Jakeen neljäkymmentä salattu historia - numero kolmekymmentäneljä

Josiah Litch esitti vuonna 1838 jakeessa kymmenen kuvatun islamin sanoman jakeessa viisitoista ilmoitetun ajan yhteydessä. Tuolloin eräät profetian osat olivat Litchiltä kätkössä. Elokuun 1. päivään 1840 mennessä Litch oli julkaissut perusteellisemman esityksen, joka perustui siihen, mitä hänelle oli vuoden 1838 jälkeen paljastettu ”viiden kuukauden” sanomasta. Vuonna 1838 osa Ilmestyskirjan yhdeksännen luvun ”viiden kuukauden” sanomasta oli ollut Litchiltä kätkössä. Viiden kuukauden profetian kätketyn osan sinetti avattiin Litchille ennen vuotta 1840, ja sinetin avaaminen sai aikaan Jumalan voiman ilmenemisen vuosina 1840–1844.

Viidennen jakeen viisi kuukautta olivat kätkettyinä vuoteen 2026 asti. Kun Elisabet tuli esiin oltuaan viisi kuukautta piilossa, Maria liittyi hänen seuraansa. Maria yhdistää viiden kuukauden piilossaolon vertaukseen kymmenestä neitsyestä, sillä toisin kuin Elisabet Maria oli raskaana oleva neitsyt, kun taas Elisabet oli raskaana oleva nainen, jonka lastensaanti-ikä oli jo ohi. Molemmat syntymät olivat omalla tavallaan ihmeitä, mutta Maria oli neitsyt. Kaikki profeetat puhuvat maailmanlopusta, ja ne neitsyet, joita Maria edustaa viimeisinä päivinä, ovat ne viisi viisasta neitsyttä, jotka muodostavat kolmannen enkelin filadelfialaisen liikkeen ja joiden lukumäärä on sataneljäkymmentäneljätuhatta. Elisabet ja Maria kohtaavat kuudentena kuukautena Elisabetin viiden kuukauden piilossaolon jälkeen. Viidennen jakeen viisi kuukautta olivat kätkettyinä vuoteen 2026 asti.

Kun Johannes syntyi, Maria palasi Nasaretiin, eikä Sakarias ollut enää mykkä. Maria oli Elisabetin luona siihen asti, kunnes ovi sulkeutui sunnuntailain kohdalla, jolloin profetia puhuu. Sakarias on alfan virstanpylväs, joka tehdään mykäksi, ja myös omegan virstanpylväs, joka puhuu poikansa syntyessä. Sakarias on alussa ja lopussa ja edustaa sekä ensimmäistä että kolmatta enkeliä. Elisabet on toisen enkelin sanoma, ja Maria on keskiyön huudon sanoma, joka liittyy Elisabetiin viisi kuukautta kestäneen piilossaolon päättyessä.

Nooan kahdeksanhenkinen perhe oli kätkettynä arkissa viisi kuukautta, ja sitten arkki pysähtyi Araratin vuorelle. Keskiyön huuto liittyi toiseen enkeliin Exeterissä ja jatkui siihen asti, kunnes ovi sulkeutui 22. lokakuuta 1844, jolloin vertaus kymmenestä neitsyestä täyttyi. Maria liittyi Elisabetin seuraan Exeterissä ja pysyi hänen luonaan Johanneksen syntymään asti.

Litchiltä vuonna 1838 kätketty sanoma oli ”viiden kuukauden” sanoma. Viiden kuukauden kätkemistä kuvaavat arkissa olleet kahdeksan ihmistä; se on Elisabetin pysyminen kätkössä raskautensa viiden ensimmäisen kuukauden ajan. Kyse oli siitä, että Herra piti kättään viiden kuukauden yllä vuonna 1838, kunnes Hän siirsi kätensä pois viiden kuukauden päältä ja salli Litchin julkaista päivämäärän kymmenen päivää ennen sen täyttymistä. Kun viiden kuukauden sanoman sinetti avataan viimeisinä päivinä, kuten sitä nyt esitetään, olette 12.–17. elokuuta 1844 pidetyn Exeterin leirikokouksen kuuden päivän kohdalla, joita seurasi kuusikymmentäkuusi päivää 22. lokakuuta 1844 suljetulle ovelle asti. Päiviä oli seitsemänkymmentäkaksi, mutta kun ne asetetaan profeetalliselle linjalle ja merkkipaalut sitten erotellaan, voidaan nähdä, että Exeterin leirikokouksen kuvaama piirityksen merkki oli kuusi päivää, joita seurasi kuusikymmentäkuusi päivää suljetulle ovelle asti. Profeetallisesti ajanjakso esitetään muodossa 6 6 6.

Piirityksen historiaa, jota Exeteristä lokakuun 22. päivään ulottuva ajanjakso kuvaa, edustaa Kainin kuudennen sukupolven Lemek. Ovi suljetaan heti sen jälkeen, kun viiden kuukauden profetian sinetti avataan. Se sulkeutuu asteittain, mutta adventismin osalta tämä asteittainen sulkeutuminen alkoi syyskuun 11. päivänä ja päättyy piiritykseen. Kun piiritys alkaa, ilmennät joko Kainin suvun Lemekin tai Setin suvun Lemekin luonnetta. Tuon historian luku on Kainin suvun Lemekin osalta 6 6 6, ja Setin suvun Lemekin ja voittavan seurakunnan luku on 7 7 7.

Kahden Lemekin sekä lukujen 666 tai 777 edustamat kaksi luonnetta alkavat ilmetä niiden tapahtumien myötä, jotka nostavat adventismin julkisen huomion kohteeksi, kun herää kysymys siitä, miksi adventistit vaikenivat Nashvillen tulipalloja koskevasta varoituksesta. Kärjistyvä kiista muodostuu havainnolliseksi ennakkokuvaksi pian voimaan tulevan sunnuntailain suljetusta ovesta, jonka esikuvana olivat ramppia pitkin arkkiin nousevat eläimet. Tämän voimistuvan, silmin havaittavan varoituksen esikuvina olivat myös Elian kokemus Karmelvuorella ja vuoden 1844 milleriläinen liike.

Kaupungin tuhoutumiseen päättyvän piirityksen profeetallinen rakenne kuvaa ajanjaksoa, joka alkaa merkistä ja päättyy merkkiin. Se kuvaa ajanjaksoa ja ajankohtaa. Kuvan muodostumisen ajanjaksoa kuvataan monin eri tavoin. Jokainen tämänkaltainen profeetallinen rakenne innoitetussa todistuksessa on esikuva pedon kuvan koetusajasta, joka huipentuu pedon merkkiin.

Ajanjakso kuvaa pedolle tehtävän ja petoa esittävän kuvan muodostumista; pedon merkki tehdään pakolliseksi, kun muodostumassa ollut kuva saavuttaa vaiheen, jossa se voi puheellaan saattaa sunnuntailain voimaan. Nebukadnessar toimi Rooman vallan merkin esikuvana, kun Jerusalem hävitettiin. Olipa kyse Babylonista tai Roomasta, piirityksen rakenne korostaa pohjoisen kuninkaan merkitystä viimeisinä päivinä. Orhanin piiritys vuosina 1333–1337 ja 27. heinäkuuta 1449 alkanut, Konstantinopolin piiritykseen vuonna 1453 päättynyt nelivuotiskausi eivät ainoastaan toimi 11. elokuuta 1840 alkaneen ja 22. lokakuuta 1844 päättyneen ajanjakson esikuvina, vaan nämä piiritykset korostavat myös islamin roolia Raamatun profetian itätuulen lapsina. Pohjoisen kuninkaan (Babylonin tai Rooman) ja itätuulen teemana ovat Danielin kirjan jakeen 11:45 ”sanomat idästä ja pohjoisesta”.

Heinäkuun 27. päivästä 1449 Konstantinopolin piiritykseen vuonna 1453 ulottuvat neljä vuotta eivät osoita ainoastaan nelivuotista ajanjaksoa, vaan kun mukaan luetaan Johannes Palaiologoksen kuolema vuonna 1448, ajanjakso esitetään myös viisivuotisena.

Rakenne on nähtävissä sekä Jerusalemin molemmissa hävityksissä että Nooan vedenpaisumuksessa. Se on nähtävissä ensimmäisessä pääsiäisessä Egyptissä, jolloin surmanenkelin oli nähtävä veren merkki ovessa, joka johti faraon ja hänen sotajoukkonsa mereen, kunnes itätuulet päästettiin valloilleen ja vedet sulkivat luvattuun maahan johtavan oven. Rakenne on nähtävissä Pergamonin seurakunnan alfahistoriassa vuodesta 313 aina ensimmäiseen, vuonna 321 annettuun sunnuntailakiin saakka, ja se on nähtävissä Pergamonin omegahistoriassa Justinianuksen vuonna 533 antamasta dekreetistä aina vuoden 538 sunnuntailakiin saakka. Pergamonin kohdalla merkki on joko edikti tai dekreetti, mutta kumpikin aloittaa ajanjakson, joka huipentuu sunnuntailakiin.

Hesekielin Jerusalemin piiritystä ja hävitystä koskeva rakenne ulottui vuodesta 587 eKr. vuoteen 586 eKr.: inklusiivisesti laskettuna kaksi vuotta ja eksklusiivisesti laskettuna 1,5 vuotta. Toista profetian piiritysrakennetta edustaa niin ikään Panionin sotaretken kahden vuoden ajanjakso, johon kuuluivat Panionin taistelu vuonna 200 eKr. ja Sidonin piiritys vuonna 198 eKr. Hesekielin vaimon kuolema vastaa Lemekin kuolemaa, Johannes Palaiologoksen kuolemaa ja Panionin taistelua.