Kitaabni Yo’el ni ibsiti akka badiinsi iddoo wayinii Waaqayyoo dhaloota afraffaa keessatti ta’u.
Dubbiin Waaqayyoo kan gara Yo’eel ilma Pethu’eel dhufe.
Dhaga’a kana dhaga’aa, yaa maanguddoota, isin hundinuu warri biyya keessa jiraattanis gurra kennaa. Wanti akkanaa bara keessanitti yookaan illee bara abbootii keessaniitti ta’ee beekaa? Isinis ijoollee keessanitti waa’ee isaa himaa; ijoolleen keessanis ijoollee isaaniitti haa himan; ijoolleen isaanii immoo dhaloota biraatti haa himan.
Kan marʼaan palmerworm dhiise hoongoon nyaate; kan hoongoon dhiise cankerworm nyaate; kan cankerworm dhiise immoo caterpiller nyaate.
Dammaqaa, isin warri machooftan, boo’aa; akkasumas iyyaa, isin hundinuu warri wayinii dhugan, sababii wayinii haaraatiif; inni afaan keessan irraa citeeraatii. Yo’eel 1:1–5.
ଏହି ଦଶ କୁମାରୀଙ୍କ ଦୃଷ୍ଟାନ୍ତ ହେଉଛି ଆଡଭେଣ୍ଟିଜ୍ମର ଦୃଷ୍ଟାନ୍ତ, ଏବଂ ସେହି ଦୃଷ୍ଟାନ୍ତରେ ଯେ ଜାଗରଣ ଘଟେ, ତାହା ଗହମ ଓ ଅଗାଛା ବିଭକ୍ତ ହେବାବେଳେ ଘଟେ; ସେହି ସମୟରେ ଅଗାଛାମାନେ ଏହି ସତ୍ୟକୁ ଜାଣି ଜାଗ୍ରତ ହୁଅନ୍ତି ଯେ ସେମାନେ “ନୂତନ ଦାଖରସ”ରୁ “ଛେଦିତ” ହୋଇଯାଇଛନ୍ତି। “ଛେଦିତ” ଶବ୍ଦଟି ଆବ୍ରାମଙ୍କ ପ୍ରଥମ ଚୁକ୍ତିଗତ ପଦକ୍ଷେପକୁ ସୂଚାଏ, ଯେଠାରେ ଚୁକ୍ତିକୁ ରକ୍ତଦ୍ୱାରା ସ୍ଥିର କରିବା ପାଇଁ ହୋଇଥିବା ଆନୁଷ୍ଠାନିକ କ୍ରିୟାରେ ଗୋଟିଏ ବଛୁରୀ, ଗୋଟିଏ ଛେଳି ଏବଂ ଗୋଟିଏ ମେଷକୁ ଦୁଇ ଖଣ୍ଡରେ କାଟାଯାଇଥିଲା। ସେହି ଏକେଇ ଚୁକ୍ତି-ଅଂଶରେ, ପରମେଶ୍ୱର ଏହା ଚିହ୍ନିତ କରନ୍ତି ଯେ ଚତୁର୍ଥ ପିଢ଼ୀରେ ସେ ନ୍ୟାୟବିଚାରରେ ନିଜ ପ୍ରଜାଙ୍କୁ ପରିଦର୍ଶନ କରିବେ।
Inni Abraamidhaan, “Dhugumaan beekhi, sanyiin kee biyya ofii isaanii hin taʼin keessatti alagaatti taʼu; isaaniifis hojii garbummaa hojjetu; isaanis waggaa dhibba afuriif isaan rakkisu. Akkasumas saba sana, isa isaan tajaajilan, ani nan murteessa; sana booddees isaan qabeenya guddaadhaan ni baʼu. Ati garuu nagaan gara abbootii keetti ni dhaqxa; dulluma gaariidhaan ni awwaalamta. Haa taʼu malee dhaloota afraffaatti asitti deebiʼanii ni dhufu; sababiin isaas cubbuun Amoorotaa amma iyyuu hin guutamne.” Uumama 15:13–16.
Yeroo raajichi dhaloota afraffaatti, dhaloota Museetti, raawwatametti, Gooftaan akka mallattoo kakuu Waaqayyoo fi saba Isaa filatamoo gidduutti jiruutiif Ajajawwan Kurnan ifatti dhaabe. Ajajawwan kudhan sana keessaa isa lammaffaatti ifni dhaloota afurii Abraam guddisamee mul’ate.
Ati samiitti fakkii bocamaa tokkollee, yookiin waan bantiidhaa ol jiru keessaa, yookiin waan lafa jalaa jiru keessaa, yookiin waan bishaan lafa jalaa jiru keessaa fakkeenya tokkollee hin tolchin. Isaaniif hin sagadin, isaaniis hin tajaajilin; ani Waaqayyo Gooftaan kee Waaqa hinaafu dhaatii; warra ana jibban irratti yakka abbootii isaanii hamma dhaloota sadaffaatti fi afraffaatti ijoollee irratti nan adaba; warra ana jaallatanii fi abboommii koo eeganiif garuu kumaatamatti araara nan argisiisa. Ba’uu 20:4–6.
