Erga Hisqiʼeel adeemsa saboonni lamaan tokko taʼanii taʼan ibsee booddee, sabichi Mootii Daawitiin akka bulfamu, Innis isaanii wajjin kakuu akka galu, akkasumas dunkaanichi Isaa isaanii wajjin akka taʼu ni ibsa.
Isaanis sanas waaqeffata isaanii, yookaan wantoota jibbisiisoo isaanii, yookaan irra-daddarbuu isaanii keessaa tokkoon iyyuu of xureessan hin taʼan; ani garuu iddoo isaanii hundumaa keessaa, isa keessatti cubbuu hojjetan sana keessaa isaan nan oolcha, isaan nan qulqulleessas; akkasitti isaan saba koo in taʼu, anis Waaqa isaanii nan taʼa. Garbichi koo Daawit immoo isaan irratti mootii in taʼa; hundi isaanii tiksee tokko in qabaatu; isaanis seera murtii koo keessatti in deddeebiʼu, sirna koo in eegu, in raawwatus. Isaan biyya ani Yaaqoob garbicha kootti kenne, biyya abbaan isaanii keessa jiraatan sana keessa in jiraatu; isaanis, isaanuma, ijoolleen isaanii, ilmaan ijoollee isaanii illee bara baraan achi keessa in jiraatu; garbichi koo Daawit immoo bara baraan isaanii irratti bulchaa in taʼa. Kana malees ani isaanii wajjin kakuu nagaa nan godha; kun kakuu bara baraa isaanii wajjin in taʼa; ani isaan nan dhaaba, isaan nan baayʼisa, mana qulqullummaa koos gidduu isaanii keessa bara baraan nan kaaʼa. Dunkaanni koos isaanii wajjin in taʼa; eeyyee, ani Waaqa isaanii nan taʼa, isaanis saba koo in taʼu. Yommuu mana qulqullummaa koo gidduu isaanii keessa bara baraan taʼu, saboonni ormaa akka ani Waaqayyo Israaʼelin qulqulleessu in beeku. Hisqiʼel 37:23–28.
Hisqiʼel boqonnaa soddomii-torbaa keessatti chaappaan namoota kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afurii akkamitti taʼu ibsa balʼaa baayʼee kenna. Uleen lameen sun yeroo waaqayyummaan namaoomaa wajjin walitti makamu saba tokko taʼu qabu; isaan irrattis mootii tokko ni taʼa. Sabni tokko sun waldaa Waaqayyoo isa guyyoota dhumaa ti; isaanis namoota kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afurii dha. Uleen lameen sun mootummaa kaabaa fi mootummaa kibbaa Israaʼelitti yeroo bittinneeffamuu lamaan agarsiisu. Uleen lameen sun warra Phaawulos “qaama” jechuun ibsu dha; innis yeroo Kiristoosin “mataa” qaama sanaa jedhee ibsutti. Hisqiʼel “mataa” Phaawulosiin “mooticha Daawit” jedhee ibsa; “qaama” immoo “saba tokko” jedhee ibsa.
Bara ergaa Adventizimiif bara 1856 keessatti kenname keessatti, akkuma Hiram Edson bara 1856 keessatti “yeroo torba” irratti walitti aansa hin xumuramneen bakka bu’e keessatti, Edson jalqabbiilee yeroo lameenii kan “yeroo torbaa” lamaan isaanii iyyuu ilaalchisee, raajii Isaayaas boqonnaa torbffaa keessatti waa’ee waggoota jahaatamii shan ibsu akka tuqaa wabii Macaafa Qulqulluu ta’etti eeru. Raajiin yeroo waggaa jahaatamii shan kun haala hiikni isaa ifatti hin mul’anne keessatti kaa’ameera; kunis kutaa kitaaba Mul’ataa keessatti, “kan gurra qabu haa dhaga’u” jedhan wajjin wal fakkaata. Yoo ija hubachuun argu qabdaatte, fi gurra hubachuun dhaga’u qabdaatte, kutaa sana keessatti wanti dinqisiisaan baay’ee tokko jira.
Mataan Sooriyaa Damaasqo, mataan Damaasqos Resiin; waggaa jahaatamii shanii keessatti Efreem akka saba hin taaneetti caccabee ni bada. Mataan Efreem Samaariyaa, mataan Samaariyaa immoo ilma Remaaliyaa ti. Yoo isin hin amanne taʼe, dhugumaan jabaattanii hin dhaabattan. Isaayyaas 7:8, 9.
