoopoliin bara 1453 kufetti, tokkummaan sun duraanuu hojiidhaan diigamee ture. Seenaa barreessitoonni yeroo baay’ee isa akka tokkummaa siyaasaa mormii gadi fagoo amantii barumsaa, aadaa, fi uummataa irraa ka’eef kufeetti ibsu.

Barsiifni Qeeyroo Niiqaa keessa jiran kijiba; dhugaanis isaan keessaa tokko illee hin jiru. Sanadni Adoolessa 6, 1439, Mana Maree Firenzeetti mallatteeffame Murtee Tokkummaa jedhamee waamame; kijiboota sanauma, akkasumas kanneen caalaa of keessaa qaba ture. Ergamoonni sun bara 1439tti gara Qonstantiinoopoolisitti yeroo deebi’an, dheekkamsaa fi komii gantummaa jedhuun simataman. Jechi sunis afaan irraa afaanitti deddeebiʼe: “Maqaa Phaaphaasii irra wayya taajii Turkii.”

Tokkummaan sun baayʼee kan mallatteeffameef, mootummaan Bizaantaayin warra Otomaanota irratti gargaarsa waraanaa Dhihaa akkaan barbaachisaa waan tureefi. Yommuu gargaarsi waraanaa xiqqoon qofa (yookaan homtuu) akka hin dhufne ifa taʼe, deeggarsi tokkummaa sanaaf ture battalumatti bade. Bara 1450–1451 keessatti, sinoodonni Bahaa hedduun tokkummaa sana ni didan; erga Qonstantinopheliin bara 1453 kuftee booddee immoo, tokkummaan sun guutummaatti dhiifame. Buʼaan dhumaa Labsii Tokkummaa Filooreensii jedhu, Waldoota Ortodoksii Bahaa biratti akka yaaʼii kufee fi fudhatama dhabeetti ilaalama. Inni akka sirrii taʼetti hin beekamu. Haa taʼu malee, Waldoonni Kaatolikii Roomaa garuu hamma ammaatti akka yaaʼii waliigalaa sirrii taʼeetti isa ilaalu.

Inni seenaa Giriikii fi duudhaa Ortodoksii keessatti akka nama gootichaatti ni yaadatama — yeroo baayʼees afoolaan “Mooticha Maarbilii” jedhamee waamama (amantiin inni guyyaa tokko deebiʼee dhufee Qonstantinoppolisin ni oolcha jedhu).

Yohaannis VIII yeroo bara 1448 keessatti duʼe, obboleessi isaa Qonistaantinoos XI akka bakka bu’aa isaa ta’uuf filatame. Bara 1448tti Mootummaan Bizaantiyem mootummaa xixiqqaa mootummaa jala-bultii ta’ee ture, akkasumas eenyutu Konstantinopoolis keessatti teessoo mootummaa irra taa’u irratti Usmaaniyyonni dhiibbaa guddaa qabu turan. Adoolessa 27, 1449 irratti, waggoota mootummaa Bizaantiyem isa dhumaa keessatti taateen siyaasaa baay’ee murteessituun ni raawwatamte. Mootichi Bizaantiyem, Yohaannis VIII Palaayoloogos, duraanuu bara 1448 keessatti du’ee ture. Obboleessi isaa, Qonistaantinoos XI Palaayoloogos (mooticha isa dhumaa), Konstantinopoolis keessatti mootii ta’ee labsame. Haa ta’u malee, Qonistaantinoos XI teessoo mootummaa irratti ifatti dura taa’uu isaa dura, ergamtoota gara Sulxaana Usmaaniyyootaa (Muraad II) ergee, akka mootummaa bulchuuf hayyamni isaaf kennamu gaafate. Sulxaan sun hayyama sana kenne, sana booda qofa Qonistaantinoos XI sirnaan gonfoo uffatee mootii ta’ee beekamtii argate. Gochoonni kun mootummaa Bizaantiyem bilisummaa isaa fedhiidhaan dabarsuu akka ta’eetti ilaalame. Yeroo jalqabaatiif, mootichi Bizaantiyem tokko ifatti mootummaa Usmaaniyyoota Turkii irraa hayyama argate qofaatiin akka mootummaa bulchu beeksise. Waggoota afur qofa booddee, bara 1453 keessatti, Konstantinopoolis Usmaaniyyootaaf kufe.

Mata-duree itti aanu keessatti yaada keenya itti fufna.