Ezahlukweni zesine nesesihlanu zencwadi kaGenesise, uhlu lozalo lukaKayini luqhathaniswa nohlu lozalo lukaSeti.
ULameka olungile noLameka omubi
Le migqa emibili yozalo imelela umehluko phakathi kwabalahlekileyo nabasindisiwe, kanti abathile abayinzalo yale migqa emibili bamelela ‘izifanekiselo zenzalo’ ezihambisanayo zale migqa eqhathaniswayo. UKayini umelela isigaba sabantu abangaphenduki esonweni, futhi abalilela isimo sabo siqu kuphela.
Wayesethi: Wenzeni na? Izwi legazi lomfowenu liyakhala kimi livela emhlabathini. Manje usuqalekisiwe emhlabathini, ovule umlomo wawo ukwamukela igazi lomfowenu esandleni sakho; lapho ulima umhlabathi, awusayikukunika amandla awo; uyakuba ngumbaleki nomhambuma emhlabeni. UKayini wayesethi eNkosini: Isijeziso sami sikhulu kunokuba ngingasithwala. Bheka, ungixoshile namuhla ebusweni bomhlaba; ngiyakusitheka ebusweni bakho; ngiyakuba ngumbaleki nomhambuma emhlabeni; kuyakuthi yilowo nalowo ongitholayo angibulale. INkosi yayisithi kuye: Ngakho-ke noma ngubani obulala uKayini, kuyakuphindiselwa kuye kasikhombisa. INkosi yayisibeka uphawu kuKayini, ukuze noma ngubani omtholayo angambulali. UKayini wayesephuma ebusweni beNkosi, wahlala ezweni laseNodi, ngasempumalanga kwase-Edene. Genesise 4:10–16.
UKayini umelela isigaba sabantu abangaphenduki, abagxila kuphela esimweni sabo esilusizi, abazifake kuso ngokwenqaba ukufuna ukwenza okuhle.
Kepha akabhekanga ngomusa kuKayini nasemnikelweni wakhe. UKayini wathukuthela kakhulu, ubuso bakhe banyukumala. INkosi yathi kuKayini: Uthukuthelelani na? Kungani ubuso bakho bunyukumele na? Uma wenza kahle, awuyikwamukelwa na? Uma ungenzi kahle, isono silele emnyango. Ukulangazelela kwaso kuyakuba ngakuwe, wena uyakusibusa. UGenesise 4:5–7.
Ukufa Okuyisithupha—Ama-Alfa Amathathu Nama-Omega Amathathu
Ezihlokweni ezedlule sahlonza u-Enoke njengophawu lwengelosi yokuqala, uLameka njengophawu lwengelosi yesibili, uMethusela njengesimemezelo saphakathi kwamabili, noNowa njengengelosi yesithathu. ULameka wozalo lukaSeti wafa eneminyaka engamakhulu ayisikhombisa namashumi ayisikhombisa nesikhombisa, eminyakeni emihlanu ngaphambi kukazamcolo okwafa ngesikhathi sawo uMethusela. Ukufa kukaLameka kwalandelwa ngemva kweminyaka emihlanu ukufa kukaMethusela, ngakho-ke ukufa kwabo kufanekisela ukufa komkaHezekeli, okwalandelwa ngemva konyaka owodwa nengxenye (1.5) ukufa kweJerusalema, umkaWundlu.
Futhi mina Johane ngabona umuzi ongcwele, iJerusalema elisha, wehla uvela kuNkulunkulu ezulwini, ulungisiwe njengomlobokazi ohlotshiselwe umyeni wakhe. IsAmbulo 21:2.
Ukufa kwase-alfa komkaHezekeli nokukaLameka, okuhlobana nokufa kwase-omega kweJerusalema nokukaMethusela, kwakufanekisela ukufa kukaJohn Palaiologos, okwalandelwa eminyakeni emihlanu kamuva ukufa kukaConstantine weshumi nanye phezu kwezindonga zaseConstantinople. Umugqa kaLameka uveza iminyaka emihlanu, enenkathi yezinsuku eziyisikhombisa yokufuduka kwezilwane ekugcineni. Umugqa weRoma yaseMpumalanga umelela iminyaka emihlanu, kanye nenkathi yeminyaka emine phakathi kwaleyo minyaka emihlanu isiyonke. Umugqa kaHezekeli umelela kokubili iminyaka emibili kanye nonyaka owodwa nesigamu (1.5). Umugqa kaHezekeli ophathelene nokubhujiswa kweJerusalema yiBhabhiloni uhambisana nokubhujiswa kwesibili kweJerusalema yiRoma kusukela ngonyaka wama-66 kuze kube kowama-70. Umugqa waseRoma wokubhujiswa kweJerusalema uveza kokubili inkathi yeminyaka emine nenkathi yeminyaka emithathu nesigamu. Ngamunye kuleyo migqa emine engokomfanekiso waveza izinkathi ezingokomfanekiso, hhayi eyodwa, kodwa ezimbili, ebufakazini bayo obungokwesiprofetho.
ULameka, uJohane Palaiologos nomkaHezekeli bamele ingqophamlando ye-alfa yenkathi ephela ngokufa okungu-omega. Imigqa emibili kule emithathu imele ukuvinjezelwa okuphela ngokufa kwalabo abahambelana nabo emgqeni ngamunye. Omunye uphela ngokungena kwezilwane emkhunjini. Uphawu lwe-omega oluhambelanayo luqondanisa uzamcolo kaNowa nokubhujiswa kweJerusalema kanye nokubhujiswa kwezindonga zaseConstantinople. Zontathu izimpawu ze-omega zimele ukuphela kwesikhathi somusa ngesikhathi somthetho weSonto osezofika maduze.
