Daartol Suuɗaangol Aaya Cappanɗe Nayi - Tonngoode Cappanɗe Tati e Nayi

Ɓatakuru Islaam, hono no ndu holliraa e aaya sappo, Josiah Litch hollirii ndu e hitaande 1838, e jokkondiral e sahaa holliraaɗo e aaya sappo e jowi. E oon sahaa, wonnoo geɗe e annabaaku nguu ɗe suuɗananoo Litch. Haa e 1 Ut 1840, Litch saaktinii bayyinoore ɓurnde timmude, tugnaade e ko feeññinanoo mo caggal 1838 ummoraade e ɓatakuru “lebbi jowi”. E hitaande 1838, taƴre e ɓatakuru “lebbi jowi” e Feeññinannde jeenay suuɗananooma Litch. Taƴre suuɗanoonde e annabaaku lebbi jowi ndee udditanaama Litch hade 1840, tee udditugol ngol addii feeñugol doole Alla gila 1840 haa 1844.

Lebbi jowi gonɗi e aaya jowi ɗin no cuuɗanoo haa hitaande 2026. Nde Elisabeth yalti, caggal suuɗagol mum lebbi jowi, Mary ari hawri e makko. Mary jokkondiri lebbi jowi ɗi suuɗagol ɗin e misal surɓe sappo ɓen, sabu Mary wonnoo surbaajo reeduɗo, ko seerti e Elisabeth, mo wonnoo debbo reeduɗo ɓurtuɗo duuɓi jibingol. Jibingol gooto kala e maɓɓe ɗiɗo wonnoo kaawis e mbaadi mum, kono Mary wonnoo surbaajo. Annabaaɓe ɓen fow no kaala fii gasirde aduna, tee surɓe ɓe Mary maantini e balɗe sakkitiiɗe ɗen ko surɓe jowi hakkilɓe ɓen, ɓe ngoni dillere Philadelphia nde malaa'ikaajo tataɓo on, ɓe limoore mum'en woni ujunnaaji teemedere e cappanɗe nayo e nayo. Elisabeth e Mary no kawra e lewru jeegomɓuru ndun, caggal lebbi jowi ɗi suuɗagol Elisabeth ɗin. Lebbi jowi gonɗi e aaya jowi ɗin no cuuɗanoo haa hitaande 2026.

Nde John jibinaa, Mary ruttitii Nazareth, Zacharias kadi heddaano muumɗo. Mary wonnoo e Elisabeth haa nde damal ngal uddaa e sariya ñalawma Alat, nde haala annabaaku haalata. Zacharias woni maande laawol alfa, tawa o waɗetee muumɗo, kadi o woni maande laawol omega, tawa o haalata nde ɓiɗɗo makko gorko jibinaa. Zacharias woni e fuɗɗoode e timmoode, tawa o tinndina malaa'ikaajo aranɗo e malaa'ikaajo tataɓo fow. Elisabeth woni ɓatakuru malaa'ikaajo ɗiɗaɓo, Mary kadi woni ɓatakuru noddaango hakkunde jemma ndu hawrata e Elisabeth e timmoode lebbi jowi suuɗaade.

Ɓesngu Noah, ngu joginoo yimɓe jeetati, suuɗaama e nder gaal ngal lebbi jowi, caggal ɗum gaal ngal darii e hoore Fello Ararat. Noddaango hakkunde jemma ngoo hawtii e malaa'ika ɗiɗaɓo oo to Exeter, kadi jokki haa dammugal ngal uddaa ñalnde 22 Oktoobar 1844, ko ɗum timmini misal surbaaɓe sappo ɓen. Mary hawtii e Elisabeth to Exeter, kadi jokki haa John jibinaa.

Ɓatakuru ndu suuɗanoo Litch e hitaande 1838 wonnoo ko ɓatakuru “lebbi jowi.” Suuɗgol lebbi jowi ngol holliraa ko yimɓe jeetati ɓe wonnoo e laana; ɗum ko suuɗagol Elisabeth e nder lebbi jowi arani ɗi reedu makko. Ko Joomiraaɗo wonnoo jogiiɗo junngo Makko dow lebbi jowi ɗin e hitaande 1838, haa nde O itti junngo Makko dow lebbi jowi ɗin, ɗum addani Litch waawde feññinde ñalngu ngun balɗe sappo hade timmungol mum. So maande nde ɓatakuru lebbi jowi ndu uddiraa ittaama e balɗe cakkitiiɗe, no ndu woniri jooni e bayyineede, on ngoni e balɗe jeegom dental diina e hoɗorde Exeter, gila 12 haa 17 lewru Ut, 1844, ɗe balɗe cappanɗe jeegom e jeegom ndewti haa e baafal ngal uddaa e ñalngu 22 lewru Oktoobar, 1844. Ko balɗe cappanɗe jeeɗiɗi e ɗiɗi wonnoo, kono so ɗe mbaɗaama e gorol annabaaku tee caggal ɗum maandeeji laawol ɗin ceertinaama, ena waawi yi'eede wonde maande taaragol e konu, nde dental diina e hoɗorde Exeter holliri, wonnoo ko balɗe jeegom ɗe balɗe cappanɗe jeegom e jeegom ndewti haa e baafal ngal uddaa. E maanaa annabaaku, sahaa oo holliraa hono 6 6 6.