Raajjiin waggaa jahaatamii shanii kun bara dhaloota Kiristoos dura 742 keessatti jalqabame; waggoota jahaatamii shan sana keessatti, waggaa kudha sagalii booddee bara dhaloota Kiristoos dura 723 keessatti, mootummaa kaabaa Israa’el Ashuuriin garbummaatti geeffame; yeroo waggoonni sun bara dhaloota Kiristoos dura 677 keessatti xumuraman immoo Minaaseen Baabiloniin booji’amee fudhatame. Waggoonni jahaatamii shan sun akkasumas raawwiiwwan bittinnaa saboota lamaan dhuma isaanii, kanneen seenaa Hisqi’eel keessatti ulee tokko ta’an, keessatti ni bakka bu’aniiru. Isaanis tartiibaan bara 1798, 1844 fi 1863 agarsiisaniiru. Lakkoofsa keeyyattootaa keessatti ergaa bara 1863 keessatti didame adda baasan sana keessaa, mul’ata raajii addaa tokko, isa raajiin sun keessatti marfamee dhiyaate, ni argama.
Kun mul’ata “mataan” biyya tokkoo magaalaa guddoo ishee akka ta’e, akkasumas “mataan” magaalaa guddoo sanaas mootii akka ta’eedha. Innis mul’ata kanaaf dhuga-baatota lama dhiheessa; ergasii immoo raajii fi mul’ata guutuu sana jecha iccitii kanaan xumura: “Yoo hin amanne taatan, dhuguma hin jabaattanii.” Yoo mootichi mataa akka ta’e, akkasumas mataan magaalaa guddoo akka ta’e hin amanne taatan, isin hin jabaattan.
Uummanni Hisqi’eel kan ulee mootummaa kaabaa fi mootummaa kibbaa lamaan walitti qabuudhaan argamtu, mootii akka qabaattu ture; kunis mataa dha, jechuunis magaalaa guddoo saba sanaa. Kutaan Hisqi’eel guutuun amala raajii chaappessuu dhibba afurtamii afur kuma keessaa, jechuunis walitti makamuu Waaqummaa fi namummaa yeroo sagalee malakata torbaffaa Islaamaa balaa sadaffaa dhageessifamu keessatti ta’u agarsiisa.
Guyyoonni afuuffannaa Malakata Torbaffaaffaa, Mul’ata boqonnaa kudhan keessatti, yeroo “yeroon siʼachi hin jiraatu” jedhame jalqaban; kunis Onkoloolessa 22, 1844 ture, yeroo ergamaan sadaffaan dhufe. Yeroo sana keessatti Yohaannis hadhaa guyyaa sanaa ni mudate; achumattiis inni mana qulqullummaa safaruudhaaf ajajame, garuu seenaa waggoota kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jaatama kan mana qulqullummaa fi loltoonni itti miidhamaa turan irraa dhiisuudhaaf itti himame; yeroo sun warra Ormaatiif kennameera ture.
Maleekaan ani galaanaa fi lafa irra dhaabatee arge harka isaa gara samii ol in kaase; isa bara baraan jiraatuun, isa samii fi wantoota isa keessa jiran, lafa fi wantoota isa keessa jiran, galaanaa fi wantoota isa keessa jiran uumeen ni kake; yeroon siʼachi akka hin jiraanne. Garuu guyyoota sagalee maleekaa torbaffaatti, yeroo inni malakata afuufuu jalqabuttti, akkuma inni garboota isaa raajotaatti lallabe, icciitiin Waaqayyoo ni raawwatama. Sagaleen ani samii keessaa dhagaʼe sunis deebiʼee na dubbise, akkana jedhe; Dhaqi, kitaabicha xinnoo harka maleekaa galaanaa fi lafa irra dhaabatee jiru keessatti banamee jiru sana fudhadhu.
Anis ergamaa bira dhaqee, “Macaafa xinnaa sana naa kenni” isaan jedheen. Innis, “Fudhadhuutii nyaadhu; garaa kee ni hadheessa; afaan kee keessatti garuu akka dammaa ni mi’aawa” naan jedhe. Anis macaafa xinnaa sana harka ergamichaa keessaa fudhadhee nyaadhe; afaan koo keessatti akka dammaa mi’aawaa ture; akkuma ani isa nyaadheen garuu garaan koo ni hadhaa’e. Innis naan jedhe, “Ati amma illee saba hedduu, mootummaa hedduu, afaanota hedduu, fi mootota duratti raajii dubbatta.” Uleenis akka bokkuu tokkootti fakkaatu naa kenname; ergamichis achi dhaabatee, “Ka’iitii mana qulqullummaa Waaqayyoo, iddoo aarsaa, fi warra achi keessatti waaqeffatan safar” jedhe. Oobdii mana qulqullummaa alaa ta’e garuu dhiisi; isa hin safarin; inni saboota Ormaatiif kennameeraatii; isaanis magaalaa qulqullittii ji’oota afurtamii lama miillaan ni dhidhiitu. Mul’ata Yohaannis 10:5–11:2.