Abramii waliigaltee dhaloota afurii amala Waaqayyoo akka Waaqa hinaafuutti ol-guddisuu keessatti hammatame. Hinaaffaan Isaas fakkiiwwan bocamaniin wal bira qabamee mul’ata. Dhaloota afuraffaa Abram keessa immoo murtiin adeemsaan guddachaa deemu ni argama. Murtichi saba itti sabni Waaqayyoo garbummaa keessa ture irratti, akkasumas saba Waaqayyoo irratti ture; ergasii immoo Amooronni ni murtaa’u turan. Abram adeemsa murtii sadarkaa sadarkaadhaan adeemu, kan mana Waaqayyootiin jalqabee addunyaa keessa adeemsaan darbu, ni ibsa; ajajni lammaffaan immoo adeemsi murtii sun ilmaan namootaa garee Waaqayyoon jibban tokkoo fi garee Waaqayyoon jaallatan tokkootti akka qoodu ni beeksisa; kanaanis seera Dilbataa sana, “Yoo na jaallatte, abboommii koo eegi” jechuun iyyu, fakkeenyaan mul’isa.
Seeraauma wal fakkaataa keessatti Seerri Siinaa irratti kennamaa jirutti, Museen amala Waaqayyoo ni argisiifama.
Akkasumas Waaqayyo Museedhaan akkana jedhe; Dhagaa gabatee lama, isa duraa fakkaatan siif qopheessi; anis dubbiiwwan gabateewwan duraa, ati caccabsite sana keessa turan, gabateewwan kanneen irratti nan barreessa. Ganamaafis qophaaʼaa taʼi; ganama immoo gara Tulluu Siinaatti ol baʼii, fi achitti mataa tulluu irratti ana duratti of dhiheessi. Namni tokko illee si wajjin ol hin baʼin; tulluu sana hunda irratti namni tokko illee hin mulʼatin; bushaayee fi loonnis tulluu sana duratti hin dheedan.
Inniis akkuma isa jalqabaa taʼan lama dhagaa irraa boccee qopheesse; Museenis ganama bariidhaan kaʼee, akkuma Waaqayyo isa ajaje, gara tulluu Siinaa ol baʼe; harka isaattiis gabatee dhagaa lamaan sana qabatee ture. Waaqayyos duumessa keessa buʼee achitti isa wajjin dhaabbate; maqaa Waaqayyoo illees labse. Waaqayyos fuula isaa duraan darbee, akkana jedhee labse,
ᠡᠵᠡᠨ, ᠡᠵᠡᠨ ᠪᠤᠷᠬᠠᠨ, ᠡᠨᠡᠷᠡᠯ ᠨᠢᠭᠦᠯᠰᠢᠯ ᠲᠠᠢ, ᠦᠯᠡᠮᠵᠦ ᠦᠵᠡᠰᠬᠦᠯᠡᠨᠲᠡᠢ, ᠶᠡᠬᠡ ᠠᠷᠪᠢᠨ ᠰᠠᠢᠨ ᠪᠤᠶᠠᠨ ᠪᠣᠯᠣᠨ ᠦᠨᠡᠨ ᠲᠠᠢ; ᠮᠢᠩᠭᠠᠳ ᠦᠶᠡ ᠳᠦ ᠡᠨᠡᠷᠡᠯ ᠨᠢᠭᠦᠯᠰᠢᠯ ᠢ ᠬᠠᠳᠭᠠᠯᠠᠨ, ᠭᠡᠮ ᠨᠢᠭᠦᠯ, ᠵᠦᠷᠴᠢᠯ, ᠨᠦᠭᠦᠯ ᠢ ᠤᠤᠴᠢᠯᠳᠠᠭ, ᠭᠡᠪᠡᠴᠦ ᠪᠤᠷᠤᠭᠤ ᠪᠤᠶ ᠬᠦᠮᠦᠨ ᠢ ᠡᠷᠬᠡᠪᠰᠢ ᠴᠡᠪᠡᠷ ᠪᠣᠯᠭᠠᠬ ᠦᠭᠡᠢ; ᠡᠴᠡᠭᠡ ᠨᠠᠷᠤᠨ ᠭᠡᠮ ᠨᠢᠭᠦᠯ ᠢ ᠬᠦᠦᠬᠡᠳ ᠪᠣᠯᠣᠨ ᠬᠦᠦᠬᠡᠳ ᠦᠨ ᠬᠦᠦᠬᠡᠳ ᠳᠡᠭᠡᠷᠡ, ᠭᠤᠷᠪᠠᠳᠤᠭᠠᠷ ᠪᠣᠯᠣᠨ ᠳᠥᠷᠪᠡᠳᠦᠭᠡᠷ ᠦᠶᠡ ᠬᠦᠷᠲᠡᠯ ᠡᠷᠭᠦᠯᠵᠦ ᠰᠢᠭᠢᠳᠭᠡᠳᠡᠭ।
Musee ariifatee, mataa isaa gara lafaatti gad jedhee sagade. Innis akkana jedhe, “Yaa Gooftaa, ani amma fuula kee duratti ayyaana argadhee yoo taʼe, maaloo Gooftaan koo gidduu keenya haa deemu; sababiin isaas, kun saba morma jabaataa dha; yakka keenyaafi cubbuu keenya nuuf dhiisi, akka dhaala kee taʼuufis nu fudhadhu.” Baʼuu 34:1–9.