Daartol piilagol, wano Exeter hollirta ngol haa e 22 Oktoobar, ko Lamech, mo woni e yonta jeegomaɓo e leñol Cain, hollata ngol. Damal ngal uddetee ɗoon e ɗoon caggal nde maande annabaaku fii lewruuji jowi ngun ittaa. Ngal uddetee seeɗa-seeɗa, kono wonande diina Adwentiistɓe, ngol uddagol seeɗa-seeɗa fuɗɗii ko e 9/11, tee ngol timmata ko e piilagol. So piilagol ngol yottii, on kollay jikku Lamech mo leñol Cain walla jikku Lamech mo leñol Seth. Limre daartol ngol wonande Lamech mo leñol Cain ko 6 6 6, tee limre wonande Lamech mo leñol Seth e moftal ngal fooli ko 7 7 7.

Feeñugol jikkuuji ɗiɗi ɗi Lamech’en ɗiɗo ɓen e 666 walla 777 kollirta ɗin fuɗɗotoo e kewuuji ɗi waɗata jamaa watta hakkille mum e laawol diina Adventist’en, e sahaa nde naamnal ummotoo fii hol ko waɗi Adventist’en deƴƴiniri e reentinoore balle jayngol Nashville ɗen. Yeddondiral ngal woni e ɓeydude tiiɗde ngal waylotoo e hollital yi’eteengal hade damal uddangal ngal sariya ñalngu Alat arayngol e ko leelaani ngol, ko holliraa e maande e kulle ɗen ƴawata laawol ɓantirngol ngol haa naata e laana. Reentinoore yi’eteende nde woni e ɓeydude tiiɗde nden holliraama kadi e maande e ko Iliya hawri e Fello Karmel e dillere Millerite’en nde hitaande 1844.

Njuɓɓudi annabaaku taarugol saare e konu, ngol joofata e halkugol saare ndee, ina tinndina sahaa fuɗɗotooɗo e maande, joofira e maande. Ɗum ina tinndina juutal sahaa e sahaa gooto keeriiɗo. Sahaa mahugol nataal ngal ina holliree e peeje ceertuɗe. Kala njuɓɓudi annabaaku hono ndii e nder seeditorgal hokkiraangal e ilham ina woni yeru sahaa ƴeewndeede e nataal ngamri ndii, sahaa mo timmitoo e maande ngamri ndii.

Duumol sahaa ngol ina hollira mahgol nataal ngal waɗananaa kullu ngu, tawa ko nataal maggu; maande kullu ngu ina waɗɗinee e doole so nataal ngal wonnoo e maheede yottii e to ngal waawi wowlude haa sariya Alahadi wooda. Nebuchadnezzar hollirno maande laamu Rome e yeru tuma nde Jerusalem halkinaa. Hay so ko Babylon, hay so ko Rome, mbaydi taarorgol saare e konu ngol ina teeŋtina laamɗo rewo e balɗe cakkitiiɗe. Taarorgol Orhan gila 1333 haa 1337 e duuɓi nay gila 27 Yuli 1449 haa taarorgol Constantinople e 1453 ina hollira duumol sahaa gila 11 Agusta 1840 haa 22 Oktoba 1844 e yeru; kono wonaa ɗuum tan, ɗee baɗe taarorgol ina teeŋtina kadi darnde Islaam hono ɓiɓɓe henndu fuɗnaange e Annabaaku Biibol. Fannu jowitiiɗo e laamɗo rewo (Babylon walla Rome) e henndu fuɗnaange ko “kabaruuji iwɗi fuɗnaange e iwɗi rewo” e Daniel 11:45.

Duuɓi nay ɗin, gila ñalnde 27 Yuli 1449 haa e wurnugol saare Constantinople e 1453, hollataa sahaa duuɓi nay tan; kono so ɗi renndinaa e maayde John Palaiologos e 1448, sahaa oo kadi ina holliree duuɓi jowi.

Njuɓɓudi ndii holliraa e bonnugol Yerusalem laabi ɗiɗi, e ilam Nuuhu kadi. Ndi woni e Julde Paaska arande e Misira, tuma nde hino waɗɗii yo malaa'ika bonnoowo oo yi'u maande ƴiiƴam e dammugal ngal naɓi Fir'awna e konu makko e nder geej, haa nde kenɗi funnaange ɗin accitaa, tee ndiyam ɗam uddi dammugal naatirgal e leydi fodanoondi ndi. Njuɓɓudi ndii woni e taariika alfa moftal Pergamos, iwde e hitaande 313 haa e sariya Dewo arano e hitaande 321, tee ndi woni e taariika omega Pergamos, iwde e dogal Justinian e hitaande 533 haa e sariya Dewo e hitaande 538. E Pergamos, maande ndee ko yamiroore walla dogal, kono ɗe ɗiɗi fof puɗɗinat sahaa timmotooɗo e sariya Dewo.

Mbaydi taarugol e halkugol Jerusalem, no ɗum holliraa e Ezekiel, wonnoo ko gila hitaande 587 hade jibineede Almasiihu haa hitaande 586 hade jibineede Almasiihu: duuɓi ɗiɗi so sahaa oo limtaama e naatnugol keerɗe mum, e duuɓi 1.5 so sahaa oo limtaama e jaltinugol keerɗe mum. Mbaydi goɗndi taarugol e annabaaku holliraa kadi duuɓi ɗiɗi e yillital kono Panium, ngal naatni hare Panium e hitaande 200 hade jibineede Almasiihu e taarugol Sidon e hitaande 198 hade jibineede Almasiihu. Maayde debbo Ezekiel ndee yahdii e maayde Lamech, maayde John Palaiologos e hare Panium.