Kitaaba Daani’el - Lakkoofsa Dhibba Tokko fi Soddoma Torba

Yeroon cufiinsa nama kuma dhibba afurtamaa afurii fi kuma afur kan Fulbaana 11, 2001 irratti jalqabee, seera Dilbataa biyya Ameerikaa keessatti xumuramu, yeroo bu’aan mul’ata hundumaa itti raawwatamudha. Mul’attoonni sun keessaa muraasni hanga dhufaatii Kiristoos isa lammaffaatti dheeratu; garuu warri seera Dilbataatiin boodaa raawwataman illee yeroo cufiinsaa sanaan irratti hundaa’aniiru. Cufiinsi nama kuma dhibba afurtamaa afurii fi kuma afurii bakka kakuu bara baraa itti guutummaatti raawwatamudha. Yeroo sana keessatti Kiristoos seera Isaa bara baraan onnee fi sammuu saba Isaa irratti barreessa. Cufiinsi sun walitti makamuummaa waaqummaa fi namummaa, isa cubbuu hin hojjenne, tiin bakka buufama.

Mallattoo fakkeenya “dhibba lamaa fi digdama” jedhu, deebisuu akkasumas walitti makamuummaa waaqayyummaa fi namaummaa lamaan isaanii ni bakka buʼa. Waggaaleen dhibba lamaa fi digdama Macaafa Qulqulluu King James irraa kaasee hanga dhiheessa ummataa isa jalqabaa William Miller bara 1831 fi maxxanfamuu isa boodaa Vermont Telegraph keessatti bara 1833tti jiran, walitti makamuummaa waaqayyummaa fi namaummaa ni bakka buʼu. Inni mallattoo “dhugaa” of keessaa qaba; kunis jecha Afaan Ibrootaa isa Afaaniistii Dinqisiisaan uume, qubee jalqabaa, qubee kudha sadiffaa fi qubee dhumaa qubee Afaan Ibrootaa walitti makuun jecha “dhugaa” uumuudha. Waggaaleen dhibba lamaa fi digdama bara 1611 irraa, fi Macaafa Qulqulluu King James irraa, hanga bara 1831 fi maxxansa ergaa Milleritti jiran, mallattoo mallattoo Afaaniistii Dinqisiisaa sana ni calaqqisiisu.

Guyyoota san lamaanii (1611 fi 1831) gidduutti, yeroo dhumaa bara 1798tti, ergaa kitaaba Daani’el keessaa (Macaafa Qulqulluu King James) hiikamuu isaa kan agarsiisu dha; innis dabala beekumsaa kan oomishu yoo ta’u, kanas maxxansa Miilar bara 1831tti geesse. Yeroon dhumaa bara 1798tti akkasumas jalqaba adeemsa qorumsa tokko kan agarsiise yoo ta’u, inni fincilaa durboota gowwootaa kan oomishe dha; warra Daani’el boqonnaa kudha lamaan keessatti hamoota jedhee ibsu. Kanaafuu 1798 lakkoofsa kudha sadii ni bakka bu’a; qubee jalqabaa fi isa dhumaa gidduutti, sababni isaas kudha sadiin mallattoo fincilaati. Bara 1798 akkasumas yeroo qophii kan bara 1776 irraa hamma 1798tti, yeroo dhumaa sanaa, wajjin wal qunnama.

Akka wal-fakkaatuu waggaa dhibba lamaa fi digdamaa Miilarii wajjin walqabatu, 1776 immoo maxxansa waaqummaa irraa dhufe, jechuunis Declaration of Independence, tiin mallatteeffameera; akkasumas yeroo tokko kan bara 1798tti, maxxansa Alien and Sedition Acts tiin xumuramu, jalqaba. Waggaa dhibba lamaa fi digdaman wal-fakkaannaan mallattoo Miilarii kan waaqummaa fi namaummaa walitti hidhu, bara 1798tiin waggoota digdamii lama qophii ta’an, maxxansa Declaration of Independence irraa kaasee hamma maxxansa Alien and Sedition Acts kan bara 1798tti, wajjin walqabsiifameera. Digdamii lama jechuun kudhan keessaa tokko waggaa dhibba lamaa fi digdamaa, yookaan usura waggaa dhibba lamaa fi digdamaa; lakkoofsi digdamii lama, akkuma lakkoofsa dhibba lamaa fi digdamaa, walqabsiisummaa waaqummaa fi namaummaa agarsiisa.