Kenni seeraan seeraa, chaartii qajeelchitoota bara 1850 wajjin wal simata. Gabateewwan jalqabaa ni caccaban, gabateen jalqabaa lakkoofsota keessatti dogoggora qaba ture. Sana booddee Israa’el durii seerichaa amanamtoota taasifaman; Israa’el ammayyaas yeroo sana seera Waaqayyoo fi seerota Dubbii raajii Waaqayyoo amanamtoota taasifaman. Yeroo gabateewwan lamaan yeroo jalqabaaf dhiyaatanitti, qubata keessatti fincilli ifaan mul’atu ture; yeroo chaartiin bara 1850 dhiyaatettis, qubata keessatti fincilli hafuuraa danfaa ture. Raajiin Abraam waa’ee dhaloota afuraffaa Museedhaan dhaloota afuraffaatti raawwatame; achittis Waaqayyo abboommii lammaffaatti dhaloota afuraffa keessatti mul’ata firdii babal’ise. Fakkiiwwan bocamanii waaqeffannaa dhugaa Waaqayyootiif soba-bakka-bu’aa ta’an; hinaaffaan amala Waaqayyoo immoo firdichatti maxxanfame. Sana booddee Museen ulfina Waaqayyoo ni arge. Inni hinaaffa Waaqayyoo akka qaama amala Waaqayyoo, akkuma “maqaa” Isaatiin bakka buufametti, ni arge; hariiroon waaqeffataa fi cubbuuwwan abbootii isaanii gidduu jirus ni ibsame.
Yeroo Kiristoos yeroo jalqabaatiif mana qulqullummaa qulqulleesse, ergasii bartoonni Isaa hinaaffaan mana Isaa akka Isa nyaate yaadatan. “Hinaaffaan” jechuun jecha “hinaaffaa Waaqaati.” Amalti Waaqayyoo kan hinaaffaa Isaa ibsu, kaka’umsa Kiristoos mana qulqullummaa Isaa qulqulleessuuf Isa geesse ture; akkasumas amala raajii kan cubbuuwwan abbootii kee himachuun dirqama ta’e, booddee murtii “yeroo torba” keessatti jechuunis keessatti Leewwota digdamii jaha keessatti waamicha qalbii jijjiirrannaatiif qaama murteessaa ta’ee mul’ate. “Dhaloonni afraffaan” Abraam seenaa kakuu keessatti akkuma itti fufetti ulfina isaatis caalaatti guddachaa deema. Kitaabni Yoo’el yeroo bokkaa boodaa agarsiisa; kunis guyyoota dhumaatti raawwatama. Kitaabni Yoo’el ergaa isaa mata-duree dhaloota afurii irratti hundeessa; mata-dureen kunis tarkaanfii jalqabaa kakuu sadan qabiyyee qabu kan Abraam Waaqayyo wajjin gale keessatti duraan dursee galmeeffame ture. Mata-dureen sun xumura isaa Kitaaba Yoo’el keessatti ga’a.
Biyyoo Abdachiif Galame booda, Taabotiin kakuu Shiiloo keessa ture; achittis Eelii isa angafa lubaa hamaa fi gowwaa taʼe, akkasumas ilmaan isaa lamaan xuraaʼoo, waamicha Saamuʼel wajjin wal bira qabamanii agarsiifamu. Shiiloon imala Taabotichaa, isa mallattoo kakuu taʼe, keessatti tarkaanfii tokko taʼuu ture. Erga Taabotichi dallaa Yerikoo diiguuf akka mallattoo itti fayyadamee booda, inni hanga duʼa Eelii fi ilmaan isaa hamootaatti, waggoota dhibba afurii jechuun ni dandaʼamaaf, Shiiloo keessa ture. Sana booddee harka Filisxeemotaatti boojiʼame; itti aansuunis yeroo Daawit Taaboticha gara Yerusaalemitti geessetti, fakkeenyi jalqabaa seensa mootummaa ulfinaa gara Yerusaalemitti raawwatame. Kaayyoon ibsamee mallattoo kakuu gara Yerusaalemitti geessuu kanaa, Waaqayyo maqaa Isaa Yerusaalem keessa kaaʼuu filateera; maqaan Isaas hinaaffaa Isaa wajjin wal qabata; hinaaffaan sunis murtii hinaaffaa Isaa dhaloota afuraffaatti dhufu wajjin wal qabata.