Yebo, kwakungekho ukuvinjezelwa ebufakazini bomkhumbi kaNowa, kodwa kwakuyodingeka kube khona ummango ukuze kungenwe emkhunjini. Uma ummango wokulayisha ubhekwa njengofanekisela ummango wokuvimbezela, khona-ke bobathathu ofakazi bokufa bakhomba ukuvinjezelwa. Emgqeni wamaRoma wokubhujiswa kweJerusalema kusukela ngonyaka wama-66 kuya kowama-70, kwaba khona ukuvinjezelwa nguCestius ngonyaka wama-66 nokuvinjezelwa kwesibili nguTitus ngonyaka wama-70.
Iminyaka Emine
Iminyaka emine ephela ngokuvinjezelwa kweConstantinople ngo-1453 imele isikhathi sesibili seminyaka emine esiprofethweni sobuSulumane “sezinyanga ezinhlanu” esikusAmbulo isahluko sesishiyagalolunye. Isikhathi sokuqala seminyaka emine esiprofethweni “sezinyanga ezinhlanu” saqala ngo-1333 saze saphela ngo-1337 ekuvinjezelweni kweNicomedia. Lokho kuvinjezelwa kwakumelela nokuphela kweminyaka engamashumi amathathu nesishiyagalombili kusukela mhla zingama-27 kuJulayi, 1299. Ukubhujiswa kweJerusalema kabili, ukubhujiswa kweConstantinople kanye, uzamcolo kanye nokuvinjezelwa kweNicomedia kungofakazi abahlanu bomkhankaso wasePanium kusukela ngonyaka ka-200 ngaphambi kukaKristu kuze kube ngonyaka ka-198 ngaphambi kukaKristu, obungaba ngufakazi wesithupha, futhi kukhona nabanye abaningana.
Izenzakalo zombili zokubhujiswa kweJerusalema ziqondaniswa kalula, “umugqa phezu komugqa.” UZamcolo nomugqa weRoma yaseMpumalanga kuqondaniswa ngokufa kwe-alfa nokwe-omega okufanayo kukho kokubili. Umkhankaso wempi wasePanium uqondaniswa ngokuqondile nomugqa kaHezekeli wonyaka ka-587 ngaphambi kukaKristu, ngoba zombili izinkathi zokuvinjezelwa zimelela iminyaka emibili. IPanium imelelwa evesini leshumi nanhlanu lesahluko seshumi nanye sencwadi kaDaniyeli, elandulela ivesi leshumi nesithupha elimelela umthetho weSonto ozofika maduze, njengoba kwaba njalo nangezenzakalo zokubhujiswa kweJerusalema ngonyaka ka-586 ngaphambi kukaKristu nangonyaka ka-70 ngemva kukaKristu. Inkathi yeminyaka emibili yempi yasePanium nokuvinjezelwa kweSidoni ingenisa umugqa ngamunye kule migqa emlandweni ofihlekile oqukethwe kuDaniyeli isahluko seshumi nanye ivesi lamashumi amane.
Isibonakaliso
Ingqophamlando yokuqala yesiprofetho ekuvinjezelweni kweJerusalema kuzo zombili izikhathi zokubhujiswa kwalo imelela isibonakaliso; uCestius ngonyaka wama-66 kanye nokufa komkaHezekeli kokubili kwakuyizibonakaliso ze-alfa. ULameka naye uyingqophamlando yokuqala, ngakho-ke, ngokobufakazi bababili, uLameka naye uyisibonakaliso. Iminyaka yakhe yobudala engama-777 imelela isibonakaliso sebandla elinqobile elakhiwe yizingxenye ezintathu: umprofethi, umpristi nenkosi.
Ngaphezu kwalokho, ngabanika namasabatha ami ukuba abe yisibonakaliso phakathi kwami nabo, ukuze bazi ukuthi ngiyiNkosi ebangcwelisayo. Hezekeli 20:12.
Iminyaka engama-300
U-Enoke, owayengowesikhombisa kusukela ku-Adamu ohlwini lozalo lukaSeti, wahamba noNkulunkulu iminyaka engama-300 futhi wathathelwa ezulwini. ‘300’ uwuphawu lwamashadi amaphayona ango-1843 angamakhulu amathathu, lwabashumayeli bamaMillerite abangamakhulu amathathu abahambisana nawo, kanye nolwebutho likaGideyoni labantu abangamakhulu amathathu. U-Enoke, abashumayeli bamaMillerite kanye nabangamakhulu amathathu bakaGideyoni bafanekisela abayizinkulungwane eziyikhulu namashumi amane nane. USamsoni wathatha izimpungushe ezingama-300 wazibophela ndawonye ngazimbili, ngaleyo ndlela ehlonza inani elingu-150 kanye nophawu oluboshelwe ndawonye olunesamba esingamakhulu amathathu.
USamsoni waya wabamba izimpungushe ezingamakhulu amathathu, wathatha izihlanti, waziphendula umsila ubhekene nomsila, wafaka isihlanti phakathi kwemisila emibili. Kwathi esezithungele ngomlilo izihlanti, wazidedela phakathi kokusanhlamvu kwamaFilisti okwakusamile, washisa kokubili izinqwaba zezithungu nokusanhlamvu okwakusamile, kanye nezivini neminqumo. AbaHluleli 15:4, 5.
Iziprofetho ezimbili zezinyanga ezinhlanu eziphathelene nobuSulumane ezisesahlukweni sesishiyagalolunye sesAmbulo ziveza “umlilo” kanye “nemisila” njengezici zobuSulumane.
