Caesarea Philippi to Caesarea Maritima represents the period from the third to the ninth hour, which is divided at the sixth hour. The division of Caesarea to Caesarea was the Mount of Transfiguration. The Mount of Transfiguration aligns two other lines to the waymark of three steps that precedes the Pentecostal Sunday law by five days.
Caesarea Philippi Caesarea Maritimaan kuvaa ajanjaksoa kolmannesta hetkestä yhdeksänteen hetkeen, joka jakautuu kuudennella hetkellä. Caesareasta Caesareaan ulottuvan jaon muodosti Kirkastusvuori. Kirkastusvuori asettaa kaksi muuta linjaa yhdenmukaisiksi sen kolmen askeleen tienviitan kanssa, joka edeltää helluntailaista sunnuntailakia viidellä päivällä.
At the Mount, God the Father spoke a second time. The first time He spoke was at Christ’s baptism, the last time was just before the cross.
Vuorella Isä Jumala puhui toisen kerran. Ensimmäisen kerran Hän puhui Kristuksen kasteessa, viimeisen kerran juuri ennen ristiä.
Now is my soul troubled; and what shall I say? Father, save me from this hour: but for this cause came I unto this hour. Father, glorify thy name. Then came there a voice from heaven, saying, I have both glorified it, and will glorify it again. The people therefore, that stood by, and heard it, said that it thundered: others said, An angel spake to him. John 12:27–29.
Nyt minun sieluni on järkytetty; ja mitä minä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä; mutta sitä varten minä olen tullut tähän hetkeen. Isä, kirkasta nimesi. Silloin taivaasta tuli ääni, joka sanoi: Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä uudelleen kirkastava. Niin kansa, joka seisoi siinä ja kuuli sen, sanoi, että oli ukkostanut; toiset sanoivat: Enkeli puhui hänelle. Joh. 12:27–29.
God glorifies His name when He seals the one hundred and forty-four thousand and writes upon them His name.
Jumala kirkastaa nimensä, kun Hän sinetöi ne sata neljäkymmentäneljätuhatta ja kirjoittaa heihin nimensä.
Him that overcometh will I make a pillar in the temple of my God, and he shall go no more out: and I will write upon him the name of my God, and the name of the city of my God, which is new Jerusalem, which cometh down out of heaven from my God: and I will write upon him my new name. He that hath an ear, let him hear what the Spirit saith unto the churches. Revelation 3:12, 13.
Sen, joka voittaa, minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän enää koskaan lähde sieltä ulos; ja minä kirjoitan hänen päällensä Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, sekä oman uuden nimeni. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille. Ilmestys 3:12, 13.
At the Mount of Transfiguration, Peter, James and John were the only disciples present, as they were at the resurrection of Jairus’ daughter and also again at Gethsemane. Gethsemane, like unto the Father speaking in John twelve—came just before the cross. Gethsemane means “oil press,” identifying the oil test of the virgins. Gethsemane is the “crisis” that brings the soul “face to face with death,” and the wise virgins pass the test, for in the second temple test they came face to face with life, as Jesus taught “face to face” for thirty days.
Kirkastusvuorella Pietari, Jaakob ja Johannes olivat ainoat läsnä olleet opetuslapset, niin kuin he olivat myös Jairuksen tyttären ylösnousemuksessa ja jälleen Getsemanessa. Getsemane, samoin kuin Isän puhe Johanneksen evankeliumin kahdennessatoista luvussa, tuli juuri ennen ristiä. Getsemane merkitsee ”öljypuristamoa”, mikä osoittaa neitsyiden öljykoetuksen. Getsemane on se ”kriisi”, joka tuo sielun ”kasvoista kasvoihin kuoleman kanssa”, ja viisaat neitsyet läpäisevät koetuksen, sillä toisen temppelin koetuksessa he tulivat kasvoista kasvoihin elämän kanssa, niin kuin Jeesus opetti ”kasvoista kasvoihin” kolmenkymmenen päivän ajan.
The first time the Father spoke was at Christ’s baptism and the first time He exclusively took Peter, James and John was when the twelve-year-old daughter of Jairus was resurrected. The resurrection of the twelve-year-old virgin aligns with the baptism of Christ, which symbolizes the power of the resurrection. The resurrection of Jairus’s daughter aligns with the baptism of Christ and Caesarea Philippi. Gethsemane and the troubling of Christ when the Father spoke just before the cross align with Caesarea Maritima.
Ensimmäinen kerta, jolloin Isä puhui, oli Kristuksen kasteessa, ja ensimmäinen kerta, jolloin Hän otti mukaansa yksinomaan Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, oli silloin, kun Jairuksen kaksitoistavuotias tytär herätettiin kuolleista. Kaksitoistavuotiaan neitsyen ylösnousemus vastaa Kristuksen kastetta, joka symboloi ylösnousemuksen voimaa. Jairuksen tyttären ylösnousemus vastaa Kristuksen kastetta ja Kesarea Filippia. Getsemane ja Kristuksen järkkyminen, kun Isä puhui juuri ennen ristiä, vastaavat Kesarea Maritimaa.
Line upon line Peter represents the one hundred and forty-four thousand who are sealed at Caesarea Philippi, when Simon Barjona’s name is changed to Peter. Once sealed at Panium, which is Caesarea Philippi, Peter goes to the sixth hour of the Mount, where he is lifted up as an ensign as he continues on to answer the call of Cornelius at Caesarea Maritima. At Caesarea Philippi Peter leaves the Exeter camp meeting with the seal of God and the message of the Midnight Cry to proclaim. The message of Islam as represented by the feast of trumpets carries Peter on to Caesarea by the sea. The message of Islam lifts up Peter to the view of the world, for Peter has predicted the prophetic arrival of Islam in advance of the feast of trumpets.
Rivi riviltä Pietari edustaa niitä sataaneljääkymmentäneljää tuhatta, jotka sinetöidään Kesareassa Filippin luona, kun Simon Barjonan nimi muutetaan Pietariksi. Kerran Paniumissa, joka on Kesarea Filippi, sinetöitynä Pietari menee vuoren kuudenteen hetkeen, missä hänet korotetaan tunnusmerkiksi hänen jatkaessaan vastatakseen Korneliuksen kutsuun Kesarea Maritimassa. Kesareassa Filippin luona Pietari lähtee Exeterin leirikokouksesta mukanaan Jumalan sinetti ja julistettavakseen keskiyön huudon sanoma. Islamin sanoma, sellaisena kuin sitä edustaa pasuunansoiton juhla, vie Pietarin edelleen Kesareaan meren rannalle. Islamin sanoma korottaa Pietarin maailman nähtäväksi, sillä Pietari on ennalta ennustanut islamin profeetallisen saapumisen ennen pasuunansoiton juhlaa.
Behold, I will send you Elijah the prophet before the coming of the great and dreadful day of the Lord: And he shall turn the heart of the fathers to the children, and the heart of the children to their fathers, lest I come and smite the earth with a curse. Malachi 4:5, 6.
Katso, minä lähetän teille profeetta Elian ennen kuin tulee Herran suuri ja peljättävä päivä. Ja hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata kirouksella. Malakia 4:5, 6.
Line upon line the Elijah message is the message that is premised upon aligning the fathers with their children. Elijah was Father Miller, who illustrates his children. The one hundred and forty-four thousand are the children of William Miller, and to turn the hearts of Miller to his children is to align Millerite history with the history of Elijah, as well as John the Baptist with the messenger associated with the one hundred and forty-four thousand. An element of the alignment of these four lines is that in each of the testing histories of Elijah, John and Miller the only message of present truth—was the message which came through the messenger.
Rivi riviltä Elian sanoma on sanoma, joka perustuu isien saattamiseen sopusointuun lastensa kanssa. Elia oli Isä Miller, joka kuvastaa lapsiaan. Ne sataneljäkymmentäneljätuhatta ovat William Millerin lapset, ja kääntää Millerin sydämet hänen lastensa puoleen merkitsee saattaa milleriläinen historia sopusointuun Elian historian kanssa sekä Johannes Kastajan historian sen sanansaattajan kanssa, joka liittyy sataneljäkymmentäneljään tuhanteen. Yksi näiden neljän linjan yhteensovittamisen osatekijä on se, että Elian, Johanneksen ja Millerin kunkin koetuksen historiassa ainoa nykyhetken totuuden sanoma oli se sanoma, joka tuli sanansaattajan kautta.
And Elijah the Tishbite, who was of the inhabitants of Gilead, said unto Ahab, As the Lord God of Israel liveth, before whom I stand, there shall not be dew nor rain these years, but according to my word. 1 Kings 17:1.
Ja elialainen Elia, yksi Gileadin asukkaista, sanoi Ahabille: Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, jonka edessä minä seison, näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta, muutoin kuin minun sanani mukaan. 1. Kun. 17:1.