Yeroo seerri Dilbataa ba’utti, Gooftaan waldaa mo’ataa taate tulluu fi gaara hundumaa ol in kaasa; saboonni ormaas, “Kottaa, mana Waaqayyoo garaa haa deemnu” jedhu.
Bara isa dhumaatti, tulluun mana Waaqayyoo fiixee tulluuwwanii irratti ni dhaabamsiifama; inni gaarran irraas ol ol ni jedhu; saboonni hundinuu gara isaa ni yaaʼu. Ummanni baayʼeenis ni deemu; akkanas ni jedhu, Kottaa, gara tulluu Waaqayyootti, gara mana Waaqa Yaaqoobitti haa ol baanu; inni karaa isaa nu barsiisa, nus daandii isaa irra ni adeemna; seerri Xiyoon keessaa ni baʼaatii, dubbiin Waaqayyoo immoo Yerusaalem keessaa. Isaayaas 2:2, 3.
Dubbiin Waaqayyoo Yerusaalem keessaa ni ba’a, sababiin isaas achitti maqaa Isaa kaa’uuf Inni filateera. Musee wajjin, “Waaqayyo duumessa keessatti gad bu’e, achittis isa bira dhaabate, maqaa Waaqayyoo labses. Waaqayyos isa dura darbee, akkana jedhee labse,
Gooftaan, Waaqayyo Gooftaan, araara-qabeessa fi ayyaana-qabeessa, obsa dheeraa kan qabu, gaarummaa fi dhugaa keessatti baay’ee kan ta’e, kumaatamaaf araara kan eeguu, jal’ina, hojii seeraa cabsuu fi cubbuu kan dhiisu; garuu nama balleessaa qabu matumaa bilisa hin godhu; jal’ina abbootii ijoollee irratti, akkasumas ijoollee ijoollee isaanii irratti, hamma dhaloota sadaffaa fi afraffaatti kan ilaaluu dha. Ba’uu 34:6, 7.
Maqaan Isaa “maqaa” Isaa ti, akkasumas amala Waaqayyoo gadi fagoo taʼeen walxaxaa fi gadi fagoo taʼeen salphaadha. Waaqayyo jaalala; kunis amala Isaa guutummaatti, garuu ifatti salphaatti ibsame dha. Dhugaan kakuu Abraam eegee “dhaloota afuraffaa firdiitiin” jedhu, ifa dabalataa abboommii lammaffaa keessatti dhaloota afuraffaa irratti kennameen “sarara irratti sararaan” balʼifame. Sana booda muuxannoon Musee, hinaaffaa Isaa irratti ifa dabaluudhaan, walitti hidhamiinsa dhaloota afuraffaa amala Waaqayyoo wajjin qabu irratti ifa sana balʼisa. Mulʼannoon amala jechuun “yaadaa fi miira walitti makaman” jedhee hiikeera; garuu mulʼannoon yaadonni keenya akka yaada Waaqayyoo hin taane nu beeksiseera. Amalli Isaa yaadaa fi miira walitti makamani; amalli Isaas yaadaa fi miira namaa salphaa keenya caalaa gama baayʼeen fuulota hedduu waan qabuuf, garaagarummaan isaa yaadonni Isaa akkuma samiin lafa irratti ol fagaatu sana yaada keenya caalaa ol fagaatuu isaanii ti.
Yaadni koo yaada keessan miti; karaawwan keessanis karaawwan koo miti, jedhu Waaqayyo. Akkuma samiin lafa irraa ol fagaatu, akkasuma karaawwan koo karaawwan keessan irraa, yaadni koos yaada keessan irraa ol fagoodha. Isaayaas 55:8, 9.
Kanaaf, yaada namaa itti yaadamu tokko asitti dhiheessina; yoo amala Waaqayyoo maqaa Isaa keessatti bakka bu’ee jiraate, mul’achuun maqaa Waaqayyoo hundinuu mul’achuu amala Isaa ti. Leenci gosaa Yihudaa Dubbii raajii Isaa cufa, ni hiika; Palmoni Inni Dinqisiisaan Icctii Lakkaa’u, innis Hidda lafa goggogaa keessaa ba’e, akkasumas bosona gubatu, utubaa ibiddaa, angafa ergamaa Miikaa’el, fi kan kana fakkaatan hedduu dha. Amaloonni amala Waaqayyoo maqoota Isaa adda addaa keessatti bakka bu’an daangaa hin qaban. “Yaadni namaa itti yaadamu” immoo kana. Mul’atawwan amala Waaqayyoo adda addaa beekamanii jiranii hundumaa keessaa, tarkaanfii kakuu isa jalqabaa keessatti adeemsa kakuu sadarkaa sadii Abraam wajjin ta’e keessa—“murtiin dhaloota afraffaa” jedhu ibsa bu’uuraa kakuu keessaa ta’uun isaa—maqaa Isaa akkamitti calaqqisiisa?