Ngawabona kanjalo amahhashi embonweni, nalabo ababehlezi phezu kwawo, benezivikelo zesifuba ezinjengomlilo, nehasinte, nesibabule: amakhanda amahhashi ayenjengamakhanda ezingonyama; nasemilonyeni yawo kwaphuma umlilo, nomusi, nesibabule. Ngalezi zinto ezintathu kwabulawa ingxenye yesithathu yabantu, ngomlilo, nangomusi, nangesibabule, ezaziphuma emilonyeni yawo. Ngokuba amandla awo asemilonyeni yawo, nasemisileni yawo: ngokuba imisila yawo yayinjengezinyoka, inamakhanda, futhi ilimaza ngawo. IsAmbulo 9:17–19.
Amandla obuSulumane asemilonyeni yabo kanye nasemisileni yabo.
Futhi zazinemisila efana neyofezela, futhi kwakunezindosi emisileni yazo: futhi amandla azo ayengawokulimaza abantu izinyanga ezinhlanu. Futhi zazinenkosi phezu kwazo, eyingelosi yomgodi wakwalasha, egama layo ngolimi lwesiHebheru lingu-Abaddon, kodwa ngolimi lwesiGreki igama layo lingu-Apollyon. IsAmbulo 9:10, 11.
Amandla obuSulumane okuhlupha nokubulala asemilonyeni yabo kanye nasemisileni yabo, aphuma emilonyeni yabo nasemisileni yabo.
Ngakho-ke iNkosi iyakunquma kwa-Israyeli ikhanda nomsila, igatsha nomhlanga, ngosuku olulodwa. Omdala nohlonishwayo, nguye oyikhanda; nomprofethi ofundisa amanga, nguye ongumsila. Ngokuba abaholi balaba bantu bayabadukisa; nabaholwa yibo bayabhujiswa. Isaya 9:14–16.
UbuSulumane no-Israyeli kuhlobene ngokwesiprofetho, njengoba bobabili beyizingane zika-Abrahama, futhi emgqeni ngamunye “omdala nohloniphekayo” uyiyo “inhloko” kanti “umprofethi ofundisa amanga” uyiyo “umsila.” EbuSulumaneni, umprofethi wasendulo owafundisa amanga nguMohammed. IKoran imelela amanga ashukumisa izinkumbi zobuSulumane, kanti omdala nohloniphekayo ungubuholi bazo bezombusazwe. UbuSulumane buqondiswa ubuciko bokuphatha umbuso (umlomo), obushukunyiswa amanga eKoran (umsila). Izimpungushe zikaSamsoni ezingamakhulu amathathu zahlukaniswa zaba amaqembu amabili ezinyanga ezinhlanu okumelwe ahluphe futhi abulale ngomlilo, ngentuthu nangesibabule.
Umlilo, Intuthu Nesibabule
Umlilo, intuthu nesibabule kunezici ezingokwesiprofetho zezingelosi ezintathu. Okokuqala nokokugcina kuyizinhlobo zomlilo. Umsuka wegama elithi “isibabule” umelela ukubaneka kwaphezulu. Umlilo uwuphawu lwesigijimi; intuthu iwumphumela wesigijimi, kanti isibabule siveza ukuthi leso sigijimi singokwenkolo. Kokuthathu kuyimigunyathi yesigijimi seqiniso sezingelosi ezintathu ezisesahlukweni seshumi nane sesAmbulo. Isivikelo sesifuba sensimbi simelelwa njengomlilo, ihiyakinte nesibabule. Silingisa ngomgunyathi isivikelo sesifuba sompristi omkhulu. Isivikelo sesifuba sompristi omkhulu simelela abayizinkulungwane eziyikhulu namashumi amane nane njengamatshe ayigugu ayishumi nambili angabantu ahlanganiswe nobuNkulunkulu, obumelelwa yi-Urimi neThumimi. Ihiyakinte lasendulo lalinombala oluhlaza okwesibhakabhaka ocishe ube mnyama, noma onsomi omnyama. Ihiyakinte lesivikelo sesifuba sobuSulumane lihambisana nentuthu ephuma emilonyeni (umbuso) nasemisileni (ibandla) yobuSulumane.
Ukuthathwa kuka-Enoke ayiswe ezulwini ngemva kokuhamba noNkulunkulu iminyaka engu-300 kuhlobanisa isibalo esingu-300 nesigijimi sengelosi yokuqala esafika ngo-1798. Leso sigijimi sengelosi yokuqala sanikezwa amandla mhla ziyi-11 kuNcwaba ngo-1840, ngokugcwaliseka kwesiprofetho sezinyanga ezinhlanu esikusAmbulo isahluko sesishiyagalolunye. Izinkathi ezimbili zezinyanga ezinhlanu ezikulesi sahluko ziboshelwe ndawonye umugqa phezu komugqa. Muva nje kuphela kuye kwaqondwa ukuthi izinyanga ezinhlanu ezisevesini lesihlanu nalezo ezisevesini leshumi ziyizinkathi ezimbili ezihlukene zeminyaka eyikhulu namashumi amahlanu. Lapho lelo qiniso liqashelwa, uSamsoni wabophela izimpungushe ndawonye zaba ngamabhangqa ayikhulu namashumi amahlanu ezimpungushe.
Emlandweni wesiprofetho kaSamsoni, (igama elisho ukuthi “ilanga”), “intuthu” eyaphuma emgodini lapho ukhiye wawufanekiselwa yimpi yaseNineve yalisibekela ilanga ngobumnyama. Abalandeli bakaMiller bakuhlonza ngokunembile ukusibekelwa kwelanga yintuthu yomgodi wobuSulumane njengokusibekelwa kwevangeli likaKristu, elalifanekiselwa yilanga (uSamsoni). Kukhona nokunye ukuhlobana okuningana phakathi kobufakazi bukaSamsoni nobuSulumane obusezahlukweni zesishiyagalolunye kuya kweseshumi nanye zeSambulo.
