Kitaaba Daani’el — Lakkoofsa Afurii fi Kudha Sadii

Seenaa ergaa ergamaa lammaffaa kan Fulbaana 11, 2001 irraa jalqabe keessatti, yeroo addaa fi adeemsi qorama tokko jira; kunis karaa fakkeenyaatiin akka abjuu fakkii bineensotaa Nebukadnezaaritti ibsama; mootummaa tokko immoo raajii Macaafa Qulqulluu keessatti bineensa dha. Nebukadnezaarii fi abbootiin amantii mootummaa Kaldootaa keessaa warri ol’aanaan qormaata sana keessatti warra kufan bakka bu’u; Daani’eelii fi namoonni sadan amanamoon immoo warra qormaata sana darban bakka bu’u. Haalli isaa kan biraa fakkaachuu danda’a; garuu kufaatiin Nebukadnezaar boqonnaa sadaffaa Daani’eel keessatti mirkanaa’eera.

Daani’el boqonnaa lamaffaatti, iccita dhokataa abjuu fakkii Nebukadnezaar sanaa hubachuuf kadhachaa ture. Inni abjuun sun maal akka ture, akkasumas maal akka hiiku beekuu isa barbaachise. Inni warra guyyoota dhumaatti Mul’ata Yesuus Kiristoos hiikamuun isaa wajjin walqabatan iccitoota hubachuuf barbaadan bakka bu’a; sababiin isaas, cufamuu Mul’ata Yesuus Kiristoos irraa hiikamuun isaa yeroo qorannaan cufamutti dura hiikamu iccita raajii isa dhumaa ti. Raajonni hundinuu, Daani’el dabalatee, guyyoota dhumaa agarsiisaa jiru. Carraan Daani’el “iccita” sana hubachuuf godhe carraa jireenya yookaan du’aa ture; akkuma qormaanni fakkii bineensaa uummata Waaqayyoo irratti guyyoota dhumaatti ta’u jireenya yookaan du’aa ta’e sana.

Kadhannaan Daani’el, akkuma inni “dhoksa” sana hubachuuf barbaadetti, seenaa saba Waaqayyoo bara dhumaatti keessatti mallattoo karaa addaa tokko ni bakka bu’a. Kitaabni Daani’el ragaalee lama kan mallattoo karaa “kadhannaa” bara dhumaatti hundeessan ni dhiyeessa. Mallattoon karaa sun yeroo keessatti kan argamu, innis yeroo ergaa lammaffaa sarara haaromsa hundaatiin bakka buufamudha.

Qorma fakkeenya bineensaa qorumsaa akka ta’e, qorumsicha innis yeroo carraan araaraa cufamu dura fi yeroo nuun mallattoon kaaʼamu dura darbuu qabnu, Ellen Whiteiin ibsameera. Yeroo muuziqaan boqonnaa sadaffaa Daanyel keessatti taphatamte, karaa fakkeenyaa carraan araaraa cufame; sababiin isaas boqonnaan sadaffaan seera Dilbataa bakka buʼa. Muuziqaan Nebukadnezaar immoo sirba sagaagalattuun Xiiros yeroo sanatti jalqabde, dhuma waggoota torbaatamaa fakkeenyaa isheen dagatamtee turte sana irratti mootota lafaatiif faarfattu sana bakka buʼa.

Seenaa adeemsa qormaataa keessatti, Daani’el ergamaa ifa isaaf kenname sana dursee hiriyoota isaa sadiif qoodu bakka bu’a; kanaan immoo gahee raajii “Eeliyaas” isa “sagalee lafa onaa keessatti iyyu” ta’e fakkeessa.

“Dhoksaan” boqonnaa lammaffaa Daani’el keessatti argamu, mootummaan saddeettaffaan raajii Macaafa Qulqulluu “torban keessaa” ta’uu isaa adda baasa. Inni bakka bu’iinsa jalqabaa mootummoota raajii Macaafa Qulqulluu waan ta’eef, bakka bu’iinsa dhumaa mootummoota raajii Macaafa Qulqulluu kan Mul’ata Yohannis boqonnaa kudha torba keessatti argamu waliin wal qunnama. Mootummaan saddeettaffaan, mootummoota torban darban keessaa “kan ta’e” ta’uun isaa, yeroo ce’umsa mootummaa Baabilon ammayyaa akka tokkummaa sadii-qabduu jechuunis ajaja bofa guddaa, bineensaa fi raajii sobaa irraa ijaarameetti hundeeffamu agarsiisa. Mul’anni suuraa Nabuukadnezaar dhuma irratti mootummaa lafa irraa saddeettaffaa seenaa raajii keessatti jiru adda baasa.