Innis Abramidhaan, “Sanyii kee dhugumaan akka sanyiin kee biyya isaanii hin taʼin keessatti alagaa taʼu, isaanis isaan tajaajilu; isaanis waggaa dhibba afur isaaniin ni cunqursu, beekii. Akkasumas saba sana, isa isaan tajaajilan, ani nan murteessa; booddees qabeenya guddaadhaan ni baʼu. Ati garuu nagaadhaan gara abbootii keetiitti ni dhaxta; dulluma gaarii keessatti ni awwaalamta. Haa taʼu malee dhaloota afuraffaatti deebiʼanii as ni dhufu; sababni isaas hamminni Amoorotaa amma iyyuu hin guutamne.” Uumama 15:13–16.
Amalli Waaqayyoo akka Abbaa Murtii namootaa fi saba keessaa agarsiisu, namoonni yeroo qormaataa dhaloota afuriin bakka buufamu qabaachuu isaanii ni eeyyama. Waaqayyo Abbaa Murtii dha; inni araara-qabeessa dha; inni obsa-qabeessa dha; murtii inni namootaa fi saba irratti fidus dhaloota afraffaatti xumura irra ni geessa. Ibsi bu’uuraa Waaqayyo kakuu Isaa ummata filatamaa wajjin godhe keessatti kenne, murtii dhaloota afraffaa of keessatti qabata. Akkuma ergaan ergamaa tokkoffaa amaloota guutuu ergaawwan ergamoota sadii tokkoon tokkoon isaanii of keessaa qabu, akkasuma tarkaanfiin jalqabaa kakuu Abraam amaloota kakuu sadii-qoodama guutuu of keessaa qaba. Maqaan Waaqayyoo inni Abbaa Murtii araara-qabeessa ta’uu isaa, kan dhaloota afraffaatti murteessu ta’uu isaati. Tarkaanfiin hundinuu kan biraa seenaa kakuu ummata filatamaa keessatti argamu, hundi isaanii bu’uura sana irratti ni ijaaramu.
Yoeliin kitaabni yeroo iyya halkanii-barmootaa kutaa shanaffaa keessatti dammaqiinsa isaa irratti yeroo kaa’amu, “wayinii haaraan” immoo afaan isaanii irraa yeroo “muramu”, seensa addaan-ba’iinsa mootummaa kakuu dhumaa sanaa kan saba kakuu filatamaa ta’e keessaa godhamu, ergaa bu’uuraa kakuu isa fincila saba kakuu kan achi boodarra “muraman” ta’an dhaloota afraffaa keessatti akka raawwatame ibsuudha. Isaan ergaa bu’uuraa kakuu sanaa waan hin hubanneef “ni muramu.”
Ummanni bu’uuraa sana, isa keeyyata afur keessa Uumama boqonnaa kudha shan keessatti ibsame, yeroo ergaan xumuraa kakuu “wayinii haaraa” jedhamuun bara dhumaa keessatti dhihaatutti, akka ulee safaraa—sarara murtii itti fayyadamanitti tajaajila. Ulfinni ulfaataa inni dammaqiinsa machooftota Efreemii wajjin walqabatu, yeroo “wayiniin haaraan” “murame”tti, dhugumaan kan hubatamu—yommuu inni yeroo bokkaa boodaa keessatti, dhaloota afraffaa dhumaa sabni filatamaan fincila qabeessa ta’e irratti labsii murtii kennamee jiru sana keessatti kaa’amutti qofadha.
Uumama Keessa 17 keessatti, tarkaanfiin lammaffaan kakuu sadii-qabduu Abrahaam wajjin godhame ni argina:
Waaqayyoos Abrahaamiin akkana jedhe: Ati, ati illee, sanyiin kee si booddee dhaloota isaanii hunda keessatti kakuu koo ni eeggattu. Kun kakuu koo isa isin eeggattanidha; isa ana fi isin gidduutti, akkasumas sanyii kee si booddee jiru gidduutti raawwatamudha;
Labsiin dhiiraa hundinuu isin gidduutti haa dhaqabamu. Foon quba qaamaa keessanii ni dhaqabdu; innis kakuu anaafi isin gidduu jiruuf mallattoo ta’a. Isin gidduutti dhaloota keessan hunduma keessatti mucaan dhiiraa guyyaa saddeet guute haa dhaqabamu; inni mana keessatti dhalate yookaan maallaqaan alagaa sanyii kee keessaa hin ta’in irraa bitame hundinuu haa dhaqabamu. Inni mana kee keessatti dhalate, innis inni maallaqa keetiin bitame, dirqama dhaqabamuu qaba; kakuu koos foon keessan keessatti kakuu bara baraa ta’ee ni jiraata. Mucaan dhiiraa hin dhaqabamin, kan foon quba qaamaa isaa irraa hin dhaqabamin sun garuu saba isaa keessaa ni murama; inni kakuu koo cabseera. Uumama 17:9–14.