Waggaa fi digdama lamaa fi dhibba lamaa kan Miller mallattoo dhugaa qaba; akkasumas yeroo chaappaan namoota kuma dhibba afurtamii afur irratti kaa’amuus mallattoo isuma sana qaba; yeroo qophii bara 1776 irraa jalqabee hamma 1798 tti ture immoo mallattoo wal fakkaataa sana qaba; sababni isaas guyyaan giddu galeessaa, jechuun bara 1789, maxxanfamuu Heera mootummaa kan koloneewwan kudha sadii mirkaneessan agarsiisa.

Hidhamni Miller kan bara 1611 keessa jalqabee 1831 keessatti xumurame, kan giddugalli isaa 1798 ta’e, yeroo waggaa digdamii lamaa kan 1776 irraa jalqabee 1798tti xumuramu, giddugalli isaas 1789 ta’een walitti hidhata qaba. Guyyoonni shanan hundi jechuunis; 1611, 1776, 1789, 1798 fi 1831, hojii maxxansaatiin bakka bu’aniiru. Guyyoonni yeroo qophii keessatti waggoota digdamii lamaa keessaa kudhan keessaa tokko kan 1776 irraa jalqabee 1798tti ga’u of keessaa qabu; yeroo sanas yeroo chaappessuu namoota dhibba afurtamii afur kuma keessaa agarsiisa, innis yeroo uumamni Waaqummaa fi namummaa walitti makamuudha. Yeroon Miller waggaa dhibba lamaa fi digdamii, akkasumas yeroo qophii waggaa digdamii lamaa kan 1776 irraa hamma 1798tti, lamaan isaanii iyyuu hidhaa Waaqummaa fi namummaa bakka bu’u.

Yeroon mallatteessuun kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afurii (144,000) kan eegale Fulbaana 11, 2001 irratti ture; kunis Islaamni badiisa sadaffaa biyya ulfina qabeessa hafuuraa rukutuu isaatiin mallatteeffame. Waggaa digdamii lama booda, Onkoloolessa 7, 2023 irratti, Islaamni badiisa sadaffaa ammas biyya ulfina qabeessa fakkeenyummaa qabduu, jechuunis biyya dhugaa sana, rukute. Seerri Dilbataa yeroo dhihoo keessatti dhufu irratti, yeroon mallatteessuu kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afurii ni xumurama; Islaamni badiisa sadaffaatis ammas Yunaayitid Isteetis ni rukuta.

Yeroon mallatamuu duula Islaamni bineensa lafaa irratti raawwatuun jalqaba; duula Islaamni bineensa lafaa irratti raawwatuunis ni xumurama. Giddugaleessa keessatti Islaamni wayyaa sadaffaa keessaa saba Israa’el rukute; inni immoo akka Kitaaba Qulqulluutti Yihudaa jechuun bakka buufama. Yihudaan lafa ulfina qabeessa durii, jechuunis lafa dhugaa Kitaaba Qulqulluu keessatti mul’atu ture; Ameerikaanis lafa ulfina qabeessa ammayyaa, jechuunis lafa hafuuraa ta’eedha.

Dhaʼichi sadeen Islaamaa hundinuu biyya ulfina qabeettii irratti raawwataman. Tokkoffaafi isa dhumaa biyya ulfina qabeettii hafuuraa ammayyaa irratti raawwatame; rukutichi giddugaleessaa immoo biyya ulfina qabeettii dhugaa durii irratti raawwatame. Mallattoon daandii giddugaleessaa biyya ammayyaa Israaʼel irratti haleellaa ture; Masiihicha isaanii fannisuudhaanis Israaʼel dhugaan qubee kudha sadii ffaa alifbeetii Ibrootaa kan agarsiisu akka mallattoo fincilaa taʼe.