Sister White is clear that those who did not accept the message of John, who Jesus identified as Elijah, would not be benefitted by the teachings of Jesus, and also that those who rejected the message of Miller, as represented as the first angel’s message, could not be benefitted by the message of the second angel. Accompanying Elijah’s announcement that rain would only come at his command, was the ultimate test that included the command to choose between Elijah’s message or Baal’s message. The prophetic symbol of “how long” aligns Elijah’s Mount Carmel with the Sunday law.
Sisär White ilmaisee selvästi, että ne, jotka eivät ottaneet vastaan Johanneksen sanomaa, jonka Jeesus samasti Eliakseksi, eivät voineet hyötyä Jeesuksen opetuksista; samoin ne, jotka hylkäsivät Millerin sanoman, jota edustaa ensimmäisen enkelin sanoma, eivät voineet hyötyä toisen enkelin sanomasta. Elian ilmoitukseen siitä, että sade tulisi vain hänen käskystään, liittyi lopullinen koetus, johon sisältyi kehotus valita Elian sanoman tai Baalin sanoman välillä. Profeetallinen symboli ”kuinka kauan” yhdistää Elian Karmelinvuoren sunnuntailakiin.
So Ahab sent unto all the children of Israel, and gathered the prophets together unto mount Carmel. And Elijah came unto all the people, and said, How long halt ye between two opinions? if the Lord be God, follow him: but if Baal, then follow him. And the people answered him not a word. Then said Elijah unto the people, I, even I only, remain a prophet of the Lord; but Baal’s prophets are four hundred and fifty men. Let them therefore give us two bullocks; and let them choose one bullock for themselves, and cut it in pieces, and lay it on wood, and put no fire under: and I will dress the other bullock, and lay it on wood, and put no fire under: And call ye on the name of your gods, and I will call on the name of the Lord: and the God that answereth by fire, let him be God. And all the people answered and said, It is well spoken. 1 Kings 18:20–24.
Niin Ahab lähetti sanan kaikille Israelin lapsille ja kokosi profeetat Karmelinvuorelle. Ja Elia astui kaiken kansan eteen ja sanoi: Kuinka kauan te horjutte kahden mielipiteen välillä? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä; mutta jos Baal, seuratkaa häntä. Eikä kansa vastannut hänelle sanaakaan. Silloin Elia sanoi kansalle: Minä, juuri minä yksin, olen jäänyt jäljelle Herran profeetaksi; mutta Baalin profeettoja on neljäsataa viisikymmentä miestä. Annettakoon siis meille kaksi mullikkaa; ja valitkoot he itselleen toisen mullikan, paloitelkoot sen ja pankoott sen puiden päälle, mutta älkööt sytyttäkö tulta alle; ja minä valmistan toisen mullikan ja panen sen puiden päälle enkä sytytä tulta alle. Ja huutakaa te jumalainne nimeä, ja minä huudan Herran nimeä; ja se jumala, joka vastaa tulella, hän olkoon Jumala. Ja kaikki kansa vastasi ja sanoi: Hyvin puhuttu. 1. Kun. 18:20–24.
The test of Carmel was choosing between two messages. A test between true and false prophecy, and the messenger Elijah or the prophets who sat at Jezebel’s table. It was about the messenger and the message. In 1844, Carmel was repeated as the Lord brought about a test which manifested Miller as the true prophet, and Miller’s message as the dew and rain. The distinction between the true prophet and true message in contrast with the false prophet and the false message was represented at the Exeter camp meeting by the Exeter tent and the tent of the Watertown group. Two tabernacles representing the true in contrast with the false. The distinction made at Carmel and the history of 1844 is identified at Caesarea Philippi when Peter is sealed and lifted up to the Mount as an ensign. He is lifted up because he had claimed that his message was the only true message of the latter rain. He was lifted up when his prediction was fulfilled.
Karmelin koe oli valinta kahden sanoman välillä. Se oli koe toden ja väärän profetian sekä sanansaattaja Elian ja niiden profeettojen välillä, jotka istuivat Iisebelin pöydässä. Kysymys oli sanansaattajasta ja sanomasta. Vuonna 1844 Karmel toistui, kun Herra aikaansai kokeen, joka osoitti Millerin oikeaksi profeetaksi ja Millerin sanoman kasteeksi ja sateeksi. Ero oikean profeetan ja oikean sanoman sekä väärän profeetan ja väärän sanoman välillä esitettiin Exeterin leirikokouksessa Exeterin teltan ja Watertownin ryhmän teltan kautta. Kaksi majaa, jotka edustivat totta vastakohtana väärälle. Karmelissa tehty ero sekä vuoden 1844 historia tunnistetaan Kesarea Filippissä, kun Pietari sinetöidään ja korotetaan vuorelle lipuksi. Hänet korotettiin, koska hän oli väittänyt, että hänen sanomansa oli myöhäissateen ainoa oikea sanoma. Hänet korotettiin, kun hänen ennustuksensa täyttyi.
The feast of trumpets is the third and litmus test in the Pentecostal season and before the litmus test Peter identifies that Islam is to be loosed to mark the beginning of the proclamation of the Midnight Cry. The fulfillment of prophecy is what made the distinction between the Millerites and the Protestants, who represent the former covenant people who are being passed by. Elijah personally killed the false prophets, once the distinction between true and false was manifested. The distinction is made at the feast of trumpets, when a prediction of Islam is fulfilled.
Pasuunansoiton juhla on kolmas ja ratkaiseva koetinkivi helluntaikaudella, ja ennen tätä koetinkiveä Pietari osoittaa, että islam on päästettävä irti merkitsemään Keskiyön huudon julistuksen alkamista. Profetian täyttyminen on se, mikä teki eron milleriläisten ja protestanttien välillä, jotka edustavat entistä liittokansaa, joka ohitetaan. Elia surmasi henkilökohtaisesti väärät profeetat, kun ero toden ja valheen välillä oli tullut ilmi. Ero tehdään pasuunansoiton juhlassa, kun islamia koskeva ennustus täyttyy.
The Midnight Cry of Millerite history was a prediction that was corrected and thereafter fulfilled. It was fulfilled on October 22, 1844, whereas Miller’s original understanding of the Midnight Cry was the year 1843. Samuel Snow represents the correction of the message, and his message became known as the “true” Midnight Cry message.
Milleriläisen historian keskiyönhuuto oli ennustus, jota korjattiin ja joka sen jälkeen täyttyi. Se täyttyi 22. lokakuuta 1844, kun taas Millerin alkuperäinen käsitys keskiyönhuudosta oli vuosi 1843. Samuel Snow edustaa sanoman korjausta, ja hänen sanomansa tuli tunnetuksi ”todellisena” keskiyönhuudon sanomana.
1844 was an illustration of the distinction between the message of Miller and the message of the Protestants. In the testing process the Protestants were slain by Miller and they then became apostate Protestantism, the daughters of Rome, the priests of Jezebel. The distinction was manifested by either a reception or rejection of the prophetic message. With John and Miller the prophetic message exposed the false message of the former covenant people who were being passed by. Elijah’s message claimed there would be no rain except at his word, and after three and a half years the test of that claim was to be made manifest.
1844 oli havainnollistus Millerin sanoman ja protestanttien sanoman välisestä erosta. Koettelemisprosessissa protestantit surmattiin Millerin kautta, ja heistä tuli sitten luopioprotestantismi, Rooman tyttäret, Iisebelin papit. Ero tuli ilmi joko profeetallisen sanoman vastaanottamisen tai hylkäämisen kautta. Johanneksen ja Millerin kohdalla profeetallinen sanoma paljasti entisen liittokansan väärän sanoman, niiden, jotka sivuutettiin. Elian sanoma julisti, ettei sadetta tulisi muuten kuin hänen sanansa kautta, ja kolmen ja puolen vuoden kuluttua tuon väitteen koetus oli tuleva ilmeiseksi.
And it came to pass, when Ahab saw Elijah, that Ahab said unto him, Art thou he that troubleth Israel? And he answered, I have not troubled Israel; but thou, and thy father’s house, in that ye have forsaken the commandments of the Lord, and thou hast followed Baalim. Now therefore send, and gather to me all Israel unto mount Carmel, and the prophets of Baal four hundred and fifty, and the prophets of the groves four hundred, which eat at Jezebel’s table. 1 Kings 18:17–19.
Ja tapahtui, että kun Ahab näki Elian, Ahab sanoi hänelle: Oletko sinä se, joka saattaa Israelin onnettomuuteen? Hän vastasi: En minä ole saattanut Israelia onnettomuuteen, vaan sinä ja sinun isäsi huone, siinä että olette hylänneet Herran käskyt ja että sinä olet seurannut baaleja. Lähetä siis nyt sana ja kokoa minun luokseni koko Israel Karmelinvuorelle sekä Baalin profeetat, neljäsataa viisikymmentä, ja lehtojen profeetat, neljäsataa, jotka syövät Iisebelin pöydästä. 1. Kun. 18:17–19.
The distinction between the false and true, whether it be the messenger or the message was made in a testing process that included accusations against both the message and the messenger. Elijah was the one who was accused of troubling Israel, for his message had stopped the rain. Had it continued to rain in Israel, no issue about Elijah would have been raised. The issue was based upon Elijah’s prediction, and its fulfillment over the three and a half years.