Dhaabbanni lammaffaan mallattoo “muramuu” jedhuuf ragaa lammaffaa kenna. Jechi “muramuu” jedhamee hiikamu, hidda isaa boqonnaa kudha shan keessatti bineensota Abraam walakkaatti mure keessaa argata; akkasumas kutaa sana keessatti, namni dhagna hin qabne kam iyyuu kakuu irraa “ni murama.” Seenaa kakuu keessatti, bakka Kiristoos dhugaa kanauma mirkaneessaa turetti, dhagna qabachuun cuuphaan bakka buufame; kanaafis Inni, akka fakkeenya keenyaatti, guyyaa saddeettaffaatti du’aa keessaa kaafame.
Mallattoon sun guyyaa saddeettaffaatti raawwatamuu qaba ture; kunis lubbuu saddeet ta’an warra dooniirra turaniin bakka buufameera. Sadarkaa lammaffaa keessatti qormaanni ijaan mul’atu bakka buufama; jechuunis, Israa’el murtii Eliyaas raawwate duratti raajota Iizaabelii fi Eliyaas gidduutti filannoo gochuu isaa ta’ee, yookaan fuulli Daani’el, Shaadraak, Meshaakii fi Abednaagoo warra nyaata mootichaa nyaatanii irra bareedaa fi furdaa ta’ee mul’achuu isaanii ta’ee; qormaanni lammaffaan kan ijaan mul’atudha. Dhaabni mallattoo jireenyaa dha; lubbuun saddeet ta’anis warra dooniirra turan, warra du’an irraa faallaa ta’anii warra jiraatan bakka bu’u.
Kiristosiin seenaa keessatti, yeroo mallattoon kakuu irraa gara cuuphaaatti ceʼetti, ergamaan Phaawulos jijjiirama guddaa seenaa kakuu kanaa agarsiisuuf seenaa kakuu keeyyatawwan kanaa keessaa jiru sanauma itti fayyadame. Inni foon yeroo dhagna qabamu irraa muramu sana akka mallattoo namaa waaqummaa wajjin walitti dhufeenya qabuutti, akkasumas akka mallattoo uumama gadi aanaa namaa uumama isaa ol aanaa wajjin walitti dhufeenya qabuutti fayyadame. Phaawulos Dubbii raajii Waaqayyoo fayyadamuudhaan bartoota isaa barsiise; kaayyoon isaas akka “isa filatamee tokkootti,” (akkuma maqaan isaa Saa’ol hiikuu dha) jijjiirama guddaa seenaa kakuu keessatti, kan ceʼumsa Israa’el isa foonii irraa gara Israa’el isa hafuuraatti akka saba kakuu Waaqayyoo taʼe agarsiisu adda baasuu ture. Hojii isaaf ramadame raawwachuudhaanis, ergaa isaa raajii taʼe sana keessatti haala seenaa kakuu jalatti dhiheesse.
Uumamni Kudha-Tokko keessatti bu’uura walii-galtee tarkaanfiiwwan sadan keessaa tarkaanfii lammaffaa kan ta’ee, guutamuun isaa isa omegaatti Ergamoota sadan Mul’ata boqonnaa kudha-afur keessatti argamuun raawwatamu agarsiisa. Tarkaanfiin lammaffaan mallattoo dhagna qabachuu tiin bakka bu’ame; kunis kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur warra mallattoo Waaqayyoo qaban fakkeessa; isaanis ensign dha, innis qormaata ijaan mul’atu bakka bu’a. Ergamoonni sadan omega walii-galtee alpha Abrahaam ti. Tarkaanfiin sadaffaan Abrahaamiif boqonnaa digdamii lama ture.
Ergamaan Waaqayyoo yeroo lammaffaaf samii keessaa Abrahaam waamee, akkana jedhe; “Ani mataa kootiin kakadheera, jedha Waaqayyo, waan ati kana gooteef, ilmas kee, ilma kee tokkicha natti hin qusanneef; ani eebbaan si nan eebbisa, sanyii kees baay’inaan akka urjiiwwan samii fi akka cirracha qarqara galaanaa nan baay’isa; sanyiin kees karra diinota isaa ni dhaala; sagalee koo waan dhageesseef, sanyii keetiin saboonni lafa irraa hundinuu ni eebbifamu.” Uumama 22:15–18.
Boqonnaa tokkoffaa kutaan sun akkana jedha: “Kana booddee Waaqayyo Abrahaamin qore; innis, ‘Abrahaam’ jedheen; inni immoo, ‘Kunoo, ani as jira’ jedhe.” Waaqayyo Abrahaamin qore; kanaanis labsii mootummaa sadaffaa dura qormaata xumuraa taʼe adda baase. Yommuu Abrahaam qormaata sana darbe, ergasii lakkoofsi afur xumuraa mootummaa Abrahaam isa saddeet-lamaan qabatee ibsame. Sababii Abrahaam sagalee Waaqayyoo “ajajameef,” isa kutaa kana keessatti “sagalee mootummaa” Isaa taʼeef, Abrahaam akka abbaa sabootaatti ni eebbifama ture. Ergamichi sadaffaan qormaata dha; innis akkuma Abrahaam qormaata amala mul’isu bakka bu’a; amalli immoo akka Abrahaam Waaqayyotti amanuu kee yookaan amanuu dhabuu keerratti hundaa’a. Warri qormaata sana, akkuma Abrahaam, darbani, saboota lafaa hunda walitti qabuuf ni itti fayyadaman. Lakkoofsi kudha-torba, boqonnaawwan sadii keessaa, mootummaa Waaqayyoo fi saba filatame gidduu jiru adda baasa; kana gochuudhaanis, seenaa mootummaa saba filatamee keessaa alfa bakka bu’u; akkasumas, lakkoofsi sun seenaa mootummaa keessaa omega illee bakka bu’a; kunis kaafamuu dhibba afurtamaa afur kumaa wajjin bakka bu’ee mul’ata.