Mana qulqulliin Yohaannis Onkoloolessa 22, 1844 irratti safaruuf ture, mana qulqullummaa isa “keessa warri waaqeffatan” qaban ture. Odaan alaa garuu dhiifamuu qaba ture. Mana qulqullummaa iddoo aarsaa qabu, akkasumas keessa isaa warri waaqeffatan jiran, inni sun Iddoo Qulqulluu mana qulqullummaa samii ti. Odaa alaa keessatti iddoo aarsaa tokko ture, garuu inni sun dhiifamuu qaba ture; kanaafuu mana qulqullummaa Waaqayyoo keessatti iddoon aarsaa biraa inni jiru qofa iddoon aarsaa ixaanaa, kan Iddoo Qulqulluu keessatti argamu dha. Yeroo ergamaan sadaffaan bara 1844tti dhufe, kan dhufaatii ergamaa sadaffaa yeroo jalqaba yeroo mallattoo kennuutti Fulbaana 11, 2001 irratti ta’e fakkeesse, mana qulqullummaa sun kutaa lama qofa of keessaa qaba ture.
Iddoo Qulqulluun fakkeenya Waldaa ture; Phaawulos ishee akka qaamaatti adda baasee ibse, Iddoo Hundumaa caalaa Qulqulluun immoo mataa qaamichaa fakkeenya ture. Iddoon qulqulluun fakkeenya namummaa ti; Iddoon Hundumaa caalaa Qulqulluun immoo fakkeenya waaqummaa ti. Iddoon aarsaa, fi aarri iddoo aarsaatii ol baʼee, kaʼee gara Iddoo Hundumaa caalaa Qulqulluutti seene, bakka namummaan waaqummaa wajjin wal qunname agarsiisa. Ilmaan namaa Iddoo Hundumaa caalaa Qulqulluutti mootummaa isaanii amantiidhaan qofa seenuu dandaʼu; muuxannoon warra amanamoo garuu Iddoo Qulqulluu keessatti argama.
Achi isaan, akka buddeena gabatee buddeena agarsiisaa irra jiruun bakka bu’ameetti, Dubbii Waaqayyoo nyaachuu qabu. Achi isaan, akka ibsaan isaanii fuula namootaa duratti ifu, akkasumas Abbaa isaanii isa samii ulfina kennuuf, akka ibsa caccabaa torba qabuu isa nuti Waldaa akka bakka bu’u beeksifamneetti, godhuu qabu. Achi isaan, yeroo kadhannaan isaanii ga’umsa Kiristoosiin wajjin gara fuula Waaqayyummaa sanaatti ol ba’utti, Waaqummaa wajjin wal qunnamsiisuu qabu.
Bara 1798 irraa jalqabee hanga 1844tti, Abbaan Ijaarsa Mana Qulqullummaa mana qulqullummaa namummaa isa mana qulqullummaa Waaqummaa Isaa wajjin walitti makuuf yaade kaase; garuu namummaan fincile. Akka bara 2001tti immoo, inni deebiʼee mana qulqullummaa namummaa, isa kuma dhibba afurtamii afur taʼee bakka buʼamu, kaasuudhaan jira. Akka Hisqiʼeelitti, “mootiin Daawit” saba irratti ni mootummaa; sabni sunis sulula lafee duʼaa gogaa Laawodiiqeyaa irraa gara loltoota humna guddaa taʼanitti ni geeddarama; loltoonni sunis yeroo seerri Dilbataa dhihoo dhufuitti alaabaa fakkaatanii ol ni kaafamu.