1776ରୁ 1798 ପର୍ଯ୍ୟନ୍ତର ପ୍ରସ୍ତୁତିକାଳ ତୃତୀୟ ଦୂତଙ୍କ ଆନ୍ଦୋଳନର ଦୁଇ ଶତ ବିଶ ବର୍ଷ ସହ ମଧ୍ୟ ସମ୍ବନ୍ଧିତ; କାରଣ 1776ରେ ସ୍ୱାଧୀନତା ଘୋଷଣାପତ୍ରରୁ ଆରମ୍ଭ କରି 1996 ପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ, ଏବଂ The Time of the End ପତ୍ରିକାର ପ୍ରକାଶନ ପର୍ଯ୍ୟନ୍ତ, ମୋଟ ଦୁଇ ଶତ ବିଶ ବର୍ଷ ହୋଇଥାଏ। ସେହି ଇତିହାସର ମଧ୍ୟଭାଗରେ 1989ରେ ଶେଷକାଳ ଅଛି, ଯାହା ମୂର୍ଖ ଦୁଷ୍ଟ କୁମାରୀମାନଙ୍କର ବିଦ୍ରୋହକୁ ଚିହ୍ନିତ କରେ। ଏହିପରି, 1611, 1776, 1789, 1798, 1831, 1989, 1996, 2001, 2023 ଏବଂ ଶୀଘ୍ର-ଆସନ୍ତା ରବିବାର ଆଇନ—ଏସବୁ ଦୈବତ୍ୱ ମାନବତ୍ୱ ସହ ଏକତ୍ରିତ ହେଲେ ପାପ କରେ ନାହିଁ ବୋଲି ଯେ ସତ୍ୟ, ସେଥିସହ ସମ୍ବନ୍ଧିତ ପଥଚିହ୍ନ। ଦଶଟି ପଥଚିହ୍ନ, ଯାହାମଧ୍ୟରୁ ଦୁଇଟି ଦୁଇଥର ପୁନରାବୃତ ହୋଇଛି।

Kurnan lakkoofsa qorumsa bakka bu’u dha; yeroo guyyaawwan lama irra deebi’amanii ibsaman, jechuunis 1776 fi 1798 walitti dabalaman immoo, mallattoolee karaa kudha lama qabaatta; kunis kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur sana bakka bu’a. Mallattooleen karaa hundinuu adeemsa qorumsa kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur sanaa kan Hagayya 11, 2001 irraa kaasee hamma seera Dilbata yeroo dhihoo dhufu sanatti raawwatamu ilaallatu; achittis Kiristoos, warra kubba dhibba tokkoo fi afurtamii afur sana keessaa namummaan isaanii waaqayyummaa Isaa wajjin walitti makamee, hojii ergamaa sadaffaa ni raawwata; isaanis bara baraaf hafan keessatti cubbuu hin hojjetan. Dhugumatti, dhugaan kun kan mul’atu warra akkuma Isaayaas jedhuutti “ija isaaniitiin arganii, gurra isaaniitiin dhaga’anii, garaa isaaniitiin hubatanii, deebi’anii, fayyan” qofaaf dha.

Onkoloolessa 22, 1844, ergamaan sadaffaansaa akka Kiristoos yeroo battalumatti gara mana qulqullummaa Isaatti dhufee cufamuu warra kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur raawwachuuf gaheetti ni dhufe. Achi boodas gareen tokkoo keessaa warra Millerootaa Kiristoosiin gara Iddoo Hundumaa Caaluutti isa duukaa buʼan; taʼus, sana booda ifa dabalaa adeemu ergamaa sadaffaatii duukaa buʼuu dhiisanii fincila Qadeesh isa jalqabaa irra deebiʼanii, hamma hundi isaanii duʼanitti lafa onaa Laaʼodiiqiyaa keessatti akka jooraa turaniif ramadaman.

Yeroo Kiristoos tasaan Iddoo Hundumaa Caalaa Qulqulluu seene, walitti dhufeenyi waaqummaa fi namummaa hojii Inni raawwachuuf qophaaʼe argisiise; hojii sanas afaan mallattoo taʼeen Hiikaa Dinqisiisaa ragaa lama wajjin bakka buufamee ture. Ragoonni sun Habaaquuqii fi Yohaannis turan. Boqonnaa LAMA lakkoofsa DIGDAM keessatti, kitaabota lamaan keessatti, Onkoloolessa 22, 1844 adda baafamee ibsameera. Tokkoon hojii araarsummaa (tokko taʼuu), isa guyyaa sana jalqabe, irratti xiyyeeffate; inni kaan immoo mana qulqullummaa qulqulleeffamuu qabu adda baase.