Mee keessaa eenyutu, duraan dursee haal-duree waliigaltee sanaa osoo hin ilaaliin, mana yookaan konkolaataa ni bita? Adventistoonni Guyyaa Torbaffaa Laa’odiiqeyaa keessaa meeqa ta’an, haal-dureen waliigaltee isaanii isa jalqabaa Waaqayyoo wajjin qabu kun, Waaqayyo akka Waaqa araara qabeessa ta’ee fi dhaloota afraffaatti murtii dabarsu ta’uu isaa ibsu akka ta’e ni beeku? Gaddisiisaan garuu, isaan dhugaa bu’uuraa seenaa Millerite hin beekan; akkasumas dhugaa bu’uuraa hariiroo isaanii isa kakuu jedhanii ofii isaanii himatan hin beekan; kanaafis isaan, akkuma Israa’el durii, yeroo daawwannaa isaanii hin beekan. Xumuri yeroo daawwannaa sanaa, isa 9/11 irratti jalqabe sanaa, yeroo isaan halkan walakkaatti dammaqanii, garuu yeroo sana qofatti akka addaan muramanii jiran hubatanidha.
Mata-duree itti aanu keessatti ni itti fufna.
“Ebla 18 irratti, guyyaa lama booda mul’anni ijaarsaawwan kufanii na duratti darban sana booddee, ani waamicha naaf kenname guutuuf gara Carr Street Church, Los Angeles deemee ture. Akkuma waldaa sanaitti dhihaannu, dargaggoonni oduu gurguran akkana jechuun iyyan dhageenye: ‘San Francisco kirkirri lafaa balleesseera!’ Garaan koo ulfaatee, balaa sodaachisaa sanaa oduu jalqabaa saffisaan maxxanfame nan dubbise.
“Usumaa lama booddee, yeroo gara mana keenyaatti deebinu keessa, karaa San Francisco dabarree, gaarii kireeffannee, sa’aatii tokkoo fi walakkaa badiisa magaalaa guddoo sana keessatti raawwatame ilaaluuf dabarsine. Gamoon balaa irraa akka hin miidhamne jedhamee yaadame diigamee kufee ture. Tokko tokko keessatti gamoon sun lafa keessatti gar tokkoon lixee ture. Magaalattiin fakkii baay’ee suukanneessaa dadhabina ogummaa namaa ijaarsa ibiddaa fi kirkira lafaa dandamatu hojjechuuf qabdu agarsiisti turte.”
“Waaqayyo karaa raajii isaa Zefaaniyaa murtii inni warra hamaa irratti fidu ifatti ibsa: ‘Ani guutummaatti waan hundumaa lafa irraa balleessa, jedha Waaqayyo. Ani namaa fi bineensa nan balleessa; ani simbirroota samii fi qurxummoota galaanaa, wantoota gufachiisanis warra hamaa wajjin nan balleessa; ani nama lafa irraa nan kuta, jedha Waaqayyo.’
“‘Gooftaa aarsaa isaa sana keessatti ni ta’a; ani mootummaa bulchitoota, ilmaan mootichaa, fi warra uffata alagaa uffatan hundumaa nan adaba. Guyyaa sana iyyuu immoo, warra hundumaa kanneen daandii gulufanii utaalan, kanneen mana gooftolii isaanii hammina fi gowwoomsaan guutan, nan adaba….
“‘Yeroo sana keessa, ani ibsaa qabsiisee Yerusaalem nan barbaada; namoota xurii wayinii isaanii irratti tasgabbaa’anii jiraatanis nan adaba; isaanis garaa isaanii keessatti, “Waaqayyo waan gaarii hin hojjetu, waan hamaa illee hin hojjetu” jedhu. Kanaaf qabeenyi isaanii boojuu ta’a, manneen isaanii immoo ona ta’u; isaanis manneen ni ijaarratu, garuu keessa hin jiraatan; iddoo wayinii ni dhaabu, garuu wayinii isaa hin dhugan.
“‘Guyyaan guddaan Waaqayyoo dhiʼaateera, dhiʼaateera, baayʼees saffisaa dhufaa jira, sagaleen guyyaa Waaqayyoo iyyuu ni dhagaʼama; namichi jajjabaan achitti hadhaaʼinaan ni iyya. Guyyaan sun guyyaa dheekkamsaa, guyyaa rakkinaa fi dhiphinaa, guyyaa onaa fi barbadaaʼinaa, guyyaa dukkanaa fi gloomii, guyyaa duumessaa fi dukkana guddaa, guyyaa malakataa fi akeekkachiisummaa magaalaawwan dallaa jabaa qabanii fi masaraawwan ol dheeratanii irratti. Anis namoota irratti dhiphina nan fida, isaanis akka jaamotaatti ni deemu, sababni isaas isaan Waaqayyotti cubbuu hojjetaniif; dhiigni isaaniis akka biyyootti ni dhangalaʼa, foon isaanii immoo akka raafuu horiitti. Guyyaa dheekkamsa Waaqayyoo keessatti meetiin isaanii yookaan warqeen isaanii isaan oolchuu hin dandaʼu; lafti guutuun garuu ibidda hinaaffaa Isaa tiin ni liqimfama; inni warra biyya keessa jiraatan hundumaafis balleessaa ariifataa, isa guutuu, ni fida.’ Sefaaniyaa 1:2, 3, 8–18.”
“Waaqayyo kana caalaa yeroo dheeraa of qusachuu hin danda’u. Murtoon Isaa iddoo tokko tokko irratti bu’uu jalqabee jira; yeroo dhihoo keessatti immoo aarri guddaan Isaa iddoo biroottis ni dhaga’ama.
“Wanta taateewwan Waaqayyo gooftaa haala sanaa taʼuu isaa mulʼisan walitti aananii ni dhufu. Dhugaan afaan ifaa, kan dogoggoraaf hin saaxilamne keessatti ni labsama. Nuti akka sabaatti qajeelfama olaantummaa Hafuura Qulqulluu jalatti karaa Gooftaa qopheessuu qabna. Wangeelli qulqullina isaa keessatti kennamuu qaba. Burqaan bishaan jireenyaa imala isaa keessatti gadi fagaatuu fi balʼachuu qaba. Dirree hojii hunda keessatti, dhiʼoo fi fagoo, namoonni qotiyyoo irraa fi hojiiwwan daldalaa idilee sammuu baayʼee qabatan irraa waamamuudhaan, namoota muuxannoo qabanii wajjin walqabatee ni barsiifamu. Akkuma isaan buʼa qabeessa taʼanii hojjechuu baratanitti, dhugaa humnaan ni labsu. Hojiiwwan baayʼee dinqisiisoo eegumsa Waaqayyoo isa ol aanaa taʼeen, tulluun rakkoo ni kaafama; galaanatti ni gatama. Ergaan lafa irra jiraattotaaf hiika guddaa qabu ni dhagaʼama, ni hubatamas. Namoonni dhugaan maal akka taʼe ni beeku. Hojichi fuulduratti, ammas fuulduratti ni tarkaanfata hamma lafti guutuun akeekkachiifamtee, sana booddee xumuri ni dhufa.”
“Guyyaa fi guyyaan dabalaa dhufuun, murtiileen Waaqayyoo biyya lafaa keessa akka jiran ifatti mul’achaa jiru. Inni ibiddaa, lolaa fi kirkira lafaan, jiraattota lafaa kanaa dhihaachuu Isaa akka dhiʼaatu akeekkachiisaa jira. Yeroon sun dhihaachaa jira; yeroo seenaa addunyaa keessatti rakkoon guddaan sun dhufu, yeroo sochiin mootummaa Waaqayyoo keessatti raawwatamu hundinuu fedhii cimaa fi soda ifaan ibsamuu hin dandeenyeen ilaalamu. Murtiileen Waaqayyoo ariitiidhaan walitti aananii ni dhufu—ibiddaa fi lolaa fi kirkira lafaa, waraanaa fi dhiiga dhangalaʼu wajjin.”
“Uummanni yeroo daawwannaa isaanii beekanii utuu! Namoonni baayʼeen dhugaa qormaataa yeroo kanaaf taʼe amma iyyuu hin dhageenye. Namoonni baayʼeenis kan Hafuuri Waaqayyoo wajjin isaanii falmaa jiru jiru. Yeroon murtiiwwan balleessitootaa Waaqayyoo yeroo araaraa ti warra dhugaan maal akka taʼe barachuuf carraa hin arganneef. Gooftaan gara isaanii laafinaan ilaala. Garaan araaraa Isaa ni tuqama; harki Isaas fayyisuuf amma iyyuu diriirfamee jira, utuu balballi warra seenuu hin barbaanne irratti cufamee jiruu.”
“Waaqa Waaqayyoo obsaa dheeraa Isaa keessatti mul’ata. Inni murtiiwwan Isaa duubatti qabee jira; ergaan akeekkachiisaa sun nama hundumaatti akka labsamu eeggachaa jira. Yaa, uummanni keenya itti gaafatamummaa isaan irra jiruu ergaa araaraa isa dhumaa addunyaatti kennuu akka ta’e akkuma ta’utti utuu hubatanii, hojii dinqisiisaan akkam guddaan hojjetama ture!” Testimonies, volume 9, 94–97.