ᱡᱩᱫᱟ ᱨᱮᱱ ᱫᱚᱠᱷᱤᱱ ᱨᱟᱡᱽᱭ, ᱚᱱᱟ ᱨᱮ ᱡᱮᱨᱩᱥᱟᱞᱮᱢ ᱱᱟᱜᱟᱨ ᱫᱷᱟᱱᱤ ᱥᱟᱦᱟᱨ ᱛᱟᱦᱮᱱᱟ, ᱟᱨ ᱡᱟᱛ, ᱨᱟᱡᱟ ᱟᱨ ᱫᱷᱟᱱᱤ ᱱᱟᱜᱟᱨ “ᱵᱚᱦᱚᱜ” ᱠᱚ ᱥᱚᱡᱷᱮ ᱮᱫᱟᱭ। ᱱᱤᱥᱪᱚᱭ, ᱡᱩᱫᱤ ᱟᱢ ᱵᱤᱥᱱᱟᱹᱣ ᱠᱟᱱᱟ, ᱛᱟᱦᱚᱞᱮ ᱟᱢ ᱛᱷᱤᱨ ᱦᱚᱵᱚᱜᱼᱟ। ᱩᱛᱛᱚᱨ ᱟᱨ ᱫᱚᱠᱷᱤᱱ ᱨᱟᱡᱽᱭ ᱠᱚᱣᱟᱜ ᱥᱚᱢᱵᱚᱱᱫᱷ ᱨᱮ, ᱡᱩᱫᱟ “ᱵᱚᱦᱚᱜ” ᱛᱟᱦᱮᱱᱟ, ᱚᱱᱟ ᱨᱮᱭ ᱫᱷᱟᱱᱤ ᱱᱟᱜᱟᱨ ᱛᱟᱦᱮᱱᱟ, ᱟᱨ ᱚᱱᱟᱭ ᱚᱱᱟ ᱥᱟᱦᱟᱨ ᱡᱮ ᱯᱨᱚᱵᱷᱩ ᱟᱯᱱᱟᱜ ᱧᱩᱛᱩᱢ ᱨᱟᱠᱟᱵ ᱥᱟᱠᱟᱢ ᱨᱮ ᱵᱟᱪᱷᱟᱣ ᱠᱮᱫᱟᱭ। ᱩᱛᱛᱚᱨ ᱨᱟᱡᱽᱭ “ᱦᱚᱲᱢᱚ” ᱛᱟᱦᱮᱱᱟ। ᱥᱚᱞᱚᱢᱚᱱ ᱨᱮᱱ ᱵᱷᱨᱚᱥᱴᱟᱪᱟᱨ ᱠᱟᱨᱚᱱ ᱛᱮ ᱯᱨᱚᱵᱷᱩ ᱥᱚᱞᱚᱢᱚᱱ ᱵᱤᱨᱩᱫᱽᱫᱷ ᱨᱮ ᱥᱚᱛᱨᱩ ᱠᱚ ᱚᱴᱷᱮᱫ ᱠᱮᱫᱟᱭ। ᱚᱱᱟ ᱥᱚᱛᱨᱩ ᱠᱚ ᱢᱮᱫ ᱨᱮ ᱡᱮᱨᱚᱵᱚᱣᱟᱢ ᱢᱤᱫ ᱛᱟᱦᱮᱱᱟ, ᱡᱮ ᱵᱷᱟᱜ ᱦᱩᱭ ᱮᱱ ᱩᱛᱛᱚᱨ ᱨᱟᱡᱽᱭ ᱤᱥᱨᱟᱭᱮᱞ ᱨᱮᱱ ᱯᱟᱹᱦᱤᱞ ᱨᱟᱡᱟ ᱦᱩᱭ ᱮᱱᱟ।
Yereboʼaam ilmi Nebaat, namichi Efraataa kan Zeredaatii, tajaajilaa Solomoon, maqaan haadha isaa Zeruaa, dubartii abbaan manaa irraa duʼe ture—inni illee mooticha irratti harka isaa ol kaasé. Sababiin inni mooticha irratti harka isaa ol kaasesis kana ture: Solomoon Miiloo ijaaree, cabbiiwwan magaalaa Daawit abbaa isaa keessa turan ni suphē. Namichi Yereboʼaam immoo goota jabaa ture; Solomoon dargaggaan sun hojii irratti cimtuu akka taʼe arginaan, hojii mootummaa mana Yoseef hundumaa irratti isa muudate. Yeroo sanattis Yereboʼaam Yerusaalem keessaa baʼetti, raajiin Ahiiyaa namichi Shiiloo isa karaa irratti arge; innis uffata haaraa uffatee ture; isaanii lachanuu dirree keessatti qofa turan. Ahiiyaanis uffata haaraa isa irra ture qabee kutaa kudha lamaatti tarsaase; Yereboʼaamiinis akkana jedhe: “Kutaa kudhan ofii keetiif fudhadhu; Waaqayyo, Waaqni Israaʼel, akkana jedhaatii: Kunoo, ani mootummaa harka Solomoon keessaa tarsaasee, gosoota kudhan siif nan kenna; (garuu inni tajaajilaa koo Daawitiif jedhee fi Yerusaalem magaalaa ani gosoota Israaʼel hundumaa keessaa filadheef jedhee gosa tokko ni qabaata:)”
Sababni isaani na dhiisanii, Ashtoreth waaqayyittii Siidoonotaa, Kemoosh waaqa Moʼaabotaa, fi Milkcom waaqa ilmaan Amoon waaqeffataniiru; karaa koo irraas hin deemne; waan ija koo duratti qajeelaa taʼe hojjechuuf, seera koo fi murtii koo eeguufis hin yaalle; akkuma Daawit abbaan isaa godhe sana miti. Haa taʼu malee, ani mootummaa guutuu harka isaa keessaa hin fudhadhu; garuu Daawit tajaajilaa koo, isa ani filadhe, sababni isaas inni ajajawwan koo fi seera koo eegeef, jedhee, guyyoota jireenya isaa hunduma keessatti isa bulchaa nan godha. Garuu mootummaa sana harka ilma isaa keessaa nan fudhadha, siifis nan kenna, jechuunis gosoota kudhan. Ilma isaatiif immoo gosa tokko nan kenna; kunis Daawit tajaajilaan koo Yerusaalem keessatti yeroo hundumaa fuula koo duratti ifa akka qabaatuuf; Yerusaalem immoo magaalaa ani maqaa koo achi kaaʼachuuf ofii kootiif filadhe dha. 1 Mootota 11:26–36.