Mana qulqullummaa inni tasa itti dhufe, mana qulqullummaa humnoota guyyichaan (heeddummina waaqeffannaa) fi xuraa’umsa onaa taasisaa (paapalummaa) jalatti miidhamee tureen bakka buufama. Manni qulqullummaa kunis Kiristoosin bakka bu’a; inni mana qulqullummaa diigamee guyyoota sadi keessatti immoo deebifamee kaafame dha. Akkasumas inni mana qulqullummaa Milleroota, kan waggoota afurtamii jaha keessatti ijaarame—bara 1798 irraa hamma 1844tti—bakka bu’a. Akkasumas inni mana qulqullummaa namaa bakka bu’a; kan kromosoomota afurtamii jahaatiin qindaa’ee sirna dhaabbata qaama namaa ibsee fi too’atu. Seelii qaama namaa hunda keessatti guutummaatti guyyaa kuma lama dhibba shan fi digdamii keessatti bakka buufamuun isaa tasumaa tasaa miti.

Fakkeenya mana qulqullummaa kanneen hojii Kiristoos isa waaqayyummaa fi namummaa walitti fiduu agarsiisan hunda keessatti, waaqayyummaan yeroo hundumaa namummaa dura deema. 1611n 1831 dura deema. 1776n 1798 dura deema. 1776n 1996 dura deema. 2001n 2023 dura deema. Miileroonni Kiristoosin bakka Hundumaa caalaa Qulqulluu keessatti duukaa bu’an. Jalqabatti Waaqayyo nama uume.

Amma immoo amma deebinee mallattoowwan karaa sadii kanneen 1776, 1789, fi 1798 ilaalcha keenya keessatti fudhanna; isaanis yeroo qopheessuu kan yeroo chaappaa kaaʼamuu fakkeessu agarsiisu. Yeroon inni jalqabaa kan 1776, Labsii Walabummaa, fi yeroo Kongireesota Kontinentaalaa lamaanitiin bakka buʼame; yeroon inni lammaffaan immoo kan 1789, Heera Mootummaa, fi yeroo Articles of Confederation jedhaman irraa jalqabee hamma 1798tti bakka buʼamedha.

Iciciin fakkii bineensotaa, innis dhugaan mataan saddeettaffaan mataawwan torban keessaa taʼuu isaa, yeroo lamaan keessatti ifatti beekameera. Akkasumas inni mallattoo daandii sadaffaa seenaa sanaa keessatti illee beekameera; garuu mallattoon daandii sun saddeettaffaan torban keessaa taʼuu isaa akka papasichi raawwateetti ilaallata. Yeroon lamaan jalqabaa raawwii saddeettaffaan torban keessaa taʼuu isaa Ameerikaa Gamtoomaa keessatti argamu bakka buʼu.

Ameerikaanonni walabaa gam-lamee lama qaba; inni tokko dhiira wajjin walqabata, inni kaan immoo dubartii wajjin walqabata. Dhiirri humna mootummaa ti; inni gaanfa Riphaabilikaanaa dha. Dubartiin humna amantii ti; isheen gaanfa Pirootestaantii dha. Kanaaf, yeroo 1776 fi Ibsa Walabummaa tiin bakka buʼame, gaanfa Pirootestaantii bakka buʼa; waaqayyummaan yeroo hundumaa namummaan dura dhufa. Yeroon 1789 fi Heera Mootummaa tiin bakka buʼame immoo, gaanfa Riphaabilikaanaa bakka buʼa.

Bara 2020 keessa gaanfaleen lameenuu humnoota ammayyaa seexanaawaa, waaqeffannaa-dhiisaa, humna jawwee irraa ka’aniin ajjeefaman. Gaanfichi Pirootestaantii dhugaa ta’e Adoolessa 18, 2020 ajjeefame; gaanfichi Ripaabilikaanotaa immoo sana booddee Sadaasa 3, 2020 irratti ajjeefame. Bara 2023 keessa dhugaa-baatonni lamaan ka’an; addunyaan reeffa isaanii irratti gammadaa ture immoo sodaachuu jalqabe.

Bara 2023 keessatti, hojii dhumaa mallattoo namoota dhibba tokkoo fi afurtamii afur kumaa kaa’uu sanaa dhaloota dhumaa seenaa lafaa keessatti jalqabame. Yeroo ammaa keessatti, warri amanamoon guyyoota dhumaa suuraa Kiristoos isa bara baraaf irra deebi’anii mul’isan akka ta’aniif, waaqummaan bara baraaf namooma wajjin walitti makamaa jira.