Väärän ja aidon välinen ero, olipa kyse sanansaattajasta tai sanomasta, tuli ilmi koetusprosessissa, johon sisältyi syytöksiä sekä sanomaa että sanansaattajaa vastaan. Elia oli se, jota syytettiin Israelin saattamisesta onnettomuuteen, sillä hänen sanomansa oli pysäyttänyt sateen. Jos Israelissa olisi jatkanut satamista, mitään kysymystä Eliasta ei olisi nostettu esiin. Kysymys perustui Elian ennustukseen ja sen täyttymiseen kolmen ja puolen vuoden aikana.
When Peter is at the litmus test of Caesarea Philippi, which is the feast of trumpets, and also where the ass is loosed, the beginning of the message of the Midnight Cry is marked. Peter like unto Elijah, has just witnessed the confirmation of his prediction, and the distinction between the true and false has been demonstrated for all to see. The prediction’s confirmation is represented by the feast of trumpets—which is the litmus test. The prediction was typified by both 1840 and 1844, where a prediction is corrected and thereafter fulfilled. The corrected prediction of Josiah Litch empowered the first angel on August 11, 1840 and the prediction of the year 1843 by Miller was corrected by Snow.
Kun Pietari on Caesarea Philipin koetinkivessä, joka on pasuunajuhla ja myös paikka, jossa aasintamma päästetään irti, Keskellä yötä kajahtavan huudon sanoman alku merkitään. Pietari, Elian kaltainen, on juuri nähnyt ennustuksensa vahvistuksen, ja ero oikean ja väärän välillä on osoitettu kaikkien nähtäväksi. Ennustuksen vahvistus kuvataan pasuunajuhlalla — joka on koetinkivi. Ennustusta esikuvasivat sekä vuosi 1840 että vuosi 1844, jolloin ennustus oikaistaan ja sen jälkeen täyttyy. Josiah Litchin oikaistu ennustus valtuutti ensimmäisen enkelin 11. elokuuta 1840, ja Millerin ennustuksen vuodesta 1843 oikaisi Snow.
“In the year 1840 another remarkable fulfillment of prophecy excited widespread interest. two years before, Josiah Litch, one of the leading ministers preaching the second advent, published an exposition of Revelation 9, predicting the fall of the Ottoman Empire. According to his calculations, this power was to be overthrown . . . on the 11th of August, 1840, when the Ottoman power in Constantinople may be expected to be broken. And this, I believe, will be found to be the case.’
”Vuonna 1840 toinen huomattava profetian täyttyminen herätti laajaa mielenkiintoa. Kaksi vuotta aiemmin Josiah Litch, yksi toisen adventin johtavista saarnaajista, julkaisi Ilmestyskirjan 9. luvun selityksen, jossa hän ennusti Osmanien valtakunnan lankeemuksen. Hänen laskelmiensa mukaan tämän vallan oli määrä kukistua... 11. elokuuta 1840, jolloin ottomaanien vallan Konstantinopolissa voidaan odottaa murtuvan. Ja uskon, että tämän havaitaan pitävän paikkansa.”
“At the very time specified, Turkey, through her ambassadors, accepted the protection of the allied powers of Europe, and thus placed herself under the control of Christian nations. The event exactly fulfilled the prediction. When it became known, multitudes were convinced of the correctness of the principles of prophetic interpretation adopted by Miller and his associates, and a wonderful impetus was given to the advent movement. Men of learning and position united with Miller, both in preaching and in publishing his views, and from 1840 to 1844 the work rapidly extended.” The Great Controversy, 334, 335.
”Juuri määrättynä ajankohtana Turkki hyväksyi lähettiläittensä kautta Euroopan liittoutuneiden valtojen suojeluksen ja asettui siten kristittyjen kansakuntien valvonnan alaiseksi. Tapahtuma täytti ennustuksen täsmälleen. Kun tämä tuli tunnetuksi, monet vakuuttuivat niiden profeetallisen tulkinnan periaatteiden oikeellisuudesta, jotka Miller ja hänen työtoverinsa olivat omaksuneet, ja adventtiliike sai ihmeellisen sysäyksen. Oppineet ja yhteiskunnalliselta asemaltaan huomattavat miehet liittyivät Milleriin sekä hänen näkemystensä saarnaamisessa että niiden julkaisemisessa, ja vuodesta 1840 vuoteen 1844 työ laajeni nopeasti.” Suuri taistelu, 334, 335.
The prediction of Litch was about Islam, and the prediction of Snow was about the closed door. When Litch’s prediction was fulfilled, the methodology that established the message was accepted, and those who accepted the message “united” with the messenger. Both the message and the messenger was recognized in the fulfillment of the prediction. The prediction of Litch was about Islam, and the prediction of Snow was about the closed door.
Litchin ennustus koski islamia, ja Snow’n ennustus koski suljettua ovea. Kun Litchin ennustus täyttyi, sanoman vahvistanut menetelmä hyväksyttiin, ja ne, jotka hyväksyivät sanoman, ”yhdistyivät” sanansaattajaan. Sekä sanoma että sanansaattaja tunnistettiin ennustuksen täyttymyksessä. Litchin ennustus koski islamia, ja Snow’n ennustus koski suljettua ovea.
“I saw the people of God joyful in expectation, looking for their Lord. But God designed to prove them. His hand covered a mistake in the reckoning of the prophetic periods. Those who were looking for their Lord did not discover this mistake, and the most learned men who opposed the time also failed to see it. God designed that His people should meet with a disappointment. The time passed, and those who had looked with joyful expectation for their Saviour were sad and disheartened, while those who had not loved the appearing of Jesus, but embraced the message through fear, were pleased that He did not come at the time of expectation. Their profession had not affected the heart and purified the life. The passing of the time was well calculated to reveal such hearts. They were the first to turn and ridicule the sorrowful, disappointed ones who really loved the appearing of their Saviour. I saw the wisdom of God in proving His people and giving them a searching test to discover those who would shrink and turn back in the hour of trial.
”Näin Jumalan kansan iloisena odotuksessa, odottamassa Herraansa. Mutta Jumala oli tarkoittanut koetella heitä. Hänen kätensä peitti virheen profeetallisten ajanjaksojen laskennassa. Ne, jotka odottivat Herraansa, eivät havainneet tätä virhettä, eivätkä myöskään oppineimmat miehet, jotka vastustivat ajankohtaa, nähneet sitä. Jumala oli tarkoittanut, että Hänen kansansa kohtaisi pettymyksen. Aika kului umpeen, ja ne, jotka olivat odottaneet Vapahtajaansa iloisin odotuksin, olivat murheellisia ja masentuneita, kun taas ne, jotka eivät olleet rakastaneet Jeesuksen ilmestymistä, vaan omaksuneet sanoman pelosta, iloitsivat siitä, ettei Hän tullut odotettuna aikana. Heidän tunnustuksensa ei ollut vaikuttanut sydämeen eikä puhdistanut elämää. Ajan kuluminen oli omiaan paljastamaan sellaiset sydämet. He olivat ensimmäiset, jotka kääntyivät pois ja pilkkasivat murheellisia, pettyneitä niitä, jotka todella rakastivat Vapahtajansa ilmestymistä. Näin Jumalan viisauden siinä, että Hän koetteli kansaansa ja antoi sille läpitunkevan koetuksen paljastaakseen ne, jotka koetuksen hetkellä vetäytyisivät ja kääntyisivät takaisin.
“Jesus and all the heavenly host looked with sympathy and love upon those who had with sweet expectation longed to see Him whom their souls loved. Angels were hovering around them, to sustain them in the hour of their trial. Those who had neglected to receive the heavenly message were left in darkness, and God’s anger was kindled against them, because they would not receive the light which He had sent them from heaven. Those faithful, disappointed ones, who could not understand why their Lord did not come, were not left in darkness. Again they were led to their Bibles to search the prophetic periods. The hand of the Lord was removed from the figures, and the mistake was explained. They saw that the prophetic periods reached to 1844, and that the same evidence which they had presented to show that the prophetic periods closed in 1843, proved that they would terminate in 1844. Light from the Word of God shone upon their position, and they discovered a tarrying time—‘Though it [the vision] tarry, wait for it.’ In their love for Christ’s immediate coming, they had overlooked the tarrying of the vision, which was calculated to manifest the true waiting ones. Again they had a point of time. Yet I saw that many of them could not rise above their severe disappointment to possess that degree of zeal and energy which had marked their faith in 1843.