Sabni inni Hisqiʼeel ullee lamaan sana lama walitti qabee uume, “Daawit” mootii isaa qabaachuuf ture; Daawit immoo Yerusaalem irraa mootummaa isaa geggeesse; isheen magaalaa mootummaa itti Waaqayyo maqaa Isaa kaaʼuu filateedha. Gosoonni kudhan kaabaa mallattoo qaamaa turan; Yerusaalem immoo mallattoo mataa ture. Sababa cubbuu Minaaseetiin, bara 677 Dh.K.D. keessa Yihudaan boojuudhaan Baabilonitti geeffame; kunis mootummaa kibbaa irratti bittinaaʼuu “yeroo torbaa” jalqabe. Yeroo sanatti Gooftaan Yerusaalemin ni gate.
Ta’us ta’ee, Waaqayyo aarii isaa guddaa isa jabaataa san irraa hin deebine; dheekkamsi isaas sababii kaka’umsa hundaatiin Menaaseen isa ittiin kakaaseef irratti Yihudaa irratti boba’ee ture. Waaqayyos akkana jedhe, “Ani akkuma Israa’el fuula koo duraa irraa balleesse, Yihudaas akkasuma fuula koo duraa irraa nan balleessa; magaalaa Yerusaalem kana ani filadhe sanas nan gatee, mana ani itti, ‘Maqaan koo achi keessa ni ta’a’ jedhe sanas nan gataa.” 2 Mootota 23:26, 27.
Inni “mana” Yerusaalem keessaa Maqaa Isaa kaaʼuuuf kan filate ture; magaalaanii fi manni sunis gatamanii turan; garuu Zakkaariyaasiin waadaan tokko kenname, Gooftaan Yerusaalemiin ammas ni filata jedhee.
Ergasiin Gooftaan deebisee akkana jedhe; Yaa Gooftaa maccaa, Yerusaalemii fi magaalaawwan Yihuudaa warra ati waggoota torbaatama kana dheekkamsa kee irratti buufteef, hamma yoomitti araara hin gootu? Gooftaanis ergamaa anaa wajjin dubbachaa ture sanaaf dubbii gaarii fi dubbii jajjaboo deebisee kenne. Ergamichi anaa wajjin mari’achaa ture sunis akkana naan jedhe; Iyya, akkana jedhii, Gooftaan maccaa akkana jedhu; Ani hinaaffaa guddaadhaan Yerusaalemii fi Xiyooniif hinaafa. Ani saboota nagaan taa’anii jiraniittis dheekkamsa cimaadhaan nan aare; ani xinnoo qofa aaree ture, isaan garuu dhiphina sana caalaatti itti fufsiisan. Kanaaf Gooftaan akkana jedhu; Ani araaraan gara Yerusaalem deebi’eera; manni koo ishee keessatti ni ijaarama, jechuun Gooftaan maccaa; funyoon safaraa immoo Yerusaalem irratti ni diriirfama.