Bara 2023 keessa, hojiin xumuraa biyya bineensa lafaa keessatti Mana Kiristaanaa gantuu fi Mootummaa gantuu walitti makuu jalqabe. Caasaan aangoo abbaa qabeenyaa paaphaasummaaatiin bakka buufame, kan Mana Kiristaanaa gantuun Mootummaa gantuu irratti bulchitu irraa ijaarame, yeroo sana hundeeffamaa ture; akkasumas fakkii bineensichaa irra deebi’ee uumamaa ture.

Qormaanni warra waamaman sanaaf qorumsi guddaan, akka “sagalee, balaqqee, guungumuuwwan” fi “sochii lafaa” dhufuudhaan bakka buufametti, uumama bifa bineensichaa arguudha. Yeroon chaappaa kaa’amu yeroo mul’anni hundinuu bu’aa isaa isa guutuu (raawwatama) itti argatudha. Yeroo qophii 1776 irraa hamma 1798 tti jiru keessatti, kan yeroo chaappaa kaa’amuu fakkeessu sana keessatti, gomaaniiwwan gubbaa goman keessa jiran turan; kunis kutaa mul’ata Hisqi’eel isa iddoo Qulqulluu Hunda Caalaa keessa ilaalee arge sana keessaa dha, yeroo chaappaa kaa’amuu isaanii warra dhibba tokkoo afurtamii afur kuma. Gomaaniiwwan sana Obboleettii White akka “walitti hidhamiinsa walxaxaa taateewwan namaa” ta’anitti ibsiti. Yeroon qophii 1776 irraa 1798 tti ture sun “walitti hidhamiinsa walxaxaa taateewwan namaa” keessaa muraasa of keessatti qabatee ture; isaanis hubannoo keessa galchuun barbaachisa.

Tokkoon tokkoon isaa dhugaa jedhuun walqabata; jechuunis Faransaayiin Kacaasummaa Ameerikaa Biyyoota Gamtoomanii fakkeessite. Biyyoonni lamaan papasummaa teessoo lafaa irra kaaʼu; akkasumas lamaan isaanii ishee achirraa gad buusu. Biyyoonni lamaan humna waraanaa fi dinagdee isaanii hojii sana raawwachuuf ni kennu. Biyyoonni lamaan amantiiwwan isaanii mootummaa irraa dhaabbatan keessaa hatattamaan balleessanii Kaatoolikii taʼu. Biyyoonni lamaan “sochii lafaa” tokko dhandhamu; inni mootummaa isaanii dhaabbataa ture ni garagalcha. Seenaa biyyoota lamaanii 1789 wajjin walitti hidhata qaba; sababiin isaas bara 1789 keessa Kacaasni Faransaay jalqabe, seerri mootummaa Ameerikaa immoo hojii irra oole.

Warri Faransa waggaa kudhan ture. Naapooliyoon Boonapaartii sadarkaa dhumaa Warraaqsa Faransa keessatti aangoo irratti ol baʼe. Inni hoogganaa waraanaa beekamaa taʼe; erga mootummaa humnaan milkaa’inaan Sadaasa 9, 1799 geggeessee booddee mootummaa Faransa keessatti gahee ijoo taphate; kunis isa Qondaala Duraa mootummaa Rippabiliika Faransa akka ta’u taasise.

Bara qophii lammaffaa yeroo qophii 1776 irraa hamma 1798tti ture keessatti, namichi isa saddeettaffaa ta’e (tartiibaan miti), isa torban keessaa ta’e, John Hancock ture. Inni pirezidaantota saddeet yeroo lammaffaa keessatti 1789n bakka bu’an keessaa tokko ture (waggaa Warraaqsa Faransaay). Inni pirezidaantota saddeet sana keessaa isa tokko qofa ture kan yeroo jalqabaa keessatti, 1776n bakka bu’ame keessatti, akka pirezidaantiitti duraan bulchaa ture. Hiika raajii kanaan inni isa saddeettaffaa, isa torban keessaa ta’e ture.

Inni mallattoo yeroo namaa ti; yeroo jalqabaa immoo Waaqummaa bakka bu’a; kanaafis inni mallattoo yeroo lamaan walitti hidhu dha (Waaqummaa fi namaummaa). Mallattoon isaa seenaa namaa keessatti mallattoo hundumaa caalaa beekamaa dha; innis harkaqaalluu isaa dinqisiisaa qofa caalaa waan guddaa bakka buʼe.

