Amatafula Amabili KaHabakuki 3 kwangu-95

Isingeniso: Isisekelo Sezibhebhe Ezimbili ZikaHabakuki

Lolu chungechunge lubizwa ngokuthi Amatafula Amabili kaHabakuki. Kuze kube manje, besilokhu sithatha amaqiniso athile kumaShadi ka-1843 noka-1850, hhayi ngenhloso yokuwavikela ngokweBhayibheli kulesi sigaba, kodwa ukuze simise ukuthi u-Ellen White uyawasekela la maqiniso. Ukuma kwethu ukuthi, uma wenqaba la maqiniso ayisisekelo, ngesikhathi esifanayo wenqaba noMoya Wokuprofetha. Sifuna ukukubeka lokho embhalweni kuqala.

Ukubuyekezwa Komlando WamaMillerite kanye Nokukhala Kwaphakathi Kwamabili

Esethulweni sethu sokuqala, saveza umlando wamaMillerite, izimpawu zendlela kusukela ku-1798 kuya ku-1844. Esethulweni sethu sokugcina, sabhekisisa ngokuseduze umlando kusukela esikhathini sokulibala kuze kube ukuvalwa komnyango ngo-Okthoba 22, 1844, sikhomba leso sikhathi njengeSikhalo Saphakathi Nobusuku. ISikhalo Saphakathi Nobusuku sangena emlandweni eMhlanganweni Wekamu lase-Exeter, Agasti 12–17, 1844, saqhubeka kwaze kwaba ngo-Okthoba 22, 1844. Isikhathi sokulibala, esaqala ngoMashi 1844, siyingxenye yeSikhalo Saphakathi Nobusuku kanye nenqubo yokuhlanza eyalungiselela abantu ukuba bamemezele umlayezo waso.

Besinethemba ukumisa lokhu ezinhliziyweni nasezingqondweni zenu izolo. Yonke imifanekiso eseZwini likaNkulunkulu yezikhathi zokulibala ikhuluma ngokuphela kwezwe. U-Ellen White, ephawula ngo-1 Korinte 10:11, uthi, “Ngamunye wabaprofethi basendulo wakhuluma kakhulu ngosuku lwethu kunangezinsuku ababephila kuzo.” U-1 Korinte 10:11 uthi, “Manje zonke lezi zinto zabehlela bona zaba yizibonelo; zalotshwa kube yisixwayiso kithi, esehlelwe yikuphela kwezwe.” Umlando wamaMillerite ungumlando walokho okuyokwenzeka ekupheleni kwezwe. Yonke le milando yeBhayibheli yesikhathi sokulibala kanye nalokho okulandela emva kwaso iyisibonelo salokho okwakuzokwenzeka esikhathini sokulibala samaMillerite naseKhaleni Lobusuku. Sidinga ukuziqonda lezi zinto ngoba umlando uyakuphindwa.

I-2520: Ukuvunywa Kuka-Ellen White

Besilokhu sibhekene nendaba yokuqala kulemiShadi, nakuba singakhulumanga kakhulu ngayo. Imfundiso yokuqala esifuna ukuyikhombisa ukuthi u-Ellen White uyisekela ngokucacile ngowe-2520. Izethulo ezimbili zokuqala zazihlelwe ukusiholela lapha. Kusasa ekuseni, sizoqala ukucabangela i-Daily kuleShadi.

Ukukhumbula Ukuhola Nokufundisa KweNkosi

Ake siqale nge-Life Sketches, ikhasi 196: “Asinalutho okumelwe silesabe ngekusasa, ngaphandle kokuba siyokhohlwa indlela iNkosi esihole ngayo, nemfundiso yayo emlandweni wethu odlule.” Okuwukuphela kwento umKristu okumelwe ayesabe ngekusasa ukuphambuka endleleni nokulahleka. Into okumelwe yesatshwe ukungawutholi ukuphila okuphakade. Lapha, uDade White uthi asinalutho okumelwe silesabe ngekusasa ngaphandle kwezinto ezimbili. Lesi yisahluko esivamile eMoyeni Wesiprofetho e-Adventism, kodwa akuvamile ukuzwa noma ubani echaza ngokuningiliziwe ukuthi ukuhola okunjani nokuthi yiziphi izimfundiso abhekisela kuzo.

Sizobonisa ukuthi lokho kuholwa akubhekisayo kungumlando Wokukhala Kwaphakathi Kwamabili. Emlandweni Wokukhala Kwaphakathi Kwamabili, uKristu wayehola ngesikhathi sokulibala, ekufikeni nasekumemezelweni koKukhala Kwaphakathi Kwamabili, nasekuvalweni komnyango ngo-Okthoba 22, 1844. Wahlela lowo mlando ukuze ukhiqize abantu ababengangena ngokukholwa kanye Naye eNdaweni Engcwelengcwele Kakhulu. Kufanele sesabe ukukhohlwa lowo mlando othile, kanye nezimfundiso Zakhe.

Sizobonisa ukuthi kukhona imfundiso ethile eyaveza Isimemezelo Saphakathi Nobusuku. Leyo mfundiso yayingeyona ukuwa koMbuso wama-Ottoman ngo-Agasti 11, 1840, futhi yayingeyona imfundiso ngesimo sabafileyo, eyavela emlandweni woMyalezo weNgelosi Yesibili emlandweni wamaMillerite. Kwakuyimfundiso ethile emlandweni wamaMillerite eyaveza Isimemezelo Saphakathi Nobusuku, lapho iNkosi yahola khona, futhi asinakho okumele sikwesabe ngekusasa ngaphandle kokuba sikhohlwe ukuhola kwaYo nemfundiso yaYo.

Siphakamisa ukuthi uphawu kokubili kokuhola kwaKhe nokufundisa kwaKhe luyiSikhalo Saphakathi Nobusuku. Ake siphinde sifunde lesi siqephu esivela embonweni wokuqala ka-Ellen White:

“Kule ndlela abantu be-adventi babeya emzini owawusekugcineni okukude kwendlela. Babenokukhanya okukhazimulayo okumisiwe emva kwabo ekuqaleni kwendlela, ingelosi eyangitshela ukuthi kwakuyisikhalo saphakathi kwamabili. Lokhu kukhanya kwakhanya kuyo yonke indlela, kwanika izinyawo zabo ukukhanya, ukuze bangakhubeki. Uma babegcina amehlo abo egxilile kuJesu, owayengaphambi kwabo kancane, ebahola eya emzini, babevikelekile. Kodwa ngokushesha abanye bakhathala, bathi umuzi usekude kakhulu, nokuthi babelindele ukuba babe sebengenile kuwo ngaphambili. Khona-ke uJesu wayebabakhuthaza ngokuphakamisa ingalo yaKhe yokunene ekhazimulayo, kwase kuphuma ekhalweni laKhe ukukhanya okwakuzulazula phezu kwebandla laba-adventi, base bememeza bathi, ‘Haleluya!’ Abanye, ngokuxhamazela, bakuphika ukukhanya okwakungemuva kwabo, bathi kwakungesiye uNkulunkulu owayebaholile baze bafika kude kangaka.”

Bayayiphika iSikhalo Saphakathi Kwamabili, futhi maqondana neSikhalo Saphakathi Kwamabili baphikisa ngokuthi iNkosi yayingabaholi eSikhalweni Saphakathi Kwamabili. Bayakuphika ukuhola kukaNkulunkulu eSikhalweni Saphakathi Kwamabili.

“Ukukhanya okwakwesemuva kwabo kwacima, kwashiya izinyawo zabo zisebumnyameni obuphelele; bakhubeka, balahlekelwa ukubona uphawu kanye noJesu, base bewa besuka endleleni, behlela ezweni elimnyama nelibi elingezansi.”

passage unavailable

This passage is not yet available in .

passage unavailable

This passage is not yet available in .

Kusukela ku-The Great Controversy, amakhasi 391–395: “Lapho isikhathi sidlula lapho ukufika kweNkosi kwaqala ukulindelwa ngaso okokuqala, entwasahlobo ka-1844,”—lesi yisikhathi sokulibala, ukudumala kokuqala—“labo ababebheke ngokukholwa ukubonakala Kwayo bahlala isikhashana behilelekile ekungabazeni nasekungaqiniseki. Ngenkathi izwe lalibabheka njengabanqotshwe ngokuphelele futhi njengababevezwe ukuthi bebelokhu bebambelele enkohlisweni, umthombo wenduduzo yabo wawuseyiZwi likaNkulunkulu. Abaningi baqhubeka behlola imiBhalo, bephinde behlolisisa ubufakazi bokukholwa kwabo futhi befunda ngokucophelela iziprofetho ukuze bathole ukukhanya okwengeziwe.”

Uma abaningi benza lokhu, lokho kusho ukuthi kwakukhona abathile ababengakwenzi. Akuthiwa “bona”; kuthiwa “abaningi”—lapha kukhona izigaba ezimbili.

Ubufakazi beBhayibheli obabusekela isikhundla sabo babubonakala bucacile futhi buqinisekile ngokuphelele. Izibonakaliso ezazingeke ziphanjaniswe nalutho zazikhomba ekufikeni kukaKristu njengokusondele. Isibusiso esikhethekile seNkosi, kokubili ekuphendukeni kwezoni nasekuvuselelweni kwempilo kamoya phakathi kwamaKristu, sasifakazele ukuthi umyalezo wawungowaseZulwini. Futhi nakuba abakholwayo babengenakukuchaza ukudumala kwabo, bazizwa beqinisekile ukuthi uNkulunkulu wayebaholile ekuhlangenwe nakho kwabo kwangesikhathi esedlule.

Kuhlanganiswe neziprofetho ababezibheke njengokuthi zisebenza esikhathini sokuza kwesibili kwakukhona ukufundiswa okwakuhlelwe ngokukhethekile ukuze kuhambisane nesimo sabo sokungaqiniseki nokulindela okukhulu, futhi kubakhuthaze ukuba balinde ngesineke ekukholweni ukuthi lokho okwamanje kwakumnyama ekuqondeni kwabo kuyakucaciswa ngesikhathi esifaneleyo.

Kuleyo ndima, kuthiwa, “Kuhlanganiswe neziprofetho ababezibheka njengokusebenza esikhathini sokuza kwesibili . . . .” Yiziphi iziprofetho ababezikholelwa ukuthi zisebenza ekuzeni Kwesibili? I-2520, i-2300, kanye ne-1335. Babekholelwa ukuthi zonke lezi ziprofetho ezintathu zesikhathi zaziphela ngo-1843, futhi lokho kwakungukuza Kwesibili.

Phakathi kwalezi ziprofetho kwakukhona leso sikaHabakuki 2:1–4: “Ngiyakuma embhoshongweni wami wokulinda, ngizibeke phezu kwenqaba, ngibheke ukubona lokho Ayakukusho kimi, nokuthi mina ngiyakuphendula ngani lapho ngisolwa. INkosi yangiphendula, yathi: Bhala umbono, uwenze ucace ematsheni okubhalela, ukuze ofundayo agijime. Ngokuba umbono usewokwesikhathi esimisiwe, kepha ekugcineni uyakukhuluma, ungalahli amanga; noma ubambezeleka, wulindele, ngokuba uyakufika impela, awuyikuphuza ukufika. Bheka, umphefumulo wakhe ozikhukhumezayo awuqondile ngaphakathi kwakhe; kodwa olungileyo uyakuphila ngokukholwa kwakhe.”

Kusukela ngowe-1842, isiqondiso esinikezwe kulesi siprofetho sokuba “bhala umbono, uwenze ucace ematsheni, ukuze ofundayo agijime,” saphakamisa kuCharles Fitch ukulungiswa kweshadi lesiprofetho lokuchaza imibono kaDaniyeli neSambulo. Ukushicilelwa kwaleli shadi kwathathwa njengokugcwaliseka komyalo owanikezwa uHabakuki. Nokho, ngaleso sikhathi akekho owaqaphela ukuthi ukubambezeleka okubonakalayo ekugcwalisekeni kombono—isikhathi sokulibala—kuvezwa kuleso siprofetho esifanayo. Emva kokudumala, lo mbhalo wabonakala unencazelo enkulu kakhulu: “Ngokuba umbono useyesikhathi esimisiwe, kepha ekugcineni uyokhuluma, ungamanga; noma ubambezeleka, ulindele; ngokuba uyakufika nokufika, awuyikubambezeleka. . . . Olungileyo uyakuphila ngokukholwa kwakhe.”

Ishadi Lango-1843 noMoya Wesiprofetho

Akunandaba ukuthi wenza umsebenzi ojwayelekile noma umsebenzi ongajwayelekile—amagama asetshenziswa ngu-Ellen White ukubhekisela emsebenzini wenhlangano yesifunda kanye nomsebenzi wokuziphilisa ngokwakho, ngokulandelana kwawo. Noma uya eminyangweni ehamba phambili yokuziphilisa ngokwakho phakathi kobu-Adventist noma uya eNkomfeni Jikelele noma eSikhungweni Socwaningo LweBhayibheli, uma ubabuza ngeShadi lika-1843, bayothi, “Kunamaphutha amaningi kuleli Shadi.” Abavumelani no-Ellen White, othi iNkosi yabamba isandla saYo phezu “kwephutha” ezibalweni ezithile ezikuleli Shadi.

Kodwa nabo bazibeka ekuphikiseni iZwi likaNkulunkulu. KuHabakuki kuthiwa lo mbono “awuyikuqamba amanga.” Umbono oMaphayona ayefanele ukuwubeka eShadini lika-1843, futhi akwenza lokho, ungukugcwaliseka kukaHabakuki 2. Lona ngumqondo ababenelwe ukuwubeka kuleli Shadi, futhi uHabakuki 2 uthi lo mbono “awuyikuqamba amanga.” Ngakho-ke, lapho nithi leli Shadi “ligcwele amaphutha,” niphikisa kokubili uMoya Wokuprofetha neBhayibheli.

Ingxenye yesiphrofetho sikaHezekeli nayo yaba umthombo wamandla nenduduzo kwabakholwayo: “Izwi leNkosi lafika kimi, lathi, Ndodana yomuntu, siyini leso saga eninaso ezweni lakwa-Israyeli, esithi, Izinsuku ziyelulwa, nombono wonke uyaphela na? Ngakho-ke batshele uthi, Isho kanje iNkosi uJehova. . . . Izinsuku seziseduze, nokugcwaliseka kwawo wonke umbono. . . . Ngiyokhuluma, nezwi engiyakulikhuluma liyakufezeka; alisayikubuye lilehliswe.” “Abendlu yakwa-Israyeli bathi, Umbono awubonayo ungowezinsuku eziningi ezizayo, uprofetha ngezikhathi ezikude. Ngakho-ke yisho kubo uthi, Isho kanje iNkosi uJehova; akusayikulehliswa namunye wamazwi ami, kepha izwi engilikhulumileyo liyokwenziwa.” Hezekeli 12:21–25, 27, 28.

Izigaba Ezimbili Zabakhulekeli

Qaphela ukuthi ukhuluma ngezigaba ezimbili zabakhulekeli. Uthi abaningi, lapho kufika lokhu kudumazeka, baqhubeka befunda iziprofetho, okubonisa ukuthi kwakukhona isigaba esingaqhubekanga. Sizothola ukukhanya okwengeziwe ngomehluko walezi zigaba ezimbili.

Ukugcwaliseka kukaHabakuki 2:1–4 yilena iShadi lika-1843 kanye neShadi lika-1850. Ngisho nakuHabakuki, ivesi 4 lithi olungileyo uyakuphila ngokukholwa kwakhe, kanye nalowo onhliziyo yakhe iphakeme. Kuchazwa izigaba ezimbili zabakhulekeli. Umlando woKhalo Lwaphakathi Kwamabili uveza izigaba ezimbili zabakhulekeli, futhi lezo zigaba ezimbili zikhulunywa kuHabakuki.

Esigabeni esilandelayo, emva kokubhekisela kuHabakuki 2 nakuHezekeli, ukhomba elinye lamaqembu: “abalindileyo.” Bangobani abalindileyo? Yilabo abagcwalisa uDaniyeli 12, “Ubusisiwe olindayo, afinyelele ezinkulungwaneni eziyinkulungwane namakhulu amathathu namashumi amathathu nanhlanu.” Leli qembu lingabalindileyo.

Ababelindile bathokoza, bekholwa ukuthi Yena owazi ukuphela kusukela ekuqaleni wayebheke phansi phakathi nezizukulwane, futhi, ebona kusengaphambili ukudumala kwabo, wayebanike amazwi esibindi nethemba.

Saba nocingo owashaya ucingo owayesebenza kwelinye lamazwe aseMpumalanga Yurophu iminyaka embalwa. Wayengowakhona, wathuthela e-United States, kwathi lapho eqonda lo mlayezo, wabuyela khona futhi. Uhlangabezane nokuphikiswa, njengoba umndeni wakhe wesonto wangaphambili wathintana nobuholi ezweni lakhe ukuze “bamuvalele umnyango.” Muva nje, iNkosi imvulele umnyango wokuba ahlanganyele lo mlayezo namaqembu.

Ushaye ucinge ekuseni namuhla, echaza ukuthi isithiyo esisodwa kwakuwukuthutha. Babedinga imoto ukuze bahambe futhi bafundise lo myalezo, kodwa babengenazo izimali. Kwathi nje lapho befika kule ndawo, abangane abavela e-United States, bethonywe yiNkosi, bathumela imali eyanele yokuthenga imoto.

Lolu uhlobo lwesipiliyoni olwenzeka kulabo ababedumele. Babedumele, kodwa iNkosi yabaholela emiBhalweni ukuze ibakhuthaze, ithi: “Lokhu kudumala kwakungaphansi kokuqondisa kwami. Qhubekani nje niqhubekele phambili.”

Ukube kwakungengenxa yezingxenye ezinjalo zoMbhalo, ezibayala ukuba balinde ngokubekezela nokuba babambelele baqine ekuthembeleni kwabo ezwini likaNkulunkulu, ukukholwa kwabo kwakuyakube kwehlulekile ngalelo hora lokulingwa.

Umfanekiso Wezintombi Eziyishumi Nesikhathi Sokulibala

Qaphela indlela uDade White axhumanisa ngayo umfanekiso wezintombi eziyishumi noHabakuki 2, njengoba kokubili kukhuluma ngesikhathi sokulibala kanye nezigaba ezimbili zabakhulekeli.

“Umfanekiso wezintombi eziyishumi kuMathewu 25 nawo ubonisa okuhlangenwe nakho kwabantu bama-Adventist. KuMathewu 24, ephendula umbuzo wabafundi baKhe maqondana nesibonakaliso sokuza kwaKhe nesokuphela kwezwe, uKristu wayeveze ezinye zezehlakalo ezibaluleke kakhulu emlandweni wezwe nowebandla kusukela ekufikeni kwaKhe kokuqala kuze kube okwesibili; okungukuthi, ukubhujiswa kweJerusalema, usizi olukhulu lwebandla ngaphansi kokushushiswa kobuhedeni nokobupapa, ukufiphala kwelanga nenyanga, nokuwa kwezinkanyezi. Emva kwalokho Wakhuluma ngokuza kwaKhe embusweni waKhe, walandisa umfanekiso ochaza izigaba ezimbili zezinceku ezibheke ukubonakala kwaKhe. Isahluko 25 sivuleka ngamazwi athi: ‘Khona umbuso wezulu uyakufaniswa nezintombi eziyishumi.’ Lapha kuboniswa ibandla eliphila ezinsukwini zokugcina,”

Manje usebenzisa lokhu emlandweni wamaMillerite, kodwa qaphelani lokho akushoyo—“Lapha kuvezwa ibandla eliphila ezinsukwini zokugcina,”—ubani “ibandla eliphila ezinsukwini zokugcina”? Yithina.

“Yileyo efanayo ekhonjiswe ekupheleni kwesahluko 24. Kulo mfanekiso isipiliyoni sabo sivezwa ngezehlakalo zomshado waseMpumalanga. ‘Khona umbuso wezulu uyakufaniswa nezintombi eziyishumi, ezathatha izibani zazo, zaphuma ukuyohlangabeza umkhwenyana. Eziyisihlanu kuzo zazihlakaniphile, neziyisihlanu ziyiziwula. Lezo eziyiziwula zathatha izibani zazo, azathatha uwoyela kanye nazo; kodwa ezihlakaniphile zathatha uwoyela ezitsheni zazo kanye nezibani zazo. Kwathi umkhwenyana esalibala, zonke zadozela zalala. Kwathi phakathi kobusuku kwavela ukumemeza, Bhekani, umkhwenyana uyeza; phumani niyomhlangabeza.’”

Ukuza kukaKristu, njengoba kwamenyezelwa ngumyalezo wengelosi yokuqala, kwaqondwa njengokumelwe ukufika komkhwenyana. Uvuselelo olubanzi olwenzeka ngaphansi kokumenyezelwa kokufika Kwakhe okuseduze lwahambisana nokuphuma kwezintombi. Kulo mfanekiso, njengakuMathewu 24, kumelwe izigaba ezimbili. Bonke babethathe izibani zabo, iBhayibheli, futhi ngokukhanya kwalo babephumile ukuyohlangabeza uMkhwenyana. Kodwa-ke, ngenkathi abayiziwula bethatha izibani zabo bengenawo amafutha, abahlakaniphileyo bathatha amafutha ezitsheni zabo. Abahlakaniphileyo babemukele umusa kaNkulunkulu, amandla okuvuselela nawokukhanyisa kaMoya oNgcwele, ayenza izwi Lakhe laba isibani ezinyaweni zabo. Bafunda imiBhalo ukuze bafunde iqiniso futhi bafuna ngobuqotho ukuhlanzeka kwenhliziyo nokuphila. Laba babenolwazi lwabo siqu kanye nokukholwa kuNkulunkulu nasezwini Lakhe, okwakungenakuchithwa ukudumala nokubambezeleka. Abanye babesuswa umdlandla wesikhashana, bethembele ekukholweni kwabafowabo, benelisekile yimizwa emihle kodwa bengenakho ukuqonda okujulile kweqiniso noma umsebenzi weqiniso womusa. Babengalungiselelwe ukubambezeleka nokudumala. Lapho izilingo zifika, ukukholwa kwabo kwehluleka, nezibani zabo zasha kancane.

“Kwathi umkhwenyana esalibala,” Umkhwenyana walibala nini? Mashi 22, 1844. Uyalibala. Kuzokwenzekani manje? Lezi zigaba ezimbili zizobonakaliswa.

Lapho sikhohlwa iSikhalo Saphakathi Kwamabili bese siphuma endleleni siwele ezweni elibi elingezansi, siveza ukuthi asiliqondi iVangeli. IVangeli Elingunaphakade lingumsebenzi kaKristu ekukhiqizeni izigaba ezimbili zabakhulekeli, lisekelwe embikweni wokuprofetha ovivinyayo. Kusukela esikhathini sokulibala kuze kube sekusivalweni komnyango, lokhu kuyisiqongo seVangeli Elingunaphakade. Lapha, iNkosi ithatha izigaba ezimbili esikhathini sokulibala, ifuna ukuziholela ekwaHlulelweni kanye Nayo, bese izifaka enqubweni yokuvivinywa ukuze kufakazelwe ukuthi ngempela zinamafutha noma azinawo. Lokhu kuyisiqongo somsebenzi kaKristu wokuhlukanisa igolide nokungcola, ukolweni nokhula, abahlakaniphileyo neziwula.

“Ngesikhathi umyeni ebambezeleka, bonke bozela balala.” Ngokubambezeleka komyeni kufanekiswa ukudlula kwesikhathi lapho iNkosi yayilindelwe khona, ukudumala, nokubonakala kokulibala. Kulesi sikhathi sokungaqiniseki, intshisekelo yabangajulile nabangenanhliziyo ephelele yaqala ngokushesha ukuntengantenga, nemizamo yabo yehla amandla; kodwa labo ukholo lwabo lwalusekelwe olwazini lomuntu siqu lweBhayibheli babenetshe eliqinileyo ngaphansi kwezinyawo zabo, amagagasi okudumala ayengenakukulukhukhula. “Bonke bozela balala;” isigaba esisodwa sisesimweni sokungakhathali nokudela ukholo lwaso, esinye isigaba silindile ngokubekezela kuze kunikezwe ukukhanya okucacile kakhulu. Nokho ebusuku bokulingwa laba bokugcina babonakala belahlekelwa, ngezinga elithile, yintshiseko nokuzinikela kwabo. Abangenanhliziyo ephelele nabangajulile babengasenakuncika okholweni lwabafowabo. Lowo nalowo kumelwe ame noma awe ngokwakhe.

Lapho ukufiphala kwethemba kufika, izigaba ezimbili zaqala ukulala ngendlela ehlukile; kodwa ngisho nezintombi ezihlakaniphileyo zalahlekelwa okuthile ekushisekeleni kwazo. INkosi yayihola kulokhu, ukuze kuthi lapho umlayezo wokuKhalaza kwaphakathi kobusuku ufika eMhlanganweni Wekamu wase-Exeter, yenze umsebenzi phakathi kwazo.

Inqubo Yokuvivinywa: Isikhathi Sokulinda kanye Nokukhala Kwasemini Phakathi Nobusuku

Kusuka ku-Spirit of Prophecy, umqulu 4, ikhasi 228: Khumbulani ukuthi lolu hlelo—uMkhosi Waphakathi Nobusuku, kusukela eSikhathini Sokulibala kuze kube sekupheleni kokuvalwa komnyango—luyindlela iNkosi evivinya ngayo abantu baYo. UMkhosi Waphakathi Nobusuku eMhlanganweni Wekamu lase-Exeter, ekumenyezelweni kwawo kwaze kwaba ngu-Okthoba 22, 1844, uyisigaba esisodwa kuphela salowo mlando. Awunakuhlukaniswa nesikhathi sokulibala, esilungiselela umphumela woMkhosi Waphakathi Nobusuku phakathi kwezigaba ezimbili zabakhonzayo. Kumelwe niwuqonde uMkhosi Waphakathi Nobusuku, ngoba uma ningawuqondi, niyaphambuka endleleni.

"UNkulunkulu wahlela ukuvivinya abantu bakhe. Isandla sakhe sasimboza iphutha ekubalweni kwezikhathi zesiprofetho. Isandla sakhe, isandla seNkosi, sasimboza iphutha elikhethekile ekubalweni kwezikhathi zesiprofetho", ngobuningi. "Ama-Adventist awazange athole lelo phutha, futhi alitholwanga ngisho yilabo abafunde kakhulu phakathi kwabaphikisi bawo. Laba bokugcina bathi, 'Ukubalwa kwenu kwezikhathi zesiprofetho kulungile. Kukhona isigameko esikhulu esesizokwenzeka; kodwa akusikho lokho uMnu. Miller akubikezelayo; kungukuphenduka kwezwe, hhayi ukuza kwesibili kukaKristu.'"

Isikhathi sokulindela sadlula, futhi uKristu akaveli ukuze akhulule abantu baKhe. Labo ababebelindele uMsindisi wabo ngokukholwa okuqotho nangothando baba nokudumala okubuhlungu. Nokho iNkosi yayisifezile injongo yaYo: Yayivivinye izinhliziyo zalabo ababethi balindele ukuvela kwaYo. Phakathi kwabo kwakukhona abaningi ababeshukunyiswa ukwesaba kunokuba bathande iqiniso. Lapho isenzakalo ebesilindelwe sehluleka ukwenzeka, laba bamemezela ukuthi babengadumalanga; babengakaze bakholwe ukuthi uKristu wayeyokuza. Babephakathi kwabokuqala ukuhlekisa ngosizi lwabakholwayo beqiniso.

Lena kwakuyinjongo yeNkosi. Asinakho ukwesaba ngekusasa, ngaphandle kokuthi sikhohlwe indlela iNkosi esihole ngayo kokuhlangenwe nakho kwethu esikhathini esedlule; futhi asinakho okunye esingakwesaba ngaphandle kokuthi sikhohlwe izifundiso zeNkosi kokuhlangenwe nakho kwethu esikhathini esedlule. Sisho ukuthi aninakuhlukanisa lokhu kuhola nezifundiso zaYo.

passage unavailable

This passage is not yet available in .

“Sikholwa ngokuphelele ukuthi uNkulunkulu, ekuhlakanipheni kwaKhe, waklama ukuba abantu baKhe bahlangabezane nokudumala, okwakufaneleka kakhulu ukwembula izinhliziyo nokuthuthukisa izimilo eziyiqiniso—hhayi kuphela ukwembula izinhliziyo zabo kodwa nokuthuthukisa izimilo zabo, ekuletha kulelo zinga lapho kwakuyobonakaliswa khona enkingeni efika ngoMkhosi Waphakathi Kwamabili. Labo abamukela umlayezo wengelosi yokuqala ngenxa yokwesaba izahlulelo zikaNkulunkulu, hhayi ngoba babethanda iqiniso futhi befisa ifa embusweni wezulu, manje babonakala ekukhanyeni kwabo kweqiniso. Babephakathi kwabokuqala ukuhlekisa ngalabo abadumazekileyo ababelangazelela ngobuqotho futhi bethanda ukubonakala kukaJesu. Lokhu kuvivinywa kukaNkulunkulu okuhlolisisa kakhulu kwembula izimilo zangempela zalabo ababeyogwema umthwalo nesihlamba ngokuphika ukukholwa kwabo ngesikhathi sokuvivinywa.”

Labo ababedumazekile abazange bashiywe ebumnyameni; ngoba ekucubunguleni izikhathi zesiprofetho ngemikhuleko eqotho, iphutha latholakala—lelo phutha elilodwa elikhethekile—kanye nokulandela umkhondo wepensela lesiprofetho lehla lidabula esikhathini sokulibala. Ekulindeleni ngenjabulo ukuza kukaKristu, ukulibala okwakubonakala kombono kwakungazange kubhekwe, futhi kwaba isimangaliso esidabukisayo nesingalindelekile. Nokho lona kanye lolu vivinyo lwaludingeka kakhulu ukuze kuvezwe futhi kuqiniswe abakholwa abaqotho eqinisweni. Isikhathi sokulibala sasidingeka kakhulu. Sasingeke sigcine ngokubonakalisa kuphela lezi zigaba ezimbili futhi siqale ukuthuthukisa izimilo zazo ezazizobonakaliswa emlandweni Wokukhala Kwaphakathi Kwamabili kuze kube sekubeni umnyango uvalwe, kodwa sasidingeka futhi ukuze kuqiniswe labo ababeyophuma babe ngasohlangothini olufanele lodaba. Aninakuhlukanisa isikhathi sokulibala noKukhala Kwaphakathi Kwamabili noma nokuvalwa komnyango.

Lapho uphika Isimemezelo Saphakathi Kwamabili, uphika lowo mlando uqobo. Isimemezelo Saphakathi Kwamabili akusona nje isigijimi sikaSamuel Snow eMhlanganweni Wekamu lase-Exeter; siyisipiliyoni sesikhathi sokulibala. Yilapha lapho iNkosi yayihola khona. Asinalutho esingalesabela ngekusasa, ngaphandle kwalapho sikhohlwa ukuhola kweNkosi emlandweni wethu owedlule—lo mlando wesikhathi sokulibala kanye neSimemezelo Saphakathi Kwamabili, lapho Eletha khona iVangeli Eliphakade esicongweni emlandweni wamaMillerite, ikhiqiza izigaba ezimbili zabakhulekeli.

Imibhalo Yasekuqaleni, ikhasi 74: “Ngibonile ukuthi ishadi lika-1843 laqondiswa yisandla seNkosi, nokuthi kwakungamelwe liguqulwe; nokuthi izibalo zazinjengoba Yona yayifuna zibe njalo; nokuthi isandla saYo sasiphezu kwalo futhi safihla iphutha kwezinye zezibalo, ukuze kungabikho noyedwa owayengalibona, kwaze kwasuswa isandla saYo.”

Imfihlakalo Yokungalungi Nenqubo Yokuvivinywa

Ukuba besinesikhathi, besingaxoxa ngemfihlakalo yobubi. Imfihlakalo yobubi ingaba nencazelo engaphezu kweyodwa efanele, kodwa lapha ibhekisela emsebenzini kaSathane wokuxuba okubi nokuhle, iqiniso nephutha, emilandweni engcwele lapho iNkosi ivivinya abantu bayo. Emilandweni engcwele yoMbhalo lapho iNkosi iletha abantu bayo enqubweni yokuvivinywa, niyohlale nibona imfihlakalo yobubi—umsebenzi kaSathane wokuxuba iqiniso nephutha. Lapho abantu befika kule ndawo yokuvivinywa, imfihlakalo yobubi isibe ifiphaze izindaba.

Lapho kufika isikhathi sokuvivinywa kukaNowa, iBhayibheli lisitshela ukuthi inzalo kaSathane yayisivele ixutshwe nenzalo kaNkulunkulu ngaphambi kwalokho. Yikho lokhu okwabangela ukuba imfihlakalo yobubi igcwaliseke ngesikhathi sikaNowa, njengoba kuvezwa kuGenesise ngokuthi amadodana kaNkulunkulu athatha amadodakazi abantu aba ngawawo amakhosikazi—ukuxubana kwalezo zinhlamvu ezimbili, imfihlakalo yobubi eyandulela ukuvivinywa kukaNowa.

Ekuvivinyweni kukaMose nakuLwandle Olubomvu, imiBhalo ichaza ukuthi u-Israyeli, owayezovivinywa eLwandle Olubomvu naseSinayi, wayesephendukiswe yimfundiso yaseGibhithe ngemva kokuhlala khona isikhathi eside kangaka. Lokho kwakuyimfihlakalo yobubi—ukuthonywa yizimfundiso zikaSathane.

Esikhathini samaJuda, kwaba yizimfundiso zamaGreki ezalungisa indlela yokuba iSanhedrini yenqabe inqubo yawo yokuvivinya.

Emlandweni wamaMillerite, amaMillerite emabandleni amaProthestani ayesanda kuphuma eminyakeni engu-1260 yethonya lobuPapa, elangcolisa imbewu emsulwa ngembewu engcolile, lakhiqiza imfihlakalo yobubi eyandulela uvivinyo loMlando wamaMillerite.

Leyo yimfihlakalo yobubi ehlala ikhona njalo.

Uma nifunda indlela imfihlakalo yobubi esebenza ngayo, iya ku-Patriarchs and Prophets, isahluko sokuqala. USister White usitshela ukuthi uSathane wayifeza kanjani imfihlakalo yobubi eZulwini. Kwakuzoba khona ukuvivinywa eZulwini mayelana nokuthi yiziphi izingelosi ezaziyohlala nokuthi yiziphi ezaziyosuswa, futhi uSathane wayefeza imfihlakalo yobubi khona kanye eZulwini ngaphambi kwaleyo nqubo yokuvivinywa.

USathane wakwenza lokhu ngokusenga ukungabaza, ebeka izwi lakhe ngaphezu kweZwi likaNkulunkulu, futhi okubaluleke kakhulu, ngokuhola abanye ukuba baveze izimfundiso zakhe zamanga—umsebenzi omubi kakhulu. Wayefaka ukungabaza engqondweni yakho, bese wena uphuma uyoveza lokho kungabaza eqenjini. Uma umuntu ekhononda ngalokho kungabaza, wayekhononda ngawe, hhayi ngaye.

Muva nje, umfundisi othile eSpokane, eWashington, waphawula nge-Early Writings, ikhasi 74, ethi, “Ngaya kusichazamazwi sosuku nesikhathi sika-Ellen White, i-Webster’s Dictionary, futhi figures ayisho lutho oluhlobene ne-arithmetic.” Iningi labantu abezwa lokho belingeke likuhlole futhi belizomkholwa. Okungenani, lowo mfundisi wayehlwanyela ukungabaza ngalokho lezi zibalo ezikumele kule ndima; empeleni, wayeqamba amanga. I-Webster’s 1828 Dictionary ithi: FIGURE, n. Ku-arithmetic, uphawu oluchaza inani, njengo-2, 7, 9.

Wayezwakalisa ukungabaza, enza umsebenzi omelwe njengemfihlakalo yobubi. Wayekhomba kuma-Adventist, uma bevuma ukubona, ukuthi kulesi sikhathi emlandweni womhlaba, kumelwe uliqonde iqiniso ngokwakho ungabalaleli abantu; ngoba, “. . . imfihlakalo yobubi isiyasebenza kakade: . . . .”

Imibhalo Yokuqala, ikhasi 74: “. . . ukuthi izibalo zazinjengoba Yena ayefuna zibe njalo, nokuthi isandla saKhe sasiphezu kwazo futhi sasifihla iphutha kwezinye zalezo zibalo, ukuze kungabikho noyedwa owayengalibona, kwaze kwasuswa isandla saKhe.”

Kuwukuphambukisa, futhi izazi zenkolo zivame ukukwenza. Uma ufuna ukuqonda ukuthi igama lisho ukuthini eBhayibhelini noma kuMoya Wesiprofetho, awuqali ngokubheka ezichazamazwini; ubheka kumprofethi. Ngokwesibonelo, uDaniyeli usebenzisa igama lesiHebheru elithi rum kuDaniyeli 8:11, elihunyushwe ngokuthi “kwasuswa.” Abantu bacabanga ukuthi lisho ukuthi “kwakhishwa,” kodwa uDaniyeli usebenzisa i-rum kwezinye izikhathi ezinhlanu, futhi alikaze lisho ukuthi “susa” — lisho ukuthi “phakamisa futhi udumise.” Ngakho-ke, ukucabanga ukuthi i-rum kuDaniyeli 8:11 lisho ukuthi “susa” kuwukulandela isiko, hhayi indlela uDaniyeli alisebenzisa ngayo leli gama.

Ngokufanayo nango-Ellen White: Uma ufuna ukusho ukuthi ku-Early Writings, 74, igama elithi “figures” lisho izithombe zobuciko noma imidwebo, ungase uthi, “Isichazamazwi sosuku luka-Ellen White asisho ukuthi figures lisho izibalo,” uthembele ekutheni abantu abaningi ngeke bakuhlole. Kodwa uma bebengakuhlola, bebeyothola ukuthi figures ngempela lisho izibalo.

Kodwa indawo yokuqala oya kuyo ngu-Ellen White uqobo lwakhe: usho ukuthini ngezibalo? Encwadini ethi Early Writings, ekhasini 74, uthi, “Isandla saKhe sasisibekele futhi safihla iphutha kwezinye zezibalo,” kanti ekhasini 236 uthi, “Isandla saKhe sambesa iphutha ekubalweni kwezikhathi zesiprofetho.” Umprofethikazi ucacisa ukuthi ekusetshenzisweni kwakhe kwamagama, izibalo zimelela izikhathi zesiprofetho—ukubala, hhayi umdwebo.

Ngakho-ke, iNkosi yayimboze ngani isandla saYo? Yamboza isandla saYo phezu kwephutha ekubalweni kwezikhathi zesiprofetho—izibalo.

Ukuvunywa Kuka-Ellen White kwe-2520

Nansi iphuzu elisemqoka. Baningi abethula umyalezo ofanayo nowethu, futhi ngiyabasekela. Kodwa uma sekufikwa ku-2520 nasekutheni u-Ellen White wayekholelwa yini ukuthi kwakuyisiprofetho esivumelekile, nansi impikiswano—nabu ubufakazi, futhi lapha yilapho okufanele uqale khona. Zonke ezinye izimpikiswano zivumelekile futhi ziyiqiniso, kodwa lena iyona ndawo yokuqala.

Ku-Early Writings, ekhasini 74, lapho kuthiwa iNkosi yabeka isandla saYo phezu kwephutha kwezinye zezibalo, uchaza lokho okushiwoyo encwadini efanayo, ekhasini 236: “Ngabona abantu bakaNkulunkulu bejabule ngokulindela, bebheke eNkosini yabo. Kodwa uNkulunkulu wayehlose ukubavivinya.” Ukhuluma ngeSikhathi Sokulibala, ukudumazeka kokuqala.

Akakhulumi ngokuDumazeka kwangomhlaka 22 ku-Okthoba 1844, ngoba nabo bazovivinywa lapho; kodwa lapha ukhuluma ngesikhathi sokulibala: “UNkulunkulu wahlela ukubavivinya.” “Isandla saKhe sasimboze iphutha ekubalweni kwezikhathi zesiprofetho.” Wayezobavivinya kanjani ngesikhathi sokulibala? Ngokubamba isandla saKhe phezu kokuqonda kwabo ngezikhathi zesiprofetho. Aninalutho eningalesaba ngekusasa, ngaphandle kokuba sikhohlwe indlela iNkosi esihole ngayo esikhathini esedlule, emlandweni wamaMillerite nasezifundisweni zaYo.

Lezi zikhathi zesiprofetho ziyizimfundiso ezaveza isikhathi sokulibala. “Isandla saKhe sasimboze iphutha ekubalweni kwezikhathi zesiprofetho. Labo ababebheke iNkosi yabo abazange balithole leli phutha,”—iphutha elilodwa—“futhi namadoda afundile kakhulu ayephikisa leso sikhathi nawo ahluleka ukulibona. UNkulunkulu wayehlele ukuthi abantu baKhe bahlangabezane nokudumala. Isikhathi sadlula, futhi labo ababebheke uMsindisi wabo ngokulindela okujabulisayo badabuka baphela amandla, kanti labo ababengakuthandanga ukubonakala kukaJesu, kodwa bamukela umlayezo ngenxa yokwesaba, bajabula ngokuthi akazange eze ngesikhathi sokulindela. Ukuvuma kwabo kwakungayithintanga inhliziyo futhi kwakungayihlanzanga impilo. Ukudlula kwesikhathi kwakubaliwe kahle ukuba kuveze izinhliziyo ezinjalo. Yibo ababa ngabokuqala ukuphenduka bahlekise ngabadosayo, abadumele ababethanda ngempela ukubonakala koMsindisi wabo. Ngabona ukuhlakanipha kukaNkulunkulu ekuvivinyeni abantu baKhe nasekubanikeni isivivinyo esihlolisisa ngokujulile ukuze kutholakale labo ababeyohlehla babuyele emuva ngehora lokulingwa.

UJesu kanye nalo lonke ibandla lasezulwini bababheka ngozwelo nangothando labo ababethi ngokulindela okumnandi balangazelele ukubona Lowo imiphefumulo yabo eyayimthanda. Izingelosi zazizungeza phezu kwabo, ukuze zibaqinise ngehora lokuvivinywa kwabo. Labo ababenganakanga ukwamukela umlayezo wasezulwini bashiywa ebumnyameni, futhi ulaka lukaNkulunkulu lwavutha ngokumelene nabo, ngoba babengathandi ukwamukela ukukhanya ayebathumele kona evela ezulwini. Labo abathembekileyo, ababephoxekile, ababengaqondi ukuthi kungani iNkosi yabo ingafikanga, abazange bashiywe ebumnyameni. Baphinde baholelwa emaBhayibhelini abo ukuze baphenye izikhathi zesiprofetho. Isandla seNkosi sasuswa ezibalweni, futhi iphutha—elilodwa kuphela—lachazwa.

Lapha uchaza iphutha elalikhona ezinombolweni eziseShadini lika-1843, futhi usevele echazile ukuthi lezo zinombolo zimelela izikhathi zesiprofetho. “Babona ukuthi izikhathi zesiprofetho zazifinyelela ku-1844, nokuthi ubufakazi obufanayo ababebuveze ukuze babonise ukuthi izikhathi zesiprofetho zaphela ngo-1843, babufakazela ukuthi zaziyophela ngo-1844.” Isiphetho sengxoxo! U-Ellen White ubeka uphawu lwakhe lokuvuma phezu kwe-2520.

Kukhona izikhathi ezintathu kuphela zesiprofetho eShadini lika-1843 abaziqonda njengeziphela ngo-1843: i-1335, i-2520, ne-2300. UNkulunkulu wabamba isandla saKhe phezu kwephutha elithile kwezinye zezinombolo—izikhathi zesiprofetho ezikuleli Shadi—kwaze kwasuswa isandla saKhe. Lapho esesusile isandla saKhe, abalindile abathembekileyo baholelwa ukuba baphinde bafunde izikhathi zesiprofetho, base bethola ukuthi ubufakazi obufanayo obabaholela ukuba bamemezele ukuthi izikhathi zesiprofetho zaphela ngo-1843 base buqondwa-ke njengobufakazela ukuthi ezimbili zaphela ngo-1844.

I-1335 iqala ngo-508 futhi iphela ngo-1843. I-2520 iqala ngo-677BC futhi ithintwa ukuphelela konyaka. Amaphayona ayecabanga ukuthi yaphela ngo-1843, kodwa kamuva aqonda ukuthi ubufakazi obufanayo obabaholela ukuba babikezele u-1843 babufakazela ukuthi isiprofetho se-2520 saphela ngo-1844. Isiprofetho se-2300 siqala ngo-457BC, futhi babecabanga ukuthi siphela ngo-1843, kodwa emva kokudumala, ngokufunda kwabo izikhathi zesiprofetho, baqaphela ukuthi saphela ngo-1844.

Kukhona iziprofetho ezintathu kuphela ababethi zizophela ngo-1843, futhi enye yazo iyaphela ngempela: i-1335. Lesi siprofetho akusiso leso iNkosi eyasibamba ngesandla saYo. Sihlonza umlando wamaMillerite kusukela eSikhathini Sokulibala, kudlule kuMkhosi Wasebusuku, kuze kufike ku-22 Okthoba 1844.

Esethulweni sayizolo, saphetha ngalesi sicaphuno sika-Ellen White: “Abusisiwe amehlo abona izinto ezabonwa ngo-1843 nango-1844.” Lokhu kungukuthi, “Ubusisiwe lowo ofika ku-1843.” Esigabeni esilandelayo, uthi, “Umlayezo wanikezwa. Futhi akufanele kube khona ukubambezeleka ekuwuphindaphindeni lowo mlayezo, ngoba izibonakaliso zezikhathi ziyagcwaliseka; umsebenzi wokuphetha kufanele wenziwe. Umsebenzi omkhulu uzokwenziwa ngesikhathi esifushane. Umlayezo uzonikezwa maduze ngokumiswa nguNkulunkulu, oyokhula ube yisikhalo esikhulu. Khona-ke uDaniyeli uyakuma esabelweni sakhe, anike ubufakazi bakhe.” Manuscript Releases, ivolumu 21, 437.

UDaniyeli emi esabelweni sakhe uyivesi 13 likaDaniyeli 12. “Abusisiwe amehlo abona izinto ezabonwa ngo-1843 nango-1844” kuyivesi 12. U-Ellen White unikeza ukuphawula kobuNkulunkulu ngoDaniyeli 12:12–13, ethi la mavesi awakhulumi ngesiprofetho sesikhathi, kodwa akhuluma ngesipiliyoni esihlanganisa u-1843 no-1844, esivezwe ukungaqondi kahle kuka-1843 okuzala isikhathi sokulibala. Lapho isikhathi sokulibala sifika, “Ubusisiwe olindayo.” Noma umbono uphuza, wulinde. Ubusisiwe lowo olinda ngokuthembeka kusukela eSikhathini Sokulibala kuze kuvalwe umnyango. Lokho abakubonayo abathembekileyo ngo-1843 nango-1844 kuyisibusiso esimholela eNdaweni eNgcwelengcwele kunazo zonke.

Isiprofetho sika-1335 saphela ngo-1843, siphawula ukufika koKhalelo Lwaphakathi Kobusuku. Izikhathi zesiprofetho ezingu-2520 nezingu-2300 ziphela ngo-1844. U-Ellen White uthi ubufakazi obufanayo obabaholela ukuba bamemezele ukuthi u-2520, u-2300, no-1335 kwaphela ngo-1843, kamuva baqondwa njengobuqinisekisa ukuthi zazizophela ngo-1844.

Ukukhanya okuvela eZwini likaNkulunkulu kwakhanyisa isimo sabo, base bethola isikhathi sokulibala—“Noma [umbono] ulibala, wulinde.” Othandweni lwabo lokuza kukaKristu ngokushesha, babengakunakanga ukulibala kombono, okwakuhloselwe ukuveza abalindileyo beqiniso. Babuye baba nesikhathi esimisiwe. Nokho ngabona ukuthi abaningi babo babengeke bakwazi ukuphakama ngaphezu kokudumala kwabo okukhulu ukuze babe naleso silinganiso sokushisekela namandla esasiphawule ukholo lwabo ngo-1843.

“USathane nezingelosi zakhe bawanqoba, futhi labo ababengafuni ukwamukela umlayezo bazihalalisela ngenxa yokwahlulela kwabo okuqondela kude nokuhlakanipha kwabo ngokungayamukeli le nkohliso, njengoba beyibiza kanjalo. Abazange baqaphele ukuthi babenqaba icebo likaNkulunkulu elalimelene nabo, futhi babesebenza bemunye noSathane nezingelosi zakhe ekudidiseni abantu bakaNkulunkulu, ababebephila ngokuvumelana nomlayezo othunyelwe uvela ezulwini.”

Kulo mlando, kukhona izigaba ezimbili zabakhulekeli. Isigaba esingathembekile siyabahleka usulu labo abalindayo, kodwa abalindayo babuyiselwa ezikhathini zesiprofetho, baze baqonde ukuthi ubufakazi obufanayo obabaholela ekuboneni ukuphetha kuka-2520 no-2300 ngowe-1843 babubonisa ukuthi kwaphela ngowe-1844.

Nakuba abalindileyo babekuqaphelile lokhu, babengasashisekeli iNkosi njengakuqala ngaphambi kokudumala kokuqala. Babeyovuselelwa kabusha ngomyalezo Wokukhala Kwaphakathi Kwamabili. Abalindileyo base bevele bewuqondile u-1844, ukuphela kweziprofetho, ngaphambi koKukhala Kwaphakathi Kwamabili.

passage unavailable

This passage is not yet available in .

Uyabona yini inqubo? Izimfundiso eziveza lokhu okuhlangenwe nakho ziyiziprofetho ezintathu: ezika-1335, ezika-2300, nezika-2520.

Emva kokuqaphela lokhu, baqala ukumemezela, “Phumani eBabiloni.” Lona ngumlayezo weNgelosi yesiBili.

Masicacise lokhu: Yini ephela ngesikhathi sokulibala? Ukusetshenziswa kweShadi lika-1843. Balibeka eceleni leli Shadi ngoba manje base beqonda ukuthi iNkosi yayiza ngo-1844, kanti iShadi lalithi 1843. Ngakho-ke balibeka eceleni iShadi mayelana nomlando woMyalezo weNgelosi yesiBili.

Uba yini umyalezo wabo emlandweni weNgelosi yesiBili? Isigaba sokugcina siyakuchaza.

“Amakholwa kulo myalezo ayecindezelwa emasontweni. Isikhashana, labo ababengafuni ukwamukela umyalezo babebanjwe ukwesaba ukuba benze ngokuvumelana nemizwa yezinhliziyo zabo; kodwa ukudlula kwesikhathi kwaveza imizwa yabo yangempela. Babefisa ukuthulisa ubufakazi labo abalindileyo ababebona bephoqekile ukuba babunikeze, bokuthi izikhathi zesiprofetho zazinwethela ku-1844.”

Yiziphi izikhathi zesiprofetho? I-2520 kanye ne-2300. Lowo ngumlayezo wazo kulo mlando. Manje bathi, “Siyakuthola! Lezi ziprofetho zidlulela ku-1844.” Umlayezo wazo emlandweni woKukhala Kwaphakathi Kwamabili uyiziprofetho zeminyaka eyi-2520 neyi-2300.

“Okwesikhashana, labo ababengafuni ukwamukela umlayezo babebanjwe ukwesaba ukuba bangase benze ngokwalokho okwakusezinhliziyweni zabo; kodwa ukudlula kwesikhathi kwembula imizwa yabo yangempela. Babefisa ukuthulisa ubufakazi labo ababelindile ababezizwa bephoqelekile ukubuveza, bokuthi izikhathi zesiprofetho zafinyelela ku-1844. Ngokucacile abakholwayo bachaza iphutha labo—iphutha eliyingqayizivele—futhi banikeza izizathu zokuthi kungani babelindele iNkosi yabo ngo-1844. Ababemelene nabo babengenakuletha izimpikiswano ezimelene nezizathu ezinamandla ezaziveziwe. Nokho intukuthelo yamabandla yavutha; bazimisela ukungalaleli ubufakazi, nokuvimbela ubufakazi emabandleni, ukuze abanye bangezwa.”

Kwenzekani lapho wethula i-2520 ihambisana nezinsuku eziyi-2300? Emlandweni wamaMillerite, uxoshwa emabandleni, futhi kuba khona umzamo wokuthulisa lowo myalezo.

passage unavailable

This passage is not yet available in .

Ngaphandle kokungena esifundweni se-2520, esizama ukukubonisa ukuthi u-Ellen White ubeka uphawu lwakhe lokuvuma phezu kwe-2520. Uma ungeke ukwazi ukukubona lokhu, kudingeka uthandaze ukuba uJesu asuse izikali emehlweni akho. U-Ellen White wathi ubufakazi obufanayo obabaholela ekubikezeleni u-1843 base bubonakala futhi bufakazela ukuthi lezi zikhathi zesiprofetho zaphela ngo-1844. Uhlale ekhomba izikhathi zesiprofetho, noma izibalo, ngobuningi. Kukhona kuphela izikhathi zesiprofetho ezintathu eShadini lika-1843 ezaphela ngo-1843.

Leyo ephela ngo-1843, i-1335, idinga, ukuze kube nokunemba kohlelo lolimi, okungenani izikhathi ezimbili zesiprofetho ukuze yena athi “amanani” kanye “nezikhathi zesiprofetho.” Uma zintathu bese ususa eyodwa, khona-ke lezo ezimbili azisekelayo zingama-2520 nama-2300, kungakhathaliseki ukuthi abanye bangathini.

Kulo mlando, kuhlanganisa nokuDumala Okukhulu kwama-Adventist ngo-Okthoba 22, 1844, iNkosi yayiletha isipiliyoni lapho babevalelwa ngaphandle kwamasonto ukuze bangemi phezu kwethonya labantu kodwa phezu kweZwi likaNkulunkulu. Babaludinga lolo lwazi ukuze babe nokukholwa kokungena eNdaweni eNgcwele Kakhulu kanye noJesu Kristu. Yayibaphelelisa ukuze ilethe eSiphethweni iVangeli eliPhakade.

Ubufakazi Babasunguli: UJames White no-Uriah Smith

Okulandelayo, sinezingqalabutho ezimbili, uJames White noUriah Smith. Laba yibona bantu abayinhloko osolwazi bezemfundiso yenkolo banamuhla ababhekisela kubo ukuze bathi uJames White wayilahla i-2520 ngo-1863 nokuthi uUriah Smith wayilahla emibhalweni yakhe ngeminyaka yawo-1870 nangawo-1880.

Sibuyela ku-1844, kanye nasemva nje kwalokho, ukuze sibone ukuthi uJames White no-Uriah Smith bawuchaza kanjani lo mlando ofanayo nalowo uEllen White asanda kuwuchaza. Ukhuluma ngezikhathi zesiprofetho, nangendlela iNkosi esusa ngayo isandla saYo bese kubonakala iphutha; kanjalo nalaba boMphambili ababili benza njalo.

U-Ellen White akasho ukuthi “2520” noma “izikhathi eziyisikhombisa,” kodwa u-Uriah Smith no-James White bayakusho. Bakwenza kucace ukuthi izikhathi zesiprofetho ezaziqashelwa kulo mlando kwakuyi-2520 ne-2300.

UJames White, Review and Herald, ivolumu 1, Julayi 9, 1851: “Kusho ophikisayo, ‘Angikholwa ukuthi ukukhala kwaphakathi kobusuku sekuke kwanikezwa.’ Nathi asikholwa ukuthi ukukhala kwaphakathi kobusuku kuye kwezwakala yithi, noma ukuthi kuyoke kwezwakale. Ukukhala kukaMathewu 25:6, ‘Bhekani, umkhwenyana uyeza,’ kusemlandweni womshado wasempumalanga. Kodwa ukuthi kwanikezwa ukukhala, futhi kwamukelwa ngokuphelele yilo lonke ibandla lama-Advent ekwindla lika-1844, okuqhathaniseka kahle nokukhala kwaphakathi kobusuku komfanekiso, akufanele kuphikiswe yilabo ababenaso isipiliyoni kukho.”

UJames White ubhekene nomlando lapho abantu benqaba khona iMidnight Cry futhi bephuma endleleni. Uphendula kulokhu futhi uzoxoxa ngalo mlando.

Kwafika ngesikhathi esifanele. Isililo somfanekiso salandela masinyane ukulibala, nokozela nokulala. Lokhu kwalandela ukulibala kwethu, sesidumele, futhi kwafinyelela ezindlebeni zethu sisasesimweni sokungavuki. Leso sililo savusa izintombi eziyishumi, saziholela ukuba zilungise izibani zazo. Lokhu, kuhambisana namandla kaMoya, kwavusa abantu be-Advent, kwabakhuthaza ukuba bahlole iBhayibheli ngendlela ababengakaze bayenze ngaphambili, nokuba bazinikele bona kanye nempahla yabo yasemhlabeni ngokuphelele eNkosini. Labo abamemezela isililo sokuthi iNkosi yayizofika ngenyanga yesikhombisa, ngo-1844, babona ngokucacile ukuthi izikhathi zesiprofetho zafinyelela kuleso sikhathi; ngakho-ke ubufakazi obabulethwe kulezo zikhathi ukuze kufakazelwe ukuthi ukuFika kwakuzokuba ngo-1843, babufakazela ukuthi kwakuzokuba ngo-1844. Khona-ke sabona iphutha kuleyo ndlela yokubala eyayiqeda izinsuku eziyi-2300 ngo-1843. Akukho noyedwa kulabo ababhala bephikisa ukuFika owalibona. Isandla sikaSomandla—u-“P” omkhulu—samboza iphutha—elilodwa—kwaze kwafika isikhathi sokuba libonakale. Iphutha lalisekuthatheni iminyaka egcwele engama-457 kuyi-2300, okwashiya u-1843, kungabhekwa nhlobo ingxenye yonyaka ka-457 B.C. eyayisidlulile ngesikhathi umyalo uphuma, okuyiso isikhathi okuqalwa kuso ukubalwa kwamasonto angama-70.

“Izingqondo zethu zaqondiswa kuleso sikhathi, [1843,] ngenxa yokuthi, lapho kubalwa izikhathi eziningana zesiprofetho kusukela kuleyo minyaka ababhali bezikhathi abanembayo kakhulu abayabela ukugcwaliseka kwalezo zehlakalo ezazizophawula ukuqala kwazo, zonke zazibonakala ziphela ngalowo nyaka.”

Manje usitshela ngezikhathi zesiprofetho abacabanga ukuthi zaphetha ngo-1843.

“Nokho lokhu kwakuwukubonakala kuphela.” Kwakuwukubonakala kuphela ukuthi ayephela ngo-1843. Babezothola ukuthi ayephela ngo-1844.

“Sibala ‘izikhathi eziyisikhombisa,’ noma iminyaka engu-2520, kusukela ekuthunjweni kukaManase, okuthi, ngokuvumelana okukhulu, kubekwe ngochronologers ku-677 BC.” Lezi yizikhathi zesiprofetho ababebhekene nazo. “Lolu suku yilona lodwa esake salubala kusukela kulo, ekuqaleni kwalesi sikhathi; futhi ngokususa u-677 BC eminyakeni engu-2520 kwasala u-1843 AD. Nokho, asikubonanga ukuthi njengoba kwakuyodingeka iminyaka ephelele engu-677 BC kanye neminyaka ephelele engu-1843 AD ukuze kugcwaliseke iminyaka engu-2520, lokho kwakusibophezela futhi ukuba sandise lesi sikhathi size sifinyelele phakathi no-1844, ngokwezinga okungenzeka ukuthi saqala ngalo ngemva kokuqala kuka-677 BC.”

Izikhathi zesiprofetho lapho “isandla sikaMboneleli sagcina isandla saKhe siphezu kwephutha,” zazihlanganisa no-2520.

Uriah Smith: “Njengoba isikhathi saqhubeka sidlulela ngale kuka-1843, abaningi baqala ukubuza izizathu zokudumala kwabo maqondana nonyaka wokukhululwa kwabo ababekulindele. Kwase kubonakala-ke ukuthi, uma zonke izikhathi zesiprofetho ziqalwa eminyakeni engu-BC, lapho sasihlale sibeka khona ukuqala kwazo, zazingeke ziphele ngokulandelana kwazo, ngisho nangaphansi komcabango wokuthi ukulandelana kwethu kwezikhathi nosuku lokuqala kwazo kwakunembile, kuze kube yisikhathi esithile phakathi nonyaka ka-1844. Kanjalo-ke, kulezo zikhathi eziyisikhombisa, noma iminyaka engu-2520, eqala ku-BC677—ijubili elikhulu, noma iminyaka engu-2450 [engamelwanga kunoma yimaphi amashadi ka-1843 noma ka-1850.], eqala ku-BC607—kanye neminyaka engu-2300 kaDaniyeli, eqala ku-BC457—njengoba ingxenye yonyaka ngamunye kuleyo minyaka, okwakususelwa kuyo ukubalwa kwalezo zikhathi zesiprofetho ngokulandelana kwazo, yayisidlulile ngaphambi kokwenzeka kwezehlakalo ezehlukene ezaphawula ukuqala kwazo, kwakuyodingeka ukuba lezo zikhathi zandiswe zifinyelele phakathi kuka-1844 ngokwesilinganiso sokuthi zaqala kude kangakanani ngemva kokuqala kwaleyo minyaka ye-BC ezibalwa kuyo ngokwahlukana kwazo, ukuze, mhlawumbe, kugcwaliseke inani leminyaka kuleso naleso, noma kuhlolwe ukunemba kokulandelana kwethu kwezikhathi. Kodwa kwakungekho mkhondo wesikhathi, kuleyo minyaka ye-BC ngokwahlukana kwayo, lapho lezo zikhathi ezehlukene zaqala khona; ngakho-ke isikhathi phakathi nonyaka wokuphela kwazo sasingeke siphawulwe ngokunembile.”

passage unavailable

This passage is not yet available in .

Uchungechunge Lweqiniso: Izindawo Zokuqala ZikaWilliam Miller

Imibhalo Yakuqala, ikhasi 230: “UNkulunkulu wathumela ingelosi yaKhe”—ingelosi uGabriyeli—“ukuba isebenze enhliziyweni yomlimi”—uWilliam Miller—“owayengakholwanga iBhayibheli, ukuze amholele ekucwaningeni iziprofetho. Izingelosi zikaNkulunkulu zamhambela kaningi lowo okhethiweyo, ukuze ziqondise ingqondo yakhe futhi zivulele ukuqonda kwakhe iziprofetho ezazihlale zimnyama kubantu bakaNkulunkulu. Isiqalo sochungechunge lweqiniso sanikwa yena, futhi waholelwa ukuba afune isixhumanisi emva kwesixhumanisi, waze wabheka ngokumangala nangokuncoma iZwi likaNkulunkulu. Wabona khona uchungechunge oluphelele lweqiniso. Lelo Zwi ayekade elibheka njengelingaphefumulelwanga manje lavuleka phambi kombono wakhe ngobuhle balo nangenkazimulo yalo. Wabona ukuthi ingxenye eyodwa yoMbhalo ichaza enye,”

UGabriyeli wamkhombisa indlela esiyibiza ngokuthi ukufakazela ngemibhalo, umugqa phezu komugqa, lapha okuncane nalaphaya okuncane.

UGabriyeli wamnika isiqalo sochungechunge lweqiniso kanye nendlela yokucaphuna imibhalo njengobufakazi.

UWilliam Miller, Advent Review and Sabbath Herald, Ephreli 18, 1854: “Ngokutadisha okuqhubekayo imiBhalo, ngafinyelela esiphethweni sokuthi izikhathi eziyisikhombisa zokubusa kwabaZizwe kumelwe ziqale lapho amaJuda eyeka ukuba yisizwe esizimele ekuthunjweni kukaManase, okuyinto izazi ezihamba phambili zezikhathi ezibekiwe eziyibeka ku-677 B.C.; nokuthi izinsuku ezingu-2300 zaqala kanye namaviki angamashumi ayisikhombisa, izazi ezihamba phambili zezikhathi ezibekiwe ezazithi zaqala ku-457 B.C.; nokuthi izinsuku ezingu-1335, eziqala ngokususwa komhlatshelo wansuku zonke, nokumiswa kwesinengiso esichithayo, [Daniyeli 12:11] kwakufanele zibhalwe kusukela ekumisweni kokubusa kobuPapa, emva kokususwa kwezinengiso zobuhedeni, futhi okuyinto, ngokwababhali bomlando abahamba phambili engangingababonisana nabo, kwakufanele ibalwe cishe kusukela ku-508.”

UEllen White uthi uGabriyeli wanika uWilliam Miller isiqalo soxhaxha lweqiniso, futhi uWilliam Miller ufakaza ukuthi amaphuzu amathathu okuqala awanikwayo angu-508, 677BC, no-457BC. Wanikwa amaphuzu okuqala alezi ziprofetho ezakhiqiza umlando weSikhalo Saphakathi Kwamabili yiNgelosi uGabriyeli.

passage unavailable

This passage is not yet available in .

Imiyalezo Ekhethiwe, incwadi 1, ikhasi 48: “USathane u . . . uhlale efaka okungamanga—ukuze aholele kude neqiniso. Inkohliso yokugcina kaSathane iyakuba ngukwenza ubufakazi boMoya kaNkulunkulu bungenamphumela.” Inkohliso yokugcina kaSathane iwukubhubhisa uMoya Wesiprofetho.

passage unavailable

This passage is not yet available in .

passage unavailable

This passage is not yet available in .

“Loba umbono, uwubhale ucace ematsheni ezibhebhe, ukuze ofundayo agijime.” Habakuki 2:2 (KJV).

Uma wenqaba uMoya wesiprofetho, uyokwenqaba iShadi lika-1843; futhi, uma wenqaba leli Shadi, wenqaba uMoya wesiprofetho.

"USathane uyosebenza ngobuqili obukhulu, ngezindlela ezehlukene nangamathuluzi ahlukahlukene, ukuba adunge ukuzethemba kwabantu bakaNkulunkulu abasele ebufakazini beqiniso. Kuyovuswa inzondo ngokumelene neTestimonies eyobusathane." Ngezinye izikhathi sicabanga ngo-"busathane" njengezenzo ezesabekayo nezimnyama, kodwa encwadini ethi Patriarchs and Prophets sitshelwa ukuthi uSathane usebenza ngokusikisela ukungabaza. Yikho lokho ukuhlasela kobusathane okumelene noMoya Wokuprofetha kanye nala maqiniso ayisisekelo. Kwenziwa ngabantu okufanele sibathembe abasikisela lokhu kungabaza.

“Kuyovuswa inzondo emelene noBufakazi eyoba ngekaSathane. Imisebenzi kaSathane iyokuba ngukuphazamisa ukholo lwamabandla kubo, ngenxa yalesi sizathu: uSathane angeke abe nendlela ecace kangaka yokungenisa izinkohliso zakhe nokubopha imiphefumulo ekudukiseni kwakhe uma izixwayiso, nokukhuza, nezeluleko zikaMoya kaNkulunkulu kulalelwa.” Selected Messages, incwadi 1, 48.

Njengoba siphetha lokhu, lapho uDadewethu White ethi asinakho okumelwe sikwesabe ngekusasa ngaphandle kokuba sikhohlwe ukuhola kweNkosi, mina ngithi lokho kuhola kweNkosi akhuluma ngakho ngumlando osukela eSikhathini Sokubambezela kuze kube umnyango ovaliwe—umlando omelelwa yigama elithi, Isililo Saphakathi Kwamabili. Asinalutho okumelwe silwesabe ngekusasa ngaphandle kokuba sikhohlwe indlela iNkosi eyasihola ngayo ekuhlangenwe nakho kweSililo Saphakathi Kwamabili, kanye nezimfundiso ezihlobene nalokho kuhola. Izimfundiso ezaveza lokho kuhlangenwe nakho yiziprofetho ezintathu zesikhathi, eziqala ngezinsuku ezanikezwa uWilliam Miller yiNgelosi uGabriyeli. Asinalutho okumelwe silwesabe ngekusasa ngaphandle kokuba sikhohlwe lezi zimfundiso, kubandakanya no-2520, ezaveza ukuhlangenwe nakho kweSililo Saphakathi Kwamabili njengoba iNkosi yahola amaMillerite ngokudabula umvuthwandaba weVangeli Eliphakade.

“Kunye okuqinisekile: lawo ma-Adventist oSuku lwesikhombisa athatha ukuma kwawo ngaphansi kwesibhengezo sikaSathane, ayoqala ngokulahla ukukholwa kwawo ezixwayisweni nasekuyalweni okutholakala eBufakazini boMoya kaNkulunkulu.”

Uma nalenqaba Izisekelo, nilahla uMoya Wokuprofetha. Uma nilahla uMoya Wokuprofetha, nilahla Izisekelo. Kuhambisana ndawonye. Lapho kungekho khona uMoya Wokuprofetha, akukho mbono.

passage unavailable

This passage is not yet available in .

Ngiyaliyalwa ukuba ngisho ukuthi iqiniso eliyigugu lalesi sikhathi livuleka ngokusobala ngokwengeziwe ezingqondweni zabantu. Ngomqondo okhethekile, amadoda nabesifazane kufanele badle inyama kaKristu baphuze negazi lakhe. Kuyoba khona ukuthuthuka kokuqonda, ngokuba iqiniso liyakwazi ukwandiswa njalo. Umsunguli wobuNkulunkulu weqiniso uyakusondela ebudlelwaneni obuseduze, futhi obusondela kakhulu, nalabo abaqhubeka ukuze bamazi. Njengokuba abantu bakaNkulunkulu bemukela izwi lakhe njengesinkwa sasezulwini, bayokwazi ukuthi ukuphuma kwakhe kulungisiwe njengokusa. Bayokwamukela amandla omoya, njengokuba umzimba wamukela amandla omzimba lapho kudliwa ukudla.

“Asiyiqondi ngisho nangengxenye icebo leNkosi ekuthatheni abantwana bakwa-Israyeli ebugqilini baseGibhithe, futhi ibahole ehlane ibangenise eKhanani.

“Njengoba siqoqa imisebe yobunkulunkulu ekhanya ivela evangelini, siyakuba nokuqonda okucace kakhudlwana komnotho wamaJuda, nokwazisa okujulile amaqiniso awo abalulekile. Ukuhlola kwethu iqiniso kuseyinto engakapheleli. Siqoqe imisebe embalwa kuphela yokukhanya. Labo abangebona abafundi beZwi nsuku zonke abayikuxazulula izinkinga zomnotho wamaJuda. Abayikuwaqonda amaqiniso afundiswa yinkonzo yasethempelini. Umsebenzi kaNkulunkulu uyaphazanyiswa ukuqonda kwezwe ngesu lakhe elikhulu. Impilo ezayo iyokwambula incazelo yemithetho uKristu, esitshekelwe yinsika yefu, ayinika abantu bakhe.” Spalding and Magan, 305, 306.

passage unavailable

This passage is not yet available in .

Kulesi siqephu kunezigaba ezimbili: labo abaqhubeka ukuze bazi iNkosi, baqhubeke nokudla inyama yaYo nokuphuza igazi laYo, baqhubeke nokutadisha iZwi likaNkulunkulu, nalabo abangakwenzi lokho. Ukuthuthukiswa kweqiniso akukapheli; bayoba nezinto abazokusho ngokuphathelene nenkonzo yeSanctuary ezingakashiwo okwamanje. Bayogcizelela ukuguquka kwesikhathi sokuphathwa kukaNkulunkulu ngesikhathi sikaKristu, kusengaphambili kubonisa ukuguquka ngesikhathi samaMillerite, kukhomba phambili esikhathini sokuphathwa lapho uKristu eshintsha esahlulelweni sabafileyo aye esahlulelweni sabaphilayo. Bayoba nezinto abazokusho ngeSanctuary nangendlela iNkosi ephawula ngayo ukuhamba kwaYo kulezi zinguquko zezikhathi zokuphathwa kukaNkulunkulu ngokuthululwa koMoya waYo.

Ezinye izingcaphuno ezimbalwa futhi sesicishe saqeda.

Lawo ma-Adventist eSabatha lesiKhombisa abenqaba Isimemezelo Saphakathi Kwamabili bayaphuma endleleni, benqaba ukuholwa kweNkosi nezimfundiso zezimfundiso ezikhiqiza umlando weSimemezelo Saphakathi Kwamabili. Yilokho okufanele sikwesabe—ukwenqaba lezo zimfundiso nokungaqondi lolo lwazi lwesipiliyoni. Ngokwenza njalo, senqaba uMoya Wesiprofetho.

USista White ubeka uphawu lwakhe lokuvuma phezu kwe-2520. Sizobonisa indlela abeka ngayo uphawu lwakhe lokuvuma kwamanye amaqiniso akuShadi lika-1843.

passage unavailable

This passage is not yet available in .

UWilliam Miller wenza amaphutha amathathu: (1) Wenqaba uMkhosi Waphakathi Nobusuku, wawa endleleni waya ezweni elibi elingezansi. (2) Emva kwalokho wathembela ethonyeni lomuntu, uJoshua Himes. (3) Wenqaba iSabatha.

Kwavela umbuzo: “Ingabe wayilahla iSabatha noma iNdawo Engcwele?” Imfundiso eyaguquka ngaleso sikhathi isuka endaweni engcwele esemhlabeni iya eNdaweni Engcwele eseZulwini kungenzeka ukuthi uMiller akazange ayiqonde ngokuphelele. Lapho u-Ellen White eholwa engeniswa eNdaweni eNgcwele Kakhulu, wabona iMiyalo Eyishumi emphongolweni wesivumelwano, futhi umyalo weSabatha wawunokukhanya okungcwele okuyizungezile.

Into uMiller akwenqaba kwakunguMthetho kaNkulunkulu—iSabatha. Ngakho-ke, uMiller wayinqaba iSikhalo Saphakathi Kwamabili, wase encika enyameni, wabe esethola uphawu lwesilo. Lokho kuyaphindwa ekupheleni kwezwe.

Ubufakazi, umqulu 5, ikhasi 211: “Lapha siyabona ukuthi ibandla—indawo engcwele yeNkosi—laba ngelokuqala ukuzwa ukushaywa kolaka lukaNkulunkulu. Amadoda amadala, lawo uNkulunkulu ayewanike ukukhanya okukhulu futhi ayemi njengabalindi bezithakazelo zomoya zabantu, ayekhaphele ithemba ayebekwe kulo.”

Ukhuluma ngoHezekeli 8 no-9, okuwukubekwa uphawu. USister White uthi ukubekwa uphawu kuHezekeli 9 kuyefana nokubekwa uphawu kweSambulo 7. Ukhuluma ngesikhathi sokubekwa uphawu kwabayi-144,000. Uthi labo okwakufanele babe ngabalindi babephule ukwethenjwa ababekunikiwe.

“Babemukele leso simo sokuthi akudingeki silindele izimangaliso nokubonakaliswa okusobala kwamandla kaNkulunkulu njengasezinsukwini zangaphambili. Izikhathi sezishintshile.” Iphutha labo lokuqala kwaba ukuphikisa Isimemezelo Saphakathi Kwamabili, bethi, “Lokho okwenzeka kulo mlando weSikhalo Saphakathi Kwamabili akuphindaphindwa.”

Bayaphambuka endleleni.

“La mazwi aqinisa ukungakholwa kwabo, futhi bathi: INkosi ayiyikwenza okuhle, futhi ayiyikwenza okubi. Inomusa kakhulu ukuba ihambele abantu bayo ngokwahlulela. Kanjalo ‘Ukuthula nokulondeka’ kuyisikhalo esivela kubantu abangasoze baphinde baphakamise izwi labo njengecilongo ukuze babonise abantu bakaNkulunkulu iziphambeko zabo nendlu kaJakobe izono zayo. Lezi zinja eziyizimungulu ezazingafuni ukukhonkotha yizo ezizozwa impindiselo elungileyo kaNkulunkulu othukuthele. Amadoda, izintombi, nabantwana abancane bonke babhubha ndawonye.” Testimonies, volume 5, 211.

UJeremiya, ekhuluma ngokwehluleka kwesibili kukaWilliam Miller, wathi, “Isho kanje iNkosi; Uqalekisiwe umuntu othemba umuntu, enze inyama ibe yingalo yakhe, nonhliziyo yakhe isuke eNkosini.” UJeremiya 17:5. Uma wethemba umuntu, inhliziyo yakho iyasuka eNkosini.

Ukulahlwa kokuqala ekugcineni kungukuKhalela phakathi nobusuku, ukuphindwa kokubonakaliswa kwamandla kaNkulunkulu. Okwesibili ukuncika enyameni. Okwesithathu nguMthetho weSonto.

Kungaba khona izigaba ezimbili kuphela. Iqembu ngalinye limakwe ngokucacileyo, kungaba ngophawu lukaNkulunkulu ophilayo, noma ngophawu lwesilo noma lomfanekiso waso. Indodana nendodakazi ngayinye ka-Adamu ikhetha uKristu noma uBaraba njengomholi wayo. Futhi bonke abazibeka ohlangothini lwabangathembekileyo bema ngaphansi kwesibhengezo esimnyama sikaSathane, futhi babekwa icala lokwala uKristu nokumphatha ngokudelela. Babekwa icala lokubethela ngamabomu iNkosi yokuphila nenkazimulo. Review and Herald, January 30, 1900.

passage unavailable

This passage is not yet available in .

I-Adventism iphindaphinda inqubo yokuvivinywa enezinyathelo ezintathu uWilliam Miller ahluleka kuyo. Kodwa izingelosi zilindele ukumvusa uMiller futhi zimthathe zimhambise ekhaya kuMsindisi wakhe. Kepha kuma-Adventist abamukela uphawu lwesilo, akuzona lezo zingelosi ezibalindele.

Ngiphindelelwe kaningi ukuthi okuhlangenwe nakho kwabantu bakaNkulunkulu esikhathini esedlule akufanele kubalwe njengamaqiniso afileyo. Asifanele ukuphatha umlando walezi zenzakalo njengokungathi siphatha i-almanac yonyaka odlule. Lowo mbhalo kufanele ugcinwe engqondweni, ngoba umlando uyophinda uziphinde. Publishing Ministry, 175.

Kungani sidinga ukukhumbula iSikhalo Saphakathi Kwamabili? Ngoba umlando uzophindwa. Kulo mlando, umlayezo ozodala ukuzamazama ngu-2520 no-2300; ngalokhu uyokhipha abantu emasontweni.

Kodwa ingabe lo mlando, Isimemezelo Saphakathi Nobusuku, empeleni uzophindwa futhi, noma uyizindaba zomlando nje kuphela? Qaphelani lesi sicaphuno esilandelayo:

passage unavailable

This passage is not yet available in .

Umlando Wokukhala Kwasemini Yobusuku uphindwa ngokoqobo, ngohlamvu nangohlamvu.

UEllen White waqonda ukuthi u-2520 wawuyisiprofetho sesikhathi esisemthethweni nokuthi wasetshenziswa yiNkosi ukuletha isikhathi sokulibala, ukudumala okwadalela abantu isipiliyoni esabalungiselela ukuba bahambe ngokukholwa kanye noKristu bangene eNdaweni eNgcwele Kakhulu.

Asikazami okwamanje ukufakazela i-2520 eBhayibhelini. Kulesi sifundo seMibhebhe Emibili kaHabakuki, sifuna kuqala ukukuveza ngokusobala ukuthi u-Ellen White uyawasekela la mfundiso enqatshwa ubu-Adventisti namuhla; bese-ke singena esifundweni seBhayibheli.