Ammas iyyi, akkana jedhi, Waaqayyo maccaa akkana jedhu; Magaalonni koo badhaadhinaan amma illee ni babal’atu; Waaqayyos amma illee Xiyooniin ni jajjabeessa, Yerusaaleminis amma illee ni filata. Ergasii ani ija koo ol nan kaasee nan ilaale; kunoo, gaanfota afur nan arge. Anis ergamaa na wajjin dubbachaa tureen, “Isaan kun maal fa’i?” jedheen. Innis deebisee, “Isaan kun gaanfota Yihudaa, Israa’elii fi Yerusaalemiin bittimsan dha” naan jedhe. Waaqayyos ogeeyyii hojii muka hojjetan afur natti argisiise. Anis, “Isaan kun maal gochuuf dhufan?” jedheen. Innis dubbatee akkana jedhe; “Isaan kun gaanfota Yihudaa bittimsan dha; kanaaf namni tokko illee mataa isaa ol hin qabanne. Garuu warri kun isaan sodaachisuuf, gaanfota saboota Ormaa warra biyya Yihudaa irratti gaanfa isaanii ol kaasuudhaan ishee bittimsuuf ka’an achi keessaa buusuuf dhufan.”
Anis immoo koo ol kaasee, nan ilaale; kunoo namichi tokko harka isaa keessatti funyoo safaraa qabatee ture. Anis, “Ati eessa dhaqxa?” jedheen isa gaafadhe. Innis, “Bal’inni ishee hammam akka ta’e, dheerinni ishees hammam akka ta’e arguuf Yerusaalem safaruuf nan dhaqa” naan jedhe. Kunoo, ergamaan ana wajjin dubbachaa ture ni ba’e; ergamaan kan biraas isa qunnamuuf ba’e; innis isaatiin, “Fiigi; dargaggoo kanaan, ‘Sababa baay’ina namaa fi horii ishee keessa jiraniif Yerusaalem akka magaalaawwan dallaa hin qabneetti keessa ni jiraatamti; ani garuu, jedha Waaqayyo, ishee marsee dallaa ibiddaa isheetti nan ta’a; ulfinniis ishee gidduutti nan ta’a’ jedhi” jedhe. Yaa, yaa, ba’aa; biyya kaabaa keessaa baqadhaa, jedha Waaqayyo; ani akka qilleensota afurii samii isin facaaseera, jedha Waaqayyo. Yaa Xiyoon, ati intala Baabilon wajjin jiraattu, of oolchi. Waaqayyo Gooftaan mootummaa akkana jedhaatii: ulfina booddee inni ana saba isin saamanitti ergeera; namni isin tuqu hundinuu qaroo ija isaa tuqa.
Kunoo, ilaalaa, ani harka koo isaan irratti nan raasa; isaanis tajaajiltoota isaaniif boojuu in ta’u; isin immoo Waaqayyo Gooftaan maccaa akka na erge in beektu. Yaa intala Xiyoon, faarfadhu, gammadiis; kunoo, ani nan dhufa, gidduu keettis nan jiraadha, jedhu Waaqayyo. Guyyaa sanattis saboonni baay’een Waaqayyotti in dabalamu, isaanis saba koo in ta’u; anis gidduu kee nan jiraadha; atis Waaqayyo Gooftaan maccaa akka gara kee natti erge in beekta. Waaqayyos biyya qulqulluu keessatti Yihudaa akka qooda isaa in dhaala, Yerusaaleminis deebi’ee in filata. Yaa foon hundumaa, fuula Waaqayyoo duratti cal’isaa; inni iddoo jireenyaa isaa qulqulluu keessaa ka’eeraatii. Zakaariyaas 1:12–2:13.
Waadaan Gooftichaa inni Yerusaalem deebi’ee filachuuf kenne sun, yeroo Israa’el durii booji’amuu isaanii Baabilon keessaa booddee Yerusaalem ijaaranitti raawwatame; garuu raajonni caalaa guyyoota dhumaa irratti dubbatu malee guyyoota isaan keessa jiraatan qofa irratti miti. Gooftaan, Onkoloolessa 22, 1844, yeroo Inni Ka’umsaa Qulqulluu keessaa ka’ee gara Iddoo Hundumaa Caalaa Qulqulluutti socho’etti, “mana qulqullummaa isaa qulqulluu keessaa kaafame”; yeroo sana “foon hundinuu” Gooftaa duratti “cal’isuun” irra ture; sababiin isaas guyyaan Araara bifa dhugaa ta’e sun ga’ee ture; kunis Habakkuk 2:20 wajjin walii gala.
Garuu Waaqayyo mana qulqullummaa isaa keessatti argama; lafti hundinuu isa duratti callisee haa turu. Habbaaquuq 2:20.