Mallattoon Yohaanis Haankaak Barsiisummaa Walabummaa irratti mallattoo godhe, seenaa keessatti mallattoo hunda caalaa beekamaa dha. Mallattoon isaa guddaan fi ifatti calaqqisu sun mallattoo beekamaa ta’ee, walabummaa Ameerikaa fi mormii koloniiwwan Ameerikaa mootummaa Biritaaniyaa irratti kaasan agarsiisa. Haankaak, yeroo Barsiisummaan Walabummaa bara 1776 mallatteeffametti Pirezidaantii Kongireesii Qaxxaamuraa ta’ee ture; akka himamutti, Mootiin Joorjii III ija-qoricha isaa malee dubbisuu akka danda’uuf maqaa isaa ifatti fi guddaa godhee mallatteesse; kunis jabina isaa fi dhimma walabummaa irratti kutannoo isaa calaqqisiisa.

ሃንኮክ ከ1789 ን ወኪላ ከተደረገው ዘመን ውስጥ ከነበሩት ስምንት ፕሬዚዳንቶች አንዱ ነበር፤ ነገር ግን በ1776 ን በሚወክለው ዘመን ፕሬዚዳንቶች ከነበሩት ሰባት ሰዎች አንዱ ነበር። የነፃነት መግለጫው በተፈረመበት ጊዜ እርሱ ፕሬዚዳንት ነበር። ሃንኮክ እነዚህን ሁለት ዘመናት በሰውነታዊ ፊርማው አንድ ላይ ያገናኛል፤ እርሱም በመጀመሪያው ታሪክና በሁለተኛው ታሪክ ውስጥ ይገኛል። መጀመሪያው ታሪክ መለኮታዊውን ይወክላል፤ ሁለተኛውም ሰውነታዊውን ይወክላል፤ እነዚህን ሁለት ታሪኮች አንድ ላይ የሚያስተሳስረው ፊርማ ደግሞ 1776 በሚወክለው መለኮታዊ ዘመንና 1789 በሚወክለው ሰውነታዊ ዘመን መካከል ለማጣመር ሰውነታዊ መሣሪያን የተጠቀመው የድንቅ ቋንቋ ሊቅ ፊርማ ነው።

دنیا کے تاریخی ریکارڈ میں صرف ایک اور دستخط ایسا ہے جو پہچان کے اعتبار سے ہینکاک کے دستخط کا مقابلہ کرتا ہے، اور وہ بھی 1789 اور فرانسیسی انقلاب سے وابستہ ایک دستخط ہے۔ اس دستخط میں بھی اسی نوعیت کی جرأت پائی جاتی ہے جسے ہینکاک ظاہر کرنا چاہتا تھا، اور یہ فرانس کی تاریخ میں ملتا ہے۔

Akka beekamtii addunyaa fi hiika mallattoo isaatiin yoo ilaalamu, mallattoon mallattoo Napoleon Bonaparte sadarkaa kan kan John Hancock wajjin wal bira qabamuu danda’u qaba, haa ta’u malee haal-duree seenaa fi aadaa adda ta’e keessatti. Napoleon, hoogganaa waraanaa fi siyaasaa Faransaay kan beekamaa ture, keessumaa yeroo waraana Napoleonotaa keessatti, seenaa Awurooppaa fi addunyaarratti mallattoo guddaa dhiiseera. Mallattoon isaa, yeroo hedduu akkaataa jabaataa fi adda ta’een kan beekamu, dhiibbaa humna qabeessa isaa fi jijjiirama bal’aa inni Awurooppaatti fide mallatteessuuf dhufe; kunis fooyya’iinsa seeraa Seera Napoleon jedhamuun beekamu dabalata.

Akka mallattoo Hancock, kan mormii Ingilizii irratti finciluu fi bilisummaa Ameerikaa barbaaduu agarsiisu sanaa, mallattoon Napoleonis gosa jabinaa fi hawwii guddinaa adda taʼe tokko bakka buʼa jechuunis—daangaa siyaasaa Awurooppaa irra deebiʼanii bocuu fi yaada mootummaa farra mootummaa Faransaayii babalʼisuu. Mallattooleen lamaan isaanii, gahee namoota seenaa sana keessatti saboota isaanii qajeelchuu keessatti qaban, akkasumas buʼaa balʼaa hojii isaanii seenaa addunyaa irratti geessise, kan ifatti calaqqisiisan dha.