Inani elingu-3 libonakala emlandweni kaSamsoni ezinsukwini ezintathu okwakumelwe izimenywa zomshado zixazulule ngazo imfumbe. USamsoni uba nobudlelwane nabesifazane abathathu: umkakhe waseThimna, isifebe noDelila. UMoya weNkosi wehlela phezu kukaSamsoni kathathu: lapho ebhekene nengonyama, e-Ashikeloni naseLehi. USamsoni unikeza uDelila izimpendulo ezintathu ezingamanga ngaphambi kokuba amtshele iqiniso. Inani elingu-3 limelela ubuNkulunkulu, kanye nobuNkulunkulu mbumbulu bukadrako, besilo nobomprofethi wamanga, liphinde limelele nokwakheka kwebandla elinqobile okuyizingxenye ezintathu.
Amashumi amathathu ayinombolo yompristi, futhi kwakukhona abangane abangamashumi amathathu abalethwa edilini lomshado kaSamsoni. USamsoni wabe esebheja ngamashidi angamashumi amathathu nezingubo ezingamashumi amathathu uma izimenywa zingayixazulula imfumbe. Lapho imfumbe yakhe idalulwa ngokumkhaphela, uSamsoni wabulala amadoda angamashumi amathathu ase-Ashikeloni ukuze akhokhe isibhejo. Inombolo engamashumi amathathu iyingxenye yeshumi engokwesiprofetho yama-300, futhi, ngokuhambisana nokuhamba kuka-Enoke noNkulunkulu iminyaka engamakhulu amathathu, izimpungushe ezingamakhulu amathathu uSamsoni azibamba wazibophela ndawonye zaba ngamabhangqa ayikhulu namashumi amahlanu zihlobana neziprofetho ezimbili zezinyanga ezinhlanu eziseSambulweni isahluko sesishiyagalolunye, eziboshelwe ndawonye kusetshenziswa indlela yomugqa phezu komugqa. Amakhulu amathathu ayingxenye yeshumi engokwesiprofetho yezinkulungwane ezintathu, futhi izinkulungwane ezintathu zimelela insali, kungakhathaliseki ukuthi iyinsali elungileyo njengoba imelelwa yilabo abaphenduka ngePhentekoste, noma iyinsali engalungile njengoba imelelwa yilabo ababulawa ngamaLevi ngesikhathi sokuhlubuka okuphathelene nethole legolide.
Ukuhlubuka okuhlobene nethole legolide kanye nalabo abaphenduka ngePhentekoste kokubili kuqondana ngokwesiprofetho emthethweni weSonto ozofika maduze. Insali eyodwa imelela insali yabantu besivumelwano sikaNkulunkulu kanye nensali yalabo abangaphandle kwesibaya sabantu besivumelwano sikaNkulunkulu. Ukubhekisela kokuqala ezinkulungwaneni ezintathu ebufakazini bukaSamsoni kubhekisela kumaJuda athumba uSamsoni ukuze ashweleze kumaFilisti, kanti okwesibili kubhekisela kumaFilisti. Ukwahlulela kuqala endlini kaNkulunkulu, bese kudlulela ezisebenzini zehora leshumi nanye eziseseBhabhiloni. Ubufakazi bukaSamsoni busekela izinkulungwane ezintathu njengophawu lwensali, futhi busekela nokulandelana kwenqubo yokwahlulela. U-Enoke wahamba noNkulunkulu iminyaka engamakhulu amathathu, ngaleyo ndlela emelela insali yabantu besivumelwano sikaNkulunkulu engakunambithi ukufa. Leyo nsali iyizinkulungwane eziyikhulu namashumi amane nane, ezivezwa esahlukweni sesikhombisa seSambulo ngokugqamisa umehluko phakathi kwazo nesixuku esikhulu.
Okweshumi kuka-300 kungu-30, okuwuphawu lompristi, futhi ngaphezu kwalokho, isibalo esinguthathu, njengokweshumi kwamashumi amathathu, simelela ubuNkulunkulu, kanye nobuNkulunkulu obungumgunyathi bukadrako, besilo nobomprofethi wamanga. Isibalo esinguthathu siphinde simelele ukwahlukaniswa kwebandla elinqobayo kube yizingxenye ezintathu, elimelwe yiNkosi uDavide eyaqala ukubusa ineminyaka engamashumi amathathu ubudala, ngumpristi uJosefa owaqala ukukhonza eneminyaka engamashumi amathathu ubudala, nangumprofethi nompristi uHezekeli owaqala inkonzo yakhe yeminyaka engamashumi amabili nambili onyakeni wamashumi amathathu womjikelezo weshumi nesikhombisa wejubili. Njengompristi wayeyobe eneminyaka engamashumi amathathu ubudala.
Ngayinye yalezi zinto ezintathu ezingokomfanekiso ezimelelwe njengomprofethi, umpristi nenkosi ithola isigxivizo sikaNkulunkulu seSabatha losuku lwesikhombisa engqophamlando ephawula ukuqala kokuvinjezelwa. Ofakazi ababili bokufa, kanye nofakazi osekelayo wokubhujiswa kweJerusalema ngonyaka ka-66, banikeza ofakazi abathathu bokuthi ingqophamlando yokuvinjezelwa ‘iyisibonakaliso.’
