We are currently looking very closely at the prophetic characteristics of the history where the papacy returns to the throne of the earth as the eighth head, that is of the seven heads. We are doing so, in order to carefully identify the prophetic characteristics of the history when the eighth president, that is of the seven presidents, fulfills the formation of the image of the papal beast. We have begun our considerations of these truths with Mount Carmel and Herod’s birthday. Both sacred illustrations represent the soon-coming Sunday law in the United States, which is also represented in verse forty-one of Daniel chapter eleven.

Tarkastelemme parhaillaan hyvin tarkasti sen historian profeetallisia ominaispiirteitä, jossa paavius palaa maan valtaistuimelle kahdeksantena päänä, toisin sanoen yhtenä niistä seitsemästä päästä. Teemme näin voidaksemme huolellisesti tunnistaa sen historian profeetalliset ominaispiirteet, jolloin kahdeksas presidentti, toisin sanoen yksi niistä seitsemästä presidentistä, toteuttaa paavillisen pedon kuvan muodostamisen. Olemme aloittaneet näiden totuuksien tarkastelun Karmelinvuoresta ja Herodeksen syntymäpäivästä. Molemmat pyhät vertauskuvat esittävät Yhdysvalloissa pian tulevaa sunnuntailakia, jota kuvataan myös Danielin kirjan yhdestoista luvun jakeessa neljäkymmentäyksi.

He shall enter also into the glorious land, and many countries shall be overthrown: but these shall escape out of his hand, even Edom, and Moab, and the chief of the children of Ammon. Daniel 11:41.

Hän tunkeutuu myös ihanaan maahan, ja monet maat kukistuvat; mutta nämä pelastuvat hänen kädestään: Edom, Mooab ja ammonilaisten pääosa. Daniel 11:41.

The counterfeit king of the north enters the glorious land in the verse. The glorious land in the history of ancient Israel was the land of Judah, and it was represented as a land flowing with milk and honey, and for this reason, among others, it was glorious. It was glorious because Christ chose its capital city Jerusalem, as the place of His temple, and the city where he chose to place His name.

Väärennetty pohjoisen kuningas astuu jakeessa ihanaan maahan. Muinaisen Israelin historiassa ihana maa oli Juudan maa, ja sitä kuvattiin maitona ja hunajana vuotavana maana, ja tästä syystä, muiden ohella, se oli ihana. Se oli ihana, koska Kristus valitsi sen pääkaupungin Jerusalemin temppelinsä paikaksi ja kaupungiksi, johon hän päätti panna nimensä.

Since the day that I brought forth my people out of the land of Egypt I chose no city among all the tribes of Israel to build an house in, that my name might be there; neither chose I any man to be a ruler over my people Israel: But I have chosen Jerusalem, that my name might be there; and have chosen David to be over my people Israel. 2 Chronicles 6:5, 6.

Siitä päivästä asti, jona minä vein kansani pois Egyptin maasta, en valinnut ainoatakaan kaupunkia kaikkien Israelin heimojen joukosta rakentaakseni siihen huonetta, jossa minun nimeni olisi; enkä valinnut ketään miestä hallitsijaksi kansani Israelin yli. Mutta minä olen valinnut Jerusalemin, että minun nimeni olisi siellä, ja olen valinnut Daavidin kansani Israelin hallitsijaksi. 2 Aikakirja 6:5, 6.

The literal land of Judah was the glorious land for literal ancient Israel, and the United States is the spiritual land of Judah, the glorious land for spiritual modern Israel.

Juudan kirjaimellinen maa oli kirjaimelliselle muinaiselle Israelille ihana maa, ja Yhdysvallat on hengellinen Juudan maa, ihana maa hengelliselle nykyajan Israelille.

“When the land which the Lord provided as an asylum for His people, that they might worship Him according to the dictates of their own consciences, the land over which for long years the shield of Omnipotence has been spread, the land which God has favored by making it the depository of the pure religion of Christ,—when that land shall, through its legislators, abjure the principles of Protestantism, and give countenance to Romish apostasy in tampering with God’s law,—it is then that the final work of the man of sin will be revealed.” Signs of the Times, June 12, 1893.

”Kun maa, jonka Herra antoi turvapaikaksi kansalleen, jotta he voisivat palvoa Häntä oman omantuntonsa vaatimusten mukaisesti, maa, jonka yllä Kaikkivaltiaan kilpi on levittäytynyt pitkien vuosien ajan, maa, jota Jumala on suosinut tekemällä siitä Kristuksen puhtaan uskonnon säilytyspaikan, — kun tuo maa lainsäätäjiensä kautta hylkää protestantismin periaatteet ja osoittaa suopeutta roomalaiskatoliselle luopumukselle puuttumalla Jumalan lakiin, — silloin synnin ihmisen viimeinen työ tulee ilmi.” Signs of the Times, 12. kesäkuuta 1893.