Yommuu Hisqiʼeel girgiddaa keessaa girgiddaa sana arge yeroo, innis wal-xaxaa taʼe walitti-hidhamiinsa taateewwan namaa yeroo seenaa yeroo cufiinsaa nama kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afurii bakka buʼutti, girgiddaa keessaa tokko bara 1789 keessatti dursee girgiddaadhaan fakkeeffamee ture; yeroo sana Heerri mootummaa Ameerikaa, bineensa gaanfa Ripabliikaanaa fi gaanfa Pirootestaantii qabu, Firaansi wajjin, bineensa gaanfa Gibxii fi gaanfa Sodoom qabu, wal keessa seene.

Bara 1789 irraa jalqabee hamma 1799tti, Faransaay “sochii lafaa” tokkoon raafamte; inniis bineensa waaqeffannaa-dhabuu isa boolla gad fagoo keessaa ba’e irraa madde. Yeroo chaappaan namoota kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afur kaa’amu keessatti, 1789 yeroo isa ji’a Adooleessaa 18, 2020 irraa jalqabe kan agarsiisu dha; yeroo sanatti bineensi waaqeffannaa-dhabuu gaanfa Pirotestaantizimii dhugaa fonqolchee ajjeese; ergasii immoo ji’a Sadaasaa 3, 2020tti bineensi waaqeffannaa-dhabuu gaanfa Rippabilikaanizimii illee fonqolchee ajjeese. Geengoon 1789 geengoo 2020 ni agarsiisa; akkuma Adooleessaa 18 (waaqummaa) fi Sadaasaa 3, 2020 (namummaa)tiin bakka bu’etti.

Mallattoon Waaqayyoo, akkuma ilmaan namaatiin bakka bu’ameetti, mallattoolee addunyaa keessatti baayʼee beekamoo taʼan lama keessatti argama; isaan lamaan iyyuu bara 1789 wajjin walqabatu, akkasumas humnoota papaasummaa teessoo lafaa irra kaaʼanii fi irraa buusan bakka buʼu. Bara 1789, akka giddugala mallattoolee sadii kanneen mallattoo dhugaa Waaqayyoo bakka buʼanitti, mallattoo kolonii “kudhasadii” fi “fincila” Warraaqsa Faransaay qaba.

1789 irraa hamma 1799tti seenaa Warraaqsa Faransaay bakka bu’a; lakkoofsi kudhan immoo qormaata bakka bu’a. 1789 qubee jalqabaa “dhugaa” ti; 1799 immoo qubee dhumaa yeroo sanaa keessatti Faransaay bakka bu’a. Yeroon giddugaleessaa ajjeechaa mootii Faransaay kan bara 1793tiin mallatteeffame; sababni isaas lammiileen bulchiinsa mootummaasaa of-tuulummaa guutuu ta’e irratti fincilaniiru.

1789 jechuun bineensa gaanfa lamaa kan Ameerikaa keessatti qubee kudha sadaffaa, akkasumas bineensa gaanfa lamaa kan Faransaayiif qubee jalqabaa agarsiise. Qubeen giddugaleessaa Faransaay 1793 ture; yeroo sanatti mootichi Faransaay mataan isaa irraa murame, akkasumas Naapoliyoon yeroo bara 1799 mootummaa to’annoo isaa jala galche qubee isa dhumaa bakka bu’e. Mallattoon “dhugaa” keessatti seenaa kufaatii Faransaay, isa 1789, 1793, fi 1799n bakka bu’ame, geengoo raajii tokkoo dha; innis geengoo raajii 1776, 1789, fi 1798 wajjin walitti hidhamuun tokko ta’eera.

Seenaan lamaan isaanii mallattoolee beekamoo seenaa dhala namaa keessaa lama of keessatti qabatu; kanaan mallattoo waaqayyoo kan “dhugaa” jedhamu mallattoolee namaa lama waliin walitti hidhatu. Geengoowwan lamaanis yeroo chaappaan kumni dhibba afurtamii afur guutamu keessatti qubee kudha sadaffaa wajjin walitti hidhata qabu; yeroo kunis bara 2020 keessa yeroo raggoonni lamaan ajjeefaman irraa eegalee hanga bara 2023 keessa isaan ka’anitti, jechuunis Guyyaa Onkoloolessa 7, 2023 tiin mallatteeffame dha.

ଗବେଷଣା ଆଗାମୀ ଲେଖାରେ ଆମେ ଜାରି ରଖିବୁ।