Uphawu Lwendlela Loshintsho
Lapho kuqala ukuvinjezelwa, ibandla likaNkulunkulu elinqobayo elinezingxenye ezintathu libekwa uphawu, njengoba lifanekiselwa nguLameki. Ukufa komkaHezekeli kubonisa ukuthi kuyona kanye leyo ngqophamlando labo ababengabantu besivumelwano ngaphambili bashiywa ngokuphelele. Leyo ngqophamlando ikhomba ukuguquka kusuka eLawodikeya kuya eFiladelfiya, okufanekiselwa nangokuguquka kwebandla elilwayo libe yibandla elinqobayo, ngaleyo ndlela libe yibandla lesishiyagalombili elingelinye lalawo ayisikhombisa. Leyo ngqophamlando emlandweni wamaMillerite ophathelene nengelosi yesithathu, owasukela mhla zingama-22 kuMfumfu we-1844 waze wafika ekuhlubukeni kwango-1863, yayimelela inkathi yango-1856 lapho bobabili uJames no-Ellen White baqala ukuhlonza le nhlangano njengeyaseLawodikeya. Ngo-1856 inhlangano yamaMillerite yaseFiladelfiya yaguquka yaba yinhlangano yamaMillerite yaseLawodikeya. Eminyakeni eyisikhombisa kamuva, inhlangano yamaMillerite yaseLawodikeya yaphela lapho le nhlangano isiba yibandla lama-Adventist oSuku Lwesikhombisa laseLawodikeya.
Lolo phawu lwendlela lufanekiselwa nangunyaka ka-313, lapho ibandla laseSmirna laphela khona kwaqala ibandla lasePhergamu. Uma kubhekwa ndawonye, inguquko yangowe-1856 esuka ebandleni elilungileyo laseFiladelfiya iye ebandleni elingalungile laseLawodikeya ihambisana nenguquko esuka ebandleni elilungileyo laseSmirna iye ebandleni elingalungile lasePhergamu ngowe-313, futhi iphuzu lenguquko nalo likhomba lolo phawu lwendlela njengesibonakaliso. Ukuvinjezelwa kuqala ngesibonakaliso, ngokobufakazi bofakazi abaningana. Lapho umnyakazo wengelosi yesithathu, owakhiwa abayizinkulungwane eziyikhulu namashumi amane nane, ubekwa uphawu ekufeni kukaLameka, babekwa uphawu futhi bahlanganiswa babe munye ngokuphelele njengoba bephakanyiswa njengebhanela, ngoba uphawu lokuqala lwendlela esakhiweni esingokwesiprofetho sokuvinjezelwa luyisibonakaliso.
Ukufa kukaJohn Palaiologos kukhomba uphawu lwendlela lobuSulumane, lapho iRoma yasempumalanga iphoqelelwa ukuba ibe ngaphansi kobuSulumane. Ukuvinjezelwa nokubhujiswa kweJerusalema kunikeza ofakazi ababili beBabiloni neRoma. Isikhathi sikaHezekeli esingunyaka owodwa nengxenye simelela abaseLawodikeya abenqaba ukubona nokuzwa isigijimi esiyisixwayiso sokuthi babeyoyiswa ekuthunjweni kwenkosi yasenyakatho. Isibonakaliso sikaCestius simelela abaseFiladelfiya abaphunyuka enkosini yasenyakatho. Lezo zibonakaliso ezimbili ziphathelene nesigijimi sangaphakathi sesiprofetho, njengoba kunjalo nangenani likaLameki elingu-777. Umugqa phezu komugqa, elinye iqembu liyiswa ekuthunjweni ngesikhathi sokuvinjezelwa, kanti elinye iqembu liphunyuka esandleni senkosi yasenyakatho.
Ukufa kukaJohn Palaiologos kumelela umyalezo wesiprofetho wangaphandle ngokukhomba indima yobuSulumane esiphawini sendlela lapho labo abamelwe uLamech bebekwa khona uphawu. Labo abaphunyukayo nalabo abathunjwayo ekuvinjezelweni nasekubhujisweni kweJerusalema bagcizelela ukuthi kusesiphawini sendlela esingu-alfa senkathi yesiprofetho yokuvinjezelwa lapho isimilo sibonakaliswa khona. Lawo maqembu amabili amelwe oLamech ababili. Elinye iqembu linikeza iNashville isixwayiso, kanti elinye iqembu liyenqaba.
INkosi yathi kuye: Ngakho-ke yilowo nalowo obulala uKayini uyakuphindiselwa kasikhombisa. INkosi yabeka uphawu kuKayini, ukuze kungabikho muntu omtholayo ambulale. Genesise 4:15.
Uphawu Lokuhlubuka
UKayini wathola uphawu lokuhlubuka kwakhe. Uphawu lokuhlubuka kwakhe lwaluqondwa njengesixwayiso esintwini sokuthi uma abantu bebulala uKayini, babeyothola isahlulelo sikaNkulunkulu esiphindwe kasikhombisa. Ngomqondo othile, lolu phawu lungaqondwa njengendlela uNkulunkulu ayemvikela ngayo uKayini, kodwa ngokwesiprofetho luhambisana nophawu lokuhlubuka oluyisixwayiso olusencwadini yokugcina yeBhayibheli. Uphawu lwesilo encwadini yeSambulo eyi-omega lwafanekiselwa uphawu lokuhlubuka lukaKayini encwadini kaGenesise eyi-alfa. Isixwayiso esisikiselwa uphawu lukaKayini siwukuthi bonke ababonisa isimilo esifana nesikaKayini nabo bayokwaliwa futhi bahlulelwe uNkulunkulu. Uphawu olwalukuKayini luhambisana nophawu lwesilo, futhi lesi sixwayiso sigcizelela umyalo wokungalingisi ukuhlubuka kukaKayini ngokubulala umfowabo, okuvezwa encwadini yeSambulo njengomfanekiso wesilo. Ukulingisa isenzo sikaKayini kuwukwakha umfanekiso kaKayini. UKayini wanikwa isahlulelo sokujezisa esiphindwe kasikhombisa, futhi esizukulwaneni sesithupha kusukela kuKayini, uLameka waqaphela ukuthi wayesiphindile isono sikayise, kodwa ukuthi isahlulelo sakhe sasiyoba ngamashumi ayisikhombisa aphindwe kasikhombisa.