Mootummaan tokko raajii Macaafa Qulqulluu keessatti bineensa dha; kanaaf dhugaan fakkii abjuu Nebukadnezaaritti mul’ateen bakka bu’e, bineensa isa dhumaa irratti waamicha jalqabaa dha; kunis akkuma Mul’ata boqonnaa kudha torbaffaa keessatti ibsameetti. Kanaafuu, abjuun Nebukadnezaar dhuma irratti abjuu fakkii bineensa isa saddeettaffaa fi isa dhumaa ti. Innis abjuu “fakkii bineensichaa” ti.

Mallattoo afuraffaan murtii fannoodha; innis duʼaa fi duʼaa kaʼuu ture. Yeroon mallattoolee afran sanaa boojiʼamummaa waggoota torbaatama Daaniʼeelitiin bakka buʼameera.

Fulbaana 11, 2001 irratti, Islaamni “Wayyoo isa sadaffaa” jedhu hiikamee, achiis ukkaamfame. Adoolessa 18, 2020, waa’ee gahee Islaamaa ilaalchisee raaga kufaa ture. Ergaan lafee goggogaa du’aa gara jireenyaatti fidu “qilleensota afur” irraa dhufa; isaanis mallattoo Islaamaa ti, akkasumas Ergaa Iyyisa Halkan Gidduu bakka bu’u. Badiinni biyyaalessaa seera Dilbataa keessatti Ameerikaa keessatti kufaatii amantii biyyaalessaa hordofu, Islaama “Wayyoo isa sadaffaa” jedhamuun ni dhufa. Yeroon mallattoolee karaa afurii sanaa booji’amuu waggoota torbaatama Daani’eeliin bakka buufama.

Sochiin ergamaa inni jalqabaa sochii ergamaa sadaffaatti fakkaata; ergaan Iyya Halkan Walakkaa jedhamu immoo seenaa Millerii keessatti raagni hin milkoofne kan abdii kutannaa isa jalqabaa uume sanaaf sirreeffama ture.

“Jajjabeessuun” ergaa jalqabaa keessatti seenaa Millerite keessaa ture Islaama Wayyoo lammaffaati; jajjabeessuun sunis jajjabeessuu Fulbaana 11, 2001 irratti Islaama Wayyoo sadaffaatiin dhufe agarsiisa durfuu ture.

Malattoon Torban Mul’ataa keessatti ibsaman murtiiwwan Waaqayyoo turan; isaanis waaqeffannaa Dilbataa dirqamaan hojiirra oolchuudhaan Roomiin waaqeffattuu fi Roomiin paappaasummaa irratti bu’an.

Ergaa Ergaa Halkan Walakkaa beekuun “iccitii” akka fakkeenyaatti Daani’eelitti mul’ifame keessaa qooda jalqabaa dha; yeroo inni suuraa-abjuu Nebukadnezaar hubachuuf kadhate sana. Kadhannaan isaa mallattoo karaa ti; innis xumura guyyoota du’aa sadii fi walakkaa dhugaa-baatota lama Mul’ata boqonnaa kudha tokko keessatti argamu irratti argama. Kadhannaan isaa Leewwota digdamii jaha, akkuma boqonnaa sagal keessatti galmeeffametti, bara jalqabaa Daariyoos ture. Kunis kadhannoowwan isaa yeroo ce’umsa irratti akka turan agarsiisa.

Bakka seenaa Miileriit keessatti bara 1856 ture; yeroo sanatti, akka Jeemsi fi Ellen White jedhanitti, sochiin Miileriitii Filadelfiyaa irraa gara Laa’odiiqeyaa ce’e. Waggaa sanauma keessatti “ifni haaraan” waa’ee “yeroo torbaa” irratti barreeffamoota Hiram Edson keessatti maxxanfaman Review and Herald irratti dhufe; garuu bara 1863tti (“yeroo torbaa” booddee), “yeroon torbaa” guutummaatti gatame. Daani’eel “kadhannaa” isa akka “furmaata” “bittinnaa’uu” “yeroo torbaa”tiif beekame, bakka ce’umsa mootummaa jalqabaa fi mootummaa lammaffaa raajii Macaafa Qulqulluu gidduutti kadhate.