Yeroo sana Yohaannis Mul’ata boqonnaa kudha tokko keessatti mana qulqullummaa safaruudhaaf itti himame; kana immoo Zakaariyaas yeroo inni “ija isaa deebi’ee ol qabee ilaalee, kunoo namni harka isaa keessatti hidda safaraa qabu” argetti dhugaa ba’e. Ergasii Zakaariyaan, “Eessa dhaqxa?” jedhe. Yohaannis immoo Zakaariyaadhaan, “Yerusaalem safaruudhaaf, bal’inni ishee hammam akka ta’e, dheerinni ishees hammam akka ta’e arguudhaaf” jedhe. Seenaa Yerusaalem boojuu waggaa torbaatamaa sana booddee deebi’anii ijaaruu, fi seenaa bara 1798 keessatti jalqabee garuu yeroo ergamaan sadaffaan bara 1844 dhufe keessatti fincila keessatti xumurame, lamaan isaanii iyyuu hojii Fulbaana 11, 2001 jalqabe adda baasu.
Mootummaan kibbaa, magaalan Yerusaalemii, fi mootichi Daawit hundinuu “mataa” kan amala Waaqayyoo itti mul’ifamuu qabu dha. Mootummaan kaabaa “qaama” bakka bu’a; yeroo Gooftaan ammas “Yerusaalemiif mararfachuuf” fi “ishee jajjabeessuuf” akkasumas ammas “ishee filachuuf” murteesse, Inni mallatteessuu nama kuma dhibba tokkoo fi afurtamii afurii adda baasee agarsiisaa jira; kunis lafee gogaa du’aa Laa’odiqeyaa walitti qabamuu dabalatee, ergasii immoo lafeewwan sun waraana jabaa ta’anii jiraachifamuu isaanii of keessatti qabata.
⠞⠓⠁⠞ ⠺⠕⠗⠅ ⠊⠎ ⠗⠑⠏⠗⠑⠎⠑⠝⠞⠑⠙ ⠊⠝ ⠑⠵⠑⠅⠊⠑⠇ ⠉⠓⠁⠏⠞⠑⠗ ⠞⠓⠊⠗⠞⠽-⠎⠑⠧⠑⠝⠂ ⠁⠝⠙ ⠊⠞ ⠊⠎ ⠗⠑⠏⠗⠑⠎⠑⠝⠞⠑⠙ ⠃⠽ ⠞⠓⠑ ⠝⠕⠗⠞⠓⠑⠗⠝ ⠁⠝⠙ ⠎⠕⠥⠞⠓⠑⠗⠝ ⠅⠊⠝⠛⠙⠕⠍⠎⠂ ⠺⠓⠊⠉⠓ ⠏⠗⠕⠧⠊⠙⠑ ⠁ ⠎⠊⠍⠊⠇⠑ ⠕⠋ ⠞⠓⠑ ⠺⠕⠗⠅ ⠕⠋ ⠋⠥⠇⠋⠊⠇⠇⠊⠝⠛ ⠞⠓⠑ ⠉⠕⠧⠑⠝⠁⠝⠞ ⠏⠗⠕⠍⠊⠎⠑ ⠞⠕ ⠺⠗⠊⠞⠑ ⠓⠊⠎ ⠇⠁⠺ ⠥⠏⠕⠝ ⠞⠓⠑ ⠓⠑⠁⠗⠞⠎ ⠁⠝⠙ ⠍⠊⠝⠙⠎ ⠕⠋ ⠞⠓⠑ ⠕⠝⠑ ⠓⠥⠝⠙⠗⠑⠙ ⠁⠝⠙ ⠋⠕⠗⠞⠽-⠋⠕⠥⠗ ⠞⠓⠕⠥⠎⠁⠝⠙⠲ ⠕⠋ ⠞⠓⠑ ⠞⠺⠕ ⠎⠞⠊⠉⠅⠎⠂ ⠕⠝⠑ ⠁⠝⠙ ⠕⠝⠑ ⠕⠝⠇⠽ ⠊⠎ ⠊⠙⠑⠝⠞⠊⠋⠊⠑⠙ ⠁⠎ ⠞⠓⠑ ⠓⠑⠁⠙⠂ ⠁⠝⠙ ⠊⠋ ⠽⠕⠥ ⠃⠑⠇⠊⠑⠧⠑⠂ ⠊⠋ ⠽⠕⠥⠗ ⠑⠽⠑⠎ ⠉⠁⠝ ⠏⠑⠗⠉⠑⠊⠧⠑ ⠁⠝⠙ ⠽⠕⠥⠗ ⠑⠁⠗⠎ ⠉⠁⠝ ⠥⠝⠙⠑⠗⠎⠞⠁⠝⠙⠂ ⠞⠓⠊⠎ ⠊⠙⠑⠝⠞⠊⠋⠊⠑⠎ ⠞⠓⠑ ⠕⠞⠓⠑⠗ ⠎⠞⠊⠉⠅ ⠁⠎ ⠞⠓⠑ ⠃⠕⠙⠽⠲
Barreeffama itti aanu keessatti qorannaa kana itti fufna.