ULameka wayesethi kubafazi bakhe: Ada noZila, zwanini izwi lami; nina bafazi bakaLameka, lalelani inkulumo yami: ngokuba ngibulele indoda ngokungilimaza kwayo, nensizwa ngokungishaya kwayo. Uma uKayini ephindiselwa kasikhombisa, ngempela uLameka uyakuphindiselwa kamashumi ayisikhombisa nesikhombisa. Genesise 4:23, 24.
Ivesi elandulele liyisenzakalo sokuqala kwezintathu kuphela lapho izinombolo eZwini likaNkulunkulu zivezwa khona ngendlela yokuphindaphinda. Esokugcina sinjengesokuqala.
Khona uPetru wasondela kuye, wathi: Nkosi, umfowethu uyakungona kangaki, ngimthethelela na? Kuze kube kasikhombisa na? UJesu wathi kuye: Angisho kuwe ukuthi kuze kube kasikhombisa, kodwa kuze kube ngamashumi ayisikhombisa aphindwe kasikhombisa. Mathewu 18:21, 22.
Amashumi ayisikhombisa aphindwe kasikhombisa angamakhulu amane namashumi ayisishiyagalolunye, futhi emlandweni ongcwele kunezinkathi ezintathu zeminyaka engamakhulu amane namashumi ayisishiyagalolunye ngayinye, futhi ngayinye imelela inkathi yokuvivinywa. Kuboniswa iminyaka engamakhulu amane namashumi ayisishiyagalolunye ngokuqondene nendlu engcwele, namakhosi kanye nebutho. Inkathi yamakhosi yaqala ngokugcotshwa kukaSawule ngo-1097 ngaphambi kukaKristu, yaqhubeka kwaze kwaba sekuvinjezelweni kokuqala kukaNebukadinesari, lapho uDaniyeli athunjwa khona ngo-607 ngaphambi kukaKristu.
Iminyaka engamakhulu amane namashumi ayisishiyagalolunye yesikhathi sokuvivinywa eyayabelwe indawo engcwele yaqala ngokunikezelwa kwethempeli likaSolomoni ngonyaka ka-1006 ngaphambi kokuzalwa kukaKristu, yaqhubeka kwaze kwaba sekunikezelweni kwethempeli langemva kokudingiswa ngonyaka ka-516 ngaphambi kokuzalwa kukaKristu. Ngokuqondene nebutho, iminyaka engamakhulu amane namashumi ayisishiyagalolunye yasukela onyakeni ka-457 ngaphambi kokuzalwa kukaKristu yaze yaphela ngonyaka ka-34 ngemva kokuzalwa kukaKristu.
Inkathi esukela emlayezweni kaKayini oyisixwayiso sesahlulelo esiphindwe kasikhombisa nasophawini lwakhe, ize ifike kokukaLameki okuphindwe ngamashumi ayisikhombisa aphindwe kasikhombisa, imelela isikhathi sokuvivinywa esingokomfanekiso seminyaka engamakhulu amane namashumi ayisishiyagalolunye. Ukuhlubuka okufanekiselwa uphawu lukaKayini kuvezwa kudlondlobala ngokuqhubekayo, ngokuvumelana nesizathu esashukumisela uNkulunkulu ukuba athumele uzamcolo.
UNkulunkulu wabona ukuthi ububi bomuntu bukhulu emhlabeni, nokuthi zonke izizindlo zemicabango yenhliziyo yakhe zimbi kuphela ngaso sonke isikhathi. INkosi yazisola ngokuthi yayimenze umuntu emhlabeni, yadabuka enhliziyweni yayo. INkosi yathi, Ngizombhubhisa ebusweni bomhlaba umuntu engimdalileyo; umuntu, nezilwane, nezilwanyana ezinwabuzelayo, nezinyoni zezulu; ngokuba ngiyazisola ngokuthi ngibenzile. UGenesise 6:5–7.
ULameka wesizukulwane sesithupha sikaKayini uvezwa njengesigaba sezihlubuki esiphawuliwe, ngokuphambene noLameka wozalo lukaSeti. Ubufakazi balaba bobabili oLameka bukhomba ukuvalwa kwesikhathi somusa: obunye ngokuvezwa kwenani elingu-490, obunye ngokufa kwakhe. Bobubili buqukethe imifuziselo yezinombolo ehlobene ngokuqondile nokwakheka okuyizingxenye ezintathu kwebandla elinqobile. ULameka kaKayini uhambisana nezinkathi ezintathu zeminyaka engu-490 ngayinye eziphathelene namakhosi, nendawo engcwele, nebutho, kanti uLameka kaSeti uqukethe uphawu lwenani eliyisikhombisa oluphathelene nomprofethi, nompristi, nenkosi. ULameka kaSeti ungowesibili ezingelosini ezintathu zeSambulo isahluko seshumi nane, kanti uLameka kaKayini uyingelosi yesithathu ethula isixwayiso ngesilo, ngomfanekiso waso, ngophawu nangenani legama laso. Encwadini yeSambulo isahluko seshumi nane, amavesi 9/11 akhomba labo abathola isiqalekiso sikaKayini.
Nengelosi yesithathu yabalandela, yathi ngezwi elikhulu: Uma umuntu ekhulekela isilo nomfanekiso waso, amukele uphawu lwaso ebunzini lakhe noma esandleni sakhe, yena lowo uyakuliphuza iwayini lentukuthelo kaNkulunkulu, elithululelwe lingaxutshwe nalutho endebeni yolaka lwakhe; futhi uyakuhlushwa ngomlilo nesibabule phambi kwezingelosi ezingcwele naphambi kweWundlu: Nomusi wokuhlushwa kwabo unyuka kuze kube phakade naphakade; futhi abanakho ukuphumula emini noma ebusuku labo abakhulekela isilo nomfanekiso waso, nanoma ubani owamukela uphawu lwegama laso. IsAmbulo 14:9–11.
IsAmbulo 15:2 siveza ukuthi bangobani labo abamelelwa nguLameka wozalo lukaSeti:
Ngabona okwakunjengolwandle lwengilazi oluxubene nomlilo: nalabo ababenqobe isilo, nomfanekiso waso, nophawu lwaso, nesibalo segama laso, bemi phezu kolwandle lwengilazi, bephethe amahabhu kaNkulunkulu. IsAmbulo 15:2.
ULameka wozalo lukaSeti uphawula ukuvalwa komnyango ngokufa kwakhe. ULameka wozalo lukaKayini uphawula ukuvalwa komnyango ngeminyaka engamakhulu amane namashumi ayisishiyagalolunye yesikhathi somusa. Uphawu lukaKayini kwakufanele lubhekwe njengesixwayiso sokugwema isimilo esasibonakalisa izici ezintathu eziyinhloko ezingokwesiprofetho. Wenqaba ukuhlanganyela ekukhonzeni uNkulunkulu ngokwesiqondiso sikaNkulunkulu; wabonakalisa ulaka lomona, wabulala umfowabo omncane, futhi okwesithathu, wenqaba ukuphenduka.
UKayini wayephule isibhebhe sokuqala seMiyalo Eyishumi, esichaza ubuhlobo babantu noNkulunkulu, kanti isibhebhe sesibili sichaza ubuhlobo babantu nabanye abantu. Uphawu lokuhlubuka kwakhe lwamveza njengomuntu ongenamthetho nongaphendukile. UKayini noLameka bakhomba umnyango ovaliwe wengelosi yesithathu ngesikhathi somthetho weSonto ozofika maduze. U-Enoke, uMethusela, uLameka noNowa bamelela umlando oqala ngokufika kwengelosi yokuqala, emelelwa u-Enoke, kulandele ukufika kukaLameka njengengelosi yesibili, ukufika kukaMethusela njengokumemeza kwaphakathi kwamabili okunikeza amandla isigijimi sikaLameka sengelosi yesibili, bese uNowa, njengengelosi yesithathu, ekhomba umnyango ovaliwe kazamcolo.
ULameka wafa eminyakeni emihlanu ngaphambi kukazamcolo, okukhomba leyo minyaka emihlanu engokomfanekiso ngaphambi kokuba umnyango uvalwe ngesikhathi somthetho weSonto osuzofika maduze. Kungesikhathi sokufa kukaLameka eneminyaka engu-777 lapho kuphothulwa khona ukubekwa uphawu kwebandla elinqobile. Kwase kuthi ezinsukwini eziyisikhombisa ngaphambi kokuba umnyango womkhumbi uvalwe ngamandla angaphezu kwawemvelo, izilwane zaqala ukungena emkhunjini.
Usuku afa ngalo uMethusela lwalungolokuqala kulezo zinsuku eziyisikhombisa. Isexwayiso sokugcina ngaphambi kokuba umnyango uvalwe sasiwumyalezo ombaxambili: ukuboniswa kwezilwane okwakuhambisana nokugcwaliseka kwesiprofetho esasimenyezelwe kuwo wonke umlando wendoda eyaphila isikhathi eside kunabo bonke abake bafa. Leso siprofetho sasiqukethwe egameni likaMethusela, elisho ukuthi ‘lapho efa, kuyofika.’
Umyalezo wokugcina wokuxwayisa isintu kumelwe, njengoba kudingwa yisiprofetho, ube mbaxambili, njengoba kufanekiswa yizinsuku eziyisikhombisa zokufuduka kwezilwane ezaqala ngokufa kukaMethusela, kugcwaliseka isiprofetho sika-Enoke esasimenyezelwe ngegama lendodana yakhe. Izinsuku eziyisikhombisa zokufuduka kwezilwane ziveza ukuthi umyalezo ombaxambili wokufa kukaMethusela nowezilwane ezifudukayo ungumyalezo wokubekwa uphawu wengelosi yesithathu. UJesu uhlale efanekisa ukuphela ngesiqalo, futhi encwadini yesAmbulo ingelosi yesithathu yesAmbulo isahluko seshumi nesishiyagalombili ihlanganiswa nezwi lesibili levesi lesine, njengoba nje isimemezelo saphakathi kwamabili sahlanganiswa nomyalezo wengelosi yesibili. Umyalezo wokugcina wokuxwayisa uvezwa njalo njengomyalezo wangaphakathi nowangaphandle, njengoba kufanekiswa ebudlelwaneni obungokwesiprofetho obuphakathi kwamabandla nezimpawu encwadini yesAmbulo. Umyalezo wokugcina wokuxwayisa kuDaniyeli isahluko seshumi nanye ungumyalezo wasenyakatho nowasempumalanga. UMethusela nezilwane ezazifuduka babengumyalezo wokugcina ombaxambili wokuxwayisa ngesikhathi sikaNowa.
Ukufa kukaLameka okunophawu oluthi 777 kuhambisana nokuqala kokuvinjezelwa, lapho kwafa khona umkaHezekeli. Yilapho abathembekileyo, abamelelwa uzalo lukaSeti, bebekwa khona uphawu, futhi yilapho nalabo abamelelwa uzalo lukaKayini bemukela khona uphawu. U-Enoke wayengowesikhombisa kusukela ku-Adamu, futhi umelela uphawu lwendlela lwe-alfa enkathini ephela ngezizukulwane zombili, esokugcina nesokuqala, ezimelelwa inombolo eyisishiyagalombili. Bobabili oLameka bakhomba ukuvalwa kwesikhathi somusa, futhi ukufa kukaLameka kumelela umnyango wesikhathi somusa ovaliwe ekuqaleni kokuvinjezelwa.
U-Enoke wayengu-alfa womlando wesiprofetho, futhi ngokwesidingo sesiprofetho kumelwe akhombe u-omega womlando wesiprofetho. Lowo omega umelelwa yimiphefumulo eyisishiyagalombili eyasuka ezweni elidala yaya ezweni elisha ngaphandle kokunambitha ukufa. U-Enoke naleyo miphefumulo eyisishiyagalombili abakubonanga ukufa ngaphambi kokuba bafike emhlabeni omusha. Izwe elidala laphela ezinsukwini eziyisikhombisa zokufuduka kwezilwane, futhi izwe elisha laqala ngezinsuku eziyisikhombisa ezingenamvula. Khona-ke, kusukela ngosuku lwe-17, kwakunemvula kuphela izinyanga ezinhlanu, kwaze kwaba yilapho uNkulunkulu eyinqanda khona imvula ekupheleni kwalezo zinyanga ezinhlanu ngosuku lweshumi nesikhombisa.
Izinyanga Ezinhlanu
Kunofakazi ababili abafakazela isikhathi esiyizinyanga ezinhlanu kusAmbulo isahluko sesishiyagalolunye, futhi kuneziprofetho ezintathu ezihlukene zesikhathi kulesi sahluko. Isikhathi sokuqala sezinyanga ezinhlanu sivezwe evesini lesihlanu; esesibili sezinyanga ezinhlanu sisevesini leshumi, kanti isikhathi seminyaka engamakhulu amathathu namashumi ayisishiyagalolunye nanye nezinsuku eziyishumi nanhlanu sisevesini leshumi nanhlanu. Amavesi 5, 10 no-15 aveza isiprofetho sesikhathi esiphathelene nobuSulumane, esinofakazi ababili bezinyanga ezinhlanu ekuqaleni kwenkathi yesiprofetho. Womabili amavesi 5 no-10 aveza isikhathi esiyizinyanga ezinhlanu, ngakho, ngokubeka umugqa phezu komugqa, ivesi lesihlanu nevesi leshumi uma ehlanganiswa aba yishumi nanhlanu. Ngakho-ke, isikhathi sokuqala sezinyanga ezinhlanu singu-15, kanti isikhathi seminyaka engamakhulu amathathu namashumi ayisishiyagalolunye nanye nezinsuku eziyishumi nanhlanu sivezwe evesini 15. Ukulandelana nokwakheka kwamavesi 5, 10 no-15 kuveza izinombolo ezimbili ezingu-15, futhi emavesini amabili okuqala, okuthi uma ehlanganiswa abe yishumi nanhlanu, kuneziprofetho ezimbili zesikhathi esiyiminyaka eyikhulu namashumi amahlanu ngasinye.
Ivesi leshumi nanhlanu linikeza isiprofetho sesikhathi seminyaka engamakhulu amathathu namashumi ayisishiyagalolunye nanye nezinsuku eziyishumi nanhlanu. UKristu weluke inani eliyishumi nanhlanu emavesini amathathu, futhi esebenzisa isikhathi esingokwesiprofetho esivezwe kuwo lawo mavesi uqobo, wehlukanisa inombolo engu-15 emelelwa ukuhlanganiswa kwevesi lesihlanu neleshumi, ukuze adale ukuphindeka kabili kweshumi nanhlanu lapho iqondaniswa nevesi leshumi nanhlanu. UKristu wabe esephetha zonke iziprofetho ezintathu ezixhumene ngezinsuku eziyishumi nanhlanu.
Isihluthulelo salesi sahluko yimpi yaseNineve yango-627, okwathi ngemva kweminyaka emihlanu, ngo-632, kwalandela ukufa kukaMohammed okuqalisa isiprofetho sokuqala sezinyanga ezinhlanu. Ngemva kweminyaka eyishumi kusukela ekufeni kukaMohammed, amabutho asePheresiya abhujiswa ngokuvumelana nesibikezelo sikaMohammed sokuthi imibuso emibili, iPheresiya neRoma, yayizonqotshwa yomibili. Ngakho-ke, isahluko sesishiyagalolunye seSambulo siqala ngomugqa womlando osukela empini yaseNineve phakathi kwePheresiya neRoma. Khona-ke, ngemva kweminyaka emihlanu, uMohammed uyafa, ngaleyo ndlela kuqale iminyaka eyikhulu namashumi amahlanu okukhulunywa ngayo evesini lesihlanu. Ngemva kweminyaka eyishumi, iPheresiya iyanqotshwa empini yaseNahavand ngo-642. UbuSulumane babiza impi yaseNahavand ngokuthi “ukunqoba kokunqoba.” Iminyaka yokuqala eyishumi nanhlanu yesahluko sesishiyagalolunye seSambulo imelela inkathi yeminyaka emihlanu elandelwa eyishumi. Isiprofetho sokugcina sesikhathi saphela mhla ziyi-11 kuNcwaba, 1840. Ezinsukwini eziyishumi ngaphambi kwaleso senzakalo, uJosiah Litch washicilela isibikezelo sakhe esibuyekeziwe sokuphela kwamandla aphakeme oMbuso wama-Ottoman. Izinsuku zokugcina eziyishumi nanhlanu zobuSulumane besahluko sesishiyagalolunye seSambulo zihlukaniswa ngumsebenzi kaJosiah Litch zibe yizinsuku ezinhlanu, zilandelwe yizinsuku eziyishumi, ngoba uJesu uhlala efanekisa isiphetho ngesiqalo.
Sizoqhubeka nalezi zinto esihlokweni esilandelayo.