Sadii fi walakkaa waggaa kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jaatamaaf mallattoo dha; kunis ammoo “yeroo torba” tiif mallattoo dha. Adoolessa 18, 2020 irratti, sochiin Laa’odiiqeyaa kan Future for America jedhamu ajaja Waaqayyoo ergaa raajii yeroo irratti deebisee fannisuun gonkumaa akka hin taane jedhu irratti fincila mul’ise. Sana booda sochiin sun daandii Mul’ata boqonnaa kudha tokkoffaa keessa “ajjeefamee” fi “faffacaafame”; daandii sunis sulula Hisqi’eel kan lafee gogaa du’aa keessa darba. Dhuma yeroo “faffaca’uu” sanaatti, yeroo inni fakkeenya durboota kudhanii keessatti “yeroo turtii” jedhamus ta’e, isaan amma “sagalee iyyu” tokkoon “gammoojjii” keessa, guyyoota “sadii fi walakkaa” keessaa awwaalcha isaanii keessaa waamamaa jiru.

Yeroo kadhannaan qalbii jijjiirrannaa fi himannaa cubbuu sun raawwatamu, abdachiifamni isaas Waaqayyo yeroo sana kakuu Isaa yaadatee saba Isaa bittinnaa’e walitti ni qabaa dha. Raajii jalqabaa Hisqi’el lafeewwan walitti qabe; achiis raajiin isaa waa’ee “qilleensota afurii” “Filadelfiyaanota” haaraa dhalatan humna guddaa qabuutti jijjiire… waraana guddaa, akka Mul’ata boqonnaa kudha tokkoffaatti, sana booddee “duumessa ergamootaa” wajjin “gara samii ol fudhatamuu” qabu. Isaanis yeroo sana “alaabaa” Gooftaa ti.

Warri isaan “mallattoo” taʼuu barbaadan, hojii “mallattoo” sana raawwachuuf humna Hafuura Qulqulluu yoo fudhachuu barbaadan, hiika “yeroo fi waqtiilee” irraa garagaluun isaanii dirqama.

Yeroo dheeraadhaaf ni hubatamaa ture jechuun, Torban Gungummiiwwan “ibsa taʼe kan taateewwan ergaa ergamoota jalqabaa fi lammaffaa jalatti raawwataman” bakka buʼu; akkasumas “taateewwan gara fuulduraatti sirna isaanii keessatti mulʼifaman” bakka buʼu. Amma garuu Mulʼata “dhugaa”tiin ni ifa taʼeera, mallattoolee karaa sadii dhumaa sarara haaromsa tokkoo “seenaa dhokataa” Torban Gungummiiwwanii taʼuu isaanii. Mallattooleen karaa sun “gaddisiisa” jalqabaa irraa eegalu; “gaddisiisa” isa dhumaa irrattis ni xumuramu. Mallattoon karaa giddugaleessaa Iyya Barii Halkan Walakkaa dha. Gaddisiisni jalqabaa jalqaba “yeroo turtii” ni mallatteessa; yeroo turtii sunis Iyya Barii Halkan Walakkaatti ni dhuma. Ergaan Iyya Barii Halkan Walakkaa immoo “firdii” irratti ni xumurama; achittis gaddisiisni dhumaa ni mallatteeffama.

“Murtiin” Nebukadnezar waaʼee abjuu fi hiikkaa Daaniʼel dhiheesse sanaa kennite, mallattoolee sadii keessaa isa sadaffaa kan “seenaa dhokataa” Qilleensota Torbanii bakka buʼu ni agarsiisa. Murtiin sun akkasumas boqonnaa sadii Daaniʼel keessatti kaafama; innis qajeelfama kitaabota Daaniʼelii fi Mulʼata keessatti cimsee hojii irra oolu sana bakka buʼa, qajeelfamni sunis “irra deebiʼii balʼisi” jedhama.

“dhokataa seenaa” “dhugaa baatota lamaanii”, warra sochii Future for America bakka buʼan, mufannaa Adoolessa 18, 2020 ni bakka buʼa. Sana booddee “yeroon turtii” akkuma Mulʼata boqonnaa kudha tokko keessatti “guyyaa sadii fi walakkaa”n bakka buʼetti jalqabe. Dammaqiinsi fi duʼaa kaʼuun isaanii warra bineensa “boolla gad fagoo keessaa” ol baʼe sanaan “daandiiwwan keessatti ajjeefaman” jedhu keessaa, Dubbii raajii Waaqayyoo keessatti addatti balʼinaan ibsameera; garuu sadarkaa salphaa irratti, yeroo dhugaa baatonni lamaan dammaqan, “iccitii” Daaniʼel boqonnaa lama keessatti bakka buʼe ni hubatu.

Walittiin aaneetti mata duree fi xumura boqonnaa lammaffaa kitaaba Daani’el ni xumurra.