Jakeen neljäkymmentä kätketty historia - numero kolmekymmentäkaksi

Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta profeetta Daniel on puhunut, seisovan pyhässä paikassa — joka tämän lukee, se ymmärtäköön —. Matteus 24:15.

“Vaikka nämä profetiat saivat osittaisen täyttymyksen Jerusalemin hävityksessä, ne soveltuvat vielä suoranaisemmin viimeisiin päiviin.

”Seisomme suurten ja juhlallisten tapahtumien kynnyksellä. Profetia täyttyy nopeasti. Herra on ovella. Pian avautuu edessämme ajanjakso, joka on musertavan merkityksellinen kaikille eläville. Menneisyyden kiistat herätetään jälleen henkiin; uusia kiistoja syntyy. Näitä maailmassamme toteutuvia tapahtumia ei ole vielä edes osattu kuvitella.” Testimonies, osa 5, s. 753.

Sinä myös, ihmislapsi, ota itsellesi tiili ja aseta se eteesi, ja piirrä siihen kaupunki, nimittäin Jerusalem. Ja piirity sitä vastaan ja rakenna sitä vastaan varustus, ja luo sitä vastaan valli; aseta myös leiri sitä vastaan ja aseta muurinmurtajat sitä vastaan joka puolelle. Ota lisäksi itsellesi rautapannu ja aseta se rautaiseksi muuriksi itsesi ja kaupungin välille; ja käännä kasvosi sitä vastaan, niin se joutuu piiritetyksi, ja sinun on piiritettävä sitä. Tämä olkoon merkkinä Israelin heimolle.

Asetu myös vasemmalle kyljellesi ja pane Israelin heimon syntivelka sen päälle; niin monen päivän ajan kuin makaat sillä kyljelläsi, sinun on kannettava heidän syntivelkaansa. Sillä minä olen pannut sinun kannettavaksesi heidän syntivelkansa vuodet päivien luvun mukaan, kolmesataayhdeksänkymmentä päivää; niin sinun on kannettava Israelin heimon syntivelkaa. Ja kun olet täyttänyt ne, asetu jälleen oikealle kyljellesi, ja sinun on kannettava Juudan heimon syntivelkaa neljäkymmentä päivää: minä olen määrännyt sinulle yhden päivän kutakin vuotta kohti. Sentähden käännä kasvosi Jerusalemin piiritystä kohti, paljasta käsivartesi ja profetoi sitä vastaan. Ja katso, minä panen sinut köysiin, ettet voi kääntyä kyljeltäsi toiselle, ennen kuin olet päättänyt piirityksesi päivät. Hesekiel 4:1–8.

Ihmislapsi, sinä asut niskoittelevan heimon keskellä, jolla on silmät nähdä, mutta eivät näe, ja korvat kuulla, mutta eivät kuule; sillä he ovat niskoitteleva heimo. Sentähden, ihmislapsi, hanki itsellesi muuttajan varusteet ja muuta päivällä heidän nähtensä; muuta paikastasi toiseen paikkaan heidän nähtensä: ehkä he huomaavat, vaikka ovatkin niskoitteleva heimo. Tuo sitten varusteesi päivällä heidän nähtensä, niin kuin muuttajan varusteet; ja lähde itse illalla heidän nähtensä, niin kuin ne, jotka lähtevät pakkosiirtolaisuuteen. Murra heidän nähtensä reikä muuriin ja vie tavarasi siitä ulos. Kanna ne harteillasi heidän nähtensä ja vie ne ulos hämärissäsi; peitä kasvosi, ettet näkisi maata, sillä minä olen asettanut sinut merkiksi Israelin heimolle. Hesekiel 12:2–6.

Ihmislapsi, eikö Israelin heimo, tuo niskoitteleva heimo, ole sanonut sinulle: Mitä sinä teet? Sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Tämä ennustus koskee ruhtinasta Jerusalemissa ja koko Israelin heimoa, joka on heidän keskellänsä. Sano: Minä olen teidän merkkinne; niin kuin minä olen tehnyt, niin on heille tehtävä: heidän on lähdettävä pois ja mentävä pakkosiirtolaisuuteen. Hesekiel 12:9–11.

”Kukin muinaisista profeetoista puhui vähemmän omaa aikaansa kuin meidän aikaamme varten, niin että heidän profetoimisensa on voimassa meitä varten. ’Mutta tämä kaikki tapahtui heille esikuvallisesti, ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailman aikakausien loppu on tullut.’ 1. Korinttolaiskirje 10:11. ’Eivät he palvelleet itseänsä, vaan meitä niillä, jotka nyt on teille ilmoitettu niiden kautta, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat julistaneet teille evankeliumia; ja siihen enkelit halajavat katsahtaa.’ 1. Pietarin kirje 1:12....”

”Raamattu on koonnut ja sitonut yhteen aarteensa tätä viimeistä sukupolvea varten. Kaikki Vanhan testamentin historian suuret tapahtumat ja juhlalliset toimitukset ovat toistuneet ja toistuvat seurakunnassa näinä viimeisinä päivinä.” Selected Messages, kirja 3, 338, 339.

Ja jälleen yhdeksäntenä vuonna, kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, tuli minulle Herran sana, joka sanoi: Ihmislapsi, kirjoita itsellesi muistiin tämän päivän nimi, juuri tämän saman päivän; Baabelin kuningas ryhtyi juuri tänä samana päivänä Jerusalemia vastaan.

Ja lausu kapinallinen heimoväki vertaus, ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Pane pata tulelle, pane se, ja kaada siihen myös vettä. Kokoa siihen sen kappaleet, kaikki hyvät kappaleet, reisi ja lapa; täytä se valioluuilla. Ota lauman valio-osa, ja polta myös luita sen alla, ja anna sen kiehua oikein hyvin, ja keittäkööt sen luut siinä. Sentähden näin sanoo Herra, Herra: Voi verikaupunkia, pataa, jossa sen kuona on ja jonka kuona ei ole siitä lähtenyt! Ota siitä ulos kappale kappaleelta; älköön arpa langetko sen osalle. Sillä hänen verensä on hänen keskellänsä; hän pani sen paljaan kallion laelle; ei hän vuodattanut sitä maahan peittääkseen sitä tomulla; että se nostattaisi kiivastuksen kostoa toimittamaan; minä olen pannut hänen verensä paljaan kallion laelle, ettei sitä peitettäisi.

Sentähden näin sanoo Herra Jumala: Voi verikaupunkia! Minä teen rovioläjänkin suureksi. Kasatkaa puita, sytyttäkää tuli, kypsentäkää liha, maustakaa se hyvin, ja antakaa luiden palaa. Sitten asettakaa pata tyhjänä sen hiilille, että sen vaski kuumenisi ja hehkuisi ja että sen saastaisuus sulaisi siinä, että sen kuona kuluisi loppuun. Turhaan se on vaivannut itseään; sen runsas kuona ei lähtenyt siitä pois: sen kuona joutukoon tuleen. Sinun saastassasi on irstaus; koska minä puhdistin sinua, etkä puhdistunut, et enää puhdistu saastastasi, ennen kuin minä annan kiivauteni asettua sinuun. Minä, Herra, olen puhunut: niin on tapahtuva, ja minä teen sen; minä en hellitä enkä säästä enkä kadu; sinun tiesi mukaan ja tekojesi mukaan sinut tuomitaan, sanoo Herra Jumala.

Ja Herran sana tuli minulle, sanoen: Ihmislapsi, katso, minä otan sinulta silmäisi ilon äkillisellä iskulla; älä kuitenkaan sure äläkä itke, älköötkä kyyneleesi vuotako. Huokaile ääneti, älä vietä surua kuolleen tähden; sido päähineesi päähäsi ja pane kenkäsi jalkaasi, älä peitä huuliasi äläkä syö ihmisten leipää. Niin minä puhuin kansalle aamulla, ja illalla vaimoni kuoli; ja minä tein aamulla niin kuin minun oli käsketty tehdä. Ja kansa sanoi minulle: Etkö kerro meille, mitä nämä asiat meille merkitsevät, kun sinä teet näin?

Niin minä vastasin heille: Herran sana tuli minulle sanoen: Puhu Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä saastutan pyhäkköni, teidän voimananne loiston, silmienne ilon ja sen, mitä sielunne säälii; ja teidän poikanne ja tyttärenne, jotka olette jättäneet, kaatuvat miekkaan. Ja teidän on tehtävä niin kuin minä olen tehnyt: te ette saa peittää huulianne ettekä syödä ihmisten leipää. Ja päähineenne olkoot päässänne ja kenkänne jaloissanne: te ette saa valittaa ettekä itkeä; vaan te kuihdutte pois pahuutenne tähden ja huokailette toinen toisellenne. Näin Hesekiel on teille merkkinä: kaiken sen mukaan, mitä hän on tehnyt, teidän on tehtävä; ja kun tämä tapahtuu, te tiedätte, että minä olen Herra, Herra. Hesekiel 24:1–24.

”Kun Kristus katseli alas Öljymäen harjalta, Hän näki tämän asiantilan vallitsevan jokaisessa seurakunnassa. Varoitukset ulottuvat kaikkiin, jotka kulkevat Jerusalemin kansan jalanjäljissä, kansan, jolla oli niin suuri valo. Tämä kansa on edessämme varoituksena. Hylätessään Jumalan varoitukset meidän aikanamme ihmiset toistavat Jerusalemin synnin. Herra näkee sen, mitä inhimillinen toimija ei näe eikä tahdo nähdä—kaiken inhimillisen juonittelun lopputuloksen Battle Creekissä. Hän on tehnyt kaiken, mitä Jumala voi tehdä. Hän on väläyttänyt valoa kansan silmien eteen, ettei heidän syntinsä saavuttaisi sitä rajaa, jossa parannusta ei enää voida tuntea. Mutta pitkällisen vanhurskaista ja oikeista periaatteista luopumisen kautta ihmiset ovat saattaneet itsensä tilaan, jossa valoa ja totuutta, oikeutta ja laupeutta, ei havaita. Tämä menettelytapa on tullut osaksi heidän omaa luontoaan.” Testimonies, osa 8, s. 68.

Näin Hesekiel on oleva teille merkkinä: kaiken sen mukaan, mitä hän on tehnyt, teidän on tehtävä; ja kun tämä tapahtuu, te saatte tietää, että minä olen Herra, Herra. Ja sinä, ihmislapsi, eikö totisesti sinä päivänä, jona minä otan heiltä pois heidän väkevyytensä, heidän kunniansa ilon, heidän silmiensä ihanuuden ja sen, mihin he mielensä kiinnittävät, heidän poikansa ja tyttärensä, eikö sinä päivänä luoksesi tule pelastunut saattamaan tätä sinun korviesi kuultavaksi? Sinä päivänä sinun suusi avataan sille, joka on pelastunut, ja sinä puhut etkä enää ole mykkä; niin sinä olet oleva heille merkkinä, ja he saavat tietää, että minä olen Herra. Hesekiel 24:24–27.

Mutta niin kuin olivat Nooan päivät, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niin kuin niinä päivinä ennen vedenpaisumusta syötiin ja juotiin, naitiin ja naitettiin, siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä he tienneet, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja tempasi heidät kaikki pois, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. Matteus 24:37–39.

Myös Eenok, seitsemäs Aadamista, profetoi heistä sanoen: Katso, Herra tulee pyhiensä kymmenientuhansien kanssa tuomitsemaan kaikki ja näyttämään toteen kaikille heidän joukossaan oleville jumalattomille kaikki heidän jumalattomat tekonsa, jotka he ovat jumalattomasti tehneet, sekä kaikki kovat puheet, joita jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet. Juud. 1:14, 15.

Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta; ja sillä oli kaksi sarvea niin kuin karitsalla, ja se puhui niin kuin lohikäärme. Ilmestys 13:11.

Ja Herra avasi aasin suun, ja se sanoi Bileamille: Mitä minä olen sinulle tehnyt, että olet lyönyt minua nämä kolme kertaa? Ja Bileam sanoi aasille: Koska olet pitänyt minua pilkkanasi; jos minulla nyt olisi miekka kädessäni, tappaisin sinut paikalla. Ja aasi sanoi Bileamille: Enkö minä ole sinun aasisi, jolla olet ratsastanut siitä asti, kun olen ollut sinun, aina tähän päivään saakka? Olenko minä koskaan ennen ollut tällainen sinua kohtaan? Ja hän sanoi: En. 4. Moos. 22:28–30.

Sillä näky odottaa vielä määrättyä aikaa, mutta lopussa se puhuu eikä valhettele: vaikka se viipyisi, odota sitä, sillä varmasti se toteutuu, eikä se viivästy. Habakuk 2:3.

Miksi minun kipuni on ainainen ja haavani parantumaton, joka ei suostu paranemaan? Oletko sinä minulle tyystin kuin petollinen puro, kuin vedet, jotka ehtyvät? Sentähden näin sanoo Herra: Jos sinä palaat, niin minä annan sinun palata takaisin, ja sinä saat seistä minun edessäni; ja jos erotat kalliin halpaan sekoittuneesta, sinä saat olla minun suuni. He palatkoot sinun tykösi, mutta älä sinä palaa heidän tykönsä. Jeremia 15:18, 19.

Ja Sakarias sanoi enkelille: Mistä minä tämän tiedän? Sillä minä olen vanha mies, ja vaimoni on edistynyt iässä. Niin enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minut on lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman. Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene puhumaan siihen päivään asti, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät täytäntöön aikanaan.

Ja kansa odotti Sakariasta ja ihmetteli, että hän viipyi niin kauan temppelissä. Ja kun hän tuli ulos, hän ei voinut puhua heille; ja he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä, sillä hän viittoili heille ja jäi mykäksi. Luuk. 1:18–22.

Juudean kuninkaan Herodeksen päivinä eli eräs pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa; ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja hänen nimensä oli Elisabet. Ja he olivat molemmat vanhurskaita Jumalan edessä vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina. Mutta heillä ei ollut lasta, koska Elisabet oli hedelmätön, ja he olivat kumpikin jo iäkkäitä. Ja tapahtui, että hänen toimittaessaan papillista virkaansa Jumalan edessä osastonsa vuorojärjestyksen mukaan, hänen osakseen tuli papinviran tavan mukaan suitsuttaa, kun hän meni Herran temppeliin. Ja kaikki kansan paljous oli suitsutuksen aikana ulkopuolella rukoilemassa. Luuk. 1:5–10.

Ja hänelle ilmestyi Herran enkeli, seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella. Ja kun Sakarias näki hänet, hän hämmästyi, ja pelko valtasi hänet. Mutta enkeli sanoi hänelle: Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimeksi Johannes. Ja sinulla on oleva ilo ja riemu, ja monet iloitsevat hänen syntymästään. Sillä hän on oleva suuri Herran edessä, eikä hän juo viiniä eikä väkijuomaa; ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta asti. Ja monet Israelin lapsista hän kääntää Herran, heidän Jumalansa, tykö. Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääkseen isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, valmistaakseen Herralle valmistetun kansan. Ja Sakarias sanoi enkelille: Mistä minä tämän tiedän? Sillä minä olen vanha mies, ja vaimoni on tullut iälliseksi. Niin enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä; ja minut on lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämä ilosanoma. Luuk. 1:11–19.

Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennen kuin tulee Herran suuri ja peljättävä päivä. Ja hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata kirouksella. Malakia 4:5, 6.

Se joukko, joka ei tunne murhetta oman hengellisen taantumuksensa vuoksi eikä valita toisten syntejä, jää ilman Jumalan sinettiä. Herra antaa sanansaattajilleen, niille miehille, joilla on surma-aseet käsissään, tämän käskyn: ”Kulkekaa hänen jäljessään kaupungin halki ja surmatkaa; älköön silmänne säästäkö älkääkä armahtako; tappakaa perin pohjin vanhat ja nuoret, sekä neidot, pienet lapset ja naiset; mutta älkää lähestykö ainoatakaan miestä, jossa on merkki; ja alkakaa Minun pyhäköstäni. Niin he alkoivat vanhimmista miehistä, jotka olivat temppelin edessä.”

”Tässä näemme, että seurakunta — Herran pyhäkkö — oli ensimmäinen, joka tunsi Jumalan vihan iskun. Vanhimmat miehet, ne, joille Jumala oli antanut suuren valon ja jotka olivat seisoneet kansan hengellisten etujen vartijoina, olivat pettäneet heille uskotun tehtävän. He olivat omaksuneet kannan, ettei meidän tarvitse odottaa ihmeitä eikä Jumalan voiman silmiinpistävää ilmenemistä niin kuin entisinä päivinä. Ajat ovat muuttuneet. Nämä sanat vahvistavat heidän epäuskoaan, ja he sanovat: Herra ei tee hyvää eikä tee pahaa. Hän on liian armollinen käydäkseen kansansa kimppuun tuomiolla. Näin ”Rauha ja turvallisuus” on niiden miesten huuto, jotka eivät enää koskaan korota ääntään kuin pasuuna osoittaakseen Jumalan kansalle heidän rikkomuksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä. Nämä mykät koirat, jotka eivät tahtoneet haukkua, ovat niitä, jotka saavat tuntea loukatun Jumalan oikeudenmukaisen koston. Miehet, neidot ja pienet lapset kaikki hukkuvat yhdessä.” Testimonies, osa 5, s. 211.

Ja niiden päivien jälkeen hänen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi ja pysytteli piilossa viisi kuukautta sanoen: Näin on Herra tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin hän katsoi minun puoleeni ottaakseen pois häväistykseni ihmisten keskuudessa. Ja kuudentena kuukautena enkeli Gabriel lähetettiin Jumalan tyköä Galilean kaupunkiin, jonka nimi oli Nasaret. Luuk. 1:24–26.

Ja niinä päivinä Maria nousi ja meni kiireesti vuorimaahan, Juudan kaupunkiin, ja astui Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia. Ja tapahtui, että kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, lapsi hypähti hänen kohdussaan; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä. Ja hän puhkesi puhumaan suurella äänellä ja sanoi: Siunattu sinä olet vaimojen joukossa, ja siunattu on sinun kohtusi hedelmä. Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni? Sillä katso, niin pian kuin tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, lapsi hypähti ilosta minun kohdussani. Ja autuas se, joka uskoi, sillä se, minkä Herra on hänelle puhunut, on käyvä täytäntöön. Luuk. 1:39–45.

”Enkeleitä lähetettiin auttamaan taivaasta tullutta väkevää enkeliä, ja minä kuulin ääniä, jotka näyttivät kaikuvan kaikkialla: ’Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi osallisiksi hänen synneistään ettekä saisi osaanne hänen vitsauksistaan. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen vääryytensä.’ Tämä sanoma näytti olevan lisäys kolmanteen sanomaan, liittyen siihen samoin kuin keskiyön huuto liittyi toisen enkelin sanomaan vuonna 1844. Jumalan kirkkaus lepäsi kärsivällisten, odottavien pyhien yllä, ja he antoivat pelottomasti viimeisen juhlallisen varoituksen julistaen Babylonin lankeemuksen ja kutsuen Jumalan kansaa lähtemään siitä ulos, jotta he välttäisivät sen kauhistuttavan tuomion.” Early Writings, 277.

Mutta minä toimin nimeni tähden, ettei sitä häväistäisi pakanakansojen edessä, joiden keskellä he olivat, ja joiden silmien edessä minä tein itseni heille tunnetuksi johdattamalla heidät pois Egyptin maasta. Sentähden minä vein heidät pois Egyptin maasta ja johdatin heidät erämaahan. Ja minä annoin heille käskyni ja ilmoitin heille oikeuteni, joita noudattamalla ihminen saa elää.

Lisäksi minä annoin heille sapattini merkiksi minun ja heidän välillään, jotta he tietäisivät, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät. Mutta Israelin heimo niskuroi minua vastaan erämaassa: he eivät vaeltaneet minun käskyjeni mukaan, ja he hylkäsivät minun oikeuteni, joista ihminen, jos hän ne tekee, saa niistä elää; ja minun sapattini he suuresti saastuttivat. Silloin minä sanoin vuodatta­vani kiivauteni heidän päällensä erämaassa hävittääkseni heidät. Mutta minä toimin nimeni tähden, ettei sitä olisi saastutettu pakanain silmien edessä, joiden nähden minä vein heidät pois. Minä myös kohotin käteni heille erämaassa, etten veisi heitä siihen maahan, jonka olin heille antanut, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa ja joka on kaikkien maiden kaunistus. Sillä he hylkäsivät minun oikeuteni eivätkä vaeltaneet minun käskyjeni mukaan, vaan saastuttivat minun sapattini; sillä heidän sydämensä kulki heidän epäjumaliensa perässä. Kuitenkin minun silmäni säästi heidät, niin etten hävittänyt heitä enkä tehnyt heistä loppua erämaassa. Mutta minä sanoin heidän lapsillensa erämaassa: Älkää vaeltako isienne käskyjen mukaan älkääkä noudattako heidän oikeuksiansa älkääkä saastuttako itseänne heidän epäjumalillansa. Minä olen Herra, teidän Jumalanne; vaeltakaa minun käskyjeni mukaan ja pitäkää minun oikeuteni ja tehkää ne. Ja pyhittäkää minun sapattini, niin että ne ovat merkkinä minun ja teidän välillänne, jotta tietäisitte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne. Hesekiel 20:9–20.

Silloin tuli minun luokseni muutamia Israelin vanhimpia, ja he istuivat eteeni. Ja minulle tuli Herran sana, joka sanoi: Ihmislapsi, nämä miehet ovat pystyttäneet epäjumalansa sydämeensä ja asettaneet pahuutensa kompastuskiven kasvojensa eteen: antaisinko minä heidän lainkaan kysyä minulta? Sentähden puhu heille ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Jokainen Israelin heimon mies, joka pystyttää epäjumalansa sydämeensä ja asettaa pahuutensa kompastuskiven kasvojensa eteen ja tulee profeetan luo, hänelle minä, Herra, vastaan hänen monien epäjumaliensa mukaan, jotta minä saisin Israelin heimon kiinni heidän omasta sydämestään, koska he ovat kaikki vieraantuneet minusta epäjumaliensa tähden.

Sentähden sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: Tehkää parannus ja kääntykää pois epäjumalistanne, ja kääntäkää kasvonne pois kaikista kauhistuksistanne. Sillä jokainen Israelin heimosta tai muukalainen, joka asuu Israelissa, joka erottautuu minusta ja pystyttää epäjumalansa sydämeensä ja asettaa syntivelkansa kompastuskiven kasvojensa eteen ja tulee profeetan luo kysymään häneltä minusta, hänelle minä, Herra, vastaan itse. Ja minä käännän kasvoni sitä miestä vastaan ja teen hänestä tunnusmerkin ja sananlaskun, ja minä hävitän hänet kansani keskeltä; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra. Ja jos profeetta petetään, kun hän on puhunut jotakin, niin minä, Herra, olen pettänyt sen profeetan, ja minä ojennan käteni häntä vastaan ja hävitän hänet kansani Israelin keskeltä. Ja he saavat kantaa pahat tekonsa: profeetan rangaistus on oleva samanlainen kuin sen rangaistus, joka kysyy häneltä; jotta Israelin heimo ei enää eksyisi pois minusta eikä enää saastuisi kaikilla rikkomuksillaan, vaan että he olisivat minun kansani ja minä olisin heidän Jumalansa, sanoo Herra, Herra. Hesekiel 14:1–11.

Ja maan halki kulkevat matkamiehet, kun joku näkee ihmisen luun, pystyttää sen viereen merkin, kunnes hautaajat ovat haudanneet sen Hamon-Googin laaksoon. Ja myös kaupungin nimi on oleva Hamona. Näin he puhdistavat maan. Hesekiel 39:15, 16.

Lisäksi minä teen heidän kanssaan rauhanliiton; se on oleva iankaikkinen liitto heidän kanssaan. Ja minä asetan heidät paikoilleen, teen heidät lukuisiksi ja asetan pyhäkköni heidän keskellensä iankaikkisesti. Myös minun majani on oleva heidän kanssaan; niin, minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Ja pakanat tulevat tietämään, että minä, Herra, pyhitän Israelin, kun minun pyhäkköni on oleva heidän keskellänsä iankaikkisesti. Hesekiel 37:26–28.