“Phaawundee Kiristoos mataan Isaanii kaa’an irra, ergamoonni waldaa Waaqayyoo ijaaran. Kattaa Qulqulluu keessatti fakkeenyi mana qulqullummaa ijaaruu, ijaarsa waldaa ibsuuf yeroo baay’ee ni fayyadama. Zakaariyaas Kiristoosin Damee mana qulqullummaa Gooftaa ijaaru jedhee ni waama. Innis Namoota Ormaa hojii sana keessatti gargaaran akkana jedhee dubbata: ‘Warri fagoo jiran dhufanii mana qulqullummaa Gooftaa keessatti ni ijaaru;’ Isaayaasis, ‘Ilmaan alagaa dallaa kee ni ijaaru’ jedhee ni labsaa. Zakaariyaas 6:12, 15; Isaayaas 60:10.”
Waaʼee ijaarsa mana qulqullummaa kanaa ilaalchisee, Pheexiroos akkana jedha: “Isin gara isaatti dhufaa, akka gara dhagaa jiraataatti, namootaan dhugumaan tuffatame, garuu Waaqayyoon filatamee fi qaalii taʼeetti, isinis akka dhagaawwan jiraatanitti, mana hafuuraa, lubummaa qulqulluu tokko taʼuuf ijaaramaa jirtu; aarsaawwan hafuuraa, karaa Yesuus Kiristoosiin Waaqayyoof fudhatamaa taʼan dhiheessuuf.” 1 Pheexiroos 2:4, 5.
“Bakka buufata dhagaa addunyaa Yihudootaa fi Ormaa keessaa ergamoonni hojjetan; dhagoota baasanis hundee irra kaa’amuuf fidan. Phaawulos xalayaa isaa keessatti amantoota Efesoon jiraniin akkana jedhe: ‘Kanaafis isin si’achi alagootaa fi keessummoota miti, garuu qulqulloota wajjin lammiiwwan tokko, warra mana Waaqayyoo keessaa taatan; hundee ergamootaa fi raajotaa irratti ijaaramtaniirtu, Yesuus Kiristoos mataan Isaa Dhagaa Golee guddaa ta’ee; Isa keessatti ijaarsi hundinuu sirriitti walitti qindaa’ee mana qulqullummaa keessatti Gooftaa keessatti guddata; Isa keessattis isinis Hafuuraan iddoo jireenyaa Waaqayyoo ta’uuf walitti ijaaramtu.’ Efesoon 2:19–22.
Korinthoosiin akkana barreesse: “Ayyaana Waaqayyoo natti kenname akka ijaaraa oggaa qabu tokkootti ani hundee kaa’eera; kaan immoo isa irratti ijaara. Garuu namni hundinuu akkamitti akka isa irratti ijaaru of eeggannoo haa godhu. Hundee isa kaa’ame, jechuunis Yesuus Kiristoos malee, hundee biraa namni kam iyyuu kaa’uu hin danda’u. Amma namni kam iyyuu hundee kana irratti warqee, meetii, dhagaa gatii guddaa qabu, muka, margaa gogaa, cidhaadhaan yoo ijaare, hojii namni hundinuu hojjetu ni mul’ata; guyyaan sun hojii sana ni ibsa; inni ibiddaan waan mul’ifamuuf, ibiddis hojii namni hundinuu hojjetu maal fakkaata akka ta’e ni qora.” 1 Qorontos 3:10–13.
“Ergamoonni hundeen mirkanaaʼaa taʼe irratti ijaaraniiru; innis Kattaa Bara-baraa dha. Isaan gara hundee kanaatti dhagaa addunyaa keessaa qotanii baasanii fidan. Ijaartoonni gufuu malee hin hojjenne. Hojiin isaanii mormii diinota Kiristoos irraa kaʼeen akka malee ulfaataa taʼe. Isaan warra hundee sobaa irratti ijaaranii jiran keessaa baʼu jibbummaa amantii, loogii, fi jibba wajjin wal loluu qabu turan. Namoonni baayʼeen akka ijaartota waldaaatti hojjetan, ijaartota dallaa bara Nehemiyaa fakkaachuu dandaʼu turan; isaanis akkana jechuun barreeffameera: ‘Warri dallaa sana ijaaranis, warri baʼaa baʼanis, warri feʼumsa baatanis, tokkoon tokkoon isaanii harka tokkoon hojii hojjetaa, harka kaaniin immoo meeshaa waraanaa qabatanii turan.’ Nehemiyaa 4:17.” Hojii Ergamootaa, 595–597.