After the counterfeit king of the north conquered the king of the south (the former Soviet Union), in verse forty, in 1989, it then conquers the glorious land (the United States). In verse forty-one the word “countries” is a supplied word, and is not fully accurate, for at the Sunday law, the “many” who are overthrown are a class of people who knew the distinction between the seventh-day Sabbath and the day of the sun, before the Sunday law arrived.

Sen jälkeen kun pohjoisen väärennetty kuningas voitti etelän kuninkaan (entisen Neuvostoliiton) jakeessa neljäkymmentä vuonna 1989, se valloittaa sitten ihanan maan (Yhdysvallat). Jakeessa neljäkymmentäyksi sana ”maat” on lisätty sana eikä ole täysin täsmällinen, sillä sunnuntailain aikana ne ”monet”, jotka kukistetaan, ovat ihmisluokka, joka tunsi eron seitsemännen päivän sapatin ja auringon päivän välillä ennen kuin sunnuntailaki tuli voimaan.

“The change of the Sabbath is the sign or mark of the authority of the Roman church. Those who, understanding the claims of the fourth commandment, choose to observe the false Sabbath in the place of the true, are thereby paying homage to that power by which alone it is commanded. The mark of the beast is the papal Sabbath, which has been accepted by the world in the place of the day of God’s appointment.

Sapatin muuttaminen on Rooman kirkon vallan tunnus tai merkki. Ne, jotka neljännen käskyn vaatimukset ymmärtäen valitsevat viettää väärää sapattia oikean sijasta, osoittavat siten kunnioitusta sille vallalle, jonka yksinomaisella määräyksellä sitä käsketään. Pedon merkki on paavillinen sapatti, jonka maailma on ottanut vastaan Jumalan asettaman päivän sijaan.

“But the time to receive the mark of the beast, as designated in prophecy, has not yet come. The testing time has not yet come. There are true Christians in every church, not excepting the Roman Catholic communion. None are condemned until they have had the light and have seen the obligation of the fourth commandment. But when the decree shall go forth enforcing the counterfeit Sabbath, and when the loud cry of the third angel shall warn men against the worship of the beast and his image, the line will be clearly drawn between the false and the true. Then those who still continue in transgression will receive the mark of the beast in their foreheads or in their hands.

”Mutta aika ottaa pedon merkki, niin kuin se on profetiassa osoitettu, ei ole vielä tullut. Koetuksen aika ei ole vielä tullut. Jokaisessa kirkossa on aitoja kristittyjä, roomalaiskatolinen yhteisö mukaan luettuna. Ketään ei tuomita, ennen kuin hän on saanut valon ja nähnyt neljännen käskyn velvoittavuuden. Mutta kun annetaan asetus, joka pakottaa noudattamaan väärennettyä sapattia, ja kun kolmannen enkelin kuuluva huuto varoittaa ihmisiä pedon ja sen kuvan palvomisesta, raja väärän ja oikean välillä vedetään selvästi. Silloin ne, jotka yhä edelleen jatkavat rikkomuksessa, saavat pedon merkin otsaansa tai käteensä.

“With rapid steps we are approaching this period. When Protestant churches shall unite with the secular power to sustain a false religion, for opposing which their ancestors endured the fiercest persecution, then will the papal Sabbath be enforced by the combined authority of church and state. There will be a national apostasy, which will end only in national ruin.” Bible Training School, February 2, 1913.

“Nopein askelin me lähestymme tätä ajanjaksoa. Kun protestanttiset kirkot yhdistyvät maallisen vallan kanssa tukeakseen väärää uskontoa, jota vastustaessaan niiden esi-isät kestivät ankarimman vainon, silloin paavillinen sapatti pannaan täytäntöön kirkon ja valtion yhdistetyn vallan avulla. Tapahtuu kansallinen luopumus, joka päättyy vasta kansalliseen perikatoon.” Bible Training School, 2. helmikuuta 1913.

The class of “many” who are overthrown at the soon-coming Sunday law, are those who will be held accountable to the light of the Sabbath, which is the light that is given for that time, which is a turning point, and a crisis in the history of both the church and the nations. That class is the church of Laodicean Adventism that has reached their conclusion of wandering in the wilderness of rebellion. It is there that they are spewed out of the mouth of the Lord for eternity. Laodicean Adventism are those who were called unto the light of the third angel, either at the first Kadesh in the history of 1844, unto 1863, or at the second Kadesh in the history of 2001, unto the Sunday law.

Niiden “monien” joukko, jotka kukistetaan pian tulevan sunnuntailain aikana, ovat ne, jotka tullaan pitämään vastuullisina sapatin valosta, joka on sitä aikaa varten annettu valo, käännekohta ja kriisi sekä seurakunnan että kansojen historiassa. Tuo joukko on Laodikean adventismin seurakunta, joka on tullut kapinan erämaavaelluksensa päätökseen. Siellä heidät oksennetaan Herran suusta iankaikkisesti. Laodikean adventismi ovat ne, jotka kutsuttiin kolmannen enkelin valoon joko ensimmäisessä Kadesissa vuosien 1844–1863 historiassa tai toisessa Kadesissa vuoden 2001 historiassa aina sunnuntailakiin asti.

And he saith unto him, Friend, how camest thou in hither not having a wedding garment? And he was speechless. Then said the king to the servants, Bind him hand and foot, and take him away, and cast him into outer darkness; there shall be weeping and gnashing of teeth. For many are called, but few are chosen. Matthew 22:12–14.

Ja hän sanoi hänelle: Ystävä, kuinka tulit tänne sisälle ilman häävaatetta? Mutta tämä jäi sanattomaksi. Silloin kuningas sanoi palvelijoille: Sitokaa hänet käsistä ja jaloista, viekää hänet pois ja heittäkää ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut. Matteus 22:12–14.

The voice of the third angel, either in 1844, or 2001, was a call unto the wedding. The “many” that are overthrown at the Sunday law, are the “many” who rejected the wedding garment of Christ’s righteousness, and instead become part of the marriage party of the ten kings unto the whore of Rome. For that marriage, a person can keep their own garments, for all they need to take away their reproach is to be called by the surname of the whore that reigns over the ten kings.

Kolmannen enkelin ääni, joko vuonna 1844 tai 2001, oli kutsu häihin. Ne ”monet”, jotka kukistetaan sunnuntailaissa, ovat niitä ”monia”, jotka hylkäsivät Kristuksen vanhurskauden hääpuvun ja tulivat sen sijaan osallisiksi niiden kymmenen kuninkaan hääseurueesta porton kanssa, Rooman porton. Sitä avioliittoa varten ihminen voi säilyttää omat vaatteensa, sillä kaikki, mitä hän tarvitsee häpeänsä poistamiseksi, on tulla kutsutuksi sen porton sukunimellä, joka hallitsee kymmentä kuningasta.

And in that day seven women shall take hold of one man, saying, We will eat our own bread, and wear our own apparel: only let us be called by thy name, to take away our reproach. Isaiah 4:1.

Ja sinä päivänä seitsemän naista tarttuu yhteen mieheen sanoen: Me syömme oman leipämme ja puemme omat vaatteemme; salli meidän vain kantaa sinun nimeäsi, jotta häpeämme otettaisiin pois. Jesaja 4:1.

They failed the first dietary test, for they chose to eat their own bread, instead of the bread of heaven. They failed the second test where they were to glorify God by manifesting His character, but they chose instead to wear their own garments. They failed the third litmus test, for they manifested the name (character) of the beast, for they chose to reject the name (character) of Christ. The purpose that Nimrod built a city (state), and a tower (church), in the first mention of Babylon, was that he might make himself a name.

He epäonnistuivat ensimmäisessä ravintoa koskevassa koetuksessa, sillä he valitsivat syödä omaa leipäänsä taivaan leivän sijasta. He epäonnistuivat toisessa koetuksessa, jossa heidän tuli kirkastaa Jumalaa ilmentämällä Hänen luonnettaan, mutta sen sijaan he valitsivat pukeutua omiin vaatteisiinsa. He epäonnistuivat kolmannessa ratkaisevassa koetuksessa, sillä he ilmensivät pedon nimeä (luonnetta), koska he valitsivat hylätä Kristuksen nimen (luonteen). Tarkoitus, jonka vuoksi Nimrod rakensi kaupungin (valtion) ja tornin (kirkon) Babylonin ensimmäisessä maininnassa, oli se, että hän tekisi itselleen nimen.

And they said, Go to, let us build us a city and a tower, whose top may reach unto heaven; and let us make us a name, lest we be scattered abroad upon the face of the whole earth. Genesis 11:4.

Ja he sanoivat: Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuisi taivaaseen; ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli koko maan pinnan. 1. Moos. 11:4.

Name is a symbol of character, and the prophetic character of the eighth beast, that is of the seven, is the twofold nature of the combination of Church (tower) and State (city). In the crisis of the last days men will separate into two classes.

Nimi on luonteen vertauskuva, ja sen kahdeksannen pedon, joka on niistä seitsemästä, profeetallinen luonne on Kirkon (torni) ja Valtion (kaupunki) yhdistelmän kaksinainen olemus. Viimeisten päivien kriisissä ihmiset jakaantuvat kahteen luokkaan.

“There can be only two classes. Each party is distinctly stamped, either with the seal of the living God, or with the mark of the beast or his image. Each son and daughter of Adam chooses either Christ or Barabbas as his general. And all who place themselves on the side of the disloyal are standing under Satan’s black banner, and are charged with rejecting and despitefully using Christ. They are charged with deliberately crucifying the Lord of life and glory.” Review and Herald, January 30, 1900.

Voi olla vain kaksi luokkaa. Kumpikin ryhmä on selvästi merkitty joko elävän Jumalan sinetillä tai pedon tahi sen kuvan merkillä. Jokainen Aadamin poika ja tytär valitsee johtajakseen joko Kristuksen tai Barabbaan. Ja kaikki, jotka asettuvat uskottomien puolelle, seisovat Saatanan mustan lipun alla, ja heitä syytetään Kristuksen hylkäämisestä sekä hänen häväisemisestään. Heitä syytetään siitä, että he tahallisesti ristiinnaulitsevat elämän ja kirkkauden Herran. Review and Herald, January 30, 1900.

One class will represent the image of the beast, and the other class will represent the image of Christ. One will be wearing Christ’s wedding garment, and the other class will be wearing “their own apparel.” One class will be eating the heavenly diet, and the other will be eating their “own bread.” The class that eats their own bread, and retains their own apparel, represent the “many” who were called by the voice of the third angel, and they are the “many” who are overthrown at the soon-coming Sunday law. Their attempt to redeem their lost condition when their characters are manifested at the crisis of the Sunday law is the false hope that if they can accept the name of the whore of Rome, that doing so will take away their “reproach.”

Yksi joukko edustaa pedon kuvaa, ja toinen joukko edustaa Kristuksen kuvaa. Toinen on puettuna Kristuksen häävaatteeseen, ja toisella joukolla on yllään ”omat vaatteensa”. Toinen joukko syö taivaallista ravintoa, ja toinen syö ”omaa leipäänsä”. Se joukko, joka syö omaa leipäänsä ja pitää yllään omat vaatteensa, edustaa niitä ”monia”, jotka kolmannen enkelin ääni kutsui, ja he ovat ne ”monet”, jotka kukistuvat pian tulevan sunnuntailain koettelemuksessa. Heidän yrityksensä lunastaa menetetty tilansa silloin, kun heidän luonteensa paljastuu sunnuntailain kriisissä, on se väärä toivo, että jos he voivat ottaa vastaan Rooman porton nimen, niin sen tekeminen poistaa heidän ”häväistyksensä”.

At that time, the few who are chosen are lifted up as the ensign of the one hundred and forty-four thousand, and there is then another group in verse forty-one who then “escape” the hand of the counterfeit king of the north. The Hebrew word translated as “escape,” in verse forty-one, means to escape as if by slipperiness, and the definition conveys the idea of holding a bar of soap in the water, and due to the slipperiness of the soap, it slips out of your hand. The primary element of the definition of the word, when it is employed in the Hebrew language is that whatever it is that escapes, is something that had, prior to the escape, been under the control of whatever it escapes from.

Tuolloin ne harvat, jotka on valittu, korotetaan sadan neljänkymmenenneljän tuhannen tunnusmerkiksi, ja sitten jakeessa neljäkymmentäyksi on toinen ryhmä, joka silloin ”pääsee pakoon” pohjoisen väärennetyn kuninkaan kädestä. Jakeessa neljäkymmentäyksi sanalla ”pääsee pakoon” käännetty heprean sana merkitsee pakenemista ikään kuin liukkauden vuoksi, ja määritelmä välittää ajatuksen siitä, että pidetään saippuapalaa vedessä, ja saippuan liukkauden vuoksi se luiskahtaa kädestäsi. Sanan määritelmän ensisijainen piirre silloin, kun sitä käytetään heprean kielessä, on se, että se, mikä pakenee, on jotakin, mikä ennen pakenemistaan oli sen vallan alla, mistä se pakenee.

In verse forty-one, the threefold union of the dragon, the beast and false prophet is accomplished.

Jakeessa neljäkymmentäyksi lohikäärmeen, pedon ja väärän profeetan kolmiyhteinen liitto saatetaan päätökseen.

“The Protestants of the United States will be foremost in stretching their hands across the gulf to grasp the hand of Spiritualism; they will reach over the abyss to clasp hands with the Roman power; and under the influence of this threefold union, this country will follow in the steps of Rome in trampling on the rights of conscience.” The Great Controversy, 588.

”Yhdysvaltain protestantit ovat etunenässä ojentamassa käsiään kuilun yli tarttuakseen spiritualismin käteen; he kurottautuvat kuilun ylitse lyödäkseen kättä Rooman vallan kanssa; ja tämän kolminkertaisen liiton vaikutuksen alaisena tämä maa seuraa Rooman jälkiä polkiessaan omantunnon oikeuksia jalkoihinsa.” Suuri taistelu, 588.

When the United States joins hands with the United Nations, and the papacy at the Sunday law, there is a group of people who have previously been in the hand of the papacy, who then “escape” from the counterfeit king of the north’s hand. Those people were previously held in the grasp of the papal power. Those people are represented at Herod’s birthday party by John the Baptist, who was then in the captivity of the Roman dungeons, awaiting death or deliverance. The class of people who escape the captivity of the papacy at the Sunday law, are represented by three tribes, and thus symbolize the threefold makeup of modern Babylon.

Kun Yhdysvallat liittyy käsi kädessä Yhdistyneiden Kansakuntien ja paavinvallan kanssa sunnuntailain yhteydessä, on olemassa ihmisryhmä, joka on aiemmin ollut paavinvallan kädessä ja joka silloin ”pakenee” pohjoisen väärennetyn kuninkaan kädestä. Nämä ihmiset ovat aiemmin olleet paavillisen vallan otteessa. Herodeksen syntymäpäiväjuhlassa näitä ihmisiä edustaa Johannes Kastaja, joka oli tuolloin Rooman vankiloiden vankeudessa odottaen kuolemaa tai vapautusta. Sitä ihmisluokkaa, joka sunnuntailain aikana pakenee paavinvallan vankeudesta, edustavat kolme heimoa, ja siten ne symboloivat nykyajan Babylonin kolmijakoista kokoonpanoa.

At that very time, the second voice of Revelation chapter eighteen, calls those people to flee out of Babylon, that they not partake of her judgments that are then to begin. That second voice, is the voice of Christ, but it represents the voice of the one hundred and forty-four thousand who are then proclaiming the third angels’ message with a loud voice. When those who escape the hand (a symbol of submission), they escape the hand of the counterfeit king of the north, and they then find the hand of the true king of the north.

Juuri tuona aikana Ilmestyskirjan kahdeksannentoista luvun toinen ääni kutsuu noita ihmisiä pakenemaan pois Babylonista, etteivät he tulisi osallisiksi hänen tuomioistaan, joiden on silloin määrä alkaa. Tuo toinen ääni on Kristuksen ääni, mutta se edustaa niiden sadan neljänkymmenenneljän tuhannen ääntä, jotka silloin julistavat kolmannen enkelin sanomaa suurella äänellä. Kun ne, jotka pääsevät pakoon kädestä (alistumisen vertauskuva), pakenevat pohjoisen väärän kuninkaan kädestä, he löytävät silloin pohjoisen todellisen kuninkaan käden.

At Mount Carmel the prophets of Baal were slain, and as the masculine false deity they represent the State, and the prophets of Ashtaroth represent the Church. Elijah slew the prophets of Baal, thus identifying the end of the sixth kingdom, though the religion of apostate Protestantism as represented by Salome, was still represented. Salome, Apostate Protestantism, as Salome, seduces Herod, and the ten kings agree to enter into a Church and State alliance with the eighth head, that was of the seven heads. Salome is the one who the incestuous Herod lusts after in his heart.

Karmelinvuorella Baalin profeetat surmattiin, ja koska he edustavat miehistä väärää jumaluutta, he kuvaavat valtiota, kun taas Astarten profeetat edustavat kirkkoa. Elia surmasi Baalin profeetat ja osoitti siten kuudennen valtakunnan lopun, vaikka luopioprotestantismin uskonto, Salomen edustamana, oli yhä edustettuna. Salome, luopioprotestantismi, viettelee Salomena Herodeksen, ja ne kymmenen kuningasta suostuvat liittymään kirkon ja valtion liittoon kahdeksannen pään kanssa, joka oli yksi niistä seitsemästä päästä. Salome on se, jota sukurutsainen Herodes himoitsee sydämessään.

But I say unto you, That whosoever looketh on a woman to lust after her hath committed adultery with her already in his heart. Matthew 5:28.

Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssaan. Matteus 5:28.

Herod’s incestuous lust in his heart, joined their flesh together in his heart, and he therefore became one with Salome.

Herodeksen sydämessään kantama sukurutsainen himo liitti heidän lihansa yhteen hänen sydämessään, ja niin hänestä tuli yhtä Salomen kanssa.

Therefore shall a man leave his father and his mother, and shall cleave unto his wife: and they shall be one flesh. Genesis 2:24.

Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi. 1. Mooseksen kirja 2:24.

At Herod’s birthday party, Herod and Salome became united, and Herod, who was typified by Ahab, is the head of the ten kings of the northern kingdom. At the soon coming Sunday law, the sixth kingdom of the earth beast ends when the horns that had become one horn representing the combination of the horns of Church and State (the image of the beast), is slain by Elijah. Salome then seduces Herod, becomes one with him, and convinces him to give half his kingdom (the world-wide State) to her mother (the world-wide Church). Salome has then taken control of Ahab and his ten tribes, for the ten kings all agree with each other.

Herodeksen syntymäpäiväjuhlassa Herodes ja Salome yhdistyivät, ja Herodes, jota Ahab esikuvasi, on pohjoisen valtakunnan kymmenen kuninkaan pää. Pian tulevan sunnuntailain aikana maan pedon kuudes valtakunta päättyy, kun sarvet, joista oli tullut yksi sarvi edustamaan Kirkon ja Valtion sarvien yhdistelmää (pedon kuvaa), Elia surmaa. Tämän jälkeen Salome viettelee Herodeksen, tulee yhdeksi hänen kanssaan ja saa hänet antamaan puolet valtakunnastaan (maailmanlaajuisen Valtion) äidilleen (maailmanlaajuiselle Kirkolle). Salome on silloin ottanut hallintaansa Ahabin ja hänen kymmenen heimoaan, sillä kaikki kymmenen kuningasta ovat yksimielisiä.

And the ten horns which thou sawest are ten kings, which have received no kingdom as yet; but receive power as kings one hour with the beast. These have one mind, and shall give their power and strength unto the beast. Revelation 17:12, 13.

Ja ne kymmenen sarvea, jotka näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät ole vielä saaneet valtakuntaa; mutta saavat vallan kuninkaina yhdeksi hetkeksi pedon kanssa. Näillä on yksi ja sama mieli, ja ne antavat voimansa ja valtansa pedolle. Ilmestys 17:12, 13.

The beast they give their power and strength unto is the beast that the whore rides upon. The beast represents the character of the image, which is the combination of Church and State, with the woman (Church) in control of the relationship, for it is a Latin marriage, where the surname is the name of the wife, and where the woman rules over the man, in rebellion against the true marriage relationship.

Peto, jolle he antavat valtansa ja voimansa, on se peto, jonka selässä portto ratsastaa. Peto edustaa kuvan luonnetta, joka on Kirkon ja valtion yhdistelmä, jossa nainen (Kirkko) hallitsee suhdetta; sillä se on latinalainen avioliitto, jossa sukunimi on vaimon nimi ja jossa nainen hallitsee miestä kapinassa todellista avioliittosuhdetta vastaan.

Unto the woman he said, I will greatly multiply thy sorrow and thy conception; in sorrow thou shalt bring forth children; and thy desire shall be to thy husband, and he shall rule over thee. Genesis 3:16.

Naiselle hän sanoi: Minä teen suureksi sinun vaivasi ja raskautesi; kivulla sinun tulee synnyttää lapsia; ja sinun halusi on oleva mieheesi, ja hän on vallitseva sinua. 1. Mooseksen kirja 3:16.

The ten kings are of one mind, and one heart.

Kymmenellä kuninkaalla on yksi mieli ja yksi sydän.

“Revelation 17:13–14 quoted. ‘These have one mind.’ There will be a universal bond of union, one great harmony, a confederacy of Satan’s forces. ‘And shall give their power and strength unto the beast.’ Thus is manifested the same arbitrary, oppressive power against religious liberty, freedom to worship God according to the dictates of conscience, as was manifested by the papacy, when in the past it persecuted those who dared to refuse to conform with the religious rites and ceremonies of Romanism.

”Ilmestyskirja 17:13–14 siteerattuna. ’Näillä on yksi ja sama mieli.’ Tulee olemaan yleismaailmallinen yhdysside, yksi suuri yksimielisyys, saatanan joukkojen liittouma. ’Ja antavat voimansa ja valtansa pedolle.’ Näin ilmenee sama mielivaltainen, sortava valta uskonnonvapautta vastaan, vapautta palvoa Jumalaa omantunnon määräysten mukaan, kuin se, joka ilmeni paavikunnan toiminnassa, kun se menneinä aikoina vainosi niitä, jotka uskalsivat kieltäytyä mukautumasta roomalaisuuden uskonnollisiin menoihin ja seremonioihin.

“In the warfare to be waged in the last days there will be united, in opposition to God’s people, all the corrupt powers that have apostatized from allegiance to the law of Jehovah. In this warfare the Sabbath of the fourth commandment will be the great point at issue; for in the Sabbath commandment the great Law-giver identifies Himself as the Creator of the heavens and the earth.” The Seventh-day Adventist Bible Commentary, 983.

"Viimeisinä päivinä käytävässä sodankäynnissä kaikki turmeltuneet vallat, jotka ovat luopuneet uskollisuudesta Jehovan laille, yhdistyvät vastustamaan Jumalan kansaa. Tässä sodankäynnissä neljännen käskyn sapatti on oleva suuri kiistakysymys; sillä sapattikäskyssä suuri Lainantaja ilmaisee itsensä taivaan ja maan Luojaksi." The Seventh-day Adventist Bible Commentary, 983.

The ten kings, whose leader is Ahab, or Herod, have been seduced by Salome, the daughter of Herodias. The United Nations, who at the Sunday law is seduced by Salome, the false religion of apostate Protestantism, and who was formerly the sixth kingdom of Bible prophecy, takes control of the kingdom of ten kings, who all agree to give half their kingdom unto the religion of Catholicism. They make this unanimous decision, for all the kings were seduced by Salome’s seductive dance. They agree to place their united strength into the work of killing those represented by John the Baptist.

Kymmenen kuningasta, joiden johtaja on Ahab eli Herodes, on vietelty Herodiaan tyttären Salomen toimesta. Yhdistyneet Kansakunnat, joka sunnuntailain aikana Salomen, luopuneen protestantismin väärän uskonnon, viettelemänä ja joka aiemmin oli raamatullisen profetian kuudes valtakunta, ottaa hallintaansa kymmenen kuninkaan valtakunnan, ja nämä kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että antavat puolet valtakunnastaan katolisuuden uskonnolle. He tekevät tämän yksimielisen päätöksen, sillä kaikki kuninkaat vieteltiin Salomen viettelevällä tanssilla. He sopivat yhdistetyn voimansa asettamisesta niiden surmaamisen työhön, joita Johannes Kastaja edustaa.

The beast (the United Nations) is governed by a premier king (the daughter of Jezebel). Jezebel had directed her daughter to initiate the adulterous and incestuous relationship with Herod and the other kings, for she is the mother of harlots. She is the pimp of her own daughter. Herod, Ahab and the United Nations were seduced by the false prophet, who is the United States. The United States, ceases to be the sixth kingdom when the prophets of Baal were slain, and the prophets of Ashtaroth (Salome) immediately become the governing power of the seventh kingdom, as it duplicates in the world, what it just accomplished in the United States.

Petoa (Yhdistyneitä Kansakuntia) hallitsee ylin kuningas (Iisebelin tytär). Iisebel oli ohjannut tytärtään käynnistämään avionrikollisen ja sukurutsaisen suhteen Herodeksen ja muiden kuninkaiden kanssa, sillä hän on porttojen äiti. Hän on oman tyttärensä parittaja. Herodes, Ahab ja Yhdistyneet Kansakunnat viettelivät väärä profeetta, joka on Yhdysvallat. Yhdysvallat lakkaa olemasta kuudes valtakunta, kun Baalin profeetat surmattiin, ja Astarten profeetoista (Salome) tulee välittömästi seitsemännen valtakunnan hallitseva valta, kun se toisintaa maailmassa sen, minkä se juuri sai aikaan Yhdysvalloissa.

The beast is the kings who are in a relationship with the whore’s daughter, and the whore is the woman that rules over the beast. Jesus illustrates the end of a thing, with the beginning of a thing. Just as Revelation chapter seventeen’s illustration of eight kingdoms unsealed the eight kingdoms of Daniel chapter two, the beast and the woman that rides upon the beast unseals another prophetic truth, that is based upon the first representing the last.

Peto on ne kuninkaat, jotka ovat suhteessa porton tyttäreen, ja portto on se nainen, joka hallitsee petoa. Jeesus havainnollistaa asian lopun asian alun avulla. Samoin kuin Ilmestyskirjan seitsemännentoista luvun kuvaus kahdeksasta valtakunnasta avasi Danielin toisen luvun kahdeksan valtakuntaa, peto ja nainen, joka ratsastaa pedon selässä, avaavat toisen profeetallisen totuuden, joka perustuu siihen, että ensimmäinen edustaa viimeistä.

Revelation chapter seventeen is the last reference to the kingdoms of Bible prophecy, and therefore demands that Daniel chapter two, which is the first reference to the kingdoms of Bible prophecy, of prophetic necessity must also represent eight kingdoms, of which the eighth kingdom was of the seven. So too, the judgment of the woman and the beast she rides upon in chapter seventeen, must be represented in the first judgment of the whore in 1798.

Ilmestyskirjan seitsemästoista luku on viimeinen viittaus Raamatun profetian valtakuntiin, ja siksi edellyttää, että Danielin kirjan toinen luku, joka on ensimmäinen viittaus Raamatun profetian valtakuntiin, profeetallisen välttämättömyyden nojalla samoin esittää kahdeksaa valtakuntaa, joista kahdeksas oli niistä seitsemästä. Samoin myös naisen ja pedon, jonka selässä hän ratsastaa, tuomion seitsemännessätoista luvussa täytyy tulla esikuvatuksi porton ensimmäisessä tuomiossa vuonna 1798.

The angel informed John at the opening of chapter seventeen, that he was going to show the judgment of the great whore and of the beast she rides upon. The first time the whore was judged has been correctly understood as 1798 when the papacy received its deadly wound, and the time of the end arrived. Yet when a “time of the end” is represented in prophetic history there are always two waymarks symbolized by people. The birth of Aaron and his brother Moses was the time of the end in that history. Those two waymarks typified the birth of John the Baptist, and sixth months later his cousin Jesus, thus marking the time of the end for that history. At the end of the seventy-year captivity, which typifies the time of the end in 1798, Darius and his nephew Cyrus are the two waymarks of the time of the end. Together, they typify Reagan and Bush the first, in the time of the end of 1989.

Enkeli ilmoitti Johannekselle seitsemännentoista luvun alussa, että hän aikoi näyttää suuren porton ja pedon, jonka selässä hän ratsastaa, tuomion. Ensimmäinen kerta, jolloin portto tuomittiin, on oikein ymmärretty vuodeksi 1798, jolloin paavinvalta sai kuolinhaavansa ja lopun aika alkoi. Kuitenkin aina kun profeetallisessa historiassa esitetään ”lopun aika”, siihen liittyy aina kaksi henkilöhahmojen symboloimaa tienviittaa. Aaronin ja hänen veljensä Mooseksen syntymä oli tuon historian lopun aika. Nuo kaksi tienviittaa olivat esikuvana Johannes Kastajan syntymästä ja kuusi kuukautta myöhemmin hänen serkkunsa Jeesuksen syntymästä, ja siten ne merkitsivät tuon historian lopun aikaa. Seitsemänkymmenvuotisen vankeuden päättyessä, joka on esikuva lopun ajasta vuonna 1798, Darius ja hänen veljenpoikansa Kyyros ovat lopun ajan kaksi tienviittaa. Yhdessä he ovat esikuvana Reaganista ja ensimmäisestä Bushista, vuoden 1989 lopun ajassa.

1798, which was the time of the end when the book of Daniel was unsealed in Millerite history, identified the prophetic death of the political element of the beast of Catholicism. Napoleon’s general Berthier walked right into the Vatican, arrested the pope and ended the political authority of the beast of Catholicism. A year later, in 1799, the woman who had ridden that beast through the centuries, represented by the pope, died in captivity. The judgment of the whore, includes the judgment upon the beast she employed to govern the nations. Revelation chapter seventeen identifies both the judgment of the beast, and also the whore who rules over and rides upon the beast.

Vuosi 1798, joka oli lopun aikaa, jolloin Danielin kirja avattiin Miller-liikkeen historiassa, merkitsi katolisuuden pedon poliittisen osatekijän profeetallista kuolemaa. Napoleonin kenraali Berthier marssi suoraan Vatikaaniin, pidätti paavin ja teki lopun katolisuuden pedon poliittisesta vallasta. Vuotta myöhemmin, vuonna 1799, nainen, joka oli vuosisatojen ajan ratsastanut tuolla pedolla ja jota paavi edusti, kuoli vankeudessa. Porton tuomio sisältää myös sen pedon tuomion, jota hän käytti kansojen hallitsemiseen. Ilmestyskirjan seitsemästoista luku osoittaa sekä pedon tuomion että myös sen pedon yllä hallitsevan ja sen selässä ratsastavan porton tuomion.

“The world is filled with storm and war and variance. Yet under one head—the papal power—the people will unite to oppose God in the person of His witnesses.” Testimonies, volume 7, 182.

”Maailma on täynnä myrskyä, sotaa ja eripuraisuutta. Kuitenkin yhden pään — paavillisen vallan — alaisuudessa kansat yhdistyvät vastustamaan Jumalaa Hänen todistajiensa persoonassa.” Testimonies, osa 7, 182.

The eighth head, that is of the seven, is the papal power that reigns over the beast that is made up of ten kings who are governed by the daughter of the whore who rides upon the beast. The elements of the eighth kingdom, that is of the seven must be seen in the eighth and last president, who is of the seven presidents, when the image of the beast is formed within the United States. The combination of the apostate horns of Republicanism and Protestantism must have a “head” that rules over the image of the beast, and that ruler will be a dictator extraordinaire.

Kahdeksas pää, joka on yksi noista seitsemästä, on paavillinen valta, joka hallitsee petoa, joka koostuu kymmenestä kuninkaasta, joita hallitsee sen porton tyttären valta, joka ratsastaa pedon päällä. Kahdeksannen valtakunnan, joka on yksi noista seitsemästä, osatekijät on nähtävä kahdeksannessa ja viimeisessä presidentissä, joka on yksi noista seitsemästä presidentistä, silloin kun pedon kuva muodostetaan Yhdysvaltojen sisällä. Republikaanisuuden ja protestantismin luopuneiden sarvien yhdistelmällä täytyy olla ”pää”, joka hallitsee pedon kuvaa, ja tuo hallitsija tulee olemaan poikkeuksellinen diktaattori.

We will continue this study in the next article.

Jatkamme tätä tutkistelua seuraavassa artikkelissa.

A Song or Psalm of Asaph. Keep not thou silence, O God: hold not thy peace, and be not still, O God. For, lo, thine enemies make a tumult: and they that hate thee have lifted up the head. They have taken crafty counsel against thy people, and consulted against thy hidden ones. They have said, Come, and let us cut them off from being a nation; that the name of Israel may be no more in remembrance. For they have consulted together with one consent: they are confederate against thee: The tabernacles of Edom, and the Ishmaelites; of Moab, and the Hagarenes; Gebal, and Ammon, and Amalek; the Philistines with the inhabitants of Tyre; Assur also is joined with them: they have holpen the children of Lot. Selah. Psalms 83:1–8.

Aasafin laulu tai psalmi. Älä ole vaiti, Jumala; älä vaikene äläkä pysy toimettomana, Jumala. Sillä katso, sinun vihollisesi pitävät meteliä, ja ne, jotka sinua vihaavat, nostavat päänsä. He punovat kavalia juonia sinun kansaasi vastaan ja pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan. He ovat sanoneet: Tulkaa, hävittäkäämme heidät kansakuntana, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta. Sillä he ovat yksimielisesti pitäneet neuvoa; he ovat liittoutuneet sinua vastaan: Edomin majat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset, Gebal, Ammon ja Amalek, filistealaiset ynnä Tyyron asukkaat; Assurkin on liittynyt heihin, he ovat tukeneet Lootin lapsia. Sela. Psalmit 83:1–8.