“Jeesus ja koko taivaallinen joukko katsoivat myötätunnolla ja rakkaudella niitä, jotka suloisessa odotuksessa olivat kaivanneet nähdä Hänet, jota heidän sielunsa rakastivat. Enkelit leijuivat heidän ympärillään vahvistaakseen heitä heidän koetuksensa hetkellä. Ne, jotka olivat laiminlyöneet ottaa vastaan taivaallisen sanoman, jäivät pimeyteen, ja Jumalan viha syttyi heitä vastaan, koska he eivät tahtoneet ottaa vastaan sitä valoa, jonka Hän oli lähettänyt heille taivaasta. Nuo uskolliset, pettyneet, jotka eivät voineet ymmärtää, miksi heidän Herransa ei tullut, eivät jääneet pimeyteen. Jälleen heidät johdatettiin Raamattujensa ääreen tutkimaan profeetallisia ajanjaksoja. Herran käsi poistettiin lukujen päältä, ja erehdys selitettiin. He näkivät, että profeetalliset ajanjaksot ulottuivat vuoteen 1844 ja että sama todistusaineisto, jonka he olivat esittäneet osoittaakseen profeetallisten ajanjaksojen päättyvän vuonna 1843, osoitti niiden päättyvän vuonna 1844. Valo Jumalan sanasta loisti heidän asemaansa, ja he havaitsivat viivytyksen ajan — ’Vaikka se [näky] viipyy, odota sitä.’ Rakkaudessaan Kristuksen välittömään tulemiseen he olivat sivuuttaneet näyn viivytyksen, jonka tarkoituksena oli tuoda ilmi todelliset odottajat. Jälleen heillä oli määrätty ajankohta. Kuitenkin minä näin, ettei moni heistä kyennyt kohoamaan ankaran pettymyksensä yläpuolelle omistaakseen sitä intoa ja voimaa, jotka olivat leimanneet heidän uskoaan vuonna 1843.
“Satan and his angels triumphed over them, and those who would not receive the message congratulated themselves upon their farseeing judgment and wisdom in not receiving the delusion, as they called it. They did not realize that they were rejecting the counsel of God against themselves, and were working in union with Satan and his angels to perplex God’s people, who were living out the heaven-sent message.
“Saatana ja hänen enkelinsä saivat heistä voiton, ja ne, jotka eivät tahtoneet vastaanottaa sanomaa, onnittelivat itseään kaukonäköisestä arvostelukyvystään ja viisaudestaan siinä, etteivät olleet ottaneet vastaan sitä eksytystä, miksi he sitä nimittivät. He eivät käsittäneet, että he hylkäsivät Jumalan neuvon omaksi vahingokseen ja toimivat yhdessä saatanan ja hänen enkeliensä kanssa saattaakseen hämmennykseen Jumalan kansaa, joka eli todeksi taivaasta lähetettyä sanomaa.”
“The believers in this message were oppressed in the churches. For a time, those who would not receive the message were restrained by fear from acting out the sentiments of their hearts; but the passing of the time revealed their true feelings. They wished to silence the testimony which the waiting ones felt compelled to bear, that the prophetic periods extended to 1844. With clearness the believers explained their mistake and gave the reasons why they expected their Lord in 1844. Their opposers could bring no arguments against the powerful reasons offered. Yet the anger of the churches was kindled; they were determined not to listen to evidence, and to shut the testimony out of the churches, so the others could not hear it. Those who dared not withhold from others the light which God had given them, were shut out of the churches; but Jesus was with them, and they were joyful in the light of His countenance. They were prepared to receive the message of the second angel.” Early Writings, 235–237.
“Tähän sanomaan uskovia sorrettiin kirkoissa. Jonkin aikaa ne, jotka eivät tahtoneet ottaa sanomaa vastaan, pidättyivät pelon vuoksi ilmaisemasta sydämensä tuntoja; mutta ajan kuluminen paljasti heidän todelliset tunteensa. He tahtoivat vaientaa sen todistuksen, jonka odottavat tunsivat velvollisuudekseen esittää, nimittäin että profeetalliset ajanjaksot ulottuivat vuoteen 1844. Uskovat selittivät selvästi erehdyksensä ja esittivät syyt siihen, miksi he odottivat Herraansa vuonna 1844. Heidän vastustajansa eivät kyenneet esittämään mitään väitteitä annettuja voimallisia perusteita vastaan. Kuitenkin kirkkojen viha syttyi; he päättivät olla kuuntelematta todistusaineistoa ja sulkea todistuksen pois kirkoista, jotta muut eivät voisi sitä kuulla. Ne, jotka eivät uskaltaneet salata toisilta sitä valoa, jonka Jumala oli heille antanut, suljettiin pois kirkoista; mutta Jeesus oli heidän kanssaan, ja he iloitsivat Hänen kasvojensa valossa. He olivat valmistetut vastaanottamaan toisen enkelin sanoman.” Early Writings, 235–237.
Peter represents the one hundred and forty-four thousand who like unto Litch present a corrected prediction about Islam and the end of a kingdom; and like unto Snow, Peter also presents a corrected prediction of the closed door. Litch’s message of the second woe of Islam was an external prediction, and Snow’s closed door was an internal prediction. For Snow the work began when the Lord removed his hand from the figures, and it was then seen that same evidence that had been previously been thought to prove 1843, actually proved October 22, 1844. For Litch it was a calculation that when fulfilled brought the angel of Revelation ten down to stand upon the earth and the sea.
Pietari edustaa niitä sataneljääkymmentäneljää tuhatta, jotka Litchin tavoin esittävät korjatun ennustuksen islamista ja erään valtakunnan lopusta; ja Snow’n tavoin Pietari esittää myös korjatun ennustuksen suljetusta ovesta. Litchin sanoma islamin toisesta voi-huudosta oli ulkoinen ennustus, ja Snow’n suljettu ovi oli sisäinen ennustus. Snow’n kohdalla työ alkoi, kun Herra poisti kätensä luvuista, ja silloin nähtiin, että juuri samat todisteet, joiden oli aiemmin ajateltu todistavan vuoden 1843 puolesta, todistivatkin todellisuudessa 22. lokakuuta 1844. Litchin kohdalla kyse oli laskelmasta, joka täyttyessään toi Ilmestyskirjan kymmenennen luvun enkelin alas seisomaan maan ja meren päälle.
The fact that Litch recalculated his prediction ten days before its fulfillment identifies the work of correcting a previous prediction as a test. Is the beginning in 1840 and the ending in 1844 actually a prophetic symbol of a prediction that is recalculated to become the true Midnight Cry? Does the alpha and omega of Millerite history which concluded with the proclamation of the Midnight Cry actually typify the prophetic characteristics of the true Midnight Cry of the one hundred and forty-four thousand?
Se, että Litch laski ennustuksensa uudelleen kymmenen päivää ennen sen täyttymistä, osoittaa aiemman ennustuksen korjaamisen olevan koetus. Ovatko alku vuonna 1840 ja loppu vuonna 1844 todellisuudessa profeetallinen vertauskuva ennustuksesta, joka lasketaan uudelleen tullakseen todelliseksi keskiyön huudoksi? Ovatko milleriittisen historian alfa ja omega, jotka päättyivät keskiyön huudon julistamiseen, todellisuudessa esikuvia sadan neljänkymmenenneljän tuhannen todellisen keskiyön huudon profeetallisista ominaispiirteistä?
In both periods of the corrected prediction’s proclamation, controversy was manifested against the Millerite message, for the message troubled the people. When Peter stands at Caesarea Philippi there is a controversy over the message that began prior to Caesarea Philippi, for it is the fulfillment that confirms that it was only at Peter’s word that the message of rain would fall. Caesarea Philippi is the feast of trumpets aligns with Christ sending two disciples, representing the second angel, to loose the ass of Islam. The loosing of the ass of Islam announces the beginning of the message of the Midnight Cry at Exeter camp meeting, for arriving on horse a day late, on August 13, Samuel Snow, who had tarried rather than arrive on the opening day, marks the end of the tarrying time and the beginning of the message that would be carried like a tidal wave when the meeting ended on the 17th.
Korjatun ennustuksen julistamisen kummassakin vaiheessa Millerin sanomaa vastaan ilmeni kiistaa, sillä sanoma levottomutti ihmisiä. Kun Pietari seisoo Kesareassa Filippin luona, sanomasta vallitsee kiista, joka alkoi jo ennen Kesareaa Filippin luona, sillä juuri täyttymys vahvistaa, että vasta Pietarin sanan kautta sateen sanoma lankesi. Kesarea Filippin luona on pasuunanjuhla, ja se vastaa sitä, että Kristus lähettää kaksi opetuslasta, jotka edustavat toista enkeliä, päästämään irti islamin aasin. Islamin aasin irtipäästäminen julistaa Keskiyön huudon sanoman alkamisen Exeterin leirikokouksessa, sillä ratsain, päivän myöhässä, 13. elokuuta saapunut Samuel Snow, joka oli viivytellyt sen sijaan, että olisi saapunut avajaispäivänä, merkitsee viipymisen ajan päättymistä ja sen sanoman alkua, jota kokouksen päättyessä 17. päivänä kannettiin kuin hyökyaaltoa.
The controversy of Millerite history, the accusations of king Ahab and the resistance of the quibbling Jews as Christ entered Jerusalem all identify a controversy that reaches its conclusion at the feast of trumpets, when the ass is loosed. The loosing of the ass is the confirmation of a prophecy that identifies a closed door upon Adventism in the beginning at Caesarea Philippi and a closed door at the end of the period at Caesarea Maritima. The ass is a symbol of Islam of the third woe that strikes the United States, including Nashville, Tennessee. The failed prediction of July 18, 2020, is now being progressively corrected as the Lord removes His hand, and unseals the revelation of Jesus Christ. That unsealing began in the wilderness in July of 2023.
Milleriläisen historian kiista, kuningas Ahabia koskevat syytökset ja väittelevien juutalaisten vastustus Kristuksen tullessa Jerusalemiin osoittavat kaikki kiistaan, joka saavuttaa päätöksensä pasuunansoiton juhlassa, kun aasi päästetään irti. Aasin irtipäästäminen on sen profetian vahvistus, joka osoittaa suljetun oven adventismin kohdalla alussa Kesarea Filippissä ja suljetun oven tämän ajanjakson lopussa Kesarea Maritimassa. Aasi on sen islamin vertauskuva, joka kuuluu kolmanteen voihuutoon ja iskee Yhdysvaltoihin, Nashville, Tennessee mukaan luettuna. Heinäkuun 18. päivän 2020 epäonnistunutta ennustusta korjataan nyt asteittain, kun Herra vetää pois kätensä ja avaa Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen sinetit. Tuo sinettien avaaminen alkoi erämaassa heinäkuussa 2023.
The vision of Daniel Eleven
Danielin yhdennentoista luvun näky
The feast of trumpets represents the seventh trumpet, which is the third woe, which is Islam. A trumpet is an external warning message of war, but it may also be understood as an internal call to a holy convocation. As the litmus test that begins when the thirty days of the second temple test concludes, it is both an external and internal message. The first foundational test arrived in the spring of 2024 with the external vision of antichrist as represented in Daniel 11:14.
Trumpettien juhla edustaa seitsemättä pasuunaa, joka on kolmas voi-huuto, joka on islam. Pasuuna on ulkoinen sodan varoitussanoma, mutta se voidaan ymmärtää myös sisäiseksi kutsuksi pyhään juhlakokoukseen. Lakmustestinä, joka alkaa, kun toisen temppelin koetuksen kolmekymmentä päivää päättyvät, se on sekä ulkoinen että sisäinen sanoma. Ensimmäinen perustava koetus saapui keväällä 2024 antikristuksen ulkoisen näyn myötä, sellaisena kuin se on esitettynä Daniel 11:14:ssä.
And in those times there shall many stand up against the king of the south: also the robbers of thy people shall exalt themselves to establish the vision; but they shall fall. Daniel 11:14.
Ja niinä aikoina monet nousevat etelän kuningasta vastaan; myös sinun kansasi väkivaltaiset miehet korottavat itsensä vahvistaakseen näyn, mutta he lankeavat. Daniel 11:14.
The previous verse introduced Panium, and the testimony of Panium continues through to verse fifteen.
Edellinen jae esitteli Paniumin, ja Paniumia koskeva todistus jatkuu aina jakeeseen viisitoista saakka.
For the king of the north shall return, and shall set forth a multitude greater than the former, and shall certainly come after certain years with a great army and with much riches. Daniel 11:13.
Sillä pohjoisen kuningas on palaava ja asettava liikkeelle joukon, joka on suurempi kuin entinen, ja on varmasti tuleva muutamien vuosien kuluttua suuren armeijan ja runsaan varallisuuden kanssa. Daniel 11:13.
The king of the north in verses ten through fifteen is the proxy power of the papacy, who was represented by Ronald Reagan in verse ten when the wall of the iron curtain was removed as typified by the fall of the Berlin Wall on November 9, 1989. Verse sixteen marks the removal of the wall of separation of church and state at the Sunday law. Verse eleven and twelve represent the Ukrainian war that began in 2014, and verse thirteen is identifying the election of 2024, when Trump, the eighth president since Reagan, who is also the eighth president who is of the seven previous presidents, “returns” with more power, for when he returns he “shall set forth a multitude greater than the former, and shall certainly come after certain years.” The “certain years” are the four years of Joe Biden.
Pohjoisen kuningas jakeissa kymmenestä viiteentoista on paavikunnan sijaisvalta, jota jakeessa kymmenen edusti Ronald Reagan, kun rautaesiripun muuri poistettiin, mistä esikuvana oli Berliinin muurin murtuminen 9. marraskuuta 1989. Jakeessa kuusitoista merkitään kirkon ja valtion välisen erottavan muurin poistaminen sunnuntailaissa. Jakeet yksitoista ja kaksitoista kuvaavat vuonna 2014 alkanutta Ukrainan sotaa, ja jae kolmetoista osoittaa vuoden 2024 vaalit, jolloin Trump, kahdeksas presidentti Reaganin jälkeen, joka myös on kahdeksas presidentti seitsemästä edellisestä presidentistä, ”palaa” suuremmassa voimassa, sillä palatessaan hän ”tuo liikkeelle entistä suuremman paljouden ja tulee varmasti määrättyjen vuosien kuluttua”. ”Määrätyt vuodet” ovat Joe Bidenin neljä vuotta.
After 2024, in agreement with verse thirteen, Rome will insert itself into the prophetic history of Panium. May 8, 2025 the first pope from the spiritual glorious land was selected and He chose the name of Leo, that carries with it many significant prophetic characteristics. Then in verse fifteen the battle is engaged.
Vuoden 2024 jälkeen Rooma jakeen kolmentoista mukaisesti tunkeutuu Paniumin profeetalliseen historiaan. Toukokuun 8. päivänä 2025 valittiin ensimmäinen paavi hengellisestä ihanasta maasta, ja hän valitsi nimekseen Leo, johon liittyy monia merkittäviä profeetallisia piirteitä. Sitten jakeessa viisitoista taistelu alkaa.
So the king of the north shall come, and cast up a mount, and take the most fenced cities: and the arms of the south shall not withstand, neither his chosen people, neither shall there be any strength to withstand. Daniel 11:15.
Niin pohjoisen kuningas tulee, rakentaa vallin ja valloittaa lujimmin varustetut kaupungit; eikä etelän käsivarsi kestä, eivätkä hänen valiokansansa, eikä ole voimaa kestää. Daniel 11:15.
The battle of Panium is engaged in verse fifteen and the earth-beast represented by Donald Trump will defeat the kingdom of the south. The king of the south in verse eleven began a war with Ukraine, the papacy’s proxy power who was financed and supported by the papacy’s proxy power of verse ten—the United States. The king of the south would be victorious in the battle of Raphia, but in the aftermath of the victory the progressive dissolution which is always associated with the demise of a dragon kingdom of the south, leaves the king of the south in an extremely vulnerable position as the king of the north returns, stronger than ever and prepares for the battle of Panium. Russia and Putin are the king of the south when the United States initiated the Ukrainian War in 2014. In 2022 the invasion began and blood began to flow. In 2024 the king of the north returned.
Paniumin taistelu käydään jakeessa viisitoista, ja maapeto, jota Donald Trump edustaa, voittaa etelän valtakunnan. Jakeen yksitoista etelän kuningas aloitti sodan Ukrainan kanssa, paaviuden sijaissijaisvallan kanssa, jota rahoitti ja tuki jakeen kymmenen paaviuden sijaissijaisvalta — Yhdysvallat. Etelän kuningas olisi voitokas Raphian taistelussa, mutta voiton jälkiseurauksissa asteittainen hajoaminen, joka aina liittyy lohikäärmeen etelän valtakunnan perikatoon, jättää etelän kuninkaan äärimmäisen haavoittuvaan asemaan, kun pohjoisen kuningas palaa, vahvempana kuin koskaan, ja valmistautuu Paniumin taisteluun. Venäjä ja Putin ovat etelän kuningas, kun Yhdysvallat käynnisti Ukrainan sodan vuonna 2014. Vuonna 2022 hyökkäys alkoi ja veri alkoi vuotaa. Vuonna 2024 pohjoisen kuningas palasi.
Peter is at Caesarea Philippi, which is the beginning of the proclamation of the message of the Midnight Cry. Peter, like unto Elijah and the Millerites as represented by Litch and Snow has previously set forth a prediction of a closed door and Islam. Its fulfillment identifies the distinction between the true and false latter rain messages, and the true and false messengers. Peter’s message is the corrected message of Nashville and Islam, and when he is standing in Caesarea Philippi, he is standing at Panium, the battle that leads to the Sunday law of verse sixteen. The fulfillment of Peter’s prediction identifies the beginning of the proclamation of the Midnight Cry, when Islam is loosed, which is also, line upon line when the battle of Panium arrives.
Pietari on Kesareassa Filippin alueella, mikä on Keskiyön huudon sanoman julistamisen alku. Pietari, Elian sekä Litchin ja Snow’n edustamien milleriläisten kaltaisena, on aiemmin esittänyt ennustuksen suljetusta ovesta ja islamista. Sen täyttyminen osoittaa eron toden ja väärän myöhäissateen sanoman sekä toden ja väärien sanansaattajien välillä. Pietarin sanoma on Nashvillea ja islamia koskeva korjattu sanoma, ja kun hän seisoo Kesareassa Filippin alueella, hän seisoo Paniumissa, siinä taistelussa, joka johtaa jakeen kuusitoista pyhäinpäivälakiin. Pietarin ennustuksen täyttyminen osoittaa Keskiyön huudon julistamisen alun, kun islam päästetään irti, mikä on myös, rivi rivin päälle, silloin kun Paniumin taistelu saapuu.
The Vision of Daniel ten
Danielin kymmenennen luvun näky
The feast of trumpets represents the seventh trumpet, which is the third woe, which is Islam. A trumpet is a warning message, and also a call to a holy convocation. It also is the litmus test that begins when the thirty days of the second temple test concludes. The first foundational external testing vision of antichrist arrived in the spring of 2024, and the second internal testing vision of Christ, as represented in Daniel 10 arrived in 2026.
Pasuunansoiton juhla edustaa seitsemättä pasuunaa, joka on kolmas voi-huuto, joka on islam. Pasuuna on varoitussanoma, ja myös kutsu pyhään juhlakokoukseen. Se on myös ratkaiseva koetus, joka alkaa, kun toisen temppelin koetuksen kolmekymmentä päivää päättyvät. Antikristuksen ensimmäinen perustavanlaatuinen ulkoinen koetusnäky saapui keväällä 2024, ja Kristuksen toinen sisäinen koetusnäky, sellaisena kuin se on esitetty Daniel 10:ssä, saapui vuonna 2026.
Then I lifted up mine eyes, and looked, and behold a certain man clothed in linen, whose loins were girded with fine gold of Uphaz: His body also was like the beryl, and his face as the appearance of lightning, and his eyes as lamps of fire, and his arms and his feet like in colour to polished brass, and the voice of his words like the voice of a multitude.
Sitten minä nostin silmäni ja katselin, ja katso: siinä oli eräs mies, puettuna pellavavaatteisiin, ja hänen kupeilleen oli vyötetty Ufaasin puhdasta kultaa. Hänen ruumiinsa oli kuin krysoliitti, hänen kasvonsa kuin salaman näkö, hänen silmänsä kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa väriltään kuin kiillotettu vaski, ja hänen sanojensa ääni kuin kansanjoukon humina.
And I Daniel alone saw the vision: for the men that were with me saw not the vision; but a great quaking fell upon them, so that they fled to hide themselves.
Ja minä, Daniel, yksin näin näyn; miehet, jotka olivat minun kanssani, eivät nähneet näkyä, mutta heidän päällensä valtasi suuri vapistus, niin että he pakenivat ja kätkeytyivät.
Therefore I was left alone, and saw this great vision, and there remained no strength in me: for my comeliness was turned in me into corruption, and I retained no strength.
Niin minä jäin yksin ja näin tämän suuren näyn, eikä minuun jäänyt voimaa; sillä kasvoni muuttuivat minussa turmeltuneiksi, enkä säilyttänyt mitään voimaa.
Yet heard I the voice of his words: and when I heard the voice of his words, then was I in a deep sleep on my face, and my face toward the ground.
Minä kuulin hänen sanojensa äänen; ja kun kuulin hänen sanojensa äänen, vaivuin minä syvään uneen kasvoilleni, kasvoni maata kohti.
And, behold, an hand touched me, which set me upon my knees and upon the palms of my hands. And he said unto me, O Daniel, a man greatly beloved, understand the words that I speak unto thee, and stand upright: for unto thee am I now sent. And when he had spoken this word unto me, I stood trembling. Then said he unto me, Fear not, Daniel: for from the first day that thou didst set thine heart to understand, and to chasten thyself before thy God, thy words were heard, and I am come for thy words. But the prince of the kingdom of Persia withstood me one and twenty days: but, lo, Michael, one of the chief princes, came to help me; and I remained there with the kings of Persia. Now I am come to make thee understand what shall befall thy people in the latter days: for yet the vision is for many days. And when he had spoken such words unto me, I set my face toward the ground, and I became dumb.
Ja katso, käsi kosketti minua ja asetti minut polvieni varaan ja kämmenteni varaan. Ja hän sanoi minulle: Oi Daniel, sinä suuresti rakastettu mies, ymmärrä ne sanat, jotka minä sinulle puhun, ja nouse seisomaan paikallesi, sillä minut on nyt lähetetty sinun luoksesi. Ja kun hän oli puhunut tämän sanan minulle, minä nousin vavisten. Silloin hän sanoi minulle: Älä pelkää, Daniel, sillä ensimmäisestä päivästä asti, jona sinä annoit sydämesi ymmärtämiseen ja nöyryytit itsesi Jumalasi edessä, sinun sanasi on kuultu, ja minä olen tullut sinun sanojesi tähden. Mutta Persian valtakunnan ruhtinas vastusti minua kaksikymmentäyksi päivää; mutta katso, Miikael, yksi ensimmäisistä ruhtinaista, tuli minua auttamaan, ja minä jäin sinne Persian kuningasten luo. Nyt minä olen tullut saattamaan sinut ymmärtämään, mitä on tapahtuva sinun kansallesi viimeisinä päivinä, sillä näky koskee vielä monia päiviä. Ja kun hän puhui minulle tällaisia sanoja, minä painoin kasvoni maata kohti ja kävin mykäksi.
And, behold, one like the similitude of the sons of men touched my lips: then I opened my mouth, and spake, and said unto him that stood before me, O my lord, by the vision my sorrows are turned upon me, and I have retained no strength. For how can the servant of this my lord talk with this my lord? for as for me, straightway there remained no strength in me, neither is there breath left in me.
Ja katso, joku, ihmislapsia muistuttavan olennon kaltainen, kosketti huuliani. Silloin minä avasin suuni, puhuin ja sanoin hänelle, joka seisoi minun edessäni: Oi herrani, näyn tähden tuskat ovat vallanneet minut, enkä ole säilyttänyt voimaa. Sillä kuinka tämän herrani palvelija voisi puhua tämän herrani kanssa? Minussa ei näet heti enää ollut voimaa jäljellä, eikä minuun jäänyt henkeä.
Then there came again and touched me one like the appearance of a man, and he strengthened me, And said, O man greatly beloved, fear not: peace be unto thee, be strong, yea, be strong. And when he had spoken unto me, I was strengthened, and said, Let my lord speak; for thou hast strengthened me. Daniel 10:5–19.
Sitten tuli jälleen luokseni ja kosketti minua eräs, joka oli miehen näköinen, ja hän vahvisti minua, ja sanoi: Älä pelkää, sinä suuresti rakastettu mies; rauha olkoon sinulle, ole luja, ole luja. Ja kun hän oli puhunut minulle, minä vahvistuin ja sanoin: Puhukoon herrani, sillä sinä olet vahvistanut minua. Daniel 10:5–19.
Daniel on the twenty-second day, sees the vision of the heavenly High Priest in the latter days. The vision of Rome establishing the vision was the foundational and alpha test of 2024, and the vision of Christ is the temple test. It produces a separation of the class who flee from Daniel and hide. That class hides under lies and falsehoods, and for this reason they receive strong delusion.
Daniel näkee kahdentenakymmenentenä toisena päivänä näyn taivaallisesta Ylimmäisestä Papista viimeisinä päivinä. Näky Roomasta vahvistamassa näyn oli vuoden 2024 perustava ja alfa-koetus, ja näky Kristuksesta on temppeli-koetus. Se tuottaa erottamisen sen luokan kohdalla, joka pakenee Danielia ja kätkeytyy. Tuo luokka piiloutuu valheiden ja petoksen alle, ja tästä syystä he saavat voimakkaan eksytyksen.
Daniel is then touched three times, the first by Gabriel then by Christ and then a third time by Gabriel. In the Most Holy Place, when Daniel is touched three times he is portraying a strengthening, for it begins with him having no strength when he saw the vision, but by the third touch he is ultimately strengthened. He is strengthened to understand what shall befall God’s people in the latter days. The prophetic message of what befalls God’s people in the latter days is the message represented within the parable of the ten virgins.
Sitten Danielia kosketetaan kolme kertaa, ensin Gabrielin, sitten Kristuksen ja kolmannen kerran jälleen Gabrielin toimesta. Kaikkeinpyhimmässä, kun Danielia kosketetaan kolme kertaa, hän kuvaa vahvistumista, sillä tämä alkaa siitä, ettei hänessä näyn nähtyään ollut lainkaan voimaa, mutta kolmannen kosketuksen myötä hänet lopulta vahvistetaan. Hänet vahvistetaan ymmärtämään, mitä Jumalan kansalle on tapahtuva viimeisinä päivinä. Profeetallinen sanoma siitä, mitä Jumalan kansalle tapahtuu viimeisinä päivinä, on se sanoma, jota edustaa vertaus kymmenestä neitsyestä.
Daniel begins with no strength, for the looking glass vision of Christ left him with no strength, but by the end of the three touches he is strengthened, and the command to “be strong, yea, be strong,” is a doubling, which marks the second angel or the second test. The second test is the temple test where God’s people are strengthened to proclaim the message of the Midnight Cry when the Exeter camp meeting ends. That test is the temple test where the cap stone, that was the foundation and corner stone becomes the marvelous capstone of the temple, thus marking its completion. Daniel is strengthened on the twenty-second day, when he enters the Most Holy Place by faith. When he does Gabriel touches him, then Christ touches him and then Gabriel touches him again. Daniel is therefore strengthened to proclaim the message in the Most Holy Place where he sees Christ between two angels, and the place in the Most Holy Place where Christ is in the middle is the mercy seat with the two covering cherubs looking to the ark that is illuminated from the light of the Shekinah glory of Christ seated upon His throne. The vision of Daniel ten is prophetically structured with Daniel looking upon the glory of Christ as the Shekinah upon the throne of the mercy seat, while the two covering cherubs gaze into the ark!
Daniel alkaa ilman voimaa, sillä Kristuksen katselulasinäky jätti hänet voimattomaksi, mutta kolmen kosketuksen loppuun mennessä hän on vahvistettu, ja käsky ”ole luja, niin, ole luja” on kahdennus, joka merkitsee toista enkeliä eli toista koetusta. Toinen koetus on temppelikoetus, jossa Jumalan kansaa vahvistetaan julistamaan Keskiyön huudon sanomaa Exeterin leirikokouksen päättyessä. Tuo koetus on temppelikoetus, jossa huippukivi, joka oli perustus- ja kulmakivi, tulee temppelin ihmeelliseksi huippukiveksi ja merkitsee siten sen valmistumista. Daniel vahvistetaan kahdentenakymmenentenä toisena päivänä, kun hän uskon kautta astuu Kaikkeinpyhimpään. Kun hän tekee niin, Gabriel koskettaa häntä, sitten Kristus koskettaa häntä ja sitten Gabriel koskettaa häntä jälleen. Daniel vahvistetaan näin ollen julistamaan sanomaa Kaikkeinpyhimmässä, missä hän näkee Kristuksen kahden enkelin välissä, ja se paikka Kaikkeinpyhimmässä, jossa Kristus on keskellä, on armoistuin kahden suojaavan kerubin katsellessa arkkia, jota valaisee valtaistuimellaan istuvan Kristuksen Shekinan kirkkauden valo. Danielin kymmenennen luvun näky on profeetallisesti jäsennetty siten, että Daniel katselee Kristuksen kirkkautta Shekinana armoistuimen valtaistuimella, samalla kun kaksi suojaavaa kerubia katsoo arkkiin!
Before the feast of trumpets Elijah claims his message of rain is the only message of rain that is of the Lord, and he sets forth a prediction that reaches its conclusion with a demonstration which proves who is or is not the messenger and what is or what isn’t the message. For three and a half years before Carmel king Ahab was searching for Elijah, for there is a period of controversy that precedes Carmel. Mount Carmel is simply the litmus test where character is manifested. The same period in Millerite history contained the same witness, as those who hated the message shut the faithful out of the churches and the faithful thereafter raised a message calling people out of the fallen former covenant people who were being passed by.
Ennen pasuunajuhlaa Elia väittää, että hänen sanomansa sateesta on ainoa sateesta annettu sanoma, joka on Herralta, ja hän esittää ennustuksen, joka saavuttaa päätöksensä osoituksessa, joka todistaa, kuka on tai ei ole sanansaattaja ja mikä on tai ei ole sanoma. Kolmen ja puolen vuoden ajan ennen Karmelia kuningas Ahab etsi Eliaa, sillä Karmelia edeltää kiistan aika. Karmelinvuori on yksinkertaisesti lakmustesti, jossa luonne tulee ilmi. Sama ajanjakso milleriittien historiassa sisälsi saman todistuksen, sillä ne, jotka vihasivat sanomaa, sulkivat uskolliset pois kirkoista, ja uskolliset korottivat sen jälkeen sanoman, joka kutsui ihmisiä ulos langenneiden entisten liittokansan joukosta, joiden ohi kuljettiin.
Peter is at the Pentecostal Sunday law proclaiming the message of Joel, which means Peter is proclaiming the same message when the period of the Midnight Cry begins at the end of the Exeter camp meeting, which began when the prediction of Peter had been corrected as was Snow and Litch’s messages. A controversy always precedes the fulfillment of the prediction. The controversy therefore begins before the fulfillment of the prediction.
Pietari on helluntailaisessa sunnuntailaissa julistamassa Joelin sanomaa, mikä merkitsee, että Pietari julistaa samaa sanomaa silloin, kun Keskiyön huudon ajanjakso alkaa Exeterin leirikokouksen päättyessä; tämä alkoi silloin, kun Pietarin ennustus oli oikaistu, samoin kuin Snow’n ja Litchin sanomat. Kiista edeltää aina ennustuksen täyttymystä. Kiista alkaa sen vuoksi ennen ennustuksen täyttymystä.
The message that causes anxiety for Ahab, Jezebel and her prophets, and the quibbling Jews of Christ day, and the fallen Protestants of Millerite history is identified by Peter as the book of Joel. Before the third litmus test that is marked by the loosing of the ass, Peter’s message is attacked by Laodicean Adventism, and Peter responds to the resistance by identifying that the messengers are not drunk, they are simply a fulfillment of Joel’s three chapters. Joel’s three chapters begin with a scathing condemnation of Laodicean Adventism. When the message reaches the ears of those who are drunken with strong drink they will respond. They confronted Christ as He descended the mount on His way to Jerusalem, and they confronted Him again in Jerusalem.
Sanoma, joka saattaa Ahabin, Iisebelin ja hänen profeettansa sekä Kristuksen ajan saivartelevat juutalaiset ja milleriläisen historian langenneet protestantit levottomuuteen, samastetaan Pietarin toimesta Joelin kirjaan. Ennen kolmatta koetinkiveä, jota merkitsee aasin päästäminen irti, Laodikealainen adventismi hyökkää Pietarin sanomaa vastaan, ja Pietari vastaa vastustukseen osoittamalla, etteivät sanansaattajat ole juovuksissa, vaan he ovat yksinkertaisesti Joelin kolmen luvun täyttymys. Joelin kolme lukua alkavat ankaralla Laodikealaisen adventismin tuomiolla. Kun sanoma saavuttaa niiden korvat, jotka ovat väkevällä juomalla juovutettuja, he tulevat reagoimaan. He asettuivat Kristusta vastaan, kun Hän laskeutui vuorelta matkallaan Jerusalemiin, ja he asettuivat Häntä vastaan jälleen Jerusalemissa.
The ass is loosed, the entry begins; the quibbling Jews want the message silenced. Jesus continues and then stops and weeps over the Adventism’s last day of probationary time. Then in Jerusalem another confrontation with the Jews who wish the people to cease their message. When the sun went down that day, probation for the Jewish nation reached another step. The progression of resistance continues to the death of the cross, and it began in earnest with the resurrection of Lazarus, which marked the arrival of the second angel and the tarrying time.
Aasi päästetään irti, sisääntulo alkaa; saivartelevat juutalaiset tahtovat sanoman vaiennettavaksi. Jeesus jatkaa ja sitten pysähtyy ja itkee adventismin armonaikansa viimeisen päivän vuoksi. Sitten Jerusalemissa seuraa jälleen toinen yhteenotto juutalaisten kanssa, jotka tahtovat kansan lakkaavan sanomastaan. Kun aurinko sinä päivänä laski, juutalaiskansan armonaika saavutti jälleen uuden vaiheen. Vastustuksen eteneminen jatkuu ristin kuolemaan saakka, ja se alkoi todella Lasaruksen ylösnousemuksesta, joka merkitsi toisen enkelin ja viivytysajan saapumista.
“Bethany was so near Jerusalem that the news of the raising of Lazarus was soon carried to the city. Through spies who had witnessed the miracle the Jewish rulers were speedily in possession of the facts. A meeting of the Sanhedrin was at once called to decide as to what should be done. Christ had now fully made manifest His control of death and the grave. That mighty miracle was the crowning evidence offered by God to men that He had sent His Son into the world for their salvation. It was a demonstration of divine power sufficient to convince every mind that was under the control of reason and enlightened conscience. Many who witnessed the resurrection of Lazarus were led to believe on Jesus. But the hatred of the priests against Him was intensified. They had rejected all lesser evidence of His divinity, and they were only enraged at this new miracle. The dead had been raised in the full light of day, and before a crowd of witnesses. No artifice could explain away such evidence. For this very reason the enmity of the priests grew deadlier. They were more than ever determined to put a stop to Christ’s work.
Betania oli niin lähellä Jerusalemia, että uutinen Lasaruksen herättämisestä vietiin pian kaupunkiin. Vakoojien kautta, jotka olivat nähneet ihmeen, juutalaisten hallitusmiehet saivat nopeasti tietoonsa tosiasiat. Sanhedrinin kokous kutsuttiin heti koolle päättämään, mitä oli tehtävä. Kristus oli nyt täysin ilmaissut valtansa kuoleman ja haudan yli. Tuo mahtava ihme oli huipentava todistus, jonka Jumala antoi ihmisille siitä, että Hän oli lähettänyt Poikansa maailmaan heidän pelastuksekseen. Se oli jumalallisen voiman osoitus, riittävä vakuuttamaan jokaisen mielen, joka oli järjen ja valaistuneen omantunnon hallinnassa. Monet, jotka näkivät Lasaruksen ylösnousemuksen, johdettiin uskomaan Jeesukseen. Mutta pappien viha Häntä kohtaan yltyi. He olivat torjuneet kaiken vähäisemmän todistuksen Hänen jumaluudestaan, ja tämä uusi ihme ainoastaan raivostutti heitä. Kuollut oli herätetty keskellä kirkasta päivää ja todistajajoukon edessä. Mikään juoni ei voinut selittää pois sellaista todistusaineistoa. Juuri tästä syystä pappien vihamielisyys kävi tappavammaksi. He olivat enemmän kuin koskaan päättäneet tehdä lopun Kristuksen työstä.
“The Sadducees, though not favorable to Christ, had not been so full of malignity toward Him as were the Pharisees. Their hatred had not been so bitter. But they were now thoroughly alarmed. They did not believe in a resurrection of the dead. Producing so-called science, they had reasoned that it would be an impossibility for a dead body to be brought to life. But by a few words from Christ their theory had been overthrown. They were shown to be ignorant both of the Scriptures and of the power of God. They could see no possibility of removing the impression made on the people by the miracle. How could men be turned away from Him who had prevailed to rob the grave of its dead? Lying reports were put in circulation, but the miracle could not be denied, and how to counteract its effect they knew not. Thus far the Sadducees had not encouraged the plan of putting Christ to death. But after the resurrection of Lazarus they decided that only by His death could His fearless denunciations against them be stopped.” The Desire of Ages, 537.
"Saddukeukset, vaikka eivät olleet Kristukselle suosiollisia, eivät olleet suhtautuneet Häneen niin pahansuovasti kuin fariseukset. Heidän vihansa ei ollut ollut niin katkeraa. Mutta nyt he olivat perin pohjin pelästyneet. He eivät uskoneet kuolleiden ylösnousemukseen. Esittäen niin sanottua tiedettä he olivat päätelleet, että kuolleen ruumiin saattaminen eloon olisi mahdottomuus. Mutta muutamalla Kristuksen sanalla heidän teoriansa oli kumottu. Heidän osoitettiin olevan tietämättömiä sekä Kirjoituksista että Jumalan voimasta. He eivät nähneet mitään mahdollisuutta poistaa sitä vaikutusta, jonka ihme oli tehnyt kansaan. Kuinka ihmiset voitaisiin kääntää pois Hänen luotaan, Hänen, joka oli kyennyt riistämään haudalta sen kuolleet? Valheellisia kertomuksia pantiin liikkeelle, mutta ihmettä ei voitu kieltää, eivätkä he tienneet, kuinka sen vaikutus tehtäisiin tyhjäksi. Tähän asti saddukeukset eivät olleet kannattaneet suunnitelmaa surmata Kristus. Mutta Lasaruksen ylösnousemuksen jälkeen he päättivät, että vain Hänen kuolemansa kautta voitaisiin vaientaa Hänen pelottomat heitä vastaan lausumansa tuomiot." Alfa ja omega, 537.
Lazarus’s death marked the beginning of the four days that Jesus tarried. His death represented the arrival of the second angel, that marks the beginning of the tarrying time. His resurrection marks the resurrection of the two witnesses on December 31, 2023, twenty-two years after 9/11. His resurrection marks the resurrection of Ezekiel’s dead dry bones. His resurrection was typified by the creation of Adam, which consisted of humanity, represented by clay, being combined with Divinity, represented by the breath of life.
Lasaruksen kuolema merkitsi niiden neljän päivän alkua, jotka Jeesus viipyi. Hänen kuolemansa kuvasi toisen enkelin saapumista, joka merkitsee viipymisajan alkua. Hänen ylösnousemuksensa merkitsee kahden todistajan ylösnousemusta 31. joulukuuta 2023, kaksikymmentäkaksi vuotta syyskuun 11. päivän jälkeen. Hänen ylösnousemuksensa merkitsee Hesekielin kuolleiden kuivien luiden ylösnousemusta. Hänen ylösnousemustaan esikuvasi Aadamin luominen, jossa savella edustettu ihmisyys yhdistettiin jumaluuteen, jota elämän henkäys edustaa.
“The priests and rulers of the Jews hated Jesus; but multitudes thronged to listen to His words of wisdom and to witness His mighty works. The people were stirred with the deepest interest and anxiously followed Jesus to hear the instructions of this wonderful teacher. Many of the rulers believed on Him, but dared not confess their faith lest they should be put out of the synagogue. The priests and elders decided that something must be done to draw the attention of the people from Jesus. They feared that all men would believe on Him. They could see no safety for themselves. They must lose their position or put Jesus to death. And after they should put Him to death, there would still be those who were living monuments of His power. Jesus had raised Lazarus from the dead, and they feared that if they should kill Jesus, Lazarus would testify of His mighty power. The people were flocking to see him who was raised from the dead, and the rulers determined to slay Lazarus also, and put down the excitement. Then they would turn the people to the traditions and doctrines of men, to tithe mint and rue, and again have influence over them. They agreed to take Jesus when He was alone; for if they should attempt to take Him in a crowd, when the minds of the people were all interested in Him, they would be stoned.” Early Writings, 165.
Juutalaisten papit ja hallitusmiehet vihasivat Jeesusta; mutta ihmisjoukot tungeksivat kuuntelemaan Hänen viisauden sanojaan ja näkemään Hänen voimalliset tekonsa. Kansaa oli syvimmin liikutettu, ja he seurasivat levottoman odottavasti Jeesusta kuullakseen tämän ihmeellisen opettajan opetuksia. Monet hallitusmiehistä uskoivat Häneen, mutta eivät uskaltaneet tunnustaa uskoaan, etteivät joutuisi erotetuiksi synagogasta. Papit ja vanhimmat päättivät, että jotakin oli tehtävä kääntääkseen kansan huomion pois Jeesuksesta. He pelkäsivät, että kaikki ihmiset uskoisivat Häneen. He eivät nähneet itselleen mitään turvaa. Heidän täytyi menettää asemansa tai surmata Jeesus. Ja senkin jälkeen, kun he olisivat surmanneet Hänet, olisi yhä niitä, jotka elävinä muistomerkkeinä todistaisivat Hänen voimastaan. Jeesus oli herättänyt Lasaruksen kuolleista, ja he pelkäsivät, että jos he surmaisivat Jeesuksen, Lasarus todistaisi Hänen suuresta voimastaan. Kansa virtasi katsomaan häntä, joka oli herätetty kuolleista, ja hallitusmiehet päättivät surmata myös Lasaruksen ja tukahduttaa kuohunnan. Sitten he kääntäisivät kansan ihmisten perinnäissääntöihin ja oppeihin, antamaan kymmenyksiä mintusta ja ruudasta, ja saisivat jälleen vaikutusvallan heihin. He sopivat ottavansa Jeesuksen kiinni, kun Hän olisi yksin; sillä jos he yrittäisivät ottaa Hänet väkijoukossa, kun kansan mielet olivat kokonaan kiintyneet Häneen, heidät kivitettäisiin.” Early Writings, 165.
On July 18, 2020 the two witnesses of Revelation were slain and the second angel and tarrying time arrived. December 31, 2023 the two step resurrection process began. The first step was the foundation; the second step was the erection of the temple upon the foundation. The Laodicean Seventh-day Adventist church hated the message from the time it was born in 1989, and they hate it still. Now that the hated witnesses they thought were dead, are alive again; they will hate the message even more. They will argue about the prediction of July 18, 2020 with a venom that the Jews had for the resurrection of Lazarus. In the history of the temple test, Peter will answer their erroneous charges by pointing to the book of Joel as the answer to all their lies.
18. heinäkuuta 2020 Ilmestyskirjan kaksi todistajaa surmattiin, ja toinen enkeli sekä viipymisen aika saapuivat. 31. joulukuuta 2023 kaksivaiheinen ylösnousemusprosessi alkoi. Ensimmäinen vaihe oli perustus; toinen vaihe oli temppelin pystyttäminen perustuksen päälle. Laodikealainen seitsemännen päivän adventistikirkko vihasi sanomaa siitä lähtien, kun se syntyi vuonna 1989, ja vihaa sitä yhä. Nyt kun vihatut todistajat, joiden he luulivat olevan kuolleita, ovat jälleen elossa, he tulevat vihaamaan sanomaa vielä enemmän. He väittelevät 18. heinäkuuta 2020 koskevasta ennustuksesta sillä myrkyllisyydellä, jota juutalaisilla oli Lasaruksen ylösnousemusta kohtaan. Temppelikoetuksen historiassa Pietari vastaa heidän virheellisiin syytöksiinsä viittaamalla Joelin kirjaan vastauksena kaikkiin heidän valheisiinsa.
We will continue this study in the next article.
हम इस अध्ययन को अगले लेख में जारी रखेंगे।