Njengoko sihlanganisa ukuqwalaselwa kweempikiswano ezahlukeneyo eziye zenzeka kwimbali yama-Advent, umgca phezu komgca, ukuze sigqibe ukuqonda kwethu umcimbi wangoku, sithathe iimpawu ezikhethiweyo zemigca emihlanu yesiprofeto. Umgca wokuqala ukwangowokugqibela, kuba zombini ezo mpikiswano zazisekelwe ngokuthe ngqo kwindima yeshumi elinesine kaDaniyeli ishumi elinanye, ethi “abaphangi babantu bakho.” Siqwalasele iimpikiswano zikaUriah Smith noJames White kunye nempikiswano “yemihla ngemihla,” encwadini kaDaniyeli. Siqwalasele nempikiswano eyenzeka emva kokutyhilwa kwamatywina kweendima ezintandathu zokugqibela zikaDaniyeli ishumi elinanye ngowe-1989, ephathelele kukumkani wasemntla. Emva koko saqwalasela izinambuzane ezine zencwadi kaYoweli. Kuninzi gqitha okunokongezwa kumgca ngamnye kule migca, kodwa simane sahlula iimpawu ezithile ezanegalelo kwizikhundla ezazala iinyaniso ezinxulumene nesihloko saseRoma.

Iimbali ezintlanu, kodwa eyokuqala ikwangeyokugqibela, zimela imigca emithandathu. Imeko yesiprofeto yale migca yempikiswano yimihla yokugqibela, ngoko ke ngenxa yesi sizathu le migca imele ukusetyenziswa ngexesha lovavanyo lomfanekiselo werhamncwa.

“INkosi indibonisile ngokucacileyo ukuba umfanekiso werhamncwa uya kumiswa ngaphambi kokuba kuvalwe ixesha lovavanyo; kuba oku kuya kuba luvavanyo olukhulu kubantu bakaThixo, apho isiphelo sabo sikanaphakade siya kugqitywa khona....”

“Olu luvavanyo abantu bakaThixo ekufuneka benalo ngaphambi kokuba batywinwe.” Manuscript Releases, umqulu 15, 15.

Uvavanyo lokubunjwa komfanekiselo werhamncwa, njengakweminye imiqolo emithandathu yempikiswano, luluvavanyo oluphathelele isihloko sesiprofeto esingoRoma. Uvavanyo olukhulu olwenzekayo phambi kokuba abantu bakaThixo batywinwe lumalunga nokubunjwa komfanekiselo werhamncwa laseRoma. Irhamncwa lingamandla obupopu, yaye iUnited States yenza umfanekiselo wamandla obupopu njengoko iqhubela phambili isiya kumthetho weCawa oza kufika kungekudala.

“Ukuze i-United States yenze umfanekiso werhamncwa, igunya lenkolo limele liyilawule ngolo hlobo urhulumente woluntu, ukuze negunya likarhulumente lisetyenziswe yicawe ekuphumezeni iinjongo zayo.” The Great Controversy, 443.

Loo mthetho weCawa waseUnited States uchaza ukuba umfanekiso werhamncwa sele wenziwe ngokupheleleyo eUnited States.

“Kodwa kwisenzo kanye sokunyanzelisa umsebenzi wonqulo ngamandla elizwe, iicawa zaziya kuthi ngokwazo zenze umfanekiselo werhamncwa; ngoko ke ukunyanzeliswa kokugcinwa kweCawa eUnited States kwakuya kuba kukunyanzeliswa konqulo lwerhamncwa nomfanekiselo walo.” The Great Controversy, 449.

Ngomthetho weCawa umfanekiso werhamncwa uya kube usenziwe ngokupheleleyo eUnited States, yaye ngoko iUnited States iya kube yahlulwe ngokupheleleyo kuThixo, ibe iya kuqalisa umsebenzi wayo wobuprofeti wokunyanzela ihlabathi lonke ukuba lenze umfanekiso werhamncwa. Ngomthetho weCawa eUnited States uSathana uya kuqalisa umsebenzi wakhe omangalisayo wokukhokela iintlanga zehlabathi ukuba ziphinde inkqubo yokwenza umfanekiso werhamncwa oquka zonke iintlanga zehlabathi.

“Ngommiselo onyanzelisa ukusekwa kobuPapasi ngokwaphula umthetho kaThixo, isizwe sethu siya kuzihlukanisa ngokupheleleyo nobulungisa. Xa ubuProtestanti buya kolula isandla sabo ngaphesheya komsantsa ukuze bubambe isandla samandla obuRoma, xa buya kuwela ngaphaya kwenzonzobila ukuze buhlanganise izandla noMimoya, xa, phantsi kwempembelelo yalo manyano luphindwe kathathu, ilizwe lethu liya kuzilahla zonke izimiso zoMgaqo-siseko walo njengorhulumente wobuProtestanti nowerephabliki, lize lenze amalungiselelo okusasazwa kobuxoki neenkohliso zobuPapasi, ngoko ke siya kwazi ukuba ixesha lifikile lokusebenza okumangalisayo kukaSathana nokuba isiphelo sikufuphi.” Testimonies, volume 5, 451.

Kumthetho weCawa oza kusungulwa kungekudala eUnited States, uSathana, esebenzisana neUnited States, uya kunyanzela zonke iintlanga ukuba zilandele umzekelo weUnited States ekumiseni inkqubo yomanyano lwecawe norhulumente, nasekunyanzeliseni unqulo lwangeCawa.

“USathana uya kwenza imimangaliso ukuze akhohlise abo bahlala emhlabeni. Imimoya iya kwenza umsebenzi wayo ngokubangela ukuba abafileyo baziswe njengabaphilayo. Ezo zikhungo zonqulo ezingavumiyo ukuva imiyalezo kaThixo yesilumkiso ziya kuba phantsi kokulukuhlekiswa okunamandla, yaye ziya kudibana namandla olawulo lwaseburhulumenteni ukuze zitshutshise abangcwele. Iicawa zamaProtestanti ziya kudibana namandla opapa ekutshutshiseni abantu bakaThixo abagcina imithetho. La ngamandla enza inkqubo enkulu yentshutshiso eya kusebenzisa ubuzwilakhe bomoya phezu kwezazela zabantu.

“‘Yayineempondo ezimbini ezifana nezegusha, yaza yathetha njengenamba.’ Nangona besithi bangabalandeli beMvana kaThixo, abantu bazaliswa ngumoya wenamba. Bavuma ukuba banobulali kwaye bathobekile, kodwa bathetha benze imithetho ngomoya kaSathana, bebonisa ngezenzo zabo ukuba bachasene kanye noko bavuma ukuba bakuko. La mandla anjengawemvana amanyana nenamba ekulweni nabo bagcina imiyalelo kaThixo baza babe nobungqina bukaYesu Kristu. Kwaye uSathana uyamanyana namaProtestanti namaPapi, esebenza kunye nawo njengothixo weli hlabathi, eyalela abantu ngokungathi bangabalawulwa bobukumkani bakhe, ukuba baphathwe baze balawulwe kwaye balawulwe ngokupheleleyo njengoko ethanda.

“Xa abantu bengavumi ukuvuma ukunyhasha imithetho kaThixo phantsi kweenyawo, umoya wenamba uyatyhilwa. Bayabanjwa, baziswe phambi kwamabhunga, baze bahlawuliswe. ‘Yaye ubangela bonke, abancinane nabakhulu, izityebi namahlwempu, abakhululekileyo nabakhobokileyo, ukuba bamkeliswe uphawu esandleni sabo sokunene, okanye emabunzini abo’ [ISityhilelo 13:16]. ‘Yaye wayenamandla okunika umfanekiso werhamncwa ubomi, ukuze umfanekiso werhamncwa uthethe, wenze nokuba bonke abangayi kunqula umfanekiso werhamncwa babulawe’ [ivesi 15]. Ngaloo ndlela uSathana uzithathela ngokungekho mthethweni amalungelo akhethekileyo kaYehova. Umntu wesono uhlala esihlalweni sikaThixo, ezibhengeza ukuba unguThixo, aze enze ngaphezu koThixo.” Manuscript Releases, umqulu 14, 162.

Amandla kapopu lirhamncwa, iZizwe eziManyeneyo yidrako, yaye iUnited States ngumprofeti wobuxoki. Abo badidekayo ngentsingiselo yomchasi-Kristu, ongumSathana kwakunye nommeli kaSathana wasemhlabeni, upopu waseRoma, baya kugqibela bese kwicala lomchasi-Kristu.

I-United States ayinguye umntu wesono. Umntu wesono ngumchasi-Kristu, yaye ungummeli kaSathana wasemhlabeni. Ukubhidanisa amandla abeka ubupopu etroneni yomhlaba nobupopu ngokwabo kuboniswa nguPawulos njengobungqina bokungayithandi inyaniso. Ukwala ubudlelwane besiprofeto beRoma yobuhedeni, eyathintela amandla obupopu de yasuswa iRoma yobuhedeni, ukuze amandla obupopu abonakaliswe, njengoko kubekiwe kweyesBini kwabaseTesalonika isahluko sesibini, kukwala ukuthululwa koMoya oyiNgcwele nokwamkela ukuthululwa komoya ongengcwele, awuchaza uPawulos njengenkohliso enamandla. Oko sekutshiwo, ngamnye kubaprofeti bamandulo wathetha ngokuthe ngqo ngakumbi ngemihla yokugqibela kunemihla ababephila kuyo.

“Ngamnye kubaprofeti bamandulo wathetha kancinane ngexesha lakhe kunangexesha lethu, ukuze ukuprofeta kwabo kusebenze kuthi. ‘Ke kaloku ezo zinto zonke zabehlela bona ngokuba bayimizekelo; zaza zabhalelwa ukuyala thina, abafikelwe ziziphelo zephakade.’ 1 Korinte 10:11. ‘Babetyhilelwe ukuba ababekhonzi bona ngokwabo, koko bakhonza thina ngezo zinto, ezithe zaxelwa kuni ngoku ngabo banishumayeleyo iindaba ezilungileyo ngoMoya oyiNgcwele othunywe evela ezulwini; ezi zizinto ezinqwenelwa ziingelosi ukuzikhangela.’ 1 Petros 1:12....”

“IBhayibhile iye yaqokelela yaza yabopha ndawonye ubuncwane bayo ngenxa yesi sizukulwana sokugqibela. Zonke iziganeko ezinkulu neentsebenziswano ezinzulu zembali yeTestamente eNdala bezikho, yaye ziyaphinda zenzeke ebandleni kule mihla yokugqibela.” Selected Messages, book 3, 338, 339.

IRoma yobuhedeni nendoda yesono ekwiSibhalo sesiBini kwabaseTesalonika zimela iUnited States neRoma yobupopu yemihla yokugqibela. Ukungayiqondi le nyaniso kubonakalisa, phakathi kwezinye izinto, ukuba nokuba umntu esithi usekela utoliko lwakhe lwabucala phezu komgaqo othi “uhlobo nomzaliseko,” enyanisweni akaluqondi “uhlobo nomzaliseko.” IUnited States iye yamelwa kwangaphambili ngamandla aliqela kwimbali engcwele. Onke amandla aneempondo ezimbini amela iUnited States yemihla yokugqibela, nokuba bubukumkani basentla nobasentla boSirayeli, uBukhosi bamaMedi namaPersi, okanye iFransi engenankolo emelwe yiSodom neYiputa.

Ixesha apho i-United States yenza umfanekiso werhamncwa nerhamncwa ngokwalo limelwe kwangaphambili yintsimbi nodongwe kuDaniyeli 2, nophondo oluncinane oluzibonakalisa njengendoda nomfazi kuDaniyeli 8, kwangokunjalo ngabaprofeti bakaBhahali nababingeleli base-Ashera kubungqina bukaEliya eNtabeni yeKarmele. USalome umela i-United States kubungqina bendibano yokubhiyozela usuku lokuzalwa lukaHerode ekunxileni kwakhe. IPergamo imela i-United States yaye ichaza ukulalanisa okukhokelela eTiyatira, emela igunya lobupopu leentsuku zokugqibela.

UClovis, ukumkani wamaFranks ngowama-496, umele ngomfuziselo i-United States ngexesha likaRonald Reagan. UJustinian ngowama-533 umele uDonald Trump phambi komthetho weCawe. Kulo naluphi na olu phawu, i-United States imele amandla athoba entobekweni phantsi kwamandla opopu emihla yokugqibela. Amandla athoba entobekweni amelwe njengahlawula imbeko eRoma. Isenzo “sokuhlawula imbeko” siquka ukuqubuda kukumkani, oyintloko.

“Kubonisiwe ukuba i-United States ligunya elimelwe lirhamncwa elineempondo ezifana nezemvana, nokuba esi siprofeto siya kuzaliseka xa i-United States iya kunyanzelisa ukugcinwa kweCawa, athe iRoma ithi kungumqondiso okhethekileyo wokuvuma ubukhosi bayo obuphezulu. Kodwa kule ntlonipho kubupopu i-United States ayiyi kuba yodwa. Impembelelo yeRoma kumazwe awayekhe avuma ulawulo lwayo isekude kakhulu nokuba itshatyalaliswe. Kwaye isiprofeto sixela kwangaphambili ukubuyiselwa kwamandla ayo. ‘Ndabona elinye lamakhanda alo lingathi lonzakaliswe lada lafa; ke inxeba lalo elibulalayo laphiliswa; laza ihlabathi liphela lamangaliswa lirhamncwa elo.’ Ivesi 3. Ukubethwa kwenxeba elibulalayo kubhekisa ekuweni kobupopu ngowe-1798.”

Emva koku, utsho umprofeti, “inxeba lakhe lokufa laphiliswa; laza ihlabathi lonke lamangaliswa, lalandela irhamncwa.” UPawulos uthetha ngokucacileyo ukuba “umntu wesono” uya kuhlala ade afike umbonakalo wesibini. 2 Tesalonika 2:3-8. Kude kuse ekupheleni kwexesha uya kuqhubekeka nomsebenzi wenkohliso. Kanti nombhali weSityhilelo uvakalisa, ekwabhekisa kubupopu, ukuthi: “Bonke abahleli emhlabeni baya kulinqula, abo amagama abo angabhalwanga encwadini yobomi.” ISityhilelo 13:8. Kuzo zombini iLizwe eliDala neLizwe eliTsha, ubupopu buya kwamkelwa intlonipho ekunqulweni kwesikhungo seCawa, ekuxhomekeke kuphela phezu kwegunya leBandla laseRoma.” Imbambano Enkulu, 578.

Isivakalisi sokugqibela sinika ubungqina obungakumbi bokuba uDade uWhite wayeqonda intetho ethi, “ihlabathi elidala,” njengemele iYurophu, nethi “ihlabathi elitsha” limela amazwe aseMerika. Kuba kunjalo ke, yi-United States enika imbeko kumandla obupopu yaza inyanzela ihlabathi liphela ukuba lenze okufanayo. Oku kuchaza i-United States njengesephantsi kolwalathiso lwamandla obupopu. Ukuchongwa kukaIsaya nokugxininisa kwakhe ekuqondeni “intloko” ukuze kuqiniswe kufumana injongo yako yobuthixo ekubeni umfuziselo othi “intloko” uba sisitshixo sokuqonda umgca wangaphandle wesiprofeto, kwanomgca wangaphakathi wesiprofeto.

Ngokuba intloko yama-Aram yiDamasko, nentloko yeDamasko inguRezini; yaye zingekapheli iminyaka emashumi mathandathu anesihlanu uEfrayim uya kwaphulwa, ukuze angabi sabantu. Nentloko kaEfrayim yiSamariya, nentloko yeSamariya ngunyana kaRemaliya. Ukuba aniyi kukholwa, inene anisayi kumiswa. Isaya 7:8, 9.

Ngemihla yokugqibela, elo lixesha apho ubungqina bomprofeti ngamnye busasebenza, “abaphangi babantu bakho” bamisela umbono. Ngokusekelwe kugunya loMoya weSiprofeto, nangokuvumelana neenyaniso ezisisiseko zobu-Adventist, njengoko zimelwe kwiitshati ezimbini ezingcwele zikaHabakuki, “abaphangi” bangumqondiso weRoma. Xa iRoma yobuqaba yazingenisa kwimbali okokuqala ngo-200 BC, yaba ngumfuziselo weRoma yanamhlanje yemihla yokugqibela. Le nyaniso yesiprofeto yiyo emisela umbono wesiprofeto wemihla yokugqibela, yaye ukuba uyala ukubona ukuba “intloko” yeRoma yanamhlanje ligunya lobupopu, ngokuqinisekileyo nawe akuyi kusekwa.

“Ihlabathi lizele sisiphango, yimfazwe, nokungavisisani. Noko ke, phantsi kwentloko enye—amandla opopu—abantu baya kumanyana ukuze bamchase uThixo emntwini wamangqina aKhe.” Testimonies, volume 7, 182.

Ukuba uneendlebe zokuva, ngoko unokuqonda ukuba ukusilela okuphambili kwamaYuda exesha likaKristu yayikukuba achonga “isithunzi” “njengobunyani.” AmaYuda ngaphambi nasemva komnqamlezo athembela kwimizekelo yenkqubo yawo yonqulo, aza alala i-Antitype. Aphikisa esithi “isithunzi” “sasibobunyani”, yaye ngokwenjenjalo ashiya, kwingxelo ephefumlelweyo, abantu bemihla yokugqibela abaya kuthi nabo bachonge isithunzi njengobunyani.

Xa i-United States yenza umfanekiselo werhamncwa, yenza isithunzi serhamncwa. Yenza isithunzi sento yokwenene, kuba umfanekiselo usisifaniso somfuziselo. Ukuchaza i-United States, xa yenza umfanekiselo werhamncwa, njengomfuziselo weRoma yanamhlanje, kukuyilinganisa nokwala nokubethelelwa emnqamlezweni nguSirayeli wakudala koMchasi-mzekelo Omkhulu.

Abo bafundisa imbono enesiphako ethi i-United States ingabaphangi babantu bakho bathetha kakhulu ngokusebenzisa kwabo umzekelo nento ewuzalisekisayo, yaye badla ngokuchaza i-United States njengomfanekiso werhamncwa, baze ngandlela ithile bacinge ukuba ngokuyichaza i-United States njengomfanekiso werhamncwa kungqina ukuba i-United States “ingabaphangi.” Ukuba ngenene babengavuma ukulawulwa yimigaqo esisiseko “yomzekelo nento ewuzalisekisayo,” babeya kukhawuleza babone ukuba indima yesiprofeto ye-United States, eye yamelwa ngokuphindaphindiweyo eLizwini likaThixo, iyichaza i-United States njengamandla aphantsi kwegunya lopopu. Babeya kubona ukuba ngaphandle kwerhamncwa njengendawo ekubhekiselwa kuyo, bubudenge ukuchaza umfanekiso werhamncwa elalingekabikho. Ekuphela kwento enokuwuchaza umfanekiso werhamncwa, lirhamncwa ngokwalo, kuba igunya lopopu lilo elimisa umfanekiso embonweni wesibuko.

Umgca ohambelanayo wesiprofeto malunga ne-United States esenza umfanekiso werhamncwa kuxa uphondo lobuProtestanti bokwenyaniso lusenza umfanekiso kaKristu. Oko kusenziwa kuchongwa ngokukodwa kuDaniyeli isahluko seshumi, xa uDaniyeli ebona “marah,” umbono, ongumbono “wesipili esikhangelwayo.” UDaniyeli umele abo babona uKristu, yaye ngokwenjenjalo babonakalisa isimilo sikaKristu. Ukuba umbono kaKristu wawungazange uboniswe kuDaniyeli, wayengenakukwazi ukubonakalisa isimilo sikaKristu. Ukuze ikhulu elinamashumi amane anesine amawaka, amelwe nguDaniyeli kwisahluko seshumi ekwenzeni umfanekiso kaKristu ngaphakathi, benze oko, kufuneka babone isimilo saKhe. Ngokubona bayaguqulwa.

Kodwa thina sonke, sinobuso obutyhiliweyo, sibukhangela njengasesipilini uzuko lweNkosi, siyaguqulwa sibe ngumfanekiso kwaloo nto, sisuka eluzukweni siye eluzukweni, njengoko kusenziwa nguMoya weNkosi. 2 Korinte 3:18.

Ingcaciso yesiHebhere yombono othiwa “marah” awawubonayo uDaniyeli kwisahluko seshumi ithi “umbono; kwanjalo (ngesizathu) isipili: —isibuko sokuzijonga, umbono.” Igama lesiGrike eliguqulelwe ngokuba yiglasi kwivesi engaphambili lithetha ukuzijonga esipilini, oko kukuthi, ukubona kubuyiselwe umfanekiso (ngokomfuziselo): —ukubona ngokungathi usesipilini.

UYakobi naye ubeka phambili umgca wenyaniso onxulumene nesipili.

Kuba ukuba kukho nabani na ongumphulaphuli welizwi, engengomenzi walo, unjengendoda ezijonga ubuso bayo bendalo esipilini; kuba iyazijonga, ihambe imke, ize kwaoko ilibale ukuba ibingumntu onjani na. Kodwa lowo ukhangela emthethweni ogqibeleleyo wenkululeko, aze aqhubeke kuwo, yena engengomphulaphuli olibalayiyo, koko engumenzi womsebenzi, lowo uya kusikelelwa ekwenzeni kwakhe. Yakobi 1:23–25.

Ukuba siyayithanda inyaniso, yaye ngenxa yoko singabenzi beLizwi, ngoko isipili esizibukelayo ngumthetho ogqibeleleyo wenkululeko; kodwa ukuba asiyithandi inyaniso, size emveni koko sihambe ngeendlela zethu, njengabo babenaye uDaniyeli benza xa babalekayo, ngoko isipili sisuke sibe ngumfanekiso nje wethu ngokwethu.

“Umthetho kaThixo sisipili esibonisa umfanekiso opheleleyo womntu njengoko enjalo, size sibambe phambi kwakhe umfanekiso ofanelekileyo. Abanye baya kujika bashiye lo mfanekiso bawulibale, kanti abanye baya kusebenzisa amagama okunyelisa ngokuchasene nomthetho, ngokungathi oko kuya kunyanga iziphene zabo zesimilo. Kanti ke abanye abagwetywayo ngumthetho baya kuguquka ezonweni zabo yaye, ngokholo ekufanelekeni kukaKristu, baya kuyigqibezela imilo yobuKristu.” Faith and Works, 31.

UDaniyeli akazange azibone embonweni wesipili, wabona uKristu, ongumfanekiselo ogqibeleleyo womthetho ogqibeleleyo wenkululeko kaYakobi.

“Ubomi bukaKristu emhlabeni bubonakalisa ngokugqibeleleyo umthetho kaThixo. Kuye kukho ubomi, nethemba, nokukhanya. Mjonge, yaye uya kuguqulwa ube seso sifaniso sinye, usuke kummilo wesimilo uye komnye.” Signs of the Times, May 10, 1910.

Umfanekiso werhamncwa ubonakalisa irhamncwa, yaye ukwakhiwa komfanekiso werhamncwa lolo vavanyo lukhulu kubantu bakaThixo, apho ikamva labo lanaphakade liya kugqitywa khona. Xa iicawa zamaProtestanti zithabatha ulawulo lorhulumente wase-United States, ziya kube zenze umfanekiso wenkqubo yecawa norhulumente athe amandla obupopu asoloko eyisebenzisa. Kwangelo xesha umfanekiso kaKristu uya kuveliswa kubantu baKhe bemihla yokugqibela. Noko ke, abo babekunye noDaniyeli abawubonanga umbono, kuba basaba ngenxa yombono.

Ukubunjwa komfanekiso kaKristu kuvelisa ukubonakala kweendidi ezimbini zabanquli. Olunye udidi luyawugatya umgaqo wokubonakalisa. Umgaqo wokubonakalisa umelwe sisipili, kuba uKristu usebenzisa izinto zokoqobo zasemhlabeni ukumela iinyaniso zokomoya zasezulwini.

“Kwimfundiso kaKristu ngemizekeliso kubonakala kwaeso simiso sinye njengakwimisebenzi Yakhe ngokwaKhe ehlabathini. Ukuze sikwazi ukuqhelana nesimilo nobomi Bakhe bobuThixo, uKristu wathabatha indalo yethu waza wahlala phakathi kwethu. UbuThixo babonakaliswa ebuntwini; uzuko olungabonwayo kubume bomntu obubonwayo. Abantu babenokufunda ngongaziwayo ngoko kwaziwayo; izinto zasezulwini zatyhilwa ngezinto zasemhlabeni; uThixo wabonakaliswa ngokufana nabantu. Kwanjalo kwakunjalo nasemfundisweni kaKristu: into engaziwayo yayicaciswa ngoko kwaziwayo; iinyaniso zobuThixo ngezinto zasemhlabeni abantu ababeziqhelene nazo kakhulu.”

“ISibhalo sithi, ‘Zonke ezo zinto uYesu wazithetha esihlweleni ngemizekeliso; … ukuze kuzaliseke okwathethwayo ngumprofeti, esithi, Ndiya kuvula umlomo Wam ngemizekeliso; ndiya kuthetha izinto ebezifihliwe kususela ekusekweni kwehlabathi.’ Mateyu 13:34, 35. Izinto zendalo zazisisixhobo sezinto zomoya; izinto zendalo namava obomi abo babemphulaphule zadaniswa neenyaniso zelizwi elibhaliweyo. Ngokukhokela ngaloo ndlela ukusuka kwindalo ukuya ebukumkanini bomoya, imizekeliso kaKristu ingamakhonkco kwityathanga lenyaniso elimanyanisa umntu noThixo, nomhlaba nezulu.” Christ’s Object Lessons, 17.

Umgaqo wokubonakalisa ongowomoya uzalisekiswa ngokujonga esipilini esimela uKristu, yaye ngenxa yokuba umbono we-“marah” ungumbono obangela isiphumo, umfanekiso kaKristu osesipilini uvelisa umfanekiso kaKristu ebantwini.

Ukuthi i-United States yiyo emisa umbono, kukufana nokuthi umfanekiso kaDaniyeli ngowona umisa uKristu. UKristu nguye omisa umbono wesimilo saKhe nomsebenzi waKhe, yaye umchasi-kristu nguye omisa umbono wesimilo sakhe nomsebenzi wakhe. Umbono ngowona ubonakaliswa ngesipili, yaye umbono umiswa ngabaphangi. Ukungawuqondi kakuhle umfanekiso werhamncwa, ngokuchonga umfanekiso ngokungathi ulilo kanye irhamncwa, kuvelisa imigca ehambelanayo.

Umntu ongaguqukanga uzibona esipilini, okanye ukuba uthe wawubona umthetho kaThixo, uphosa indelelo phezu komthetho ngelizama ukuphepha iimfuno zawo. Umntu oguqukileyo ubona uKristu nomthetho waKhe esipilini. I-United States yenza umfanekiso wamandla obupapa ngokuwabona amandla obupapa ize iwaphindaphinde. Umchasi-kakristu uphindaphindwa yi-United States.

ULusifa wayenqwenela ukuhlala ezihlalweni zobukhosi zikaThixo zopolitiko nezenkolo.

Hayi, uwe njani na ukuwa ezulwini, Owu Lusifa, nyana wokusa! uwe njani na ukusikwa phantsi emhlabeni, wena owawuzidimaza iintlanga! Kuba watsho entliziyweni yakho wathi, Ndiya kunyuka ndiye ezulwini, ndiphakamise itrone yam ngaphezu kweenkwenkwezi zikaThixo; ndiya kuhlala entabeni yebandla, emacaleni asentla; ndiya kunyuka ngaphezu kweendawo eziphakamileyo zamafu; ndiya kufana naLowo Osenyangweni. Hezekile 14:12–14.

USathana ungumchasi-Kristu, yaye namandla opopu nawo anjalo. Amandla opopu amiselwa ecaweni aza alawula phezu kwezihlalo zobukhosi bezopolitiko zaseYurophu. Isipili esibangela iziphumo sikaDaniyeli isahluko seshumi, xa sibonwa ekusebenzeni kwaso ngokomoya, siguqula abo basijongileyo babeyimbonakalo kaKristu. Leyo nyaniso ilawula umgca womchasi-Kristu. Xa uhlanga okanye umntu ejonga embonweni wesipili, uvelisa isiphumo esibangela utshintsho, njengoko lo mbono uvelisa umfanekiso wawo nokuba kumntu okanye kuhlanga olubujongileyo, yaye oko kuvelisa nokuba ngumfanekiso kaKristu okanye umfanekiso werhamncwa. Oku kuyahambelana nesiphumo esinye esimelwe nguDaniyeli. UKristu nguye owamisela umbono kuDaniyeli, yaye umchasi-Kristu nguye omisela umbono weUnited States xa yenza umfanekiso werhamncwa.

Siya kuqhubeka nale mizekelo kwinqaku